HoidonTarpeessa' 05~vko18.

Vatsa on vielä niin kipeä, etten kykene istumaan koneella kovin kauan,joten en voi kommentoida kovin monille ja pahoittelen jos viesti on hyvin omanapainen.



Eilen oli siis punktio ja saaliiksi saatiin 14 munasolua. Olin jotenkin kuvitellut sen punktion pienemmäksi jutuksi ja olin ihmeissäni kun piti laittaa sairaalan vaatteet päälle ja sängyllä kuljetettiin toimenpiteen jälkeen. En ole ollut ikinä sairaalassa siis oman syntymäni jälkeen ja siksi jännitti kovasti. Itse toimenpide ei puudutuksen ja lääkkeiden laittamisen jälkeen ollut paha, mutta kylläpä eilen huomasi, että on sisuksia pistelty. Tänään jo vointi parempi...



Jännitin kovasti, että miten hedelmöitys onnistuu surkeilla siittiöillä. Laboratorio päätti näytteen perusteella tehdäänkö ICSI vai IVF. Sieltä soitettiin äsken ja nyt voi olla tyytyväinen, sillä simpat oli tsempannut tällä kertaa ja IVF:llä saatiin 10 alkiota. Voihan toki olla, että huomiseen mennessä vielä tapahtuu jotain, mutta olen luottavainen että jotain saadaan pakastettua.



Huomenna siirretään yksi kaveri kyytiin!!!



Lupus ja Tuupalainen...me jännitellään ilmeisesti samaan aikaan!



Peukut ja varpaat on pystyssä myös teidän kaikkien puolesta!



Nyt lepäämään!

Nyt vituttaa!!! Miten voikin käydä näin uskomattoman huono tuuri!!! Eli kaikki neljä alkiota oli jouduttu sulattamaan, eikä niistä yksikään ollut sitten siirtokelpoinen, olivat kyllä kaikki selvinneet sulatuksesta. Jopa yksi oli yrittänyt jatkaa jakautumista, mutta kaikissa oli monitumaisuutta. Romahdin kyllä ihan täysin kun soitin klinikalle aamulla... kävin kuitenkin siellä äsken kun pyysivät käymään ja juttelemaan jatkosta.

Ensi kierrosta alkaa sitten toinen yritys, JOS nyt menkat suostuvat tulemaan ajallaan. Klinikka on kiinni heinäkuun, eli nyt toukokuun aikana pitäisi menkkojen alkaa että ehditään. Sain jo reseptit kuitenkin valmiiksi, Puregonin annostusta pienennettiin 75 yksikköön kun viimeksi munasoluja tuli niin paljon liikaa.

Huh, nyt pitää sitten jaksaa tämä sama homma uudestaan läpi...



Nyt en oikein jaksa enempää kommentoida, mutta Lillille onnea huomiseen siirtoon! Hienot alkiomäärät saitte!! Ja Tuupikselle onnittelut inssistä, siittiömäärät kuulostavat oikein lupaavilta!

Kaikille huiskutukset, mä lähden tästä miettimään että miten kerron tämän miehelle kun se kotiutuu töistä...



-Lupus

Eilen siis alkoi vuoto, eli luultavasti täällä mennään nyt kp 2. Luultavasti siksi, että en nyt oikein tiedä onko nämä menkat vai ei. Mulla on siis normaalistikin tosi niukat ja lyhyet (3-4 vrk) menkat ja nää alkoi samalla tavalla ja nyt vuorokauden jälkeen vuoto on loppunut melkein kokonaan. Poikkeuksellista tässä on tuo vuodon noin äkillinen väheneminen ja aivan järkyttävät kuukautiskivut!!! Syön burana 800sta ja silti tunnen kivun. Eli täällä ollaan pihalla kuin lumiukot!! Jos tää vuoto loppuu, niin kai tässä ensi viikolla pitää vielä testi tehdä, mutta mie en oikein ymmärrä miten se vois nyt näyttää positiivista, kun oviksen ajankohdan todellakin tunsi eikä siellä ollut kasvamassa kuin yksi munis eli hedelmöittyminen ei ole voinut tapahtua myöhemmin.



