HoidonTarpeessa' 05~vko18.
Kommentit (76)
Jeanelilla onkin nyt sitten jännät paikat vuorostaan...
Leimulle pahoittelut vuodon alkamisesta! Mutta onnittelut " rouviintumisesta" :) Viettäkäähän oikein ihana päivä!! Ja tulehan sitten kertomaan miten kaikki sujui kun palaat taas arkeen :)
Tuupis: Teillä kyllä etenee aikamoisella vauhdilla nuo hoidot!! Hyvä hommahan se tietty on. Mitenkäs se piikki sinne masuun upposi?
Jospa teidän nyt ei tarvitsisikaan tuohon ivf:ään lähteä... pidän peukkuja!!
Viivi: Tuo psykologille jutteleminen tekee varmasti hyvää (en tarkoita kuitenkaan että olisit jotenkin " kallonkutistajan" tarpeessa :D ). Varmasti selkiyttää ajatuksia...
Pingu: Ihme toimintaa siellä klinikalla! Onko tuo jotenkin yleistäkin siellä niinkun kirjoittelit? Täytyy myötää, että mä en tiedä Norjasta oikeestaan paljoa mitään :) ainakin on tullut mielikuva että on kallis maa noitten ivf:n hintojen perusteella...
Joalin: Mulle ei oo tota ssg:tä tehty. Olis se vissiin tehty, jos miehestä ei olisi löytyny mitään vikaa.
Kommentoin vielä tuohon mitä kysyit Lilliltä, että mulla nuo kivut tulivat onneksi vasta punktiopäivän aamuna. Olo oli tosi tukala siinä vaiheessa ja vatsa turvonnut palloksi... ei kyllä ihmekään kun niitä munasoluja tuli niin paljon. Muuten kyllä selvisin töissäkin helposti pistelyn aikana, mitä nyt äkkiliikkeitä piti varoa.
Lilli: Munismäärät vaikuttaa oikein hyvältä! :) ole onnellinen ettet " ylimuninut" niinkun eräät onnettomat... punktiostakin tulee varmasti helpompi vähemmällä munismäärällä (tai ei ainakaan kestä niin kauaa). Pidähän meidät ajantasalla että miten tilanne kehittyy!
Oma napa: Edelleenkin vaan haaleita viivoja ovistestissä, kp on 18 jo. Nyt kyllä tuntuu siltä että ei tuota ovista tule tässä kierrossa ollenkaan... tai sitten kierto pitkittyy tosi paljon! No, en anna vielä periksi...
Onneksi loppuviikoksi on luvattu ihanaa säätä!!
Eipä kummempia...
-Lupus
Aukiolotutkimus nyt sitten takanapäin. Otin aamulla 3x200mg Buranaa ja kyllä sillä pärjäsi. Kipua tunsin, muttei se ihan sietämätöntä ollut.
Menin siis sinne sairaalaan, kateltiin lääkärin kanssa mun paperit ja se kyseli olenko saanity Clomireseptin? Olin ihan huuli pyöreänä, et olisko mun pitänyt saada (taas meni yksi kierto hukkaan, kyllä vituttaa suoraan sanottuna) ja täti sanoi, et joo, kun tänne papereihin on merkattu jo kierronseurannan ekassa ultrassa, et mulla on PCO. Kiitin tiedosta.
Täti ultrasi ensin sisäkautta ja laittoi sitten sen katetrin. Katetrin laitto tuntui vähän samalta kuin papakokeen ottaminen (raapaisu), muttei sattunut. Sitten katetrissa olevaan balloon pumpattiin ilmaa. Se vihloi ikävästi häntäluussa samalla tavalla kuin kovat menkkakivut.
Suolaliuoksen laitto ja ilmakuplat ei tuntuneet, mutta se menkkakipu oli koko tutkimuksen ajan.Sairaanhoitaja kyseli kuitenkin vointia koko toimenpiteen ajan ja olisivat vähentäneet ilmaa ballosta jos olisin halunnut. Päätin kuitenkin kestää ja hyvä niin.
Tutkimus kesti siis reilut 5 minuuttia ja kyllä sen ajan menkkakipujakin kärvistelee. Luulen, että jos olisin laittanut käden alavatsalle lämmittämään tai ollut vähän paremmassa asennossa sängyllä, kipu olisi ollut pienempää. Tuubat oli kuitenkin molemmat ihan hyvin auki (helpotus!!!)
Jälkivuotoa ei ollut, sain clomireseptin mukaani ja aloitan ne kuun lopussa kun menkat alkaa, kp3. PCO:sta etsin juuri Wikipediasta lisätietoa, kun ei lääkäri kirjainyhdistelmää enempää suostunut tietouttaan jakamaan mun kanssani. Nyt jännätään, ehdinkö Clomien kanssa seurantaultraan ens kierrosta kun poli menee kesäksi kiinni 16.6. Toivotaan parasta.
Et sellaista. Nyt ollaan sitten virallisesti lapsettomia...kai...
Nonna
Se oli ihan helppoo, eikä tuntunu yhtään miltään! :) Ylpee oon ittestäni, ku meni niin hyvin, vaikka jänskätti tosi paljon. Ei tartte siis kenenkään pelätä yhtään!
Mukava kuulla joalinista.
