Työpaikan sarjasaikuttaja alkaa tympimään
Työpaikallani on henkilö, joka on sairaslomalla joka toinen viikko joko kaksi päivää ennen viikonloppua tai kaksi päivää viikonlopun jälkeen.... Tätä on jatkunut nyt puoli vuotta. Aina sattumalta flunssa iskee puolessavälissä viikkoa tai sunnuntaina kun pitäisi tulla viikonloppuvapaalta takaisin. Syynä flunssa, joka kerta... Miten tällaiset ihmiset edes saavat sairaslomaa näin usein?
En ole itse mikään työelämänsankari ja olen kyllä pois töistä jos olen oikeasti kipeänä, mutta tämä alkaa tuntua vähän turhan toistuvalta. Ikävää sillä työskentelen aika uudessa yrityksessä ja henkilön koeaika on jo päättynyt, pienemmässä firmassa yhden jatkuva poissaolo tuo toisille liikaa lisätöitä, puhumattakaan huonosta hengestä kun ko. henkilö kikkailee saikuilla.
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin joskus tyypin kanssa, joka saikutti, kun oli aamulla niin väsynyt öisen pelaamisen takia. Tätä tapahtui aina silloin tällöin. Ihan puhtaalla omalla tunnolla vaan käänsi kylkeä, kun sai keksittyä esimiehelle jonkun ripulitarinan. Joskus myös viikonlopun viihteet painoi maanantaiaamulla niin pahasti, että oli keksittävä joku oksutauti. Kyllä näitä on aika paljonkin... Myös jollain duunarialoilla puhutaan pitämättömistä saikkupäivistä.
Kyllä minä lasken tällaiset ihan ihmisen omaksi tappioksi. Ei voi olla kovin hyvä elämä, itsepä joutuu sen sitten porskuttamaan. Ei ole minulta pois.
Miksi ei olisi hyvä elämä? Eikö ole mukavaa että voi välillä nukkua pitkään ja huilata vaan koska huvittaa? Työpaikka pysyy silti ja palkka juoksee.
No, ajattelen että jos on normaali ihminen, tuntee huonoa omaatuntoa, joutuu valehtelemaan ja peittelemään tekemisiään, saa epäilyttävän maineen, joka vaikuttaa pitemmän päälle työpaikalla, seuraavassa työpaikassa, elämässä yleensä. Mikään näistä ei ainakaan minusta tuntuisi yhtään mukavalta. Jos taas on niin tyhmä ettei välitä, voi tietysti olla tyytyväinen, mutta en sellaistakaan kyllä kadehdi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä 8 hengen tiimi ja meistä kaksi ainoat jotka eivät ole saikuttaneet tänä vuonna. Itse olen toinen heistä. Tälläkin hetkellä puolet jengistä saikulla ja neljä henkeä hoitaa 8 hengen työt ja näin menty koko kesä kun on ollut saikkuja ja vielä kesälomat päälle. Alkaa pikkuhiljaa vtuttamaan ja vielä kun AINA samat henkilöt jotka ovat saikulla. Sitten on näitä jotka ovat pienestäkin nuhasta saikulla. Itse en ole IKINÄ ottanut pelkän flunssan takia saikkua! Kyllä pitää olla kuume tai oksennustauti että jään töistä pois.
Flunssalla tarkoitat varmaan nuhaa. Influenssa on pahimmillaan tappava tauti ja lievänäkin syytä hoitaa kunnolla.
Meillä nyt työpaikalla korona-aalto. Alkoi juuri siitä vanhasta tutusta pikkunuhasta, joka sitten parilla muulla työkaverilla olikin aika paha. Tästäkin ketjusta saa lukea miten työn raskaan raatajat eivät ole koskaan pois, ja sairaita lapsia ei ainakaan saa hoitaa. Eli tullaan sairaana töihin, viedään lapset päivähoitoon, ja tulos on se että puolet työpaikasta on pois. Sen sijaan että se yksi olisi jäänyt kotiin. Mutta eihän saa saikuttaa. Mitään ei opittu.
