Jos miehet kärsisivät raskauspajoinvoinnista siihen olisi jo hoito

On ihanaa olla mies. Kaikki on niin helppoa ja auvoisaa. Oikein on miehelle jatkuva nalkutus. Tässä jo luuli pääsevänsä kuin koira veräjästä.

Aivan kuten miesflunssaankin on käypä hoito?

Keksikää naiset itse hoito siihen raskauspahoinvointiin, koska te siitä kärsittekin! Turha ruikuttaa, että "jos miehet siitä kärsisivät, niin siihen olisi jo keksitty hoito" aivan kuin se olisi miesten velvollisuus keksiä siihen joku toimiva hoito. Itse te naiset siitä kärsitte ja itse te siihen saatte hoidon keksiä ja sitä paitsi kukaan ei pakota ketään hankkimaan lapsia jos ei halua kärsiä raskauspahoinvoinnista. Sitä paitsi minä olen varma, että jos me miehet olisimme raskaana ja synnyttäisimme lapset, niin me kestäisimme pahoinvoinnit ja muut pikku vaivat ilman ruikutusta ja valitusta emmekä ainakaan ulisisi, että "jos naiset kärsisivät näistä vaivoista, niin niihin olisi keksitty jo hoitokeino".

Sain lääkärintodistuksen raskauspahoinvointiin neuvolalääkäriltä, olin kolme viikkoa pois töistä pahoinvoinnin vuoksi. Ei minusta ollut työntekijäksi silloin.

Sitten lopulta pahoinvointi onneksi lähti pois, hetken päästä tästä sairastuin keuhkoputkentulehdukseen jonka aikana kirjaimellisesti pissasin alleni pahimpien yskäkohtausten takia. Kukaan ei tiennyt voiko paha kokoaikainen yskiminen aiheuttaa vauvalle jotakin, lääkityksenä alkuun pelkkää panadolia (joka ei auttanut mitään) kunnes keuhkot rohisi siihen malliin että kirjoitettiin antibiootti ja joka tehosikin onneksi heti.

Kyllä raskaana olevan naisen hoito ON kivikauden tasolla.

Kyllä minä usein tulen pahoinvoivaksi kun näen raskaana olevan naisen,mutta välttelen kaikkia lääkkeitä niin pitkään kun mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi, että naisillekin ois keksitty lääke, kun ei kukaan jaksa kuunnella tuollaisesta turhasta valittamista..

On mullakin krapulassa huono olo. Se kuuluu asiaan. Aivan kuten pahoinvointikin kuuluu raskauteen.

Voi kamala, ihan huono olo krapulassa, on varmasti rankkaa. Miehethän eivät ikinä ota krapulaan särkylääkettä tai korjaussarjaa, urhoollisesti kestävät valittamatta.

Itsekin mietin, että se jatkuva kuvotus on kuin jatkuva järkyttävä krapula....

Joka jatkuu

Ja jatkuu

Ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuuu

Päivästä toiseen, uudestaan ja uudestaan, kuukausia toisen perään.

Itku siinä pääsis raavaimmaltakin mieheltä jos se olo olisi eikä loppua näkisi, sillä normikrapulassa tiesi tilan helpottavan jo huomenna.

Ap sulle neuvo joka tukkii jokaisen vähättelijän suun.

Oksenna niiden kintuille. Syöt sen verran, että taatusti laatta lentää kun vähänkään yököttää ja anna ryöpytä seuraavan kerran kun joku viisastelija aukaisee suun.

Minulla raskaus aiheutti niin järkyttäviä ennakoivia supistuksia. Kuljin pitkin seiniä irvistellen, työkaverit välillä kauhuissaan. Eipä kukaan aukonut naamaansa ettei raskaus ole sairaus, olin niin pirun kipeä!

Mies 37v miesten puolesta ov. kirjoitti:

Keksikää naiset itse hoito siihen raskauspahoinvointiin, koska te siitä kärsittekin! Turha ruikuttaa, että "jos miehet siitä kärsisivät, niin siihen olisi jo keksitty hoito" aivan kuin se olisi miesten velvollisuus keksiä siihen joku toimiva hoito. Itse te naiset siitä kärsitte ja itse te siihen saatte hoidon keksiä ja sitä paitsi kukaan ei pakota ketään hankkimaan lapsia jos ei halua kärsiä raskauspahoinvoinnista. Sitä paitsi minä olen varma, että jos me miehet olisimme raskaana ja synnyttäisimme lapset, niin me kestäisimme pahoinvoinnit ja muut pikku vaivat ilman ruikutusta ja valitusta emmekä ainakaan ulisisi, että "jos naiset kärsisivät näistä vaivoista, niin niihin olisi keksitty jo hoitokeino".

Haha, aivan varmasti. Haluaisin nähdä miehen, joka kestää yhden päivän krapulan ottamatta särkylääkettä tai loiventavaa. Sellainen mies on varmaan samassa paikassa missä on joulupukki ja hammaskeiju.

Vierailija kirjoitti:

Mies 37v miesten puolesta ov. kirjoitti:

Keksikää naiset itse hoito siihen raskauspahoinvointiin, koska te siitä kärsittekin! Turha ruikuttaa, että "jos miehet siitä kärsisivät, niin siihen olisi jo keksitty hoito" aivan kuin se olisi miesten velvollisuus keksiä siihen joku toimiva hoito. Itse te naiset siitä kärsitte ja itse te siihen saatte hoidon keksiä ja sitä paitsi kukaan ei pakota ketään hankkimaan lapsia jos ei halua kärsiä raskauspahoinvoinnista. Sitä paitsi minä olen varma, että jos me miehet olisimme raskaana ja synnyttäisimme lapset, niin me kestäisimme pahoinvoinnit ja muut pikku vaivat ilman ruikutusta ja valitusta emmekä ainakaan ulisisi, että "jos naiset kärsisivät näistä vaivoista, niin niihin olisi keksitty jo hoitokeino".

Haha, aivan varmasti. Haluaisin nähdä miehen, joka kestää yhden päivän krapulan ottamatta särkylääkettä tai loiventavaa. Sellainen mies on varmaan samassa paikassa missä on joulupukki ja hammaskeiju.

Miehet eivät kärsi koskaan krapulasta, koska krapulan saamiseen pitää juoda itsensä humalaan eivätkä miehet koskaan juo alkoholia.

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt ensi kertaa raskaana ja joutunut kärsimään jo 7 viikkoa ensin etomista, sitten rajua oksentelua. Jouduin tiputukseen.

Olen hämmästyksekseni kohdannut vähättelevää suhtautumista ja tippaan mennessäkin (meinasin pyörtyä) koin epäluuloa että onko tilanne tarpeeksi paha. Mikäli henkilö kärsisi norosta tai muusta pahoinvoinnista, ihminen otettaisiin heti parantumaan. Nyt ohje on, että syö kahden tunnin välein ja käy ulkona. Entä jos ei voi lenkkeillä? Yksi nuori mieslääkäri tuli kertomaan minulle pahoinvoinnista maatessani tipassa..

Olen 100% varma, että jos miehet kärsisivät raskauspahoinvoinnista, olisi 2018 vuonna jo olemassa tehokkaat lääkkeet, hoitomallit, otettaisiin potilas hoitoon empimättä, töissä otettaisiin tämä huomioon ja kirjoitettaisiin empimättä sairaslomaa. Nyt nainen saa valittaa ja valitta ja tuntuu ettei hoitohenkilökunta ota vakavasti.

Raskauteen liitetään vahvasti käsityksiä, että sen kuuluu sattua ja olla vaivaksi. Entä naisen työelämä? Entä jos joutuu olemaan sairaslomalla? Minullekin lääkäri mietti kirjoittaako tipassa sairaslomaa, kun en tipassa ollessa oksentanut kertaakaan. Mistä johtuu tämä epäluulo? Sanotaan että raskaus ei ole sairaus, mutta osalla se on!!

Eli pahoinvointilääkkeen, siis turvallisen, keksimiseen tarvitaan mies?

Ilmeisesti kun naiset ovat raskaana eikä silti lääkettä ole keksitty.

Vierailija kirjoitti:

Mies 37v miesten puolesta ov. kirjoitti:

Keksikää naiset itse hoito siihen raskauspahoinvointiin, koska te siitä kärsittekin! Turha ruikuttaa, että "jos miehet siitä kärsisivät, niin siihen olisi jo keksitty hoito" aivan kuin se olisi miesten velvollisuus keksiä siihen joku toimiva hoito. Itse te naiset siitä kärsitte ja itse te siihen saatte hoidon keksiä ja sitä paitsi kukaan ei pakota ketään hankkimaan lapsia jos ei halua kärsiä raskauspahoinvoinnista. Sitä paitsi minä olen varma, että jos me miehet olisimme raskaana ja synnyttäisimme lapset, niin me kestäisimme pahoinvoinnit ja muut pikku vaivat ilman ruikutusta ja valitusta emmekä ainakaan ulisisi, että "jos naiset kärsisivät näistä vaivoista, niin niihin olisi keksitty jo hoitokeino".

Haha, aivan varmasti. Haluaisin nähdä miehen, joka kestää yhden päivän krapulan ottamatta särkylääkettä tai loiventavaa. Sellainen mies on varmaan samassa paikassa missä on joulupukki ja hammaskeiju.

Voi älä, kohta ne alkaa leveileen miten ovat selvinneet pikkukrapulastaan ihan ilman apuja. Eivät ne ymmärrä että kyseessä on ne jäätävät, oksennus lentää kun vähänkään liikauttaa jalkaansa tai kättään krapula.

No eipä esim. selkäkipuihinkaan ole lääkitystä, vaikka vaivaat monia miehiä ja naisia yötä päivää,  vuodesta toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt ensi kertaa raskaana ja joutunut kärsimään jo 7 viikkoa ensin etomista, sitten rajua oksentelua. Jouduin tiputukseen.

Olen hämmästyksekseni kohdannut vähättelevää suhtautumista ja tippaan mennessäkin (meinasin pyörtyä) koin epäluuloa että onko tilanne tarpeeksi paha. Mikäli henkilö kärsisi norosta tai muusta pahoinvoinnista, ihminen otettaisiin heti parantumaan. Nyt ohje on, että syö kahden tunnin välein ja käy ulkona. Entä jos ei voi lenkkeillä? Yksi nuori mieslääkäri tuli kertomaan minulle pahoinvoinnista maatessani tipassa..

Olen 100% varma, että jos miehet kärsisivät raskauspahoinvoinnista, olisi 2018 vuonna jo olemassa tehokkaat lääkkeet, hoitomallit, otettaisiin potilas hoitoon empimättä, töissä otettaisiin tämä huomioon ja kirjoitettaisiin empimättä sairaslomaa. Nyt nainen saa valittaa ja valitta ja tuntuu ettei hoitohenkilökunta ota vakavasti.

Raskauteen liitetään vahvasti käsityksiä, että sen kuuluu sattua ja olla vaivaksi. Entä naisen työelämä? Entä jos joutuu olemaan sairaslomalla? Minullekin lääkäri mietti kirjoittaako tipassa sairaslomaa, kun en tipassa ollessa oksentanut kertaakaan. Mistä johtuu tämä epäluulo? Sanotaan että raskaus ei ole sairaus, mutta osalla se on!!

Eli pahoinvointilääkkeen, siis turvallisen, keksimiseen tarvitaan mies?

Ilmeisesti kun naiset ovat raskaana eikä silti lääkettä ole keksitty.

Missä vaiheessa väitettiin, että tarvitaan mies keksimään lääke? Väitettiin, että jos miehet tämän kävisivät läpi, asialle laitettaisiin aivan erilailla painoarvoa ja rahaa kaadettaisiin enemmän asian tutkimiseen ja kehittämiseen kuin tällä hetkellä asialle tehdään, koska naiset tätä vaivaa joutuvat kärsimään.

Onko lukemisen ymmärtäminen noin vaikeaa vai tykkäätkö muuten vaan vääristellä toisen tekstiä?

Ohis

Vierailija kirjoitti:

No eipä esim. selkäkipuihinkaan ole lääkitystä, vaikka vaivaat monia miehiä ja naisia yötä päivää,  vuodesta toiseen.

Kyllä on ehkäisevä lääke, liikunta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt ensi kertaa raskaana ja joutunut kärsimään jo 7 viikkoa ensin etomista, sitten rajua oksentelua. Jouduin tiputukseen.

Olen hämmästyksekseni kohdannut vähättelevää suhtautumista ja tippaan mennessäkin (meinasin pyörtyä) koin epäluuloa että onko tilanne tarpeeksi paha. Mikäli henkilö kärsisi norosta tai muusta pahoinvoinnista, ihminen otettaisiin heti parantumaan. Nyt ohje on, että syö kahden tunnin välein ja käy ulkona. Entä jos ei voi lenkkeillä? Yksi nuori mieslääkäri tuli kertomaan minulle pahoinvoinnista maatessani tipassa..

Olen 100% varma, että jos miehet kärsisivät raskauspahoinvoinnista, olisi 2018 vuonna jo olemassa tehokkaat lääkkeet, hoitomallit, otettaisiin potilas hoitoon empimättä, töissä otettaisiin tämä huomioon ja kirjoitettaisiin empimättä sairaslomaa. Nyt nainen saa valittaa ja valitta ja tuntuu ettei hoitohenkilökunta ota vakavasti.

Raskauteen liitetään vahvasti käsityksiä, että sen kuuluu sattua ja olla vaivaksi. Entä naisen työelämä? Entä jos joutuu olemaan sairaslomalla? Minullekin lääkäri mietti kirjoittaako tipassa sairaslomaa, kun en tipassa ollessa oksentanut kertaakaan. Mistä johtuu tämä epäluulo? Sanotaan että raskaus ei ole sairaus, mutta osalla se on!!

Eli pahoinvointilääkkeen, siis turvallisen, keksimiseen tarvitaan mies?

Ilmeisesti kun naiset ovat raskaana eikä silti lääkettä ole keksitty.

Missä vaiheessa väitettiin, että tarvitaan mies keksimään lääke? Väitettiin, että jos miehet tämän kävisivät läpi, asialle laitettaisiin aivan erilailla painoarvoa ja rahaa kaadettaisiin enemmän asian tutkimiseen ja kehittämiseen kuin tällä hetkellä asialle tehdään, koska naiset tätä vaivaa joutuvat kärsimään.

Onko lukemisen ymmärtäminen noin vaikeaa vai tykkäätkö muuten vaan vääristellä toisen tekstiä?

Ohis

Ja ketkä ovat sitten ne naiset, jotka laittaisit testaamaan että lääkkeet toimivat ilman sivuvaikutuksia? Ryhtyisitkö lapsesi kanssa koekaniiniksi? Kun lähtökohta on se, että raskauspahoinvoinnista toipuu aikanaan itsestään, mutta lääkkeiden mahdollisista sivuvaikutuksista kukaan ei voi olla täysin varma ilman vuosien tai vuosikymmenten koejaksoa.

n29 kirjoitti:

2x raskaana itse ja sama kokemus. Se oli se ja sama pystyinkö ja miten hoitamaan työni taikka seuraavassa raskaudessa sen 2v esikoisen. Raskaus ei ole sairaus; vaikka et olisi eläissäsi ollut niin kipeä, heikko ja toimintakyvytön kuin raskaana ollessa sitä voi olla. Jokaista vaivaa vaan vähäteltiin tai pahimmassa tapauksessa sinua syyllistetään : olet sentään tullut raskaaksi joten ei ole soveliasta "valittaa", jotkut ei saa lapsia ollenkaan!

Kyllä näissä asioissa ollaan vielä ihan kivikautisten tasolla mitä tulee asenteisiin ja terveydenhuoltoon tai työelämään. Pahimpia on miehet - niillä ei ole hajuakaan mistä puhutaan.

Tämä! Olen vieläpä tehokkaaksi ja aikaan saavaksi kehuttu työpaikallani, oli aikamoinen järkytys raskauden tuoma paihoinvointi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt ensi kertaa raskaana ja joutunut kärsimään jo