Välillä pitää pitää vähän noita mietintätaukojakin tässä palstailussa, kun ei tosiaan aina tunnu olevan sitä juttua mitä jakaa..
Itsellä taitaa taas vaihteeksi olla sellainen vaihe päällä, että pitää koko ajan löpistä jotain. ;)
Nonnan ssg-tutkimus oli rohkaisevaa luettavaa.
Mukava myös kuulla, että röörit on auki, joten se jo auttaa varmaan paljonkin näissä hoitojen suunnitteluissa.
Mihinkähän se Lupuksen ovis on kadonnut...
Jospa se kuitenkin vielä kerkeisi yllättää.
Lillillähän on näköjään kans menossa varsin mukavasti hoidot eteenpäin ja olet päässyt muniksia kasvattelemaan. Toivotaan että kaikki menisi hyvin ja alkiot lähtisivät kunnolla kehittymään, kun sinne asti pääsette.
Tuupalaisen piikittelyt kuulostavat varsin vaivattomalta.
Hyvä että onnistui.
Kyllä varmasti itteänikin hetken aikaa mietittyäisi sen piikin kanssa, että tökkäänkö vai enkö tökkää...
Onneksi se on kuitenkin askel eteenpäin ja sen varmasti kestää, kun tietää että lopputulos voi olla mitä positiivisin.
Meidän lekurireissu (psykologireissu siis) meni mukavasti.
Hän oli todella mukava (jännä juttu, että olen tykästynyt noihin VL:n lääkäreihin) ja tuntui asiansa osaavalta ja sellaiselta välittävältä. Kuulostaa kyllä hassulta taas tuo mun lause, mutta näin kuitenkin.
Tarkoituksena oli siis todellakin vain kysellä meidän tuntemuksia tästä lapsettomuusasiasta ja siitä, että mitä meille merkitsee se että lapsi ei ole täysin meidän geeneistä. Kyseli meidän taustoja ja sitä miltä meistä on tuntunut tämä koko prosessi. Aiommeko kertoa mahdolliselle lapselle, että miten hän on saanut alkunsa ja perusteli myös miksi kannattaisi kertoa ja minkälaisia kokemuksia heillä on siitä kun lapselle on kerrottu tai ei ole kerrottu.
Ihan vain ajatuksia herättävää keskustelua.
Yllätyinkin jopa hieman miten ihanasti mieheni osasi perustella asioita (oli todellakin miettinyt asiaa myös itsekseen ilmeisesti) ja huomasin ehkä entistä paremmin miten kovasti hänkin on tässä asiassa mukana. Siis todellakin KOKO Sydämellään.
Että kyllähän se ihan ok oli, että siellä käytiin.
Miehellänikin oli alkuun omat ennakkoluulonsa tuonne psykologille menon suhteen (itse olen käynyt joskus nuorempana psykologin juttusilla) ja oli vähän alkuun sitä mieltä, ettei haluaisi sinne mennä.
Mutta, kun sinne päästiin, niin tosiaan juttua kyllä näytti riittävän ja sanoikin sen jälkeen, että ennakkoluulot hälveni kyllä saman tien.
Nyt sitten ollaan kovaa vauhtia menossa ilmeisesti taas eteenpäin ja odottelen menkkoja alkavaksi ensi viikolla. Joten, se jolle se täti on tuloillaan (Miliko esim. voisi kehottaa sitä tulemaan suorinta reittiä mun luo jos yrittää sinne ängetä), niin kehottakaahan mieluiten tulemaan mun luo. ;)
Jep...
Tällasta täällä siis.
-viivi-
Maha on niin vietavan kipea etta... *?&%/¤`
Lilli: mullakin odottelee aurinkotuoli takapihan oven vieressa. Siella se lahtøkuopissa kaasuttelee. Huomenna onkin vapaapaiva, joten jos sais sen viriteltya aurinkoon :)
Lupukselle onnea ovistestin bongailuun! Ootko varma ettei ovista oo viela ollu? Jos se onkin paassy jo livahtamaan?? Toivotaan et se ny tulis ettei sun ihan hirveesti taydy testeja kaytella.
Nonnalle pahotteluja laakareitten sahlailyista. Kurjaa kun heijan takia menee " kiertoja hukkaan" . Mutta enpa uasko etta sulle suolaliuosta putkistoihin ruiskuteltiin. Jos homma tehtiin lapivalaisulla, niin sitten aine oli kylla varjoainetta, vaikka varitønta olikin. Mutta eipa silla aineen laadulla ny niin suurta merkitysta. Myø ollaan muuten samalla tavalla selittamattømasti lapsettomia :(
Tuupikselle onnittelut pistosta! Eihan se nyt niin kamalaa oo..vai? Onks ne pistot muuten ihon alle vai lihakseen? Eli pinella neulalla vatsamakkaroihin vai vahan isommalla reiteen?