Korona ollut jo kauan aikaa, mutta tyyppi ei ole vieläkään oppinut, että myös OIREETON voin kantaa tautia ja sairastuttaa toisia hyvinkin vakavasti. 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä 8 hengen tiimi ja meistä kaksi ainoat jotka eivät ole saikuttaneet tänä vuonna. Itse olen toinen heistä. Tälläkin hetkellä puolet jengistä saikulla ja neljä henkeä hoitaa 8 hengen työt ja näin menty koko kesä kun on ollut saikkuja ja vielä kesälomat päälle. Alkaa pikkuhiljaa vtuttamaan ja vielä kun AINA samat henkilöt jotka ovat saikulla. Sitten on näitä jotka ovat pienestäkin nuhasta saikulla. Itse en ole IKINÄ ottanut pelkän flunssan takia saikkua! Kyllä pitää olla kuume tai oksennustauti että jään töistä pois.
Flunssalla tarkoitat varmaan nuhaa. Influenssa on pahimmillaan tappava tauti ja lievänäkin syytä hoitaa kunnolla.
Meillä nyt työpaikalla korona-aalto. Alkoi juuri siitä vanhasta tutusta pikkunuhasta, joka sitten parilla
No se ei ollut oireeton. Eli ainakin sellaisissa tapauksissa voisi jäädä sinne kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oletko noin laiska etsimään selkeää tietoa? Sitähän varten ne hoitajat toimii terveydenhoidossakin, hoitaakseen sairaita jopa oman terveytensä uhalla. Työnantajille ja niille raskaan työn raatajille on muutenkin samantekevää mistä sen hoitajan lapsellesi hommaat, kunhan niin teet. Ei ole oikein, että muut tekevät työsi sillävälin, kun sinä vedät lonkkaa flunssapöpön kourissa olevan lapsesi vuoksi."
Silloin kun tämä olisi ollut meillä ajankohtaista, todellakin etsin! En sairaiden lasten takia, vaan muuten vaan olisi ollut tarvetta. Mutta eipä täällä toiminut edes mll. Kuten jo selitin, meillä kipeät lapset hoiti etätöitä tekevä isä.
Mutta sulla ei siis ole lapsia?
Minulla on lapsia mutta en ole koskaan lusmuillut tai rasittanut työkavereitani heidän takiaan. Eihän lasteni/ sinun lastesi sairastelun kuulu olla hei
Hieno juttu sulle. En minäkään, jos pilkkua viilataan, koska lasten sairastelut on hoitanut toinen vanhempi. Mulla on kuitenkin kyky ymmärtää, että jokaisessa perheessä ei ole vanhemmilla etätyömahdollisuutta . Ei myöskään mummia tai muuta perheelle ja lapsille läheistä, joka rientää apuun. Ymmärrän myös, että olemme erilaisia ja kaikilla ei ole sydäntä palkata kotiin lapselle vierasta hoitajaa lapsen ollessa sairas. Ja kun työpaikalla tasaiseen tahtiin joku on itse sairas tai lapsi sairas tai muita syitä poissaoloille, niin loppupeleissä ne poissa olevien työtkin tasaantuu tasaisesti kaikille.
"No se ei ollut oireeton. Eli ainakin sellaisissa tapauksissa voisi jäädä sinne kotiin."
Se saattoi sen silti saada joltain työkaveriltaan, joka oli oireeton 🤦🏻.
Itselläni alentunut vastustuskyky tiettyjen asioiden seurauksena. Olen paljon kipeä ja esimerkiksi puolet kesälomasta meni flunssassa. Yleensä olen kipeä myös talvilomalla. Eli valitettavasti myös paljon työaikana olen kipeä. Musta olis hirveen kiva ettei tilanne olis tämä. En voi juurikaan harrastaa lajeja joista tykkään, koska flunssassa ei voi urheilla. Rajoittaa elämää todella paljon ja sitten jotkut jaksaa vielä kateellisena miettiä asiaa. Oikeesti älkää nyt olko kateellisia, jos joku on kipeä!
