Avioero pitkästä suhteesta sen takia että molemmat haluaa eri asioita??

Kyllä. Jos huoja puolia on enemmän kuin hyviä, niin joo. Vai museoonko meinasit avioliittonne viedä näytille?

Oot varmaan jo nelikymppinen kun 20v ehtinyt jo seukata. Eiköhän sinunkin olisi jo aika rauhoittua ja lopettaa hulinointi ja biletys. Metsässä sielu lepää ja verenpaine laskee ihan tutkitusti. Joten ostakaa vaikka yhdessä metsää itsellenne ja hoitakaa sitä yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Jos huoja puolia on enemmän kuin hyviä, niin joo. Vai museoonko meinasit avioliittonne viedä näytille?

Hmm.. eli tuosta tekstistä päättelet että meidän suhteessa on enemmän huonoja kuin hyviä puolia?

Ei ole tullut tuota ajatelluksi, mutta täytyypä miettiä, jos mies ajattelee oikeasti noin.

Aina ei riitä että rakastaa.

Jos haluaa elää aivan erilaista elämää, niin ei siinä välttämättä kompromissit pysty tyydyttämään. Ymmärrän näin luontoihmisenä miestäsi, ja jos minun pitäisi puolet ajastani pyöriä kaupungilla vasten tahtoani ja pääsisin latautumaan luontoon vain puolella ajastani, niin en olisi tyytyväinen vaan voisin pahoin. Toiselle se vapaa-ajan vietto voi olla tärkeämpää ja merkityksellisempää kuin toiselle, eikä niiden tasa-arvoinen jakaminen tai kompromissien teko ole välttämättä lainkaan yhtä tyydyttävää molemmille vaan toinen voi siinäkin tilanteessa tuntea että kaikki on ok ja toisen mielestä mikään ei ole ok. Kyllä tällainen tilanne pistäisi itseäni mietityttämään, että näinkö haluan ja aion ainutkertaisen elämäni käyttää, kun tunne sanoo että onnellisempikin voisin olla.

Hienoahan tilanteessa on se, että olette kumpikin tarpeistanne ja haluistanne kartalla ja teillä on toimiva keskusteluyhteys ja rakkauttakin vielä. Kaikesta tästä huolimatta lopputulos voi silti joskus olla se, että olette onnellisempia jos ette jatka yhdessä. Erilaiset toiveet elämästä voivat viedä pitkänkin parisuhteen päätökseen. Jutelkaa asiasta vielä monen monta kertaa ja pitäkää keskinäinen kunnioitus. Voimia sinulle ap.

Vierailija kirjoitti:

Oot varmaan jo nelikymppinen kun 20v ehtinyt jo seukata. Eiköhän sinunkin olisi jo aika rauhoittua ja lopettaa hulinointi ja biletys. Metsässä sielu lepää ja verenpaine laskee ihan tutkitusti. Joten ostakaa vaikka yhdessä metsää itsellenne ja hoitakaa sitä yhdessä.

Joo, oon nelikymppinen ja lopetin biletyksen 23 v.. Nyt kiinnostaa ehkä käydä keikoilla tms mutta ei mikään kauhea biletys. Oon kuitenkin vielä sen verran nuori, että jos olen melkein 20 v viettänyt kotielämää, niin miksi pitäisi kotiin tai luontoon hautautua nyt tässä iässä? Sitä koti- ja luontoelämää on tullut nähtyä tarpeeksi, nyt jotain muuta elämää. Aika aikaansa kutakin.

ap

Mä sopisin sun miehelle. Anna tänne vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot varmaan jo nelikymppinen kun 20v ehtinyt jo seukata. Eiköhän sinunkin olisi jo aika rauhoittua ja lopettaa hulinointi ja biletys. Metsässä sielu lepää ja verenpaine laskee ihan tutkitusti. Joten ostakaa vaikka yhdessä metsää itsellenne ja hoitakaa sitä yhdessä.

