Miesystävä haukkui mun tekemät mokkapalat

Paska provo.

Mulla oli joskus eksä joka ei ikinä syönyt tekemääni ruokaa, hänen annoksensa oli aina ’jäänyt vähän raa’aksi / jotenkin liha nyt pilalla / liian kylmää tai kuumaa / maha just sattui...’ oli erittäin loukkaavaa. Äitinsä ruokia kehui aina.

Mies oli tökerö kun huomautti, mutta en mäkään kyllä kehtais ehkä tarjotakaan mitään kokkareisia uudelle tuttavuudelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mitä himpskattia :DD jengi miettii eroa kun toinen varovasti ja nätisti sanoo mokkapalojen kuorrutteen olevan kokkareista?! :----D ette taida kestää minkäänlaista kritiikkiä elämässänne jos jo joku kuorrute on maailman loppu. Kyllä mä ainakin tykkään jos mun mies huomauttaa vaikka ruuan olevan hänen makuunsa liian tulista, niin tiedän ensikerralla laittaa vähemmän chiliä. Olette olleet pari kk yhdessä, mistä tiedät jos hän onkin joku ihan superhyvä leipuri ja halusi antaa vinkin koska kyseessä on hänen intohimonsa/harrastuksensa/luonnonlahjakkuus tai jotain muuta vastaavaa ja ajatteli auttavansa sua?! Naurettavaa loukkaantua, mutta ehkä se ero olisi paikallaan, noin pikkusieluisen ihmisen kanssa voisi olla miehen hankala elää, etkä sinäkään taida miehestä loppuelämän kumppania ajatella jos olet valmis lopettamaan suhteen kokkareiseen kuorrutteeseen.

Sen varovaisen huomautuksen sijaan voi jättää syömättäkin tai syödä mitään huomauttelematta. Ei se ainakaan mikään leipuri ole ammatiltaan. Jos voisin olla varma et se huomauttelu koskisi vaan niitä mokkapaloja mutta kun jos tää mies alkaa huomauttelemaan ihan kaikesta mitä teen. Multa pullistuu verisuoni päässä jos alan jatkossa saamaan tyyliin maitopurkin oikeaoppisia taitteluohjeitakin ennen kuin heitän purkin keräykseen.

ap

Ja nyt jo maalaillaan piruja seinille! Ja sitten jos mies olisi jättänyt syömättä itkisit täällä kuinka mies ei tykkää leipomuksistasi koska jätti ottamatta. Sitä se parisuhde on, pelataan molempien tapoja yhteen sopivaksi. T. 31

Ps. Itse sain ohjeita esim. juurikin maitopurkin taitteluun. Minä kun vaan keskeltä puristin, taitoin jos jaksoin ja viskasin roskiin, niin sehän vei pienestä roskapöntöstä hirveästi tilaa niin miekkonen näytti kuinka itse tekee ja tilaa säästyi eikä tarvii vaihtaa pussia "vajaana". Ehkä sit itse vaan oon superhyvä ottaa tollasia vinkkejä vastaan enkä osaa ajatella niitä jonain alistuskeinoina, tahallisina mielenpahoitusyrityksinä tms, vaan oikeesti ihan fiksuja juttuja mitä ei tuu ite niin ajateltua.

Joo ei, mä en ryhdy tähän. En halua enään parisuhdetta jos tää on tällästä. T. onnellinen maitopurkin ruttaaja

ap

Kasva aikuiseksi.

On sillä miehelläkin kasvamisen varaa. Joo kuulostan varmaan ihan vittuuntuneelta ämmältä mutta sellainen mä nyt ehkä vähän olen tällä hetkellä. Haluisin hieroa sitä kuorrutetta miehen naamaan ja survoa mokkapaloja sen postilaatikkoon, mutta jätämpä välistä koska multa sentään löytyy niitä käytöstapoja toisin kuin eräällä. Mua oikeesti harmittaa ja melkein itkettää kun tein ne palat puhtaasta hyvyydestäni eikä sitä toista kiinnosta se mun hyvyys

ap

Vierailija kirjoitti:

Mies oli tökerö kun huomautti, mutta en mäkään kyllä kehtais ehkä tarjotakaan mitään kokkareisia uudelle tuttavuudelle.

noin 2 kuukautta seurusteltu ja ennen sitä useamman kuukauden verran tunnettu kavereiden kautta mutta vain vähemmin oltu tekemisissä eli ei mikään täysin uusi tuttavuus

ap

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli joskus eksä joka ei ikinä syönyt tekemääni ruokaa, hänen annoksensa oli aina ’jäänyt vähän raa’aksi / jotenkin liha nyt pilalla / liian kylmää tai kuumaa / maha just sattui...’ oli erittäin loukkaavaa. Äitinsä ruokia kehui aina.