Olen ollut tämän viikkoa nettipimennossa ja luin nyt pikaisesti kuulumisenne. Kommentoida piti, kun nyt muistas mitä..



Miliko:lle pahoittelut vuodon alkamisesta. Meillä tämä kierto menee varmaan ohi tuon helatorstain takia ja kesän poli on kiinni, mutta onnea teille seuraavaan inssiin. Toivottavasti tulis plussatuulia!



Tuitulle sen verran, että meillä lapsettomuutta takana maaliskuussa vuosi. Hoidoissa ollaan julkisella, minun pitäs olla ok, miehellä teratozoospermia, meniköhän sanahirviö nyt oikein, mutta siis siittiöt ovat pääasiassa epämuodostuneita.



Lillille onnea siirtoon! Meneekö sun sairaslomat punktion ym. takia omaan piikkiin? Vai oletko palkallisella? Eikös punktion takia kuitenkin houdu saikulle?



Lupukselle pahoittelut ikävistä uutisista. Toivottavasti seuraavalla kerralla hoidosta tulisi tulosta.



Tuupalainen: Nämä jatkuvat pettymykset vaan syövät varmasti jokaisen mieltä, joten ulkopuolisen kanssa juttelu voisi tehdä hyvääkin. Mie pillahdin itkuun kehityskeskustelussa, välillä on vaan tunteet niin pinnassa. Esimies vähän ihmetteli, mutta en halunnut selvitellä tunteitani sille sen tarkemmin, ymmärsi onneksi lopulta, että asia on vaan niin henkilökohtainen!



Lopuksi kyselen, onko kenellekään teistä tullut näiden epäonnistuneiden hoitojen takia tunnetta, että entä jos lasta ei ole tulekaan ikinä? Oletteko keskustelleet asiasta puolisonne kanssa? Meillä mies on yltiö optimistinen, eikä halua uskoa ettei lasta tulisi. Minä puolestaan haluaisin siitäkin mahdollisuudesta keskustella, vaikka hoidot ovatkin vasta alussa. Sen varran olen saanut selville, että adoptioon hän kai kuitenkin suostuisi, jos muutakaan mahdollisuutta ei olisi lasta saada. Mites muiden miehet??



Nyt pitää lähteä ostamaan äitienpäivälahjaa! Kun vaan tietäisi mitä.. Olisiko teillä hyviä ehdotuksia?



Huiskutukset kaikille ja tsemppiä piinailijoille, ainakin siis Varjokkaalle ja ...(muita en nyt valitettavasti nimeltä muista, pahoittelen)



-Pyörällä päästään oleva Mette-

Mulla on ollut niin kiireistä ettei oo pahemmin tänne ehtinyt kirjottelee, pikapuolisesti olen viestejä lukenut...



).( vaan sen verran, että ovis oli ja meni, ensi vkolla olisi taas piinavko käsillä, mutta tuskin tämä kierto on mitenkään erikoinen edellisiin kiertoihin.

Me ollaan miehen kanssa oltu niin saamattomia, ettei edes sitä uutta näytettä ole päästy viemään. Pakko se on kyllä hoitaa tässä tämän kuun aikana.



Tuittu ihanaa kun teillä alkaa nyt sitten hoidot todella käyntiin. Tietysti sitä toivoisi ettei niihin hoitoihin asti tarvitsi mennä, mutta pidetään peukkuja että nyt syntyy myös tulosta. Joko teillä on uusi lääkäri VL:ssa?



Milikolle pahoittelut tädin saapumisesta. Onnea seuraavaan hoitokiertoon



Lilli onnittelut hyvästä munis saaliista ja tule kertomaan miten itse siirto nyt sitten sujui. Minua myös kiinnostaa nuo sairaslomapäivät?



Lupukselle pahoittelut, etteivät alkiot kestäneet sulatusta. Onnea kuitenkin uuteen kietoon.



