Lue keskustelun säännöt.
Tuli sitten tekstiviesti miesystävän kännykkään, jonka vahingossa näin
17.08.2018 |
Ollaan seurusteltu noin kolme vuotta, mutta yhteisestä sopimuksesta asutaan erilleen. Yhdessä ollaan oltu kuitenkin hyvin aktiivisesti 4-5 päivänä viikossa. Mielestäni meillä on ollut erittäin hyvä suhde, kaikki sujuu ja intohimoakin on riittänyt.
Noin kuukausi sitten ihmettelin (ääneen), kelle mies nyt niin kovasti viestiä laittelee. Mutisi jotain partaansa, mut ymmärsin et pojallensa viestii. Ihmettelin, kun ei yleensä poikansa kanssa viestittele, soittelevat enemmänkin.
No, en sitten tähän sen enempää kiinnittänyt huomiota, kunnes sitten parin päivän päästä sattumalta huomasin, että sama ahkera viestien lähettäminen jatkuu edelleen vaikkakin nyt selvästi enemmän piilossa. Seurailin viikon/parin ajan ja huomasin, että tämähän on jokailtaista. Kyselin taas, vaihtoi puheenaihetta. Ajattelin, että siinäpähän viestittelee, kun muuta ongelmaa ei suhteessa ole. Ehkä jotain harrastuksiin liittyvää, joka ei niin itseäni kiinnosta. Pieni ihmetys jäi kuitenkin itämään.
No myöhään eilen illalla sitten olin laittamassa kännykkääni latautumaan, kun yleensä tarkasti vartioituun, mutta juuri silloin myös latautumassa yksin (ilmeisesti epähuomiossa) jääneeseen miehen puhelimeen paukahtaa viesti, joka näkyy ruudussa. On naiselta, jonka nimeä en tunne: "Hyvää yötä, + pari pusuhymiötä".
Jään tuijottamaan viestiä, henki salpautuu ja tuntuu, että lattia katoaa alta. En saa sanottua mitään, en koko iltana. Jään sohvalle nukkumaan, kun mies menee makkariin. Valvon koko yön, vasta aamulla kun mies on lähdössä töihin, saan kerrottua, miksi en tullut hänen viereensä koko yönä.
Mies väittää, että on entinen työkaveri, joka oli sattumalta kysellyt kuulumisia, ja laittoi lopuksi hyvän yön toivotukset. Kysyin pusuhymiöistä. On kuulemma vaan sillä sellainen tapa... En usko, ne nyt niin naiivi ole. Kysyn aiemmasta viestittelystä, on kuulemma olleet vain harrastuskavereiden viestejä. En usko.
Pyydän miestä ottamaan kamansa kotoani ja jättämään avaimensa minulle. Ei tee niin, vaan lähtee töihin. Olen kuulemma vain ylimustasukkainen ja minun pitäisi nyt vaan rauhoittua.
En kertakaikkiaan ymmärrä, miksi näin kävi? Meillä on ollut todella hyvä suhde. Olemme jo aikuisia (+40) ja yhteiselo on sujunut kaikin puolin ainakin minusta hyvin, myös sängyssä. Miksi aloittaa tekstarijutut jonkun toisen naisen kanssa? Vai ollaankohan siinä jo pidemmällä? Ja miksi sitten on enää minun kanssa? Eikö aikuinen mies voisi sitten vaan sanoa, että löysi paremman? Tai jos ei sitä uskalla, niin ainakin nyt, kun asiasta jäi kiinni, myöntää ja lähteä ilomielinuuden naisensa luo? En voi ymmärtää...
Kommentit (496)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole jutun kannalta kovin oleellista, mutta keskustelun alussa osa ihmetteli, miksi AP:n mies antaisi viestien näkyä puhelimensa näytöllä... Mielestäni tuo ei kuulostaa yhtään oudolta, sillä pettävät miehet (varmaan naisetkin, mutta oma kokemukseni on miehistä) ovat välillä hämmästyttävän typeriä.