).( Noh ny tuli sitten Norjan yksityiselta kirje (viimeinkin). Siina oli kaiken nakøsta lomaketta, mutta sitten kaskettiin ottamaan yhteytta ajanvaraamiseksi. Eli kaikki ok :) Mies siina alko sitten tiirailemaan niitten hinnastoa ja vahan ihmetteli hintoja. Perus ivf kun on noin 3000 euroo. Klikkasin tietsikalta vaestøliiton sivun auki jossa sama makso noin 1000 euroo. Miehella vahan silmat pyøri paassa. Sitten se varovasti kysy et haluunko ny ihan oikeesti taal Norjas siihen hoitoon. Matkaakin hoitopaikalle olis noin 2h/suunta. Totesin van et kun ollaan kotiutumassa Suomeen lokakuun alussa, niin (itsekkin hinnat nahtyani) olen asennoitunu siihen, etta hoitoihin sitten vasta Suomessa. Eli lyhyesta virsi kaunis: Me alotetaan hoidot sitten vasta lokakuussa. Ny vedetaan sitte sidukkaa kaksin kasin koko kesa :) Vaha harmittaa, mutta taytyy tota talouttakin pikkasen miettia... eika se oo tahan konkurssiin enaa kun viis kuukautta lisaa...
Mutta sillon lauantaina kun oikeen pillasin miehen kainalossa, ni miespa totes, et meilla otetaan kayttøøn ny hanen menetelmat. Kun ma oon kokeillu kaiken maailman vitamiineja ja helokkia ja greippimehua, ni nyt on hanen vuoro. Tosin Han ei meinannu itte teha vaan laittaa mut tekemaan :) Eli kun oviksen aika lahestyy, ni me lahtaan ulos uimaan (onneks sinne on melkein kaks viikkoo viel aikaa). Ja me siis kayaan uimassa iltaisin enne ovista, eli jos ovist ei vaikka viikkoon kuulu, ni sitten uimaan vaan joka paiva. Alotetaan kp14 illasta... Ja sitten se mukava mies lueskeli suomi24 keskusteluja ja totes et pitaa maata soossit sisalla puoltuntii (joskus haluan nopeesti nukkumaan) ja sitten kokeillan koti-inssia. Eli ei kun ruiskuja hakemaan. Onkos kellaan niista kokemusta? Minka kokosei/pitusia? Kuin syvalle taytyy tunkea?
Mutta takaisin tyøn aareen...
Ensi viikolla todellakin on aika tädin vierailulle, jos täti on tullakseen. Lähetän ilomielin jatkamaan matkaa sun luokse, kun häntä kovasti odotat!
Lojuin just reilut 2 tuntia auringossa ja taidan olla pikkuhiljaa keitetyn ravun näköinen ;)
Miliko
Siitä tapaamisesta. Mulle sopis varmaan paremmin Tampere, kun asun Porissa niin se ois vähän lähempänä, ja mieluummin Heinä- tai jopa Elokuu. Laivareissukaan ei kuulosta pahalta,mutta tuskin mies haluaa mua sinne päästää yksin. Tai ei kai sitä olis pakko silti tulla yksin, vai mitä? Meinaan jos olis laivareissu.
Nonna, olipas sulla ollut törkee lääkäri kunnei ollut kertonut että sulla on PCO! Kun mulla todettiin se, niin lääkärin kanssa yhdessä katteltiin ruutua, ja se laski kuinka monta rakkulaa siellä näkyi ja kertoi mullekin... PS, että mua harmittaa kun kaikki saa niitä clomeja, ja mulle vaan tyrkytetään noita helvetin teroja. Voi perse. Niin joo ja hyvä ettei ollu röörit tukossa:)
).( Mä tein eilen aamulla uuden testin ja se oli nega myös, nyt ootellaan kiltisti alkaako menkat. Mulla sattu oleen kaapissa se eka testi, ja kun periaatteessahan kiinnittymisen jälkeen voi jotain jo näkyä (äiti sai haamun kp16, ja ovis oli ollut kp8). Ei kyllä olis kannattanut, sen verran taas tunteet heilahteli, mutta nyt oon jo asennoitunut siihen, että se oli joko kemiallinen tai sitten viallinen testi.
Pingulle pahoittelut Norjan klinikoiden sähläyksestä...
Hyvä että Viivin psykologireissu meni hyvin!
Mie meen syömään, moro! -jeanel-
Missäs porukat luuraa, kun ei ole ollut tänään " näkösällä" ?
Milikolla alkaa sitten pikku hiljaa olla jänskät paikat meneillään, kun ensi viikolla olisi tädin vierailu mahdollinen.
Toivotaan nyt todella, että se kurvaisi kuitenkin suorinta reittiä mun luo. =)
Pingulle jaksuja hoitojen odotteluun.
Onpas ikävää että siellä on noin kalliit noi hoidot.. =(
Vaikka mulle kyllä on kalliit nää Suomenkin hoidot, mutta kyllä tuo Norjan hinnasto kuulostaa jo ihan utopistiselta. Mutta, mitäpä sitä ei haaveidensa eteen tekisi. Varsinkin kun se " haave" on niinkin tärkeä kuin oma lapsi.
Jeanelilla on kyllä ollut outoja testejä, kun näyttelee mitä sattuu.. höh..
Toivotaan, että nämä myöhäisemmät negat olisivatkin olleet virheellisiä.
..kuitenkin..
Juuh..
Mutta nyt työt kutsuu.
