Lue keskustelun säännöt.
Valitkaa mulle koirarotu
11.08.2018 |
Olen lukenut kuukausitolkulla koirista ja koiraroduista, mutta en osaa päättää minkä koirarodun valitsisin. Haaveissa ollut jo vuosikausia. Koira olisi ensimmäinen. Perheessäni oli koira, kun olin nuori, mutta omaa koiraa ei ole koskaan ollut. Mikään kiinnostavista roduista ei vaan ikinä muka sovi ensimmäiseksi koiraksi, vaan pitäisi ensin ottaa joku muu. En tätäkään oikein purematta niele, koska minulla olisi nyt (40 vuotiaana) aikaa ja super paljon kiinnostusta panostaa koiran hoitoon, ulkoilutukseen, koulutukseen ja koiran kanssa harrastamiseen.
Haluamani koira olisi: Iso tai keskikokoinen. Turkki saisi olla suht koht helppohoitoinen. Mitään collie-sukuista en haluasi, kun lähipiirissä ollut suuria hankaluuksia punkkitorjunnan kanssa näillä roduilla ja meillä punkit todella suuri riesa.
Koiran pitäisi sopia perhekoiraksi (meillä kouluikäinen lapsi), eikä saisi haluta saalistaa perheen kissaa. Haluaisin, että koirasta olisi minulle vähän turvaa, kun joskus olen yksin täällä syrjäisessä kodissamme. Ei siis mielellään sellaista, joka hukuttaisi hullut murhaajat vain suukkoihin.
Haluaisimme koirasta ulkoilu ja harrastusseuraa. Haaveena olisi kouluttaa koira todella hyvin ja olenkin jo tutustunut paikkakuntamme koirakoulu tarjontaan. Haluaisin harrastaa agilityä tai jotain muuta lajia. Sillekin löytyy mahdollisuus lähistöltä. Koiralle meillä on tarjota eläinrakas koti jossa saisi liikuntaa kunnolla joka päivä. Kaikkea metsäkävelystä vapaana juoksemiseen. Myös etsintää ja muuta aivotyötä.
Olisiko vinkkiä vai onko tosiaan niin, että haaveeni ovat liian suuret? Pitäisikö nyt ensin ottaa joku "helppo" koira ja sitten myöhemmin sellainen josta haaveilee.
Auttakaa tai ampukaa alas, sana on vapaa! <3
Kommentit (86)
20 lisää. Lapinkoira ja lapinporokoira voisivat tosiaan myös sopia, jos on valmis ottamaan riskin riistavietistä, molemmissa roduissa löytyy riistan perään lähtijöitä jonkin verran. Myös haukkuherkkyyttä on, mutta jos vahtimista vähän toivottiinkin, niin nämä kyllä vahtivat.
Toisaalta ovat paimenkoiria, laumaviettisiä ja aika nöyriä, vaikka itsepäisyyttä onkin enemmän kuin pehmeämmillä paimenilla. Koulutettavissa moniin lajeihin, vaikka ihan huipulle näiden kanssa harvoin päästään. Toisaalta pärjäävät ilman treeniäkin tarvittaessa, jos vaan liikuntaa saa tarpeeksi.