Vierailija kirjoitti:
"No se ei ollut oireeton. Eli ainakin sellaisissa tapauksissa voisi jäädä sinne kotiin."
Se saattoi sen silti saada joltain työkaveriltaan, joka oli oireeton 🤦🏻.
Ahaa, eli siis sairaana töihin joka tapauksessa, koska joku muukin voi tartuttaa. Tämä selvä.
Vaihdoin työpaikkaa kesän aikana ja olen niin onnellinen kun pääsin eräästä saikuttajasta eroon samalla. Tiedättekö mitä se on, kun tuollainen mätämuna osuu omaksi alaiseksi?
Kun kellekään et saa tietenkään kertoa, että ei se oikeasti kovin sairaalta vaikuttanut, mutta työterveys kirjoitti lapun taas, niin ei voi mitään tälläkään kertaa. Toi alainen junaili itselleen aina stressilomaa. Eli poissaolot oli kuukausia.
Mä kontrolloin sitä miten paljon töitä sai ottaa tehtäväkseen, joten tiedän että teki puolet vähemmän kuin muut. Ei ikinä töissä käyttäytynyt kuin burniksen partaalla olevat. Ei ikinä näyttänyt tippaakaan väsyneeltä vaikka valitti väsymystä ja sitä että voi voi kun on paljon töitä. No ei ollut. Oli todellakin minimaalisesti työtä. Osasi valittaa kovaan ääneen työn raskaudesta ja osa kollegoistaan tunsi sympatiaa häntä kohtaan. Itseä syletti kun tiesin totuuden.
Olisin halunnut potkia pois, mutta kummasti se saikku osui niihin päiviin kun kalenterissa oli varattu aikaa esimiehen keskusteluun. Sain annettua varoituksen ja suullisia huomautuksia. Potkut olisi vaatineet HR:n ja lakiosaston mukaan joko YT:t tai vielä selkeämpää näyttöä.
Mulla on itsellä ollut burn out ja sympatiani ovat todellakin kaikkia saman kokeneiden puolella. Pyrin aina omassa roolissani tunnistamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jos joku on uupumassa. Muokkaan tehtäviään niin että loppuunpalaminen vältetään ja kehoitan ajoissa jäämään lyhyelle saikulle. Mutta tuo yksi henkilö oli niin päivänselvästi kaikkea muuta kuin oikeasti uupunut. Tiesi myös että näin hänen lävitseen ja kahden keskisissä keskusteluissamme hänen äänensävynsä muuttui saikusta puhuttaessa ivalliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni alentunut vastustuskyky tiettyjen asioiden seurauksena. Olen paljon kipeä ja esimerkiksi puolet kesälomasta meni flunssassa. Yleensä olen kipeä myös talvilomalla. Eli valitettavasti myös paljon työaikana olen kipeä. Musta olis hirveen kiva ettei tilanne olis tämä. En voi juurikaan harrastaa lajeja joista tykkään, koska flunssassa ei voi urheilla. Rajoittaa elämää todella paljon ja sitten jotkut jaksaa vielä kateellisena miettiä asiaa. Oikeesti älkää nyt olko kateellisia, jos joku on kipeä!
On eri asia olla aidosti kipeänä ja siksi saikulla kun saikuttaa saikuttamisen ilosta. Esimiehenä tunnistan aika hyvin mielestäni kuka on aidosti kipeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yksi joka saikuttaa aina kun on surua, esimerkiksi vanha äitinsä kuoli - 3 viikkoa saikkua. Miten lääkärit kehtaa antaa saikkua noin herkästi, sitä ihmettelen.
Minullekin lääkäri suorastaan kehtasi antaa viikon saikkua, kun äitini kuoli äkillisesti. Voin kertoa, että en todellakaan ollut työkykyinen sen shokin jälkeen.