Kirjotelkaahan kuulumisia. =)
-viivi-
Hengissä ollaan vielä tämänkin rankan työviikon jälkeen.. Huh huh.. Toukokuu ja joulukuu on ehdottomasti tässä työssä ne pahimmat kuukaudet!
Leimulle pahoittelut vuodon alkamisesta! Ja heti perään valtavat onnittelut tuoreelle rouvalle!!!! Miten meni lääkärireissu?
Viivi: Oli kiva lukea teidän kokemuksia psykologilla käynnistä ja varmasti oli aivan ihana huomata miehenkin tosiaan pohtineen lapsettomuutta syvällisesti! Täältäkin tätihuiskutukset sinnepäin ja muista laittaa se sitten palautuksena tänne suuntaan! :) Hienoa kun pääsette asioissa eteenpäin!
Joalin: Kiva kuulla sinusta! Aurinkoisia kevätsäteitä lähettelen sinne suuntaan!
Varjokas: Miten piinasiskon piinailupäivät sujuu? Voisin veikata että piinaisissa merkeissä..:D
Pingu: Hurjat hinnat on kyllä siellä Norjassa joten enpä yhtään ihmettele vaikka aloitattekin hoidot vasta Suomessa. Nautinnollisia siideripäiviä! :)
Jeanel: Jännä tosiaan miten aikaisin sait haamun näkyviin. Toivotaan että se vielä plussaksi siitä muuttuu!
Nonna: Ärsyttävää kun sinulle tuli nyt sitten ihan suotta yksi kuukausi lisää odottelua teistä riippumattomista syistä! Joko olet toipunut Saksan matkasta?
Lillikös se oli, joka niin vauhdilla muni? Milloin sinulla onkaan se punktio?
Lupus: Sinullekin piti jotain sanoa, mutta unohtui.. Aurinkoa ja lämpöisiä keväsäteitä puhaltelen sinnekin suuntaan!
Milikolle aivan mielettömästi plussasäteitä!
Tuupalaiselle olalle taputtelut hienosta pistämissuorituksesta!
ON: kp22 menossa ja dpo 5 menossa. Matalan profiilin piinailua siis menossa, mutta ei oikeastaan toiveita ollenkaan. Odottelen siis Viivin ensi viikon vierasta tänne, että päästään toivottavasti ensimmäiseen inssikiertoon. Olen nyt kuitenkin päättänyt syödä nuo kaapissa majailevat clomit ensin pois ja jos ne ei toimi niin sitten vaihtaa pistoksiin.
Hieman olen ärsyyntynyt, kun meille ei sitten tehty sitä inssiä tähän kiertoon, kun se kerran muillakin näemmä onnistuu. On vähän huijatun olo... GRRRR..
Mutta nyt nautin päivittäisen punaviinilasini loppuun (epätoivoisen on kaikkea yritettävä) ja kaivaudun kultani kainaloon!
Huiskutuksia kaikille!!!!
-Tuittu-
Pingu: Mahdottoman hintaiset on hoidot kyllä siellä muilla mailla! :O No, toisaalta olen antanut itseni ymmärtää, että kutakuinkin kaikki olisi Norjassa kalliimpaa. Nauti nyt sitten siidereistä sen edestä. :)
Jeanelille jaksuja piinaan. Tämähän alkaa muodostua oikein epidemiaksi, kaikilla joko väärää positiivista tai kemiallista. :/ Toivottavasti täti päättää jättää kyläilyt väliin ja plussa vahvistuu!
LeiMulle pahoittelut vuodon alkamisesta!
Ensimmäinen päivä luge-töhnää takana, ainakaan vielä ei tunnu mitään sivuoireita. Piinailu kuluu lähinnä epätoivoisen alistuneissa tunnelmissa, olen aika varma ettei tästä taaskaan tule yhtään mitään.
Ihana että alkoi viikonloppu. Pää on niin tyhjä ettei kykene kirjoittamaan. Nähdään taas.
-v-
Jopas on hiljasta...
Varjokas, älä nyt heitä toivoo kaivoon, kyllä se siitä iloks muuttuu. Teillähän on oikeen hyvät mahkut nyt, kun tietää että raskaus voi onnistua ja nyt vielä luget tukena niin huhhutihuh, varppina onnaa! :)
Tuitulle jaksuja ensi kierron odotteluun, tai tietty onnea loppukiertoon! Mää en oo koskaan tota punaviiniä kokeillu, pitäisköhän tässä kierrossa koittaa? Mulla vaan ei oikeen tuo alkoholi oo maistunu aikoihin... Olin torstaina teatterissa ja join siellä kuohuviinilasin, ni johan oli yöllä paha olo... Niin että toisaalta ihan hyvä että sairastin vappuna, että säästypä siltäki krapulalta!
Missä viivi? Tosi kiva tuo psykologi, tarttis itekki varmaan miettiä sitä. On tässä aika sekasin pää välillä...
On kyllä törkeetä ku nuo testit on monella näyttäny mitä sattuu ja sitte nää kemialliset. Mikähän siinä, että niitä on nyt sattunu niin monelle samaan tahtiin? Tyhmää!
Miliko, mitäs siellä, kerro äkkiä oireet ja kuulumiset! Joko oot testailemassa?