Samanlaisesta kokemusta. Haukkui tosin myös äitinsä ruuat ja sitten minut siitä, että pahoitin mieleni enkä tyytynyt olemaan surkea kokki niin kuin äiti. Vuorotellen herraa ruokimme, nykyisin vain äiti.

Vierailija kirjoitti:

Et kai mitään kauhean huonoja kehdannut tarjota noin uudelle tuttavuudelle ja unelmiesi miehelle? Minusta ei siltikään kyllä kuuluisi huomauttaa jostain kuorrutuksesta.

No mitä sitten pitäisi tarjota? Ostaa kaupasta valmista pullavaa? Itse arvostan aina toisten leipomisyrityksiä jopa silloin kun kaupan valmispulla veisi maun puolesta voiton

ap

Leivo puustit kummallekin korvalle - kyllä on hävytön!! Ei mokkapalojesi arvoinen!!

Eroaisin. Toisen kokkausta ei arvostella.

Huikea ketju. Ap voisi ottaa eron ja opetella ensin leipomaan ja sitten vasta miehiin, niin ei tulisi hienovaraisia kommentteja. Ja sinuahan ei neuvota..

Alkaako nimi E:llä? Siinä tapauksessa mun eksä. Muistan ikuisesti kun halusin ekaksi jouluksi ostaa jotain muistoa ja päädyin kaiverrettuun kaulakoruun. Sain haukut ja jopa hänen siskonsa tuli haukkumaan että mitä oikeen ajattelin.

nami kikkareita

Jätä se sika

Voi apua... Ja minä kun luulin olevani todella herkkä, rehellisesti sanottuna liiankin herkkä välillä. Mutta en voi käsittää tätä juttua nyt ollenkaan, miten kärpäsestä paisuikaan härkänen :D Ei tuollainen yksittäinen huomautus ole vielä mikään vakava asia ja varmasti kaikissa ihmissuhteissa joskus tulee jotain vastaavia eteen. Ilmeisesti hän ei edes sanonut sitä mitenkään törkeästi ja ilkeästi vaan kaikkea muuta, joten turha nyt ylireagoida. Eikä tuosta voi päätellä, että hän on varmasti kauhea ihminen, joka tulee valittamaan kaikesta mitä teet. Sinuna huolestuisin vasta jos alkaa oikeasti käyttäytymään niin, että arvostelee kokoajan kaikesta tms.

Tee sille miehelle palvelus ja jätä se.

Itse en kehtaisi tehdä mokkapaloja.

Pitää olla enemmän kunnianhimoa leivonnassa.

Eräs leipomon omistaja kehui suklaakakkuani ja olimme kuitenkin samaa mieltä siitä että kuorrutteen leikattavuutta pitää vielä kehittää (se ei ole leikattavaa heti jääkaapista otettuna).

Ei pidä hermostua kritiikistä, vaan ymmärtää se mahdollisuutena kehittää itseään ja tekemisiään.

Voi ei, en olisi kyllä kehdannut tarjota tuollaisia mokkapaloja. Katastrofien varalle on aina pakastimessa jäätelöä ja marjoja, on edes jotain jälkkäriä tarjottavana. 

Ap, eikö sinulla ole mitään itsekritiikkiä?

ei näytä olevan itsekritiikkiä vaan miten mies voi oikeasti kutsua vanhemmat kylään koskaan? Jos oikeasti nyt naisen mielestä okei. Sitten vielä kun tietää että vanhemmista toinen on oltava tarkka. Hienoa! Hyvää tulevaisuutta teille!

Eipä mikään ihmekään että suomalaiset syö äärimmäisen mautonta ja tylsää ruokaa, parannusehdotuksia kun ei saa antaa koska ero tulee ja kokkaajat alkaa riehua kuinka heidän tekeleitään kehdattiinkaan arvostella!! Kritiikki on yksi parhaimmista kanavoista kehittyä, kuinka voi koskaan kehittyä missään paremmaksi jos koskaan ei saa kuulla missä mennään metsään?

Vierailija kirjoitti:

Jätä se sika. Mokkapalat ovat aina hyviä.

Et oo sitten vissiin vielä ehtinyt tukemaan erilaisia lasten harrastuksia ostamalla kentän reunan kahvioista erilaisia yllätysmokkapaloja?

Itse väittäisin, että on äärestä harvinaista saada hyviä mokkapaloja!

Ja AP, jos siinä kuorrutuksessa oli kokkareita, ja mies sanoi, että siinä oli kikkareita, niin tottahan hän vain puhui? Eikö sitä voi kuitata vaan ”juu tällä kertaa tällaista, aina tulee vähän erilaista kun itse leipoo”?