Metelle myös pahoittelut tädin saapumisesta. Sä kyselit myös siitä adoptiosta... Me ollaan miehen kanssa puhuttu siitä jo ennen meidän yrityksen alkua, eikä meillä ole edes pois suljettua adoptio vaikka saataisiinkin biologinen lapsi. Mun mies on siis myös adoption kannalla, mutta ensin kuitenkin kokeillaan näitä hoitoja. Yksi syy tietysti se ettei vielä tarkemmin edes adoptioita mietitä niin on se, että pitää olla ollu vähintään 3vuotta naimisissa ja meillä se ei vielä ole ajankohtaista.



Kaikille muille keväiset huiskutukset!!!!

t. joalin

Olen kyllä palkallisella saikulla. Keskustelin esimiehen kanssa ja hänkin oli sitä mieltä että se on OK. Lääkäri kirjoitti sen automaattisesti kaikille ketkä olivat punktiossa. Yksittäiset lääkärikäynnit olen ottanut virkavapaata...

Jopas jotakin, näin unta että ajoin ukon prätkällä. =)

Ja kas kummaa, mietin sitten tässä aamulla töihin tullessa, että voisihan se oikeestaan olla ihan mukavaa huristella jollain kepeämmällä pyörällä menemään. Ja minä kun olen aina sanonut ettei mua noi kakspyöräset oikeen kiinosta, siis ajomielessä. Kyydissä on ihan kiva olla, kun mennään rauhallista vauhtia mutkatiellä.

Onkohan tässä nyt joku kriisi sitten yllänyt, kun jo prätkäkortin hankkimistakin tulee noinkin vakavasti mietittyä.

Ois mies ihmeissään, jos sille menisin tunnustamaan jopa harkinneeni kortin ajamista.



Lupukselle SUURET pahoittelut, etteivät alkiot sitten lähteneetkään jakaantumaan ja kaikki joudutaan aloittamaan alusta. =(

Kyllä on todella masentava juttu, mutta toivotaan että ensi kerralla onnistaisi. Onneksi sentään noita munasoluja kuitenkin näyttäisi kehittyvän, joten sen puolesta ainakin toivoa on.

Toivotaan parasta!



Lillillä onkin tänään sitten siirto.

Onnea koitokseen ja toivotaan, että alkiot lähtisivät kasvamaan ja tarraisi tiukasti kohdunseinämään kiinni.



Metelle myöskin pahoittelut vuodon alkamisesta.



EmmaE voit laitella meiliä mulle os. mrp1@suomi24.fi =)



Mullakaan ei enää ole montaa päivää tässä odoteltavaa, kun joudun siihen ssg:n. Pikkusen jo jänskättää. Tuossa toissailtana tuli vähän nukkumaan mennessä mietittyäkin asiaa, mutta eiköhän se siitä.

Kun olisi jo takana päin.



Tuitullakin sitten on edessä inssi.

Päästäisiinpä piinailemaan samaan aikaan.

En nyt sitten tiedä milloin tuo minulle tehdään. Jos sitä ei tehdä tähän kiertoon, niin kuin olen ymmärtänyt että toisille ei sitä samaan kiertoon ssg:n kanssa ole tehty, niin sitten se menee varmaankin tuohon kesäkuun alkuun. No, sen näkee ensi viikolla.



Se on sitten varmaan taas mökkireissu viikonloppuna, joten ei tule taas sitten täällä pyörittyä, kun vasta maanantaina seuraavan kerran.

Ip tänään kyllä varmaan vielä tulen tänne jotain rustailemaan, jos ehdin. =)

Perjantait on yleensä vähän kiireisempiä.



Viikonloppuja kaikille hoidokeille!! (jo etukäteen)



-viivi-

Viivi, toivottavasti ssg menee hyvin ja inssi voitais tehä heti perään... Ja mukavaa mökkireissua! Mulla on tiedossa työviikonloppu... Motskari kuullostaa hyvältä idealta!