Pingu, nää mun pistokset on masuun ja ei todellakaan oo kauheeta. Ihan helppoo ja kivaa! Eka pistos aiheutti aika mukavan mustelman, mutta muista ei oo sitte jäänykään ku pikkunen piste. Mutta vähän hellä on maha ja hennosti turvonnu! :) Ja tosi kalliita on nuo hoidot siellä Norjassa, huomaatko, maa jäi mieleen ;)
Nonna, paska lääkäri ku ei oo informoinu sua, mutta hyvä että selvis nyt! Toivottavasti clomit tuottaa tulosta!
Entäs Lupus ja passi ja oviksen metsästys? Toivon niin että onnistuu!
Lillille tsemppiä punktioon, se varmaan pian on? Ja samaa mieltä tosta pistämisestä, tuntuu tosiaan että tekee nyt sitte ainaki ite kaikkensa.
Joalin, ei munkaan käsittääkseni välttämättä aina tutkita aukioloo, jos suoraan rankempiin joutuu. Mutta onhan se kiva että sitte ainaki tietää tuubien kunnon, jos siinä käy...
Leimu, miltä naituna olo maistuu? Ja miten se lekuri meni?
Mette, missäs vaiheessa menet? Joko inssi pian on?
Mihin se Leia on menny ja sadatta kertaa ihmettelen myös mörön katoamistemppua...
Myös kuulumisia ootellaan seuraavilta... VM1974, EmmaE, Tsirppa ;), Jeanel ja tokkopa!
Mulla ois huomenna aamulla verikoe, jossa katotaan fsh (muistaakseni) ja sitte ultra myöhemmin aamupäivällä. Saapa nähä mitä siellä näkyy... Tänään illalla viides pistos, sitte on sata euroo tungettu ihon alle!
Unohtupa kertoo, että harrastettiin aamulla puoli seiskalta seksiä! :) Heräsin ja teki hulluna mieli, ni aloin vetään miehen housuja pois, sehän siihen sitte heräs ja oli vihanen... :( Luuli että mää kiusaan! No kunhan siitä tokeni ja tajus homman nimen, ni olihan seki mukana ihan kympillä! :D Mukava tapa alottaa päivä!
Ajattelin tulla lukemaan pitkästä aikaa teidän kaikkien kuulumisia. Ihana, kun jaksatte pitää toivoa yllä ja elää positiivista elämää.
Oma vuosi 2006 tuntuu olevan pelkkää alamäkeä ja pettymyksiä. Kaikkien niiden alku vuoden pettymysten jälkeen, joita jossain välissä kävinkin teille jo kertomassa on ollut vain alkusoittoa. (Pikainen kertaus: suoraan ICSI-hoitoon, koiravauvaa ei kuulu, luokkakaverin itsemurha jne.) No eipä ole koiraa kuulunut vieläkään, vaikka pentuja on syntynyt jo lisääkin. Viimeksi 4 pentua ja kaikki uroksia ja minä kun etsin narttua. Pääsiäisenä oltiin mieheni pappan hautajaisissa ja ensi viikonlopulla menemme taas hautajaisiin. Koulussa on niin kiire, että stressaan koko ajan ja tiuskin kaikille, alkaa kohta jo tutntua, etten ole tainnut puhua puoleen vuoteen enään ollenkaan. Päätäsärkee ja väsyttää. Ruoka kyllä maistuu, vaikka laihiksella olenkin. Tiedän kyllä itseni, masenteunut en ole. Jotenkin vaan alkaa positiivinen elämänasenteeni olla kadonnut jonnekkin. Ja samalla yritän olla parhaan ystäväni tukena, kun hänellä on todellinen hässäkkä elämässä, masennuksineen, lasten sairastelukierteen ja miehen ei tajumisen takia. Toivottavasti joku kohta hyökkää eteeni, puhaltaa pilliin ja näyttää punaista korttia, jotta tämä kaikki olisi takana ja saisi aloittaa puhtaalta pöydältä.
Mutta yhtä kaikki. Silti yritän nauttia omissa oloissani jokaisesta hetkestä ja pidän itselläni sääntöä, että kerran päivässä on naurettava. Ja jankutan, että jaksa vielä kk, niin sitten alkaa loma. Luotan siihen, että se edes piristäisi!
Mutta kaikesta omasta valituksestani huolimatta, haluan toivottaa teille ihan jokaiselle täällä oikein hyvää kevättä ja pitäkää liput korkealla. Olette olleet suurena tukena romuttuvan maailmani keskellä! Ajattelen teitä lämmöllä, vaikka harvoin käynkin.
Peikkoluolan peikko
Viikonloppuna ei koneelle ehdi, mutta viikolla sitten taas senkin eestä.
Tällä viikolla tosin on jonkin verran kiirusta, kun kerrankin on ihan kunnon hommaa. =)
Pähkäilen tässä juuri tuon tädin kanssa, että tuliko se vai eikö se tullut.
Kun pikkusen jo tänään punaista näytti (siteeseen tuli läntti ja pyyhittäessä vähäsen), mutta en ole aivan varma että alkoivatko ne menkat vai ei.
En viittis turhaan soitella sinne VL:n jos ne ei vielä alkaneetkaan (eikös se kuitenkin lasketa siitä, kun kunnon vuoto alkaa), kun menee pieleen se arvio siitä sitten millon ne loppuu.. Pitääköhän tässä nyt sit vaan vielä ootella..