Joo, oon nelikymppinen ja lopetin biletyksen 23 v.. Nyt kiinnostaa ehkä käydä keikoilla tms mutta ei mikään kauhea biletys. Oon kuitenkin vielä sen verran nuori, että jos olen melkein 20 v viettänyt kotielämää, niin miksi pitäisi kotiin tai luontoon hautautua nyt tässä iässä? Sitä koti- ja luontoelämää on tullut nähtyä tarpeeksi, nyt jotain muuta elämää. Aika aikaansa kutakin.

ap

Sun kaksi viimeistä virkettä tiivisti hyvin sen, että miksi teidän suhde on jo aika lailla taputeltavissa.

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa elää aivan erilaista elämää, niin ei siinä välttämättä kompromissit pysty tyydyttämään. Ymmärrän näin luontoihmisenä miestäsi, ja jos minun pitäisi puolet ajastani pyöriä kaupungilla vasten tahtoani ja pääsisin latautumaan luontoon vain puolella ajastani, niin en olisi tyytyväinen vaan voisin pahoin. Toiselle se vapaa-ajan vietto voi olla tärkeämpää ja merkityksellisempää kuin toiselle, eikä niiden tasa-arvoinen jakaminen tai kompromissien teko ole välttämättä lainkaan yhtä tyydyttävää molemmille vaan toinen voi siinäkin tilanteessa tuntea että kaikki on ok ja toisen mielestä mikään ei ole ok. Kyllä tällainen tilanne pistäisi itseäni mietityttämään, että näinkö haluan ja aion ainutkertaisen elämäni käyttää, kun tunne sanoo että onnellisempikin voisin olla.

Hienoahan tilanteessa on se, että olette kumpikin tarpeistanne ja haluistanne kartalla ja teillä on toimiva keskusteluyhteys ja rakkauttakin vielä. Kaikesta tästä huolimatta lopputulos voi silti joskus olla se, että olette onnellisempia jos ette jatka yhdessä. Erilaiset toiveet elämästä voivat viedä pitkänkin parisuhteen päätökseen. Jutelkaa asiasta vielä monen monta kertaa ja pitäkää keskinäinen kunnioitus. Voimia sinulle ap.

<3

ap

Vierailija kirjoitti:

Oot varmaan jo nelikymppinen kun 20v ehtinyt jo seukata. Eiköhän sinunkin olisi jo aika rauhoittua ja lopettaa hulinointi ja biletys. Metsässä sielu lepää ja verenpaine laskee ihan tutkitusti. Joten ostakaa vaikka yhdessä metsää itsellenne ja hoitakaa sitä yhdessä.

Ihmisen ei pidä rauhoittua missään iässä, jos ei itse halua. Minäkin viihdyn luonnossa parhaiten, mutta ymmärrän ettei kaikki viihdy.

Saman kokeneena voin suomentaa sinulle: Miehesi on rakastunut toiseen naiseen, semmoiseen joka tykkää lähteä viikonlopuksi nuotiolle ja telttailemaan.

Tarvitseeko teidän aina olla yhdessä? Kumpikin voisi viettää vapaa-aikaansa haluamallaan tavalla. Ei sen takia tarvitse erota.

Kyllä, just tuollaisiin asioihin ne pitkät liitot hajoavat. Ihmiset kun muuttuvat 20 vuodessa aika paljon.

Vierailija kirjoitti:

Saman kokeneena voin suomentaa sinulle: Miehesi on rakastunut toiseen naiseen, semmoiseen joka tykkää lähteä viikonlopuksi nuotiolle ja telttailemaan.

Just näin on ikävä kyllä, voin löydä vaikka pääni pantiksi. Olen tismalleen saman kokenut.

Eikö voi tehdä molempia?

Miksi miehen pitää olla mukana keikoilla? Ei parisuhteessa tarvitse kaikkea tehdä yhdessä.

Etkä jaksa olla luonnossa yhtään?

Anna miehen mennä ja tehdä.

Jos haluaa siis.

Toisaalta jos hän haluaa erota siinä ei paljon mikään auta sitten.