Itse olin tilanteessa, jossa minä olin tuo pusuhymiöiden kera hyviä öitä toivotteleva "toinen nainen" (ja täysin tietämätön miehen parisuhdestatuksesta). Meidän yhteydenpitomme oli kestänyt n. puoli vuotta, kunnes miehen tyttöystävä oli ruvennut epäilemään ja tsekannut miehen puhelimen, josta sitten löytyikin kaikenlaista. Mies oli jättänyt puhelimen kotiin lenkille lähtiessään, ilman mitään lukituksia totta kai. Erinäisiä merkkejä pettämisestä oli tipahdellut: Tyttöystävä oli nähnyt minulta tulevia viestejä miehensä puhelimen näytöllä, minun antamani sydämellä varustettu synttärikortti oli löytynyt lipaston laatikosta jne jne... Juttuja, jotka olisi pienellä vaivannäöllä saanut peiteltyä, mutta ilmeisesti luotto omaan tekemiseen oli niin kova, ettei uskonut jäävänsä kiinni. :D Ja kyllä niitä merkkejä miehen kaksoiselämästä sateli minunkin suuntaani, mutta ihastuneena sitä oli kovin naiivi ja sinisilmäinen.
Juu, onhan näitä. En tiedä ovatko sitten idiootteja vai eivätkö vain välitä. Itsekin olin jonkin aikaa toinen nainen tietämättäni. Olin miehen fb-kaverikin hetken ja sinne kirjoitin muutaman kommentin ja tykkäilin päivityksistä. Olin kerran miehen luona yötä, kun näin hänen tietokoneensa työpöydällä kansion, jossa oli naisen nimi. Joskus sitten näin, että tämän niminen nainen oli tägännyt miehen omiin päivityksiinsä. Löytyi myös muutama yhteiskuva. Sitten eräänä päivänä huomasin, että tämän naisen sukunimi oli vaihtunut samaksi kuin miehen sukunimi ja pian tämän jälkeen mies poisti minut kavereistaan. Silti vielä otti yhteyttä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Sanoin, että juttu loppuu nyt ja ihmetteli ihan tosissaan, miksi näin. Piti minua oikeasti ihan tyhmänä. Ei ilmeisesti vieläkään tajua, että voisin koska tahansa lähettää viestin hänen vaimolleen. En tiedä onko vaimo sitten todella tyhmä vai katsooko tuota sormien läpi. Olen varma, etten ole ainoa tämän miehen syrjähyppy.
Näitä on pilvin pimein, ihmisiä hyväksikäyttäviä saastoja. Eräs väitti olevansa täysin ”läpinäkyvä”. Oli joo kyllä - aivan järkyttävää touhua Aasialaisista pikkutyttövartaloista työkavereiden kautta vaimoon.
”Ketään ei voi omistaa.”
Kiitos ja hei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otsikosta saa kuvan että ap näki vahingossa miesystävän kännykän. Kyllä eräät osaavat huonosti omaa äidinkieltään. Sääliksi käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule. Jos sinulle on valtava merkitys sillä, saatko tekstiviestin, WhatsApp-viestin vai Messenger-viestin, se ei tarkoita sitä, että muillekin olisi. Totta kai jokainen tietää että nämä tulevat eri sovellusten kautta (ja se hemmetin tekstari sitä matkapuhelinverkkoa pitkin), mutta useimmille ei liene mitään väliä, mitä kautta se viesti tulee. Se on viesti (tai varsin usein myös tekstiviesti tai tekstari, jos se on tekstimuodossa).
Jos säilytät talouspaperia vessassa ja käytät sitä takapuolesi pyyhkimiseen, saat ihan vapaasti sanoa sitä vessapaperiksi. Kyllähän aikoinaan revittiin sanomalehtiäkin vessapaperiksi. Käyttötarkoitus, ystäväiseni, se käyttötarkoitus...
Noh, minä kuten myös mm. viestintävirasto, päämediat jne. näkevät näiden välillä eron. Mutta uskottava se on, että tekstari on mikä tahansa puhelimen näytöllä näkyvä tekstimuotoinen viesti, kerran AV niin sanoo.