Ois nyt vaan kerralla alkaneet, niin ei tarttis arpoo. huoh..
Mitäs Tuupalaiselle?
Sulla oli tänään joku verikoe tiedossa vai? Ja ultra..
Toivottavasti sieltä kuuluisi sitten hyviä uutisia..
Missäs muut luurailevat tosiaan?
EmmaE, Miliko, Tokkopa, Tsirppa...
-viivi-
Ajattelinki, että eiköhän se viivi sieltä kohta ilmesty... :) Onneks, aika tylsää yksin keskustella!
Kyllä se niin lasketaan että kunnon vuodosta vasta, ei tuhruttelusta. Jos kuuden jälkeen alkaa vuoto ni kp1 on vasta se seuraava päivä. Niin on mulle opetettu!
Verikoe oli aamulla, tunnin siellä oottelin, se on tätä julkisella, oottelua ja oottelua! Sitte tulin kotiin, söin näkkäriä ja jogurttia ja sitte takas ultraan. Sitä oottelin sitte 40 minuuttia... Aamun fsh oli vissiin 6, mikäli oikeen kuulin. Eivät suoraan mulle sitä kertoneet. En tiiä onko se hyvä, kaippa! No ultrassa näky 9,5mm limakalvo ja yks pyöreä ja nätti (hih) munis 17mm. Huomenna aamulla pistän pregnylin ja keskiviikkona inssi. Sillon on kp12. Eli viides inssipiina käynnistyy sitte! Innoissani taas oon, kumma mistä tätä toivoa aina löytyy näinki monen vuoden ja inssin jälkeen...
Aloin kirjottaan tänne omalle koneelle ruokapäiväkirjaa, on aika huonosti tullu syötyä viime aikoina, ku kipeenäki oon ollu niin kauan. Vieläki nimittäin flunssaa. Näkee sitte ainaki kunnolla, mitä kaikkee epäterveellistä tonne masuun pistää, muutaki ku hormooneja. ;) Oon tässä viikon aikana nimittäin laihtunu 3 kiloo ja housutki meinaa tippua. Yritän tässä kyllä nyt alkaa syömään kunnolla ja terveellisesti, pakko jo ihan raskautumisenki kannalta, jos ei oman terveyden.
En nyt jaksa kommentoida muitten juttuja, ku oon sen jo tehny, eikä teistä mitään oo kuulunu sen jälkeen! :D Että niitä kuulumisia tytöt ja heti! Tuupalla on ikävä!
Sama virsi jälleen kerran eli hirvee kiire töissä on estänyt kaiken sosiaalisen kanssakäymisen, mutta nyt siihen tulee muutos! Näin olen päättänyt :) Eli pitkästä aikaa olisi toiveita, että ehtisi jotain muutakin kuin stressata työasioita, kuten esimerkiksi aktivoitua täällä :) Vapusta joku kyseli ja vaikka siitä tuntuukin olevan jo ikuisuus, niin tuli tosiaan nollattua tilannetta aika tehokkaasti kokonaista kaksi päivää¿ Mutta oli tosi hauskaa bilettää oikein kunnolla, joten en kadu mitään :) Sen jälkeen on kyllä totta puhuen ollut vähän ankeutta ilmassa tällä vauvasaralla, koska tää tilanne nyt on mikä se on. Ja kuulin taas yhdestä tutusta, joka odottaa toista lastaan (plus tietysti vihjailut päälle, että miksi meillä ei vielä ole sitä ensimmäistäkään tilauksessa). Vetää välillä mielen niin matalaksi, kun tiedossa ei oo muuta kuin tätä toivotonta odottamista. Oon myös koittanut miettiä pääni puhki, että minkä uuden projektin alkaisin kehittelemään tän rinnalle, että sais ajatukset välillä ihan uusille urille. Ei oikein oo tullut mitään mieleen, paitsi laihduttaminen ja se on niin ikävää puuhaa, ettei siitä ainakaan piristystä saa elämään revittyä :) Pitää kai vaan koittaa mennä päivä kerrallaan ja toivoa, että kesä ja auringonpaiste sais mielialat korkeammalle. Mutta se näistä omista jaaritteluista ja teihin muihin, jotka ette junnaa paikoillanne ja joilla sentään tapahtuu jotain mielenkiintoista!
Olikohan Lillillä se IVF tällä viikolla? Hienoa, että munimiset on sujuneet hyvin! :) Ymmärrän hyvin tuon piikittelyintosi (niin hassulta kuin se kuulostaakin), koska siitä varmasti tulee se ihana tunne, että asiat etenee ja niihin voi itse vähän yrittää vaikuttaa. Pidetään peukkuja, että tällä kertaa vaikuttaminen toisi konkreettisen lopputuloksen!
Tuupa the seksipedolle :) huiskutukset! Kuulostaa varsin toimivalta aamutoimelta tuo teitin aamuseksi :) Ja toivotaan että urheat pistelysi saisivat palkkion pikapuoliin!
Joalinin miehellä oli se uusintasimppatesti tällä viikolla? Toivottavasti tulokset ois parantuneet ja ennen kaikkea että pääsisitte eteenpäin tässä asiassa!
Pingu: harmillista että tuo Norjassa oleskelu viivyttää asioita! Hassu on kyllä tuo sinunkin mies kotikonsteineen, mutta aika hellyttävä kyllä myös :) Eikä sitä kuule koskaan tiedä vaikka tärppäiskin jo ennen lokakuuta kun vaan toimitte miehesi suunnitelmia noudattaen!
Varjokkaalle ja Tuitulle positiivisia piinailupäiviä bdbdbdbdbd ja kirkkaita plussasäteitä ++++++++++ Koittakaa oikeasti nauttia noista piinailuhetkistäkin nimimerkillä antaisin mitä vaan jos ois jotain mitä piinailla :)
Jeanelille ja Leimulle vielä (myöhästyneet) pahoittelut ¿väärästä hälytyksestä¿. Leimulle lisäksi Isot Onnittelut naimisiinmenon johdosta! Kirjoitit, että et enää aio testata ennen kuin menkat on myöhässä ja samaa on sanonut täällä moni muukin, jolla plussa vaihtunut negaan. Mun täytyy vaan rehellisesti sanoa, että mä antaisin tällä hetkellä tosi paljon, että saisin edes pienen hetken nähdä sen plussan raskaustestissä, koska tulkitsen sen niin, että silloin on ainakin edes mahdollisuus oikeasti tulla raskaaksi. Siis kun itsellä on tämä tilanne, että vika on löydetty ainakin miehestä ja kuka tietää vaikka mustakin löytyis vielä vaikka mitä, niin tuo ois mulle tärkeääkin tärkeämpi osoitus siitä että oikeasti jotain voi tapahtua. Tietysti tilanne on mun kohdalla pelkästään hypoteettinen (ja jos joskus saan plussa joka muuttuu negaksi niin tod.näk. itken silmät päästäni ja soimaan näitä puheitani), mutta uskon oikeasti että teillä kaikilla vielä tärppää oikeasti, joilla on se plussa joskus tikkuun tullut!!
Pikkuisellepeikolle täältä myötätuntohuiskutukset! Mullekin on tullut tässä viime aikoina tutuksi tuo tunne, että mitään positiivista ei tunnu tapahtuvan vaan kaikkea negatiivista senkin edestä. Ja vaikka välillä on ollut parempia aikojakin (kuten ihana reissu) niin se unohtuu niin äkkiä kun perään tulee taas tosi huonoja uutisia. Mutta koitetaan jaksaa positiivisella mielellä, kyllä näillä synkillä ajanjaksoillakin on merkityksensä ja paistelee se vielä risukasoihinkin, näin uskotaan.
Viiville iso kiitos psykologivierailuraportista ja kaikesta muustakin valaisevasta informaatiosta! Olin lukevinani rivien välistä, että psykologin mielestä siis lapselle kannattaisi kertoa alkuperästään? Miten te olette miehesi kanssa ajatelleet tehdä? Meillä on tällä hetkellä kantana se, että ei kerrota kenellekään, mutta se voi vielä muuttua sata kertaa ennen kuin on edes mitään kerrottavaa. Tästä aiheesta ois kyllä mielenkiintoista käydä keskustelua enemmänkin, ainakin sun mielipide asianosaisena kiinnostais kovasti. Ja ihana kuulla, että miehesi on noin innokkaasti mukana ja pohtinut asioita. Meillä tuo ukko tahtoo välillä olla liikaakin omissa ajatuksissaan enkä aina tiedä mitä se tästä miettii, mutta välillä aina (yllättävissäkin tilanteissa) ilmenee, että kovasti hän tätä asiaa mielessään käy läpi. Hänellä tuntuu vaan olevan tosi vaikeaa puhua asioista normaalitilanteissa, vaan yleensä joudun ¿pakottamaan¿ että saan jotain tolkkua siitä mitä siellä pään sisällä liikkuu. Mutta vaikeita asioitahan nämä on ja kai ne on jokaisen käytävä mielessään läpi. Monesti vaan saattais helpottaa, jos pystyis puhumaan vaikeista tunteista eikä vaan yksin pohtisi niitä kasvavan ahdistuksen vallassa (saadapa tämä ajatus perille miehenkin pääkoppaan).
Lopuksi vielä Nonnalle, Lupukselle, Metelle ja kaikille muille joita en hoksannut/muistanut mainita oikein paljon terveisiä!
Niin ja tapaamisesta vielä sen verran, että halukkuutta kyllä löytyisi kovasti, mutta pari käytännön seikkaa rajoittaa mun tilannetta pikkuisen: a) täältä on niin pitkä matka sinne etelään ja b) ukko tod.näk. haluaa reissuun mukaan, joten joku tapaaminen johon ei mene koko viikonloppua, sopisi mulle paremmin. Esim. laivaristeily kuulostaa ihan hyvältä, mutta toisaalta myös Helsinki tai Tampere sopis tapaamispaikoiksi hyvin myös. Ajankohdasta mulle sopisi ehkä parhaiten heinä-elokuu, painottuen elokuulle.
No niin, nyt on taas romaani kirjoitettu ja aika antaa tilaa myös teille muille. Lupaan olla jatkossa taas aktiivisempi ja valittaa ajan hidasta kulumista ja odottamisen sietämättömyyttä entistäkin enemmän :) Mukavaa viikonalkua itse kullekin!
Aurinkoista maanantaita teille kaikille! Onnen toivotukset Tuupalle tulevaan inssiin! Oman inssin tuloksia alan minäkin pikkuhiljaa jännitellä... nyt on kp 27 ja perjantaina on lääkärin määräämä testipäivä. Joku jo kyseli oireita ja testaussuunnitelmia ja ajattelin odottaa rauhallisin mielin (ei oikeesti!) perjantaita ja pissata silloin tikkuun. Oireita ei varmaankaan ole, rinnat taitavat olla vähän pingottuneet niin kuin viime kerrallakin, tätä mieltä ollaan mieheni kanssa. Muita oireita ei mielstäni ole, joten ei auta kuin odottaa kuinka käy. Toisaalta haluaisin jo vähän ajatella, että mitäs jos inssi onnistuikin ja toisaalta taas haluan pitää jalat maassa, että pettymys olisi edes vähän pienempi...
Miliko
Ihanan kesäinen ilma! Tässä mieli piristyy, kun pääsee pihahommiin ja päivät menee ihan hurauksessa. Nyt pakko itsekkäästi aloittaa omasta navasta. Kyllä tässä piristystä kaipaakin. Tänään on siis pp13 ja hätähousuna oli tietenkin pakko testata jo tänään. Kuinka ollakaan Clearbluen testi näytti puhdasta negaa. Testasinko liian aikaisin vai eikö vieläkään tärppää??? Onko muilla kokemuksia kyseisestä testistä? Oireita on tietenkin kuviteltu, näkyvämpänä varmaan vatsa, joka muistutaa rantapalloa, mutta toisaalta viime päivinä on ollut menkkamaista jomotusta ilman minkäänlaista vuotoa. Outoa, sanon minä!
EmmaE: Mulla on sama fiilis noista plussista. Kun joskus sellanen ihme tapahtuisi itselle. Mutta kun aina vaan negaa, niin mitään kiinnittymisyritystäkään ei ole tapahtunut, todella masentavaa! Yli vuosi on menny ja alkaa tuntua, että välillä usko loppuu!
Miliko: Annettiinko sulle ohjeeksi, että testipäivä on pp14? Jos nyt ei onnistu jatketaanko teillä vielä inssejä? Tietenkin toivotaan, ettei hoitoihin ole enää jatkossa tarvetta! =)
Aarg, nyt toi mies kinuaa koneelle! Plussatuulia kaikille!
-Mette-
Tänään oli ensimmäinen ultra pistelyn jälkeen ja ihan hyvältä kuulemma näytti. 12 munasolua on ainakin tulossa.On tämä aikamoista munimista!
Jeanel ja LeiMu on kyllä niin väärin, jos joutuu vielä innostumaan turhaan. Mikäs hitto niitä testejä vaivaa! Onneksi Jeanel sinun pelisiei ilmeisesti ole vielä pelattu ja LeiMulla on ihanaa ohjelmaa tiedossa! Onnea vaan kovasti avioitumisen johdosta...Milloinkohan sitä itse?
Nonna-80 olen vähän samoilla linjoilla sinun kanssa tapaamisesta. Kesällä on aina niin paljon touhua.
Viivi99 itsekin olen miettinyt tuota psykologia, että on tässä aika paljon pureskeltavaa yksin tai siis kaksin miehan kanssa. Mieheni sattuu olemaan vielä perinteinen suomalainen mies, joka luulee että asiat on kunnossa jos niistä vaietaan.
Pingu voihan harmi, että hoitoon pääsy venyy tollasen ihme sähläämisen kanssa. Jotenkin tuntuu, ettei alan ammattilaiset aina ymmärrä, miten paljon tämä asia vaikuttaa asianomaisiin. Itsekin ajattelin kyllä repiä tästä säästä kaiken mahdollisen riemun. Ostin uuden aurinkotuolinkin terassille...
tuupalainen hyvä juttu, että pääsette vielä inssiin ennen kesää. Kun ekan piikin saa tökättyä niin ei ole enää yhtään iso juttu. Taidan olla vähän pimee, mutta musta se pistäminen on ihan hauskaa. Jotenkin tuntuu, että nyt asiaa hoidetaan ihan toden teolla kun aivan piikkejä tarvitaan... psykologilla käynti vois olla ihan paikallaan ilmeisesti muutenkin...:)
Joalin ei mulle ainakaan ole tehty mitään aukiolo-tutkimusta. Kun vika on simpoissa niin joudutaan joka tapauksessa ivf:ään ja se lääkäri sanoi, että silloin on ihan sama onko ne tukossa vai ei. Olen etinyt nyt ladata näitä lääkkeitä nyt viikon ja ei tämä munasolujen kasvatus tunnu miltään. Mulla ei ole ollut mitään tuntemuksia lääkkeistä eikä muutenkaan. Punktio on ens viikon alussa ja siitä saa kolme päivää sairaslomaa. Ilmeisesti niiden päivien aikana tehdään myös se hedelmöitys. Ei kannata pelätä. Kerron sitten lisää kun päästään punktioon saakka.
Minä jatkan munimista. Nautitaan tästä mahtavasta säästä eikös juu!