Kun olet saanut aikasi riekkua keikoilla niin voi myös tulla ikävä kunnollista ja luonnon lähellä viihtyvää miestä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot varmaan jo nelikymppinen kun 20v ehtinyt jo seukata. Eiköhän sinunkin olisi jo aika rauhoittua ja lopettaa hulinointi ja biletys. Metsässä sielu lepää ja verenpaine laskee ihan tutkitusti. Joten ostakaa vaikka yhdessä metsää itsellenne ja hoitakaa sitä yhdessä.

---Oon kuitenkin vielä sen verran nuori, että jos olen melkein 20 v viettänyt kotielämää, niin miksi pitäisi kotiin tai luontoon hautautua nyt tässä iässä? Sitä koti- ja luontoelämää on tullut nähtyä tarpeeksi, nyt jotain muuta elämää. Aika aikaansa kutakin.

ap

Aika jännä. Aloituksessasi sanoit, että sinä olisit valmis kompromisseihin, mutta ei se nyt siltä ihan vaikuta. Mun sympatiat menee nyt kyllä miehellesi. Sori.

Miksi täytyy elää jossain symbioosissa ja tehdä kaikki yhdessä? Me elämme hyvää, yhteistä arkea suurimman osan aikaa. Jos minä haluan mennä mökille ja vaimo museoon, niin voimme tehdä sen omien ystäviemme kanssa.

Loma-ajat on tietysti haastavampia. Silloin vaimo voi lähteä kanssani mökille pariksi päiväksi ja minä voin lähteä hänen kanssaan kulttuuripitoiselle kaupunkilomalle. Osan lomaa voimme sitten toteuttaa omia haaveitamme tahollamme. Ei se vielä kumaakaan ole vieraisiin ajanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot varmaan jo nelikymppinen kun 20v ehtinyt jo seukata. Eiköhän sinunkin olisi jo aika rauhoittua ja lopettaa hulinointi ja biletys. Metsässä sielu lepää ja verenpaine laskee ihan tutkitusti. Joten ostakaa vaikka yhdessä metsää itsellenne ja hoitakaa sitä yhdessä.

---Oon kuitenkin vielä sen verran nuori, että jos olen melkein 20 v viettänyt kotielämää, niin miksi pitäisi kotiin tai luontoon hautautua nyt tässä iässä? Sitä koti- ja luontoelämää on tullut nähtyä tarpeeksi, nyt jotain muuta elämää. Aika aikaansa kutakin.

ap

Aika jännä. Aloituksessasi sanoit, että sinä olisit valmis kompromisseihin, mutta ei se nyt siltä ihan vaikuta. Mun sympatiat menee nyt kyllä miehellesi. Sori.

Ihan pakko sanoa, että miehen mieliksi on vähintään 80 % vapaa-ajasta mennyt siihen luontoelämään josta en tykkää enkä ole siellä kovin hyvää seuraa. 

Mies on aika vähän valmis lähtemään mihinkään mistä minä pidän. Saan mennä kuulemma yksin. Ja kun mies lähtee johonkin kaupunkilomalle, niin silloinkin hänen pitäisi tehdä sitä mikä häntä huvittaa. Eli lähtee omille teilleen.

Mun mielestä vaan kovin älytöntä jos mies ei anna yhtään periksi ja antaa hyvin vähän. Se tarkoittaa silloin sitä, että suurimman osan vapaa-ajasta ja lomista olemme erillään. Hän elää elämää jota haluaa. Minä en.

Mutta minä arvostan sitä vähää mitä meillä on jäljellä. Taidan arvostaa liikaa, koska aika surullista ja yksinäistä tämä elämä on.

ap

Kuulostaa hieman tekosyiltä.. jos toisen kanssa haluaa oikeasti olla niin silloin haluaisi myös tehdä välillä sitä mitä kumppanikin haluaa. Ihan vain sen toisen mieliksi.

Itsellä 12v pitkä parisuhde päättyi vastaaviin asioihin kuin Ap:lla. Erilaiset kiinnostukset ja tulevaisuuden suunnitelmat.