Lilli, täällä jännäillään, miten siirto meni! Tuuthan pian kertoon! Ja peukutuksia. Sun pitää jutella sitte kokoajan sille alkiolle, että osaa kiinnittyä! ;)



Kiva kuulla joalinistaki välillä. Saa olla välillä saamatonki! :) Mukavaa viikonloppua sinnekki ja koittakaa saada aikaseks näytteenvienti.



Metelle harmitus kuukautisten kivuliaisuudesta! Tuttua touhua mulle... mää oon pahimmillaan ottanu kaks burana 600:sta ja silti tuntenu kipua. Mutta onneks ne kivut ei kestä ku pari päivää... Lääkäri sano mulle just , että poikkeuksetta kuukautiskivut on pahemmat jos munasolu on vapautunut! Että kyllä tästäki asiasta valoisia puolia löytyy... ;)



Lupukselle ihan mielettömän suuri lohtuhalaus. On kurja homma. Mutta ei muutako uus yritys, sitte onnaa!



EmmaEelle huiskutukset!



Tuittu, aloititko clomit tänään? Toimivuutta täällä toivon! Kantsii muuten ottaa ne aamuisin, niin ei tuu niin helposti yöllä univaikeuksia, ainaki mun kokeman mukaan. Ja onnea työpaikkahomman onnistumisesta! Ja tietty peukkuja inssiin!



Varjokas, kyllä mullaki on eniten sivuoireita tullu just noista lugeista! Raskausoireita nimenomaan, tyhmät antaa lisätoiveita vaan... ;) Mutta täytyy sanoo, että eniten niitä oireita oli just ekassa kierrossa, siitä ne sitte helpottuu! Paitsi sunhan ei tartte niitä enää käyttää... Oon varma!



Milikolle myös halaus! Oot niin reipas kyllä, kun noin aurinkoisin mielin silti epäonnistumisen jälkeen! Kymmenen pistettä ja papukaijanmerkki! ;)



Mitä Leimulle kuuluu? Ja Leialle? Ja Tirpalle?



Mää en jaksanukaan alottaa sitä punkkukuuria, kun ei ollu voimia lähtee alkoon... No ei kai se siitä kiinni oo. Inssipäivän iltana oli ihan hirveet oviskivut ja pissavaikeudet... Oliskohan se katetri raapassu virtsarakkoo? No se meni ohi ku lämmitin kauratyynyn housuihin! :) Rinnat pamahti kipeeks samantien ku ovis oli tapahtunu. Luget alotan varmaan joko tänä iltana tai huomenna... Lääkäri ei muistanu sanoo. Millon varjokas sää alotit? Monta päivää oviksen jälkeen?



Nyt ukko huutaa, että pitää alkaa siivoon! Mukavaa perjantai-iltaa kaikille!



Tuupa pp2

Nyt on laitettu yksi kaveri kyytiin ja 16 päivää jännitellään! Pakkaseen saatiin 7 alkiota eli ihan hyvin.



Se uskomaton juttu tässä on se, että miehen siittiöt olivat olleet näytteessä aivan normaaleja. Kahdessa aiemmassa testissä ja inseminaation yhteydessä ne on olleet suurin piirtein täysin kuolleita. Pesunkin jälkeen on ollut vain 1% normaaleja. Eikö ole käsittämätöntä. Mitään elämäntapamuutosta ei ole ollut.



Menipä tämä hoito syteen tai saveen voin lohduttauta sillä, että jatkossa on ilmeisesti sittenkin luomuunkin mahdollisuus!



Aika hurja tunne kun huonojen uutisten sijaan kerrankin tapahtuu jotain hyvää!!!!

Olipas urakka kun kavin kaikki lukemassa...ootte taas jaksellu tal viikolla kirjotella :)



Tuupikselle ja Lillille onne tahan kiertoon. Piellaan kovasti peukkuja!!! Ja onnea kannsa Tuitulle tulevaan inssiin!



Milikolle , Tokkopalle ja Lupukselle kovasti pahotteluja :( Epaonnistunu hoito ottaa varmasti paahan ja laakarin møhlimiset suututtaa viel kaupan paalle!



Mette kyseli siita adoptiosta. No, tuo meijan mies on pikkasen semmonen hidas lampiamaan asioiden suhteen. Lapsesta kun aloin puhumaan, ni meni pari vuotta et oltiin samalla aaltopituudella. Naihin hoitojen alotuksiin se on suhtautunu ihan ok kun sitakin pannii taa lapsettomuus. Mutta tuossa muutamia kuukausia sitten mainitsin adoptiosta eika se halunnu ees asiasta puhua. Jos ny vuoden valein mainitsen, ni eikøhan meil oo samat ajatukset sitten jos ja kun semmonen on ajankohtanen. Ihana kun osaa kasitella miesta :)



).( Kp 11/n.30 ja ovis ois joskus ens viikolla. Eli sitten tehaan koti-inssia ja kayaan jarvessa uimassa (miehen ehdotuksia). Sokkihoitoa katsokaas... Muuten ei mitaan uutta. Jotenkin on rauhallinen olo, kun tietaa et sitten vasta lokakuussa paastaan tosioimiin. Ei tartte ny janskattaa mitaan.



Aurinkoista viikonloppua kaikille

Täällä on jo toivuttu pahimmasta vitutuksesta, kiitos vaan kovasti taas kaikille lohduttaneille!! Nyt odotellaan vaan menkkoja, että pääsee taas pistelemään. Nyt ei ole onneksi niin paljoa jännitettävää, kun tietää miltä pistely, punktio ja munasolujen kasvu tuntuu.



Tällä uudella kierroksella olisi siis tavoitteena saada vähän vähemmän niitä munasoluja kasvamaan. Lääkäri sanoi, että se lääke mitä pistin viimeksi Pregnylin tilalla (Decapeptyl), oli paljon Pregnyliä laimeampaa. Siitä johtui, että munasoluja ei kypsynyt niin paljon kun niitä olisi voinut (rakkuloita oli muistaakseni 22 ja munasoluja tuli vaan 12 noista, ja niistäkin taisi kypsiä olla vaan 7 tai 8. Miten mä olenkin jo voinut unohtaa nuo määrät... :D ).



Lääkärin sanat kyllä lohduttivat vähän, meillä on " kaikki edellytykset raskautua näillä hoidoilla" . Saamme kuulemma aikaan " hyviä alkiota" , vaikka nyt niitä tulikin vaan se yksi kappale... minä kun jo ajattelin että ei näistä hoidoista tule mitään. Nyt pitäisi vaan jaksaa uskoa, ja kehittää jostain taas lisää voimia. Onneksi saa avautua tänne :) jos näitä höpinöitä nyt kukaan jaksaa lukea :)



Milikolle isot pahoittelut ja halit!!



Mette: Juuri äskettäin oli kyllä tunne, että ei sitä lasta taida ikinä tulla :( mies jaksaa olla vähän positiivisempi kun minä, kyllä hänkin masentuu aina kun takapakkia tulee, mutta toipuu kyllä nopeasti ja jaksaa uskoa että vielä joku päivä se onnistuu. Adoptiosta ei olla vielä puhuttu kun pari sanaa, mies ei oikein halunnut vielä puhua koko asiasta. En ole kyllä itsekään sitä vielä niin paljoa ajatellut...



Lilli: Vau, uskomaton muutos kyllä tapahtunut teillä noissa siittiöissä!! Meilläkin nuo siittiöt ovat vähän samaa luokkaa kun teillä. Selittikö lääkäri mitenkään sitä laadun paranemista? Hienosti saitte pakkaseenkin alkiota!

Minkälainen annos sulla oli muuten Puregonia? (Tai mitä hormonia käytitkään munasolujen kasvatteluun). Mulla annosta pienennettiin 100 --> 75 yksikköön! Sen verran herkät ovat nuo munasarjat.



Viivi: Toivotaan että ssg menee helposti, ja että saatte sen inssin vielä tähän samaan kiertoon. Kipuhan on toki yksilöllistä, mutta särkylääkettä vaan naamaan niin hienosti sujuu! :)



Tokkopa: Tosi outo juttu tuon diagnoosisi kanssa... miten edellinen lääkäri onkin voinut toheloida noin? No, jospa nyt sitten löytyisi nopeasti uusi diagnoosi ja uusi hoito!

Mulle muuten määrättiin Clomifenit viime syksynä, piti aloittaa ne mutta sitten selvisikin että miehen simpat ovat niin huonoja ettei kannata aloittaa. Ja ssg:stä ei ollut mitään puhetta... näyttää olevan eri käytäntö eri paikoissa tuostakin asiasta.



Varjokas: Mulla on mennyt vaan maha sekaisin Lugeista ja rinnat kipeäksi, ei muita oireita. Jännää että sä reagoit noin vahvasti, mutta yksilöllistähän se tietysti on.



Tuittu: Onnittelut tulevasta virkavapaasta :) mitenkäs sujui hoidoista kertominen?

Toivotaan nyt että pääsette tuohon inssiin jo tässä kierrossa!!!



Jaahas, pitäisiköhän tehdä välillä töitäkin... ehkäpä, ei vaan kiinnostaisi! :) Toivotan koko porukalle oikein hyvää viikonloppua!!!



-Lupus

PIKAOMANAPA Hei naiset, tämä on turhauttavaa. Eilen kirjoitin pitkät pätkät kaikille ja sinne se hävis; cyberavaruuteen....kökkö. Yritän tänään uudelleen



ON §.§ Laihkarille pitäs alkaa: kokeilin bikineitä päälle niin peilistä mulkas takasin vaaleanpunainen michelinmies.... mistä se sinne tupsahti.....

KPt on 14 ja seuraavasta kierrosta saisin aloittaa pelkän clomikuurin. Ei suositeltu metuja näin selittämättömälle kun tieteellistä näyttöä ei oikeen kuulemma ole edes pco:ssa..... nooh sentään jotain tässä suvantovaiheessa ja odotellessa hoitoja. Se voikin kuulkaas olla shokki sitten kun aika tulee ja tähän on turtunu ja tottunu tähän odotteluun.... No kesä nautitaan täysillä.



Oikeen " ihanaa" lapsettomien päivää ja paljon positiivista tuulta täältä puhaltelen kaikille.

Vettä sataa ja masentaa ja vielä enemmän alkoi masentamaan kun kävin kaupassa. Iltapäivälehtien otsikoissa oli ihanaakin ihanampia hehkutuksia vauvoista ja äitiyden onnesta enkä sitten voinut ostaa kumpaakaan lehteä niin kuin alunperin aioin. Tuli vaan jotenkin niin lyöty olo, vaikka aikaisemmin ei äitienpäivä tuntunut ajatuksena yhtään ikävältä vaan ihan päinvastoin. Ehkä osuutta tähän apeuteen on myös jonkinasteisella morkkiksella, kun tuli eilen innostuttua juhlimaan vähän liikaa ja välillä tulee mieleen inhottavia muistikuvia illan kulusta... No, jospa tää tästä. En oo nyt oikeissa fiiliksissä kommentoimaan muiden kuulumisia, mutta lähetän sen sijaan kaikille isot huiskutukset ja tsempit! Eikö muuten teistäkin ois jo aika että täällä meidän pinossa alkais plussatuulet puhalteleen? Toivotaan siis niitä oikein urakalla!



EmmaE

[b]EmmaEmilian[/b] kanssa ollaan samoissa fiiliksissä noiden lööppien suhteen, tänä viikonloppuna on ollut sellainen olo, ettei tarvitse kauppoihin eikä kioskeihin mennä. Tekisi mieli vaan käpertyä johonkin pimeään kellariin, ettei tarvitsisi kuulla/nähdä/lukea näitä ex-missien vauvahehkutuksia ja äitiydenonnea pursuavia naistenlehtiä. :/



Pahoittelut [b]Lupukselle[/b] ikävistä uutisista näin jälkikätöisesti. Onneksi fiilikset on jo tainnut parantua ja mieli suuntautua kohti seuraavia koitoksia. Tsemppiä vaan ja taistelumieltä!



[b]Tsirpalle[/b] lykkyä vaan michelinin nitistykseen! Itse en ole oman mielenterveyteni takia edes ajatellut bikineitä noin kymmeneen vuoteen... ;)



[b]Lillille[/b] kovasti peukutuksia ja jännityksiä piinaan! Oliko se jo pp2 menossa? Ja onnittelut simppatuloksista, kuulostaa aika uskomattomalta. :) :) Varmasti tulee hyvä mieli kaiken kurjuuden jälkeen tuollaisesta.



[b]Tuupa![/b] Vähän myöhässä vastaus! Mulla näytti ovistesti plussaa maanantaina, jolloin myös pistin pregnylin. Se päivä laskettiin pp0:ksi. To pp3 aloitin luget. Oletko jo aloittanut luget? Siinä olet oikeassa, ettei mun tarvitse niitä enää käyttää, en aio riskeerata mielenterveyttäni, parisuhdettani ja elämänhaluani yhden hormonikuurin takia... Jos tärppi ei ole nyt käynyt, niin näillä lääkkeillä sitä ei enää yritetä jatkossakaan varmistaa.



[b]Metelle[/b] pahoittelut tädin saapumisesta (kai). Onko tilanteeseen tullut mitään selvyyttä? Meillä ollaan aika tasavertaisia näissä lapsettomuushoito- ja doptioasioissa, ollaan puhuttu näistä paljon. Mies taipuu mun mielipiteeseen siitä, etten halua koeputkihedelmöityshoitoihin (kiesus mikä sanahirviö...), ja ollaan yhtä mieltä siitä, että adoptio on täysin samanarvoinen, mutta erilainen tapa perustaa perhe. Ja olemmekin mitä ilmeisimmin nyt kohatpuoliin sittemn lähdössä aloittelemaan adoptioneuvontaa. Meilläkin tökkää siinä, ettemme ole olleet naimisissa vielä riittävän kaua, mutta käsittääkseni joissain kohdemaissa lasketaan myös avoliittoaika tuohon kolme vuoden minimiin. Minä olisin itse asiassa ollut valmis lähtemään adoptioprosessiin ennen lapsettomuushoitoihin lähtemistä, mutta mies oli sitä mieltä, etttä ainakin täytyy selvittää, mistä tämä kiikastaa.



[b]Tuitulle[/b] ensin pahoittelut tädin saapumisesta ja sitten onnittelut ensimmäisen hoitokierron alkamisesta. :) Mites työkaverit otti sun virkavapausuutisen?



ON } . { pp 13 menossa, ja olen aika varma että menkat alkaa viimeistään tiistaina. Ärtyisyys on hieman laantunut, vatsakivut lisääntyneet ja tissit kipeytyivät toissapäivänä. Vaikka aikaisemmin ei ennen menkkoja olekaan tissit kipeytyneet, veikkaan että olen onnistunut senkin oireen nyt itselleni haalimaan, kun kroppa alkaa olla niin täynnä kaikkia mahdollisia hormoneja. Olen jo alkanut surra tämän kierron päättymistä ja myös samalla hoitojen päättymistä. Tietenkin täytyy vielä neuvotella lääkärin kanssa, voiko lugesteronia jollain tavalla korvata tai muuten vaikuttaa noiden sivuoireiden voimakkuuteen, mutta tällaisina en suostu näitä hoitoja jatkamaan. Saa nähdä miten sitten käy.



Sepä sitten vasta ketuttaakin, jos meitä ei huolita adoptioprosessiin, kun olemme olleet vasta niin vähän aikaa naimisissa. Täytyykin ottaa nyt selvää pitääkö muistikuvani paikkansa, että avoliittokin laskettaisiin mukaan... Onneksi on nuo Ampiaisakan adoptiosivut, sieltä löytyy vastaus kutakuinkin kaikkeen mikä vain voi mieltä askarruttaa. :)



" Täytyykö olla naimisissa?



Täytyy joko olla naimisissa tai elää yksin. Avoparit eivät voi adoptoida. Yksittäinen ihminen taas voi hyvinkin adoptoida.



Joissain kohteissa on rajat, kuinka kauan avioliiton täytyy olla kestänyt ennen adoption toteutumista. Joissain näistä avoliittoajan voi laskea mukaan, joissain taas ei voi.



Sanotaan vaikka, että Matti ja Liisa seurustelevat vuoden verran, muuttavat sitten yhteen, ja 4 avoliittovuoden jälkeen menevät naimisiin. Oltuaan naimisissa 2 vuotta he aloittavat adoptioprosessin. Riippuen kohdemaasta, heidän liittonsa katsotaan kestäneen joko 2 vuotta tai 6 vuotta."



http://www.ampiaisakka.com/adoptio_faq.htm#q6



Jaahas, palailen takaisin kellariin tästä turvaan pahalta maailmalta.



-v-

.. Kyselit tuolla aiemmin, että onko kenellekään määrätty Clomeja ennen ssg:tä. No on tosiaan! Yksityiseltä gyneltä sain ja kaksi kiertoa niitä popsin (ilman ultraa, ilman ssg:tä..) ennen pääsyä julkiselle hoitoon, jossa sain kuulla tosiasioita hoidoista. Alkaa toistenkin kokemusten perusteella kuulostaa siltä, että näitä yksityisiäkin on moneen junaan. Kehen tässä kohta voi uskoa?!



Pahoittelen, että olen täällä vaan taustaillut nykyään. Club30:istä mut taitaa parhaiten tavoittaa, mutta nyt ollut hiljainen sielläkin; alkaa clomit ja luget tulla korvistakin, kun mitään ei tapahdu. Nyt menossa kp10 eli ovista taas tikuttaen etsin. Yleensä löydänkin, vaan eipä siitäkään ole hyötyä ollut. Inssejä olen alkanut pikkuhiljaa odottaa, näin kai se on nähtävä, että siitä jatketaan.



Aurinkoisempaa tuulta ja huiskutukset kaikille hoidokeille!

Heippa, kiva kun olitte kommentoineet sitä clomit ilman ssg:a- kysymystäni. On varmaan tietty hyvä jos lääkäri on perusteellinen ja tarkka, mutta rajansa kaikella. Ja nyt kun ssg pitäisi tehdä alkukierrosta, niin en sitten varmaan samassa kierrossa voisi aloittaa clomeja, koska ne on vissiin päivinä 5-9. eli käytännössä mun kierroilla niin voisin aloittaa clomit joskus elokuussa kun minun tutkimukset on siis aloitettu viime vuoden elokuussa!!! Olen edelleen niiiin vihainen tästä kaikesta vitkuttelusta. Nyt olen varannut ajan toiselle lääkärille, ja jännitän kovasti ehtiikö kp 5 mennä ohi ennen kuin pääsen sinne vastaanotolle. Nyt siis kp 43 ja lääkäri ensi viikolla.



Anteeksi kauhiasti etten koskaan ehdi kommentoida kaikkien muiden juttuja niin kuin te muut ystävällisesti aina teette, mutta tää on aina pikakirjoitusta ja pikalukua ettei työkaverit näe...

tokkopa

Mitenköhän mun huomisen ssg-tutkimuksen käy, kun uhkaavasti meinaa kuumetta pukata. Ei saa olla huomenna kipeenä... mä en ala.. =(

Haittaiskohan se jos on vähän lämpöö, kun sinne menee....?



Sorry tällanen omanapainen tilitys, mutta kun höh...

Tarttee jatkaa töitä (kauheesti hommaa), jos vielä tunnin verran jaksas, niin pääsee kotiin lepäämään.



-viivi-