Lue keskustelun säännöt.
En enää jaksa raskaanaolevaa vaimoa
13.08.2018 |
Viestini tulee poikimaan varmaan miljoonaa vihaista viestiä mutta ihan sama. Jonnekin on avauduttava.
Olen yrittäjä ja pitänyt viimeksi vapaata maaliskuussa. Viikonloput menee töissä. Vähäisen vapaa-aikani yritän jakaa ystävien, harrastusten ja vaimon kesken.
Olemme olleet yhdessä muutaman vuoden ja vaimoni on ollut myös työelämässä. Kiitokset on pakko antaa siitä hänelle että silloin kun hän ei ollut raskaana, hän jaksoi hoitaa yksin kodin jne oman työnsä lisäksi. VALITTAMATTA. VALITTAMATTA siitä että olen jatkuvasti töissä. Ehkä tilanne ei ollut aiemmin ihan näin paha kuin nyt mutta kuitenkin.
Mitä pidemmälle vaimon raskaus on edennyt, sitä h*lvetin rasittavampi hänestä on tullut. Vaatii saada tietää koska tulen töistä kotiin -koska haluaa muka että syömme ruoan yhdessä. Vaatimuksia satelee lisääntyvässä määrin kotona: pitäisi tehdä sitä ja tätä, kuskata ostamaan se ja tuo tuote. Nyt vaimo jäi äitiyslomalle eikä voi selkäkivun takia imuroida tai kantaa ruokakasseja. Tästä on saatu aikaiseksi aivan helvetillisiä riitoja. Hän vaatii että olen kotona tiettyyn aikaan jotta voimme käydä yhdessä kaupassa tai että siivouspäivästä pitää sopia etukäteen. Vihaan noita vaatimuksia.
Viikonlopun tapahtumat saivat minut nyt sitten jättämään vaimoni.
Lauantaina eräs kaveripariskuntamme oli pyytänyt meidät kylään. Pariskunnan rouva ja vaimoni sanoivat että ruoka olisi klo 16, että jos siihen mennessä tulisin töistä. Tämä vaatimus ajoi minut melkein hulluuden partaalle: jouduin kaahaamaan kuin hullu että ehdin klo 16 kun rouvat näin vaativat.
Sunnuntaina lähdin aamulla salille aamulla ja jätin vaimolle viestin asiasta hänen nukkuessaan. Päätin mennä salin jälkeen töihin. Vaimo alkoi muutaman tunnin kuluttua laittaa viestiä missä olen, että ei kenelläkään voi mennä salilla montaa tuntia. Sanoin että olen töissä.
Siitä se riemu repesi. Vaimo vollotti kotona että elämässämme ei ole mitään muuta kuin minun firmani. Että hän on ollut yksin raskauden ajan (ööö kertokaa miten terve aikuinen nainen ei muka pärjää yksin raskausaikana?) Ja hän on tulee olemaan yksin vauvan synnyttyä (laskettuun aikaan on 2 vkoa). Olen sanonut että kun vauva syntyy, pidän sitten kesälomaa ja pyrin vähentämään töitä.
Vaimo vaan itkee. Minulta meni hermo. Hajotin keittiössä kaikki näkösällä olevat tavarat, tuntui että vaimon vaatimukset kaikista v*tun aikatauluista yms kävi liian raskaaksi.
Huusin vaimolle että hän on pilannut elämäni (osittain totta, tällä että vaatii minulta kokoajan jotain). Huusin että hän on vienyt ilon elämästäni kaikessa ja pilannut kiinnostuksen työhöni. Että koko nainen on oikeasti pelkkä h*lvetinmoinen rasite elämässäni.
Vaimo käski pakata tavarat ja lähteä. Kuulemma ei aio kasvattaa lasta ihmisen kanssa joka hajottaa raivopäissään tavaroita eikä ihmisen kanssa joka kokee puolisonsa rasitteena.
Lähdin mielelläni. Tottakai harmittaa että tilanne meni tähän mutta ei kukaan täyspäinen mies kestä tällaisia jatkuvia aikataulu vaatimuksia. Olen yhtä aikaa helpottunut että pääsin vaimosta eroon ja samalla mietin että näenköhän lasta ikinä, vai alkaako -varmaan alkaa- vaimo kiristää sillä.
Kommentit (391)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulitko että vauvan tulo ei muuta sinun elämääsi mitenkään, ainoastaan vaimosi?
Raskausaikana kannattaisi ruveta valmistautumaan niihin muutoksiin.
Toivottavasti et ikinä nää lastasi. Kunnon idiootti.Kuolen nauruun tätä ironiaa.. :'D sua ei kiinnosta itseäsi vittujakaan LAPSEN oikeus nähdä ja tuntea vanhempansa. Kunhan kosto.
Raskausaika ei oikeuta mihinkään toisen kontrollointiin. Ei todellakaan.
Ap, pakene ja vaadi oikeusteitse oikeudet lapseen. Tulet vielä hulluksi tuon naisen kanssa.
Millä aikaa ap sitten on lapsen kanssa, kun nytkin yritys vei kaiken ajan? Miten sitten, kun lapsi sairastuu ja pitää mennä lääkäriin, kuka lapsen sinne vie? Aloittajahan tekee töitä.
Kaiken ajan? Eikös ap sanonut pitävänsä lomaa, kun lapsi syntyy? Fiksua tehdä nyt, että voi sitten lomailla. En minä kaivannut jatkuvaa kädestäpitoa raskaana. Eikö muidenkin puolisot käy ihan normaalisti töissä kuitenkin? Yhden ystävän puoliso on ulkomaan komennuksella kun hänellä on la.
Kyllä tuo kontrollointi on sairaalloista jo. En katselis. Eikä kenenkään tarvitse katsella. Täällä on yllättävän paljon tuollaiselle toiminnalle myötämielisiä naisia, mikä pistää miettimään monien miesten kotioloja...
Hauskinta on, et jos joku pistäis pystyyn ketjun siitä, et tällaista on naisen käyttäytyminen raskaana, ni kaikki väittäis yhtenä suuna, et ei todellakaan! Ja nyt on niiiiiin tavallista ja normaalia kaikkien mielestä! :D
Sanat on vaan sanoja. En usko hetkeäkään, että työnarkomaani vähentää työntekoa lapsen synnyttyä. Aloittajan vaimo on jäänyt jo äitiyslomalle, mutta olitko sinä töissä ihan synnytykseen asti?
Opiskelin ihan viimeiseen asti kyllä. Toisella kerralla suoritin tiettyjä työksi luokiteltuja asioita, jotka halusin pois alta. Mut miten se tähän liittyy onko lomalla vai ei?! Silti ei ole mitään oikeutta kontrolloida tuolla tavalla toista. Jösses! Missähän olosuhteissa monet ukot joutuu olemaan... Tietääköhän mieheni, että olen (näköjään) harvinaisuus, kun osasin kantaa vastuun tekemisistäni ja käyttäytyä raskaana ollessanikin normaalin ihmisen tavoin?
Ehkäpä sinulla oli luotettava, normaali mies. Ap:n kaltaisen kontrolloivan lusmun kanssa on kyllä normaalia kriisiytyä raskausaikana.
Kumpihan tuossa suhteessa oikein kontrolloi? Ja lusmukin vielä, kun yrittää perheensä elättää? Ihan normaali työssäkäyvä mies vaikuttaa olevan. Jolla meni hermot pahasti ja joka ei olisi saanut tuhota yhteistä omaisuutta raivotessaan. Mutta ymmärrän hermojen menetyksen.
Jos täällä olis ketju miehestä, joka käyttäytyisi kun ap:n vaimo, niin voitte vaan kuvitella vastaukset! Raskaus ei oikeuta mihin vaan.
Juu yrittää tosiaan elättää perheensä, harmi kun ei siinä onnistu, vaan elelee vaimon rahoilla. Pitäskö pistää se kannattamaton yritys konkkaan? Ja todennäköisesti ne hajotetut astiat ym. oli vaimon ostamia eikä suinkaan yhteisiä. Eihän miehellä ole rahaa eikä aikaa tuollaisia hankkia, vaimo ne on ostanut.
Ja mä en todellakaan ymmärrä hermojen menetystä. Ei vaimo mahdottomia vaadi, ihan normaaleja perhe-elämään kuuluvia juttuja vain. Jotka normaali mies, jopa yrittäjä, pystyy helposti toteuttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omet hirviöpuoliso. Elämässäsi on näköjään etusijalla Minö Itse, vaikka on vauvakin tulossa. Lisäksi ilet väki altainen henkisesti, kun huusit ja tavaroiden rikkominen on symbolista väkivaltaa, mikä on enää pienen aakeleen päässä fyysisestä väkivallasta. Lisäksi syytät vaimoasi 'elämäsi pilaamisesta', vaikka olet ihan itse siittänyt alulle lapsen. On todella parempi, että vaimo eroaa sinusta asap. Elarit joudut maksamaan, toivottavasti kypsyt sen verran, että pidät yhteyttä lapseen, vaikka tapaamiset pitää ainakin aluksi järjestää valvotusti väkivaltataipumuksesi ja tuon vastuuttomuutesi vuoksi.
Toivottavasti aloitus oli kuitenkin vain provo, eikä tuollaista ole oikeasti.
Todella sairasta, että yli 200 tätäkin yläpeukuttaa! Kenenkään ei tarvitse alistua tuollaiseen henkiseen väkivaltaan, mihin ap on joutunut. Ja voit olla varma, että tuo pahenee miljoonakertaiseksi kunhan lapsi syntyy, jos on jo nyt tuollaista. Ja erota jos yrität, niin on sellainen piru irti että! Näitä on nähty. Sanon tämän naisena ja äitinä.
Erittele parikin kohtaa, missä mies on tässä kokenut henkistä väkivaltaa?
Kyl se nainen aika lailla huutaa, eikä näytä ymmärtävän miehen näkökulmaa (yrittää saada työt siihen malliin, että pystyisi pitämään isyyslomaa lapsen syntymän aikoihin).
Nainen myös on tehnyt lasta koskevat hankinnat ottamatta miestä mukaan.
Kieltää tulemasta synnytykseen. Yksi asia se äidin tukeminen, toinen vähintään yhtä tärkeä: saada olla paikalla toivottamassa pienokaisensa tervetulleeksi tähän maailmaan.
Turha väittää, että lapsen syntymä on vain naisten juttu. Ei se niin mennyt ennenkään. 1904 syntynyt mummini kertoi, että vaari auttoi useimmat heidän nuoremmista lapsistaan maailmaan (8 lasta). Ei siellä maan korvessa pystytty apua hakemaan joka vaivaan kirkonkyliltä 15 km päästä, vaikka siellä joku lapsenpäästäjä olisi ollutkin.
Eli nähdäkseni nainen on manipuloimassa miestä ulos perhekuviosta kostomielellä. Tämä on erittäin väärin jo lasta kohtaan.
Missä vaiheessa se mies olis ehtinyt ostelemaan lapsen tavaroita, kun ei se ehdi edes ruokakauppaan? Vaan olettaa, että vaimo sinne menee yksin 2 viikkoa ennen laskettua aikaa selkäkipuisena? Ja kun näin ei tapahdu niin mies saa raivarin ja pistää keittiön päreiksi. Mitä se mies olis hajottanut jos vaimo olis vaatinut pinnasänkykaupoille?
Ap, kohteliasuus on, että saapuu kylään silloin kun on kutsuttu. Eli jos sovitaan joku aika, niin siitä pisdeään kiinni. Jos ei pysty sanomaan aikaa joka sopii, niin silloin ei sovita vierailua. On myös kohteliasta ilmoittaa vaimolle jos, salin jälkeen menee töihin. Se on helppo, laittaa viestin, moi kuöta, käyn töissä vielä kestää x tuntia, pus. Se on todella tökeröä jättää viestin lähden salille ja on monta tuntia pois ilmoittamatta mitään.
Se on varsin lapsellista toimintaa reagoida itkuun hajottamalla keittiön. Mitäs sitten kun lapsi itkee, hajoitatko lastenhuoneen.
Ja, jos sovit jotain, pidä siitä kiinni. Älä luista, vaan tee. Yrittäjyys on vähän kuin vanhemmus, aika ei riitä, luovuutta ja rakaa työtä.
Hermot voi mennä, mutta huutamalla ja hajoittamalla asioita et saa toivottua lopputulosta. Huudatko sinun asiakkaille?
Todennäköisesti tämä on provo, mutta jos ei niin nyt puhelinyhteys vaimolle ja alatte rauhallisesti keskustelemaan. Kolmas osapuoli voisi ollan mukana joka estää vaimon kyyneleet ja estää sinun harjoittamasta lisää.
Minä olin pienten lapsten kanssa koti-isänä vuodenpäivät ja sitten vaihdoimme että lastemme äiti jäi kotiin. Voi kuinka hän oli tottunut että minä hoidan kodin kun hän on töissä. Töissäkäydessäni minulle jäi edelleen kotityöt ja lisäksi sain taukoamatta ohjeita, miten mikäkin asia kuuluu tehdä. kun mielenterveyteni alkoi järkkyä, ja sain ihan fyysisiä oireita, tajusin erota. Henkistä väkivaltaa on vaikea osoittaa todeksi, varsinkin jos olet mies.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin pienten lapsten kanssa koti-isänä vuodenpäivät ja sitten vaihdoimme että lastemme äiti jäi kotiin. Voi kuinka hän oli tottunut että minä hoidan kodin kun hän on töissä. Töissäkäydessäni minulle jäi edelleen kotityöt ja lisäksi sain taukoamatta ohjeita, miten mikäkin asia kuuluu tehdä. kun mielenterveyteni alkoi järkkyä, ja sain ihan fyysisiä oireita, tajusin erota. Henkistä väkivaltaa on vaikea osoittaa todeksi, varsinkin jos olet mies.
Et sitten yrittänyt ottaa asiaa puheeksi? Pelkäsit vaimon hajottavan keittiön?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai nainen on läpeensä paha kun toivoo puolisolta osallistumista yhteisen lapsen elämään, tässä tilanteessa raskausaikaan.
Kyllä on paha nainen😂
Ap taitaa olla 15v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin pienten lapsten kanssa koti-isänä vuodenpäivät ja sitten vaihdoimme että lastemme äiti jäi kotiin. Voi kuinka hän oli tottunut että minä hoidan kodin kun hän on töissä. Töissäkäydessäni minulle jäi edelleen kotityöt ja lisäksi sain taukoamatta ohjeita, miten mikäkin asia kuuluu tehdä. kun mielenterveyteni alkoi järkkyä, ja sain ihan fyysisiä oireita, tajusin erota. Henkistä väkivaltaa on vaikea osoittaa todeksi, varsinkin jos olet mies.
Et sitten yrittänyt ottaa asiaa puheeksi? Pelkäsit vaimon hajottavan keittiön?
en yrittänyt, vaan otin. Mitä kuvittelet? Se että jonain päivänä vieressäsi on täysin eri kumppani, joka ei kestä pisaraakaan krittiikkiä, mutta häntä pitäisi palvella joka käänteessä. Tätä kesti monta vuotta, koska olin todella sitoutunut suhteeseemmme. Näsäviisaat kommenttisi ei vie keskustelua mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omet hirviöpuoliso. Elämässäsi on näköjään etusijalla Minö Itse, vaikka on vauvakin tulossa. Lisäksi ilet väki altainen henkisesti, kun huusit ja tavaroiden rikkominen on symbolista väkivaltaa, mikä on enää pienen aakeleen päässä fyysisestä väkivallasta. Lisäksi syytät vaimoasi 'elämäsi pilaamisesta', vaikka olet ihan itse siittänyt alulle lapsen. On todella parempi, että vaimo eroaa sinusta asap. Elarit joudut maksamaan, toivottavasti kypsyt sen verran, että pidät yhteyttä lapseen, vaikka tapaamiset pitää ainakin aluksi järjestää valvotusti väkivaltataipumuksesi ja tuon vastuuttomuutesi vuoksi.
Toivottavasti aloitus oli kuitenkin vain provo, eikä tuollaista ole oikeasti.
Todella sairasta, että yli 200 tätäkin yläpeukuttaa! Kenenkään ei tarvitse alistua tuollaiseen henkiseen väkivaltaan, mihin ap on joutunut. Ja voit olla varma, että tuo pahenee miljoonakertaiseksi kunhan lapsi syntyy, jos on jo nyt tuollaista. Ja erota jos yrität, niin on sellainen piru irti että! Näitä on nähty. Sanon tämän naisena ja äitinä.
Erittele parikin kohtaa, missä mies on tässä kokenut henkistä väkivaltaa?
Kyl se nainen aika lailla huutaa, eikä näytä ymmärtävän miehen näkökulmaa (yrittää saada työt siihen malliin, että pystyisi pitämään isyyslomaa lapsen syntymän aikoihin).
Nainen myös on tehnyt lasta koskevat hankinnat ottamatta miestä mukaan.
Kieltää tulemasta synnytykseen. Yksi asia se äidin tukeminen, toinen vähintään yhtä tärkeä: saada olla paikalla toivottamassa pienokaisensa tervetulleeksi tähän maailmaan.
Turha väittää, että lapsen syntymä on vain naisten juttu. Ei se niin mennyt ennenkään. 1904 syntynyt mummini kertoi, että vaari auttoi useimmat heidän nuoremmista lapsistaan maailmaan (8 lasta). Ei siellä maan korvessa pystytty apua hakemaan joka vaivaan kirkonkyliltä 15 km päästä, vaikka siellä joku lapsenpäästäjä olisi ollutkin.
Eli nähdäkseni nainen on manipuloimassa miestä ulos perhekuviosta kostomielellä. Tämä on erittäin väärin jo lasta kohtaan.
Missä vaiheessa se mies olis ehtinyt ostelemaan lapsen tavaroita, kun ei se ehdi edes ruokakauppaan? Vaan olettaa, että vaimo sinne menee yksin 2 viikkoa ennen laskettua aikaa selkäkipuisena? Ja kun näin ei tapahdu niin mies saa raivarin ja pistää keittiön päreiksi. Mitä se mies olis hajottanut jos vaimo olis vaatinut pinnasänkykaupoille?
Asioista voi puhua etukäteen, ei ole nyt vaimokaan suunnitellut yhdessä.
Mutta missä on Elisa?
Eikö tässä vaiheessa sen pitäisi ilmaantua kertomaan kokemuksiaan kun joutui turvakodille raskausaikana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisillä elämä täyttyy usein perheellä, työllä, harrastuksilla ja ystävillä. Kaikelle ei usein kuitenkaan, varsinkaan vauva-arjessa, riitä aikaa, ja silloin joutuu valitsemaan mikä itselleen on tärkeintä. Itse ajattelisin, että perhe on aina tärkein. Kuka tukee sinua, kun olet sairas. Kuka auttaa sinua, kun olet vanha. Jos haluat perheen ja parisuhteen, pitää se aina olla tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. Se tarkoittaa, että toista tuetaan ja autetaan silloin, kun hän on sairas ja tarvitsee apua, esim. juuri raskausaikana. Työllä ansaitaan rahaa, mutta se ei koskaan saa olla tärkeintä elämässäsi. Työ ei auta sinua. Työ ei tule katsomaan sinua, kun olet vanha. Työ ei tule halaamaan sinua isänpäivänä. Ruuhkavuosien aikana joudut valitsemaan ja jättämään jonkun listasta pois, ainakin hetkeksi aikaa. Tämä on ihan tavallista. Suurimmalla osalla vauva-arki kaventaa harrastusten ja kavereiden määrää. Ap jätti listasta perheen. Ja kyllä sen valinnan teit sinä ap. Sinä et auttanut vaimoasi kotitöissä, et vauvaan liittyvissä hankinnoissa, et silloin kun hän oli sairas ja kaipasi tukeasi. Et tullut hänen luokseen silloin, kun hän halusi viettää aikaa kanssasi. Mutta sinä voit myös muuttaa arvojasi. Laske ylpeys sivuun. Jätä työt toissijaisiksi. Soita hänelle. Hän ja lapsi ovat tärkeintä elämässäsi.
Vierailija kirjoitti:
Mutta missä on Elisa?
Eikö tässä vaiheessa sen pitäisi ilmaantua kertomaan kokemuksiaan kun joutui turvakodille raskausaikana?
Tuollahan se jo sönkkäsi siitä miten pakotettiin ottamaan ex-mies synnytykseen doulan lisäksi. Ja että ex-mies näytti halveksivia eleitä synnytyksen aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi ensin, sitten kaikki muu. Tuota ihmissuhdetta älä pilaa, elämäsi tärkein ihminen. Et voi elää poikamiehen elämää avioliitossa isänä, fakta jota et voi ohittaa. Sinun pitää muuttua. Tekee kipeää mutta itse olet tehnyt päätöksen tulla isäksi. Vaimosi ei ole äitisi.
No oho. Ihan vahingossa meni keittiö paskaksi. Mitäpä luulet, pelkääkö raskaana oleva vaimo sinua, ja onko syytäkin pelätä? Mitä teet seuraavaksi kun sinulta vaaditaan jotain tekemistä? Olkkari vai vaimo päreiksi? Olet pelkkkä nolla, jonka päreet ovat olemattomat. Kenenkään ei pitäisi katsella sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
VOISITKO KIITOS LOPETTAA JO? EN LUKENUT SANAAKAAN KOSKA EN JAKSA ENÄÄ TIPPAAKAAN NÄITÄ JATKUVIA SATUJASI. AIKUINEN NAINEN, HANKI JOTAIN SISÄLTÖÄ ELÄMÄÄSI.
Vierailija kirjoitti:
VOISITKO KIITOS LOPETTAA JO? EN LUKENUT SANAAKAAN KOSKA EN JAKSA ENÄÄ TIPPAAKAAN NÄITÄ JATKUVIA SATUJASI. AIKUINEN NAINEN, HANKI JOTAIN SISÄLTÖÄ ELÄMÄÄSI.
Jep. Elisa ilmeisesti vähän traumatisoitunut kun joutui käymään turvakodilla ja nyt keksii näitä provoja, testaa ihmisten reaktioita
Vierailija kirjoitti:
Ai nainen on läpeensä paha kun toivoo puolisolta osallistumista yhteisen lapsen elämään, tässä tilanteessa raskausaikaan.
Kyllä on paha nainen😂
Ap taitaa olla 15v
No kyllä on naisessakin jotain todella pahasti vialla, kun haluaa tuollaisen kanssa perheen perustaa.
Luulis tuollaisen elämän tajuavan hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää.
Ei ole kaikki muumit laaksossa vaimollakaan.
Minulle särähti korvaan tuo, kun vauva syntyy, otan kesälomaa ja pyrin vähentämään töitä. Ei minusta kuulosta kovinkaan kummoiselta lupaukselta, kun kyseessä on yhteinen lapsi. Ja nuo aikataulu vaatimukset. Toivoo sua neljäksi ruokapöytään ja auttamaan kodinhoidossa, kun tarve on. Itsekin sanoit, että vaimo hoiti ennen kaiken yksin. Oiskohan vastavuoroisuus mitään?
Olen nainen, mutta en tuomitse miestä. Oman firman pyörittäminen vie aikaa ja mehut.
Istukaa saman pöydän ääreen ja keskustelkaa jo ennen lapsen syntymää ongelmanne pois.
Onnistuu jos kumpikin tahdotte.
Ajatelkaa tulevaa vauvaa, millaisen kodin hänelle haluatte ja sen kodin ilmapiirin.
Mitä enemmän AP:n vastauksia ja tätä palstaa ylipäätäänkin luen, sitä enemmän olen sitä mieltä, että ennen lasten hankkimista tulisi tehdä jonkinlainen soveltuvuustesti.
Ymmärrän, että työ voi olla intohimo, joka on kaikki kaikessa. Sitä se on myös minulle ja tämän takia olen tehnyt ihan tietoisen päätöksen, etten aio lapsia koskaan hankkia. Kortsut on keksitty.
Ei tänne kannata tästä asiasta puhua, koska suurelta osin keskustelijat eivät yksinkertaisesti osaa asettua miehen asemaan, eikä varsinkaan ymmärrä että nainenkin voi olla läpeensä paha. Sinun vikahan sekin on.