Tämä sai kolme viikkoa saikkua, kun 80-vuotias äitimuori kuoli. Mieti vähän.
Onhan tuo erikoista. Viikko on se yleisesti myönnetty aika. Itse en ottanut saikkua 67-vuotiaan isäni kuoltua, olin poissa tasan yhden päivän ja sitten halusin takaisin töihin, jotta suru ei murtaisi minua vaan olisi jotain lohduttavaa tekemistä, mikä vie huomiota tuskalta. Suruni ei silti ollut vähäisempi kuin sen kolmen viikon saikuttajan.
Itse duunarina (ohjelmoija) koen kyllä, että jos porukka on keskimäärin vaikka 5pv vuodessa saikulla, niin kyllä minäkin voin ne samat 5 saikkupäivää jollain tekosyyllä pitää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yksi joka saikuttaa aina kun on surua, esimerkiksi vanha äitinsä kuoli - 3 viikkoa saikkua. Miten lääkärit kehtaa antaa saikkua noin herkästi, sitä ihmettelen.
Minullekin lääkäri suorastaan kehtasi antaa viikon saikkua, kun äitini kuoli äkillisesti. Voin kertoa, että en todellakaan ollut työkykyinen sen shokin jälkeen.
Tämä sai kolme viikkoa saikkua, kun 80-vuotias äitimuori kuoli. Mieti vähän.
Onhan tuo erikoista. Viikko on se yleisesti myönnetty aika. Itse en ottanut saikkua 67-vuotiaan isäni kuoltua, olin poissa tasan yhden päivän ja sitten halusin takaisin töihin, jotta suru ei murtaisi minua vaan olisi jotain lohduttavaa tekemistä, mikä vie huomiota tuskalta. Suruni ei silti ollut
Minä sairastuin isäni kuoleman aikaan flunssaan, joka oletettavasti surun vuoksi ei tahtonut parantua millään. Olin kuumeessakin pitkään ja kyse oli tavallisesta virustaudista. Muistelisin että olin peräti 2 viikkoa saikulla kun aina vaan se kuume nousi.
Meillä on viime vuosien aikana laitettu kaks tällaista pihalle yt-neuvottelujen kautta.
Tuli mieleen että eiköhän suuri osa pomoista ylene kun ei enää halua hoitaa keskittymistä vaativia töitä. "Hei, voisitsä hoitaa tän?"
Osa sitten pääsee ylenemään suurpiirteisimpiin töihin ja osa päätyy saikuttamaan. Yhdistelmäkin on mahdollinen.
Etenkin suorittavissa töissä sairastelun vaikutus näkyy helposti, jos joko työn laatu on heikkoa tai poissaolo johtaa avoimesti siihen, että jonkun muun on tehtävä töitä. Työt ovat voineet valua muiden tehtäviksi jo aiemmin.
Kaikki ihmeen hitaat tai lähinnä puhumisessä pärjäävät eivät edes sairastele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi vähitellen olla varhaisen välittämisen keskustelut
Pian varmasti onkin, alkaa olla sen verran hurjaa ja läpinäkyvää touhua. Ehkä hän on väärällä alalla tai uupunut, jos näin on niin asia pitäisi myöntää ja antaa jollekulle muulle mahdollisuus vaikkapa määräaikaisena tuurata häntä kunnes toipuu yms.
Tai sitten ryyppää vapailla aivan huolella, kuten mun entinen työkaveri. Vapaiden jälkeen tultiin viinalta haisevana töihin ja aamu alkoi valituksella huonosti nukutusta yöstä ja kuinka on "maha sekaisin".
Yritti varmaan tuolla pohjustaa, että ei ihmetellä, jos pitää juosta oksentamaan. Harmi vaan ettei tajunnut, että kyllä sen viinan haistaa ja näkee, vaikka onkin suu täynnä pastillia.
