Omien vanhempien avustaminen rahallisesti
Perheemme budjetti on muutenkin aika tiukoilla, mutta mies haluaa lahjoittaa sivutyönsä palkkiot vanhemmilleen. Mitä mieltä?
Kommentit (70)
Kyllä mä avustan omaa äitiäni taloudellisesti ihan mielelläni. Äiti elättää mun kahta nuorempaa sisarusta yhdellä palkalla, joten tarpeeseen menee. Vastauksena kysymykseen; auttaisin avun tarpeessa olevaa. Muuten en.
Miksi haluaa lahjoittaa? Teillehän ne rahat tulevat takaisin kuitenkin perinnönjaossa. Vai tuhlaavatko vanhemmat ne heti?
Ovatko vanhemmat työttömiä alkoholisteja?
Vierailija kirjoitti:
Ihana ihminen!
Mitä ihanaa tuossa on, jos oman perheen rahat ovat vähissä?
Pitäisin miehen kanssa vakavan keskustelun siitä miten oma perhe tarvitsee ne rahat. Miksi miehen vanhempia tarvitsee avustaa? Meneekö eläke kurkusta alas? Rahoittavatko jonkun sisaruksen elämää? Peliongelma?
Ihan kunnon ihmisiä ovat, mutta huonossa kunnossa. Eläkkeet eivät riitä lääkkeisiin yms. juttuihin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kunnon ihmisiä ovat, mutta huonossa kunnossa. Eläkkeet eivät riitä lääkkeisiin yms. juttuihin.
Sitten hakemaan asumistukea ja toimeentulotukea. Tai pitää myydä omaisuus, esim. myyvät omakotitalon ja muuttavat kerrostaloon osakkeeseen. Maksavat lääkkeet myyntivoitoilla. 7. esittämät asiat tapahtuu myös ihan kunnon ihmisille.
Mies pitää mua itsekkäänä, kun haluaisin edim. viedä oman perheen lomamatkalle. Vetoaa siihen, että kyse on hänen sivutuloistaan, varsinainen palkka tulee perheen kuluihin. Omat sivutuloni, silloin kun niitä oli, käytin kyllä perheen menoihin.
Vaikea suhtautua, kun omat vanhempani ovat hyväkuntoisia ja meitä paljon varakkaampia.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kunnon ihmisiä ovat, mutta huonossa kunnossa. Eläkkeet eivät riitä lääkkeisiin yms. juttuihin.
No sitten ennemmin sossun luukulle.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kunnon ihmisiä ovat, mutta huonossa kunnossa. Eläkkeet eivät riitä lääkkeisiin yms. juttuihin.
Millaisia tukia saavat?
Vierailija kirjoitti:
Pitäisin miehen kanssa vakavan keskustelun siitä miten oma perhe tarvitsee ne rahat. Miksi miehen vanhempia tarvitsee avustaa? Meneekö eläke kurkusta alas? Rahoittavatko jonkun sisaruksen elämää? Peliongelma?
Joidenkin ihmisten eläke on liian pieni.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä avustan omaa äitiäni taloudellisesti ihan mielelläni. Äiti elättää mun kahta nuorempaa sisarusta yhdellä palkalla, joten tarpeeseen menee. Vastauksena kysymykseen; auttaisin avun tarpeessa olevaa. Muuten en.
Eikö äites saa yh apuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisin miehen kanssa vakavan keskustelun siitä miten oma perhe tarvitsee ne rahat. Miksi miehen vanhempia tarvitsee avustaa? Meneekö eläke kurkusta alas? Rahoittavatko jonkun sisaruksen elämää? Peliongelma?
Joidenkin ihmisten eläke on liian pieni.
Niin on mutta silloin haetaan tukia.
Hmm. Tässä on ollut usko tai toivo "hyvinvointivaltioon" muutoinkin hieman koetuksella. Suomessa on viime vuosikymmeninä muodostunut kulttuurissamme sinänsä arvostettava ja kunnioitettava piirre, että jokainen pärjätköön omillaan ja jollei pärjää, niin "hyvinvointi valtio" kyllä auttaa ja tukee ja pitää pystyssä.
Tässä mielessä itse olen voinut elää sinkkuna ja, ainakin toistaiseksi lapsettomana verraten aiempiin vuosikymmeniin tai vuosisatoihin, kenties huolettominta aikaa.
Vuodet vierivät ja kuluvat. Toisinaan huomaan ajattelevani, että mitä jos elänkin loppuikäni kokonaan vailla kumppania saati omia lapsia.
Suomessa - tosin kuin monessa muussa maassa/ kulttuurissa lapsia ei ole tarvinnut pyrkiä hankkimaan vanhuudenturvaksi tai avuksi.
Ap:n avaus sai kuitenkin mieleeni myös, että tuskin olen kotoisin kovin poikkeavan laatuisesta perheestä. Aikanaan meille lapsille, e. .minulle ja sisaruksilleni painotettiin, että ensin ovat vanhemmat meistä lapsista monin tavoin vastuussa ja heidän huolehdittavana. Mutta, mitä enemmän aikaa kuluu tai kuluisi suhde kääntyisi toisinpäin. Ns. hyvinvointi valtio saattaisi tukea ja avustaa, kuitenkin aina niin, että meillä itsellämme olisi ensisijassa vastuu omasta itsestämme ja läheisistä.
Kun seuraa ja tai on seurannut viime vuosien hallituspolitiikkaa, niin mielessä käy, että olenko hölmö, jollen jo nyt alkaisi tietoisesti säästämään nykyistä paljon enempi nykyisistä menoistani, koska se minkä tänään "hyvinvointivaltio" mielikuvissani avustaa tai tukee saattaa olla asia, jonka tulevaisuudessa joudun kustantamaan ja maksamaan kokonaan itse; samoin kuin vanhempani mutta riittääkö siihen heidän eläkkeensä ja säästönsä ja jollei, niin mistä tuota maksukykyä sitten taikoisi ja loihtisi esiin. Kun en minä nyt osaa ajatella, että voikun kuolisivat pian pois, niin olisi (mahd.) pari kustannuksia aiheuttavaa vähemmän.
En todellakaan kuvittele, että Suomen vanhustenhuolto on kaikenkattavaa ja tuilla pärjää. Totta kai miehesi saa auttaa vanhempiaan. Panetko tosiaankin lomamatkan läheisten ihmisten kärsimyksen edelle?
Äitini jäädessä eläkkeelle hän alkoi auttamaan todella paljon, mm. käy laittamassa meille ruokaa, tekee pihahommia ja on yleisesti lyhyen koulupäivän jälkeen lapsille seurana. Olen todella kiitollinen tästä avusta ja laitan hänen tililleen joka kuukausi 300 e. Tiedän ettei hänen eläkkeensä ole kovin iso. Toki hänelläkin on omaisuutena velaton omakotitalo, mutta nykyään pelottaa myydä vanhoja taloja kun jos jotain löytyy, maksumiehenä on aina myyjä.
Appiukolle maksetaan siivoja joka kuukausi. Hän on myös paljon auttanut meitä ja kun jäi yksin asumaan, todettiin että tämä on meidän puolelta sopiva tapa auttaa (asutaan kaukana, joten henkilökohtaisesti ei kovin usein päästä auttamaan).
Ihana mies. Hänen vanhempansa ovat maksaneet hänelle kaiken about elämänsä ensimmäisinä 18 vuotena, joten nyt on aika antaa takaisin. En voi olla ajattelematta että olet AP aika itsekäs. Miehelle pisteet!
Löytyihän täältä lähimmäisenrakkautta ja omaisista välityämistä!
En anna tai lahjoita mitään nyt enkä tulevaisuudessa.