Mulla, kiltillä perheenäidillä, on nyt sitten kaksi RAKASTA.

Älä vain sano että pettäjäkumppanillasi ja hänen puolisollaan oli lapsia. Sillä tuskimpa olisit suhdetta lopettanut jos tämä vaimo olisi tullut raskaaksi, vai mitä?

" ...ja " teen väärin" totunnaisten normien (yksiavioisuus, parisuhdesidonnaisuus, uskollisuus yms. lässynlässyn) mukaan. eivät kuulu minun elämänarvoihini, muut saavat elää niin ahdistuneesti kuin haluavat"



Ahaa, ne on osoitus ahdistuneisuudesta - mutta salaileminen ei???



Onpas sulla jännät " elämänarvot" kun ei niitä voi edes läheisilleen tunnustaa... Tosi oikeita arvoja varmaan sellaiset.

En kertakaikkiaaan voi ymmärtää miten voi pettää puolisoaan näin ja väittää vielä rakastavansa. Kyllä miehellä pitää olla oikeus tietää ja päättää itse hyväksyykö tällaista kahden miehen politiikkaa.



Äärettömän itsekästä toisen hyväksikäyttämistä!!!



Toivon todella että ymmärrät millaiseen peliin olet ryhtynyt ja mitä se tekee miehellesi, jota väität rakastavasi.

aika tehokkaasti tuolla paskanjauhannalla yrität peittää tosiasiat

Vierailija:

Kyllähän se pysäyttää lukea näitä viestejä. En vaan saa revittyä itsestäni irti sitä tahtoa, jonka tarvitsen päästäkseni irti salasuhteesta. Olen yrittänyt, enkä enää jaksa yrittää. ap

tietääkö äiti ja isä tytön kaksoiselämästä

Ja toivottavasti et ja mies saisi vielä lapsetkin itselleen asumaan!

Se olisi minusta kohtuullinen opetus.

Kamalaa miten alkukantaisia jopa naiset ovat. En usko, että pystyt rakastamaan kahta miestä samaan aikaan. Luulenpa, että aviomieheesi sinulla on järkiperäinen kiintymyssuhde ja tähän " vieraaseen" mieheen tyydytät vain himosi. Kyllähän se mies varmaan sinua jumaloi ja kehuu, mutta siihenhän se usein jää. Kun käry käy, häipyy tämä mies maan alle.

todellakaan sen arvosta . Tollanen tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin . Ja lopulta huomaa että se vetovoima ja huuma oli pientä verrattuna siihen mitä tulee menettämään !

Eli mun mielestä alinta pohjasakkaa on nää " elämästä pitää ottaa kaikki irti" -pettäjät, joilla ei sitten kuitenkaan ole tarpeeksi munaa kertoa näistä auvoisista periaatteistaan puolisolleen saati sallia niitä sille puolisolle. On kivempi vaan nostattaa sitä omaa surkeaa itsetuntoa sillä, että vientiä muka riittää ja puolisokin muka rakastaan.

AP ON OIKEIN KUNNON HUORA JA VIELÄ ISOLLA H:LLA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Kyllä joskus voi käydä noin että rakkautta riittää monellekin miehelle. Eikö ole ihanaa että on mies joka on kotona lasten kanssa ja leikkii kotia ja sitten on toinen jonka kanssa voi olla villisti vapaa ja toteuttaa salaisia haaveitaan?!

Ihastukseni kohde oli ystäväni (siis miespuolinen). Koitimme kanssa kamppailla vastaan mutta en pystynyt olin heikko, suhdettamme kesti vuosia, välillä oli kuukausia kun emme tapailleen ja sitten taas. Se lysti loppui siihen kun mies kertoi tyttöystävälleen joka oli aavistellut jotain. He ovat tänäpäivänä yhdessä samoin minä ja mieheni, meillä on myös 8kk poika.



Tänäpäivänäkin asia pyörii mielessä ja vaikka rakastan miestäni, toista on välillä kova ikävä..

olen toivottoman ihastunut toiseen mieheen, mutta olen pysynyt sähköpostiviestitasolla... ja aion pysyäkin niin kauan, kun tämä edellinen sotku on selvitetty. elän siis huonossa parisuhteessa, jossa mieheni on moneen kertaan sanonut, että ei rakasta minua - no, en minäkään rakasta ja kesällä tuli ero. lasten kannalta toivon, että eroamme sovussa... siksi en viitsi nyt pilata kaikkea pettämällä. liha ei siis ole ihan niin heikko, ettei siihen voisi itse vaikuttaa.

olen miehelleni sanonut että jos löytää toisen naisen, niin kertoo siitä heti minulle, vaikka kuinka vaikeeta se olis. En uhkaile erolla, en välttämättä edes siinä tilanteessa eroais, minkäs sitä tunteilleen mahtaa ja voihan se olla ohimenevä ihastus. Kaikista julminta mitä rakkaimpani, paras ystäväni ja uskottuni vois tehdä, että pitäis suhdetta johonkin toiseen pitkään. olet kyllä äärettömän julma jos et miehellesi kerro.

Mulla on yksi suhde samassa kaupungissa asuvan miehen kanssa, lähinnä seksisuhde. Lisäksi on erittäin syvä, henkinen suhde kauempana asuvan miehen kanssa. Hänen kanssaan saatamme puhua tuntikausia puhelimessa, tavata mun työmatkoilla, ja ylipäätään käyttäydymme kuin suhteessa olevat. Tästä suhteesta olen riippuvainen, mutta en tiedä miksi. En tunne rakkautta.



Suurinta rakkautta tunnen miestäni kohtaan, mutta minulla on todennäköisesti joku addiktio. Se vie minua kokoajan toisten syliin ja petoksiin.



Olen niin tuskainen, etten tiedä, mikä minulle olisip arasta. Uskon, että miehelleni olisi parasta olla ilman minua. Enpähän ainakaan loukkaisi ja romuttaisi hänen elämäänsä, sillä pian tämä triplaelämä tulee julki.

olen niin tuskainen, kun en tiedä mikä on oikein.



Onneakin on tällaisessa hyvin hankala tuntea. mtuta tunteita on joka suuntaan, jonkintasoisia ja se on hankalinta.

uskalla edes ihastua!

Mutta ethän kutsu enää itseäsi " kiltiksi" , sillä sitä et suinkaan enää ole! ;)

Mun työpaikalla yleensä.

Naisia, jotka ovat kuvitelleet, ettei heille voi käydä näin. Kunnes huomaat, että olet keskellä jotain, mitä et millään pysty hallitsemaan. Ja pettäminen on ollut sulle niin selkeästi väärin aina ennen. Sitten kuitenkin olet rakastunut, ja olet päätynyt kaksoiselämäratkaisuun?



Helpottais kuulla, että on joku muukin...