Niille harvalukuisille, joita ehkä asia kiinnostaa, niin tässä luettavaa: https://www.viestintavirasto.fi/viestintavirasto/ajankohtaista/2018/pik…
Liittyy aiheeseen itseasiassa yhä, koska artikkelissa mainitaan mm. 'Naiset käyttävät miehiä useammin tekstiviesti- ja pikaviestinpalveluita sekä sosiaalista mediaa, kun taas miehet käyttävät nettiyhteyttä naisia useammin ennen kaikkea videoiden katsomiseen ja nettiyhteyden vaativiin tietokonepeleihin.'
Eli josko kävisi niin, että puoliso joka aiemmin on ollut todella laiska somen kanssa yhtäkkiä asentaakin Whatsappin, ja päätyy sillä viestittelemään iltakaudet, niin ei, automaattisesti se ei ole ylimustasukkaisuutta, jos mieleen tulee, että kelleköhän se nyt viestittelee.
Toki, tottakai miehetkin käyttävät sitä mm. työasioissa jopa, harrastusryhmissä tai muuhun viestittelyyn. MUTTA kyllähän se Whatsapp on myös juurikin se pikaviestin, jonne ensin usein esim. satunnaisissa nettiseikkailuissa keskustelut siirretään. Vakkarit sitten vasta Messengeriin.
P.s. Itse viestittelen työkavereiden kanssa vain mailitse, puhelimitse, tai perinteisellä tekstiviestillä. Osittain myös turvallisuussyistä. Messengerhän kun tunnetusti poimii yksityiskeskusteluista vähintäänkin avainsanoja, joilla mainoksia sitten kohdennetaan.
Ja ei, käyttötarkoitus ei automaattisesti silti nimeä asiaa/esinettä uusiksi. Jos pilkon haarukalla perunan, se on silti haarukka eikä veitsi. Vaikka sitä veitsenomaisesti käyttäisin.
:D :D Assi! <3
Niin olenkin! Meni diagnoosi ihan oikein
Sille jollekin muulle joka kyseli, niin Assi = asperger. Mutta kun tosiaan kyseiseen autismin kirjoon kuulun, toivoisin ettei meitä aina koettaisi vain tiettyinä komedisina/muuten vain automaattisesti outoina hahmoina. Eli sanonta 'Kun on tavannut yhden aspergerin, on vain tavannut yhden aspergerin', pätee. Toki myönnän, että on meillä ne tietyt vakkaripiirteet joista toisinaan, kuten nyt kiinni jää :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule. Jos sinulle on valtava merkitys sillä, saatko tekstiviestin, WhatsApp-viestin vai Messenger-viestin, se ei tarkoita sitä, että muillekin olisi. Totta kai jokainen tietää että nämä tulevat eri sovellusten kautta (ja se hemmetin tekstari sitä matkapuhelinverkkoa pitkin), mutta useimmille ei liene mitään väliä, mitä kautta se viesti tulee. Se on viesti (tai varsin usein myös tekstiviesti tai tekstari, jos se on tekstimuodossa).
Jos säilytät talouspaperia vessassa ja käytät sitä takapuolesi pyyhkimiseen, saat ihan vapaasti sanoa sitä vessapaperiksi. Kyllähän aikoinaan revittiin sanomalehtiäkin vessapaperiksi. Käyttötarkoitus, ystäväiseni, se käyttötarkoitus...
Noh, minä kuten myös mm. viestintävirasto, päämediat jne. näkevät näiden välillä eron. Mutta uskottava se on, että tekstari on mikä tahansa puhelimen näytöllä näkyvä tekstimuotoinen viesti, kerran AV niin sanoo.
Niille harvalukuisille, joita ehkä asia kiinnostaa, niin tässä luettavaa: https://www.viestintavirasto.fi/viestintavirasto/ajankohtaista/2018/pik…
Liittyy aiheeseen itseasiassa yhä, koska artikkelissa mainitaan mm. 'Naiset käyttävät miehiä useammin tekstiviesti- ja pikaviestinpalveluita sekä sosiaalista mediaa, kun taas miehet käyttävät nettiyhteyttä naisia useammin ennen kaikkea videoiden katsomiseen ja nettiyhteyden vaativiin tietokonepeleihin.'
Eli josko kävisi niin, että puoliso joka aiemmin on ollut todella laiska somen kanssa yhtäkkiä asentaakin Whatsappin, ja päätyy sillä viestittelemään iltakaudet, niin ei, automaattisesti se ei ole ylimustasukkaisuutta, jos mieleen tulee, että kelleköhän se nyt viestittelee.
Toki, tottakai miehetkin käyttävät sitä mm. työasioissa jopa, harrastusryhmissä tai muuhun viestittelyyn. MUTTA kyllähän se Whatsapp on myös juurikin se pikaviestin, jonne ensin usein esim. satunnaisissa nettiseikkailuissa keskustelut siirretään. Vakkarit sitten vasta Messengeriin.
P.s. Itse viestittelen työkavereiden kanssa vain mailitse, puhelimitse, tai perinteisellä tekstiviestillä. Osittain myös turvallisuussyistä. Messengerhän kun tunnetusti poimii yksityiskeskusteluista vähintäänkin avainsanoja, joilla mainoksia sitten kohdennetaan.
Ja ei, käyttötarkoitus ei automaattisesti silti nimeä asiaa/esinettä uusiksi. Jos pilkon haarukalla perunan, se on silti haarukka eikä veitsi. Vaikka sitä veitsenomaisesti käyttäisin.
:D :D Assi! <3
Niin olenkin! Meni diagnoosi ihan oikein <3 <3
Sille jollekin muulle joka kyseli, niin Assi = asperger. Mutta kun tosiaan kyseiseen autismin kirjoon kuulun, toivoisin ettei meitä aina koettaisi vain tiettyinä komedisina/muuten vain automaattisesti outoina hahmoina. Eli sanonta 'Kun on tavannut yhden aspergerin, on vain tavannut yhden aspergerin', pätee. Toki myönnän, että on meillä ne tietyt vakkaripiirteet joista toisinaan, kuten nyt kiinni jää :D
Aspergerit ovat ihania ❤️
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on aika yleistä harrastaa "henkistä pettämistä". Oma entinen tyttöystäväkin viestitteli jatkuvasti vaikka mitä henkilökohtaisia asioita ja asioitamme minulle tuntemattomien miesten kanssa. Salaa tietenkin ja joskus jos kysyin asiaan jotain liittyvää, niin tietenkin kyseessä joku työkaveri tai "et sinä sitä tunne.." henkilö. Näitä samoja tuntemattomia tyyppejä piti silloin tällön myös tavata, sillä kyllähän kavereita pitää nähdä. Kun kyseenalaistin tätä toimintaa niin olin tietenkin sairaalloisen mustasukkainen ja pitäisi mennä hoitoon tms.
Jossakin vaiheessa sitten huumori loppui ja kun kännykkää piti sängyssäkin räplätä selkä minuun kääntyneenä, niin eräs ilta otin sen luurin ja latasin täysillä takkaa kohti ja lähdin omaan asuntooni. Loppui viesittely "maken" kanssa ainakin siltä illalta. Suhdekkin loppui onneksi pian tämän jälkeen.
En tiedä onko tämä jotain huomion hakemista vai mitä. Pitää tuntea kelpaavansa vielä muillekin vai mitä ihmeen leikkiä.
Ja kyllä, korvasin rikkomani puhelimen myöhemmin.
Siis oliko heillä suhde vai olivatko ystäviä? Miespuolisen kaverin kanssa viestittely ei tietenkään ole pettämistä. Yhtään sen paremmin kuin jos mies viestittää/tapaa naispuolista ystäväänsä. Molemmat ovat ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on aika yleistä harrastaa "henkistä pettämistä". Oma entinen tyttöystäväkin viestitteli jatkuvasti vaikka mitä henkilökohtaisia asioita ja asioitamme minulle tuntemattomien miesten kanssa. Salaa tietenkin ja joskus jos kysyin asiaan jotain liittyvää, niin tietenkin kyseessä joku työkaveri tai "et sinä sitä tunne.." henkilö. Näitä samoja tuntemattomia tyyppejä piti silloin tällön myös tavata, sillä kyllähän kavereita pitää nähdä. Kun kyseenalaistin tätä toimintaa niin olin tietenkin sairaalloisen mustasukkainen ja pitäisi mennä hoitoon tms.
Jossakin vaiheessa sitten huumori loppui ja kun kännykkää piti sängyssäkin räplätä selkä minuun kääntyneenä, niin eräs ilta otin sen luurin ja latasin täysillä takkaa kohti ja lähdin omaan asuntooni. Loppui viesittely "maken" kanssa ainakin siltä illalta. Suhdekkin loppui onneksi pian tämän jälkeen.
En tiedä onko tämä jotain huomion hakemista vai mitä. Pitää tuntea kelpaavansa vielä muillekin vai mitä ihmeen leikkiä.
Ja kyllä, korvasin rikkomani puhelimen myöhemmin.
Siis oliko heillä suhde vai olivatko ystäviä? Miespuolisen kaverin kanssa viestittely ei tietenkään ole pettämistä. Yhtään sen paremmin kuin jos mies viestittää/tapaa naispuolista ystäväänsä. Molemmat ovat ok.
On tyyppejä, jotka viettävät aikaa kaikenkarvaisten kaveriensa kanssa enemmän kuin kumppaninsa. Kaverien kanssa pidetään hauskaa, harrastetaan ja puhutaan syvällisiä. Kotona sitten katsotaan telkkaa, pestään pyykkiä ja tekstataan sängyssä. Vaikka varsinaista pettämistä ei olisi, ei ihme, että toista suututtaa ja ero on ihan oiva vaihtoehto.
Kännykän näit vahingossa? Niin että mitä sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tuleva ex-vaimoni harrasti vastaavaa viestittelyä oman exänsä kanssa vuosikausia salaa minulta. Kun sain asioista selvää, märehdin tietoja varmaan puolivuotta ennenkuin sain suuni auki ja kysyin, että mikä on homman nimi. Sain kuulla olevani sairaan mustasukkainen, pieni sieluinen ihminen, jonka pitäisi hakeutua terapiaan. He ovat vain ystäviä, kavereita ja heillä on yhteinen historia!!1
He seurustelivat ilmeisesti 3kk. Olen ollut tulevan ex-vaimoni kanssa yhdessä 17 vuotta.
Että sellainen, yhteinen historia.
Säästän tässä rahaa ja nostan kytkintä, heti kun sopiva tilaisuus siihen tulee. Naiivi, tuleva ex-vaimoni kuvittelee, että kaikki suhteessa on kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Kännykän näit vahingossa? Niin että mitä sitten?
Lue vaikka aloitus, niin selviää, mitä siinä kännykässä näkyi. Ihan turhaa nyt nillittää tuosta sanamuodosta. Siinä kännykällä se viesti näkyi, eikä missään muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei olisi sattumalta/ vahingossa katsonut kännykkään, eli olisi nähnyt viestiäkään.
Paska elämä. kirjoitti:
Meillä tuleva ex-vaimoni harrasti vastaavaa viestittelyä oman exänsä kanssa vuosikausia salaa minulta. Kun sain asioista selvää, märehdin tietoja varmaan puolivuotta ennenkuin sain suuni auki ja kysyin, että mikä on homman nimi. Sain kuulla olevani sairaan mustasukkainen, pieni sieluinen ihminen, jonka pitäisi hakeutua terapiaan. He ovat vain ystäviä, kavereita ja heillä on yhteinen historia!!1
He seurustelivat ilmeisesti 3kk. Olen ollut tulevan ex-vaimoni kanssa yhdessä 17 vuotta.
Että sellainen, yhteinen historia.
Säästän tässä rahaa ja nostan kytkintä, heti kun sopiva tilaisuus siihen tulee. Naiivi, tuleva ex-vaimoni kuvittelee, että kaikki suhteessa on kunnossa.
Muuten joo, mutta eikö nyt kuitenkin kannattaisi avata sanainen arkku asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen elämän aikana oppinut, että mies ei ymmärrä olevansa parisuhteessa, jos nainen ei ole passaamassa arjessa eli toisinsanoen asuta yhdessä.
Se on omituinen juttu, mutta kokemuksesta tiedän.