Muistuttaisin myös tuosta puolustus- ja vahtivietistä. Aika harvoin päällekarkauksia tapahtuu ja pelko on usein enemmän päänsisäistä kuin todellista. Kannattaa miettiä, minkälaisen sirkkelin hankkii. Useimmat lähestyjät jättävät rauhaan ihan sillä, että on topakasti haukkuva, tumma ja riittävän kokoinen koira mukana. Sellaiseen koiraan, joka oikeasti voi purra ihmistä, ei kannata sekaantua - sellaisen omistajalla on jo aikamoinen vastuu ympäristön turvallisuudesta, ja mm lasten kanssa elämä voi mennä hankalaksi, jos koira on hyvin terävä (luonnetestitermi, koira joka reagoi aggressiolla uhkaan). Kodin vahdiksikin riittää yleensä koira, joka päästää tarvittaessa jyhkeän haukun ja herättää ihmisten huomion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistuttaisin myös tuosta puolustus- ja vahtivietistä. Aika harvoin päällekarkauksia tapahtuu ja pelko on usein enemmän päänsisäistä kuin todellista. Kannattaa miettiä, minkälaisen sirkkelin hankkii. Useimmat lähestyjät jättävät rauhaan ihan sillä, että on topakasti haukkuva, tumma ja riittävän kokoinen koira mukana. Sellaiseen koiraan, joka oikeasti voi purra ihmistä, ei kannata sekaantua - sellaisen omistajalla on jo aikamoinen vastuu ympäristön turvallisuudesta, ja mm lasten kanssa elämä voi mennä hankalaksi, jos koira on hyvin terävä (luonnetestitermi, koira joka reagoi aggressiolla uhkaan). Kodin vahdiksikin riittää yleensä koira, joka päästää tarvittaessa jyhkeän haukun ja herättää ihmisten huomion.
Tästä täysin samaa mieltä. Tositilanteessa melkein koira kuin koira puolustaa kykyjensä mukaan, lauman suojelu on niiden geneettisessä koodissa hyvin vahva. Itse olen kerran elämässäni joutunut semiuhkaavaan tilanteeseen, ja silloin minulla oli kultainennoutaja (leppoisa narttu), joka oli kyllä välittömästi minua puolustamassa. Jos itse on taipuvainen hätäilyyn, on oikeastaan parempi että koira on rauhallinen ja harkitseva, niin ei satu ylilyöntejä.
Itse ehdottaisin isovillakoiraa. Turkille riittää lyhyeksi ajelu ajoittain, sen voi teettää trimmaajalla tai tehdä itse. Mitään puudelitrimmiähän ei ole mikään pakko tehdä jos ei näyttelyihin haikaile, normiajelulla se näyttää ihan peruskoiralta. Älykäs rotu ja varmasti koulutettavissa niin pitkälle kuin ohjaajalla paukkuja riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenpystykorva tuo ihana kansalliskoiramme 👍
Suvussamme näitä ja kovin haukkuherkkiä, ihania, mutta ei ihan sitä mitä haen.
Ap
metsästyskoira kotikoiraksi? järki hoi...
23 vielä jatkaa:
Muuten ehdottaisin kultaistanoutajaa tai labbista, mutta agilityyn nekin on liian raskasrakenteisia. Muuten sopisi kyllä kaikkiin toiveisiin (terveysasioista kannattaa olla pentua valitessa tarkka).
Jos collieilla on ongelmana paksu turkki, niin onhan olemassa sileäkarvainen collie, olisiko se sopiva?
Ja vielä ulkonäöstä, jokainenhan hakee sitä silmää miellyttävää rotua. Lopulta kuitenkin koiran ulkonäkö on vähän kuin miehen ulkonäkö: sitten kun se on oma ja muutenkin rakas, sillä ulkonäöllä ei enää ole hirveästi väliä. Itse ainakin, jos löydän muilta ominaisuuksilta sopivan rodun, ulkonäkö on se josta lähden ensimmäisenä tinkimään.
Mainittiinkin, että narttu on paras vaihtoehto ensimmäiseksi koiraksi. Rotua enemmän painottaisin koiran tasapainoista luonnetta, kannattaa mahdollisuuksien mukaan tavata sekä emä että uros. Monet seurakoirat soveltuvat koti- ja harrastuskoiriksi yhtä hyvin, joten paljon on valinnanvaraa, mutta jokaisesta rodusta löytyy niitä loistoyksilöitä ja sitten vaativia jollain tavalla. Emän ja isän tapaaminen siis tärkeää, jos ei ole kovin paljon koirista kokemusta. Kannattaa miettiä myös omaa luonnetta, onko koirasta vastuussa oleva enemmän pehmeä vai jämäkkä. Pehmeälle koiranohjaajalle ei sovellu tiukka ja dominoiva luonteinen rotu, tulee ongelmia. Itsevarmalle ja ratkaisukeskeiselle ulkoilmaihmiselle voi sopia vaativakin rotu ensimmäiseksi koiraksi.