Lounaalta tuli taas viinalta haisten, eli oli ottanut tasuria tauolla. Taas tietysti suu täynnä pastillia, mutta ei se peitä viinan hajua. Kyllä sen vähän alkoa käyttävä heti haistaa.
Suurin osa tän palstan väestä on heikkoa turhasts nillittävää.
Väitän että moni olisi kuollut tai oikeasti mt diagnoosin partaalla jos olisi kokenut kaiken saman mitä mä.
Sa.... Tanan nillittäjät ja niiille jotka ei tiedä mistä kyse lyhyesti ja ytimekkäästi törkeistä henkeen ja terveyteeni kohdistuvista rikoksista.
Itse olin aivan liian tunnollinen työntekijä, pahan päivän sattuessa kävin kysymässä voinko pitää loppupäivästä puolipekkasen - jos siis oli hiljaisempaa. Jos silloin piti jäädä töihin, tein itselleni toimintakykyä kipulääkityksellä (ei millään buranalla...) ja painoin väkisin päivän loppuun, kyseessä raskas tehdastyö. En halunnut mennä paikalliseen tkhon jonottamaan päivystykseen moneksi tunniksi saikun toivossa, halusin vaan kotiin lepäämään. Lopulta rikoin itseni ja sairasloma olikin lopulta niin pitkä, että piti kouluttautua uudestaan toiselle alalle.
Toisaalta onni että ajoin itseni niin nopeasti loppuun, koska jos olisin ottanut saikkua aina tarpeen mukaan, olisin silti, jossain vaiheessa, rikkonut itseni kyseisessä työssä ja koko uudelleenkouluttautumisrumba olisi ollut kuitenkin edessä mutta vanhemmalla iällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni alentunut vastustuskyky tiettyjen asioiden seurauksena. Olen paljon kipeä ja esimerkiksi puolet kesälomasta meni flunssassa. Yleensä olen kipeä myös talvilomalla. Eli valitettavasti myös paljon työaikana olen kipeä. Musta olis hirveen kiva ettei tilanne olis tämä. En voi juurikaan harrastaa lajeja joista tykkään, koska flunssassa ei voi urheilla. Rajoittaa elämää todella paljon ja sitten jotkut jaksaa vielä kateellisena miettiä asiaa. Oikeesti älkää nyt olko kateellisia, jos joku on kipeä!
On eri asia olla aidosti kipeänä ja siksi saikulla kun saikuttaa saikuttamisen ilosta. Esimiehenä tunnistan aika hyvin mielestäni kuka on aidosti kipeä.
Varmaan tunnistaakin, jos on perus flunssasta kyse. Kyllähän sen äänestä jo kuulee. Eri asia sitten sellaiset vaivat, jotka ei näy ulospäin. Vaikka noidannuoli. Miten esimiehenä tuon tunnistat feikkaamisesta? Kyllä sen tunnistaa vain lääkäri, onko lihakset krampissa tms. Ei kaikki vaivat näy päällepäin.
Joillain työkavereilla on näkynyt poissaoloja jos töissä pitäisi tehdä jotain keskittymistä vaativaa.
Ikävä kyllä pari on päässyt ylenemään tuosta huolimatta. Jos töihin kuuluu lähinnä muiden ohjeistamista, toisilla voi olla keskittymistä vaativia töitä. Mutta ehkä omalle kohdalle olisi osunut jotain, jota ei koe jaksavansa hoitaa.
Välillä joku voi vaikutelman perusteella ottaa saikkua kun ahdistaa, ettei töissä ole tehtävää hänellä. Jos ei pystyisi edes hiljaisena aikana olemaan työajalla tavoitettavissa, varmaan aika paha toistuva sairaus.
En tiedä repsahtaako saikuttaminen helposti eli saikkua tulee otettua jos on vähänkin heikko olo tai ei motivoi. Vai tuleeko tehtyä jotain työn ulkopuolella, jos ajattelee että seuraavana päivänä töissä ei ole mitään erikoisen vaativaa.