Naisen rakkaus on muutenkin omituisesti liitetty tarpeeseen hoivata miestä siis naiselta ei ikään kuin riitä se, että sanot rakastavasi ja teet pieniä kivoja asioita miehellesi, vaan mies tunnistaa naisen rakkauden vasta, kun nainen passaa miestä.
Erittäin surullista, mutta liekö aika hiljalleen tässäkin nykyaikaistu ja naisen ja miehen rakkaudet ovat vielä joskus tasavertaisia pienine rakkauden palveluksineen, eikä sitä että mies "omistaa" naisen, pitää asua yhdessä, että nainen voi miehen paskapyykkiä joka päivä pestessä todistaa rakastavansa.
Vierailija kirjoitti:
Paska elämä. kirjoitti:
Meillä tuleva ex-vaimoni harrasti vastaavaa viestittelyä oman exänsä kanssa vuosikausia salaa minulta. Kun sain asioista selvää, märehdin tietoja varmaan puolivuotta ennenkuin sain suuni auki ja kysyin, että mikä on homman nimi. Sain kuulla olevani sairaan mustasukkainen, pieni sieluinen ihminen, jonka pitäisi hakeutua terapiaan. He ovat vain ystäviä, kavereita ja heillä on yhteinen historia!!1
He seurustelivat ilmeisesti 3kk. Olen ollut tulevan ex-vaimoni kanssa yhdessä 17 vuotta.
Että sellainen, yhteinen historia.
Säästän tässä rahaa ja nostan kytkintä, heti kun sopiva tilaisuus siihen tulee. Naiivi, tuleva ex-vaimoni kuvittelee, että kaikki suhteessa on kunnossa.
Muuten joo, mutta eikö nyt kuitenkin kannattaisi avata sanainen arkku asiasta.
En tietenkään kerro mitä olen suunnitellut jatkon suhteen. Jonain päivänä, kun puoliso tulee töistä niin olen ottanut tavarani ja lähtenyt pois. Siinähän miettii syitä. Not my problem. *kyynel*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiria Mantikka kirjoitti:
Maria Hintikka kirjoitti:
Joko annoit kakkoseen?
En. Annoin luuvitosen.
Kannattais kokeilla kakkosta
Vierailija kirjoitti:
Itse olen elämän aikana oppinut, että mies ei ymmärrä olevansa parisuhteessa, jos nainen ei ole passaamassa arjessa eli toisinsanoen asuta yhdessä.
Se on omituinen juttu, mutta kokemuksesta tiedän.
Naisen rakkaus on muutenkin omituisesti liitetty tarpeeseen hoivata miestä siis naiselta ei ikään kuin riitä se, että sanot rakastavasi ja teet pieniä kivoja asioita miehellesi, vaan mies tunnistaa naisen rakkauden vasta, kun nainen passaa miestä.
Erittäin surullista, mutta liekö aika hiljalleen tässäkin nykyaikaistu ja naisen ja miehen rakkaudet ovat vielä joskus tasavertaisia pienine rakkauden palveluksineen, eikä sitä että mies "omistaa" naisen, pitää asua yhdessä, että nainen voi miehen paskapyykkiä joka päivä pestessä todistaa rakastavansa.
On tasavertaisiakin rakkaussuhteita. Tietämissäni molemmat ovat akateemisesti koulutettuja. Minä olen sinkku, mutta en tuollaiseen kuvaamaasi suhteeseen alkaisi ikinä. Vapaus on hieno asia. Kyllä rakkauden ja vapauden voi yhdistää, ainoa kelvollinen parisuhdemuoto. Itsenäisyyttään ei tarvitse menettää edes kumppanin kanssa, mutta kompromisseja edellytetään molemmilta.
Vierailija kirjoitti:
Tähän tulee niin perkeleesti alapeukkua mutta ei väliä. Jos aloittaja olisi ollut mies ja lukenut viestin "vahingossa" olisi palstamammat itkeneet suureen ääneen että yksityisyys on parisuhteessa oltava ja kyllä kaverit lähettelee pusuviestejä ilman taka-ajatuksia, nyt roolien ollessa toisinpäin puolustellaan että vahingossa voi tosiaan nähdä viestin ja kyllä se sikaukko nyt pettää.
Miksi nämä pusuviestit tulee aina siltä naiskollegalta, eikä koskaan miespuolisilta työkavereilta? Jos ne kerran vaan on ihan kaverijuttuja, niin miksi? Mihin se mies tarvitsee yksityisyyttä, jos kerran noin ihania viestejä pukkaa? Eikö ne olisi ihana jakaa myös vaimon kanssa?
Voisin vielä jotenkin ymmärtää, jos se olisi joku "kiitos avusta + hymypusuhymiö", mutta että ilman aktiivista käynnissä olevaa keskustelua lähetetään hyvänyön toivotus pusuhymiöin niin en kyllä ihan äkkiä keksi mitään merikelpoista selitystä asialle.
Myönnän, että itseäni ärsytti sekin, kun toinen nainen laittoi miesystävälleni viestejä, jotka olivat flirttailevissävyisiä ja feminiinisiä räpsyripsihymiöitä. Kun heidän piti olla vaan sukupuolettomia ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kännykän näit vahingossa? Niin että mitä sitten?
Lue vaikka aloitus, niin selviää, mitä siinä kännykässä näkyi. Ihan turhaa nyt nillittää tuosta sanamuodosta. Siinä kännykällä se viesti näkyi, eikä missään muualla.
Silloin otsikko olisi ollut "kännykkään tuli tekstiviesti, jonka näin vahingossa"
Paska elämä. kirjoitti:
Meillä tuleva ex-vaimoni harrasti vastaavaa viestittelyä oman exänsä kanssa vuosikausia salaa minulta. Kun sain asioista selvää, märehdin tietoja varmaan puolivuotta ennenkuin sain suuni auki ja kysyin, että mikä on homman nimi. Sain kuulla olevani sairaan mustasukkainen, pieni sieluinen ihminen, jonka pitäisi hakeutua terapiaan. He ovat vain ystäviä, kavereita ja heillä on yhteinen historia!!1
He seurustelivat ilmeisesti 3kk. Olen ollut tulevan ex-vaimoni kanssa yhdessä 17 vuotta.
Että sellainen, yhteinen historia.
Säästän tässä rahaa ja nostan kytkintä, heti kun sopiva tilaisuus siihen tulee. Naiivi, tuleva ex-vaimoni kuvittelee, että kaikki suhteessa on kunnossa.
No miksi ihmeessä he sitten erosivat, jos muka niin kauheasti tykkäävät toisistaan. Ja vain kolmen kuukauden seurustelun jälkeen. Nopeasti ovat tajunneet, etteivät sovi yhteen. Ei kuulosta miltään vuosisadan rakkaustarinalta. Joku voisi olla sitä mieltä, ettei sellaista ihmistä edes voi sanoa eksäksi, jonka kanssa on ollut vain kolme kuukautta.
Juu, onhan näitä. En tiedä ovatko sitten idiootteja vai eivätkö vain välitä. Itsekin olin jonkin aikaa toinen nainen tietämättäni. Olin miehen fb-kaverikin hetken ja sinne kirjoitin muutaman kommentin ja tykkäilin päivityksistä. Olin kerran miehen luona yötä, kun näin hänen tietokoneensa työpöydällä kansion, jossa oli naisen nimi. Joskus sitten näin, että tämän niminen nainen oli tägännyt miehen omiin päivityksiinsä. Löytyi myös muutama yhteiskuva. Sitten eräänä päivänä huomasin, että tämän naisen sukunimi oli vaihtunut samaksi kuin miehen sukunimi ja pian tämän jälkeen mies poisti minut kavereistaan. Silti vielä otti yhteyttä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Sanoin, että juttu loppuu nyt ja ihmetteli ihan tosissaan, miksi näin. Piti minua oikeasti ihan tyhmänä. Ei ilmeisesti vieläkään tajua, että voisin koska tahansa lähettää viestin hänen vaimolleen. En tiedä onko vaimo sitten todella tyhmä vai katsooko tuota sormien läpi. Olen varma, etten ole ainoa tämän miehen syrjähyppy.