Tämä näin kasvattajana ja palveluskoiraharrastajana sekä koirakouluttajana :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos Agility ja muu harrastaminen ihan tosimielessä kiinnostaa, niin suosittelen shelttiä tai keskarivillaa. Miksei isovillaakin tai collieta. Tai sitten bortsu/kelpie, mutta näissä voi olla vähän haastetta kokemattomalle. Tuo punkkijuttu on kyllä joku väärinkäsitys, sekoitat sen varmana ivermektiiniin millä ei punkkien kanssa ole tekemistä. Lapinkoira ja porokoira ovat kivoja, mutta mitä olen niiden kanssa harrastamista seurannut niin onhan se tuskaisa matka usein. Helpommallakin voi päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saksanpaimenkoira. Paras harrastuskoira ❤️
Vinkkinä jos et ole vielä tehnyt niin silloin kun harkitsin koiraa kävin koiranäyttelyissä katsomassa koiria livenä. Auttoi hahmottamaan kokoa, turkkia ja liikkumista. Itselläni se suosikkirotu sitten vaihtui kun juttelin ihmisten kanssa ja näin koiria. (Espanjanvesikoirasta snautseriin :) )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomenpystykorva tuo ihana kansalliskoiramme 👍
Ei metsästyskoiraa perheeseen jossa ei metsästetä.
Australian paimenkoira.
Kelpie?
Pumi
Nöffi
Noutajat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Australian paimenkoira.
Kelpie?
Pumi
Nöffi
Noutajat
Nöffi, tuo agilityratojen raketti, on varmaan just sitä mitä ap etsii.
Meinasin ehdottaa samanlaista harvinaista rotua olevaa koiraa kuin naapurillani on, mutta sitten luin, että kyseisen rodun yksilöt kärsivät usein geeniperimän köyhyyden vuoksi erilaisista vakavista sairauksista.
Senpä takia suosittelen mahdollisimman vähän jalostettua ja laajan geeniperimän omaavaa rotua. Mikä se sitten onkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenpystykorva tuo ihana kansalliskoiramme 👍
Ei metsästyskoiraa perheeseen jossa ei metsästetä.
Se, että joku rotu on kehitetty metsästystarkoitukseen ei tee vielä koirasta yksilönä metsästyskoiraa.
Oma koirani on karjalankarhukoira, eikä mitään ongelmia ole koskaan ollut. Kotona rauhallinen ja erittäin lapsirakas, suojelevainen, mutta ei mikään rähjä. Tarpeeksi lenkkiä ja mahdollisuus päästä metsään vapaana aika ajoin, pitävät koiran tyytyväisenä.
Kyseinen koira olisi ammuttu, koska ei toiminut metsällä kovin hyvin. Annoin sille kodin. Huonosti toimivista metsästyskoirista moni saisi itselleen hyvän kotikoiran, jos vaan uskaltautuisi tutustumaan näihin. Nyt monet koirat lopetetaan turhaan, koska ihmisillä on pinttynyt kuvitelma siitä, ettei metsästysrotuinen koira voisi olla myös kotikoira.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiibetinspanieli
Sorry, peruutan, en huomannut kokotoivettasi.
Lapinkoira?
Toiveena oli vahtikoira ja siihen ei lapinkoirasta ole. Muuten ihanteellinen kaikkeen, mitä ap kirjoitti. Lapinkoiralla ei ole vartiointiviettiä, on alkujaan paimenkoira, poropaimen.
Hei kiitos paljon vastuksista! Olen siis ymmärtänyt että colliesukuisille ei sovi punkkikarkoitteet, paitsi jotkin sähkö, yrtti tms. pannat jotka tuskin mistään kotoisin. Mutta valaiskaa toki mua jos olen ymmärtänyt ihan väärin! Eräs sheltin omistaja (tutun tuttu) kertoi, ettei voi laittaa apteekin lioksia ja eräällä ystävälläni oli collie halvaantanut punkkikarkoitteet (paikallisvaleluliuos), oli onneksi palautunut normaaliksi. Myös toisella puolitutulla oli seropilla, jossa paljon collieta, mennyt häntä ihan jäykäksi moneksi päiväksi punkkiliuoksen jälkeen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla on monia colliesukuisia eikä yhdenkään kanssa ole ollut ongelmia punkkitorjunnan kanssa, en oikein ymmärrä mitä tuolla tarkoitetaan? Esim. Bravecto on tosi yleisesti käytössä. Ivermektiinille yliherkkä on toki, mutta se on ongelma lähinnä hevostallien läheisyydessä ja senkin voi testata.
Miksi hevostallien?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenpystykorva tuo ihana kansalliskoiramme 👍
Ei metsästyskoiraa perheeseen jossa ei metsästetä.
Se, että joku rotu on kehitetty metsästystarkoitukseen ei tee vielä koirasta yksilönä metsästyskoiraa.
Oma koirani on karjalankarhukoira, eikä mitään ongelmia ole koskaan ollut. Kotona rauhallinen ja erittäin lapsirakas, suojelevainen, mutta ei mikään rähjä. Tarpeeksi lenkkiä ja mahdollisuus päästä metsään vapaana aika ajoin, pitävät koiran tyytyväisenä.
Kyseinen koira olisi ammuttu, koska ei toiminut metsällä kovin hyvin. Annoin sille kodin. Huonosti toimivista metsästyskoirista moni saisi itselleen hyvän kotikoiran, jos vaan uskaltautuisi tutustumaan näihin. Nyt monet koirat lopetetaan turhaan, koska ihmisillä on pinttynyt kuvitelma siitä, ettei metsästysrotuinen koira voisi olla myös kotikoira.
Se ei ole pinttynyt kuvitelma. Toki sellainen huonoluonteinen koira, joka ei opi metsästykseen, voi sopia kotikoiraksikin. Pääsääntöisesti metsästykseen kehitetyllä rodulla kuuluu metsästää. Samoin kuin palveluskoiratkin tarvitsevat aivotyöskentelyä, eikä pelkkää sohva löhöämistä.
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos paljon vastuksista! Olen siis ymmärtänyt että colliesukuisille ei sovi punkkikarkoitteet, paitsi jotkin sähkö, yrtti tms. pannat jotka tuskin mistään kotoisin. Mutta valaiskaa toki mua jos olen ymmärtänyt ihan väärin! Eräs sheltin omistaja (tutun tuttu) kertoi, ettei voi laittaa apteekin lioksia ja eräällä ystävälläni oli collie halvaantanut punkkikarkoitteet (paikallisvaleluliuos), oli onneksi palautunut normaaliksi. Myös toisella puolitutulla oli seropilla, jossa paljon collieta, mennyt häntä ihan jäykäksi moneksi päiväksi punkkiliuoksen jälkeen.
Ap
No tuosta en tiedä mun korviini ei ole kantautunut.
Meillä on collie ja kasvattaja aikanaan sanoi, että inhoaa niitä myrkkyjä. Suositteli luonnontuotekaupan eucalyptustippoja laimennettuna. Suihkupulloon teen aika vahvan seoksen ja suihkuttelen koiran sillä. Ollaan kesät punkkirikkaalla alueella eli Turun saaristossa, muutaman punkin kesässä saa nyppästä pois. Tämä siis toiminut meillä eikä punkeista ongelmaa.
Mulla on monia colliesukuisia eikä yhdenkään kanssa ole ollut ongelmia punkkitorjunnan kanssa, en oikein ymmärrä mitä tuolla tarkoitetaan? Esim. Bravecto on tosi yleisesti käytössä. Ivermektiinille yliherkkä on toki, mutta se on ongelma lähinnä hevostallien läheisyydessä ja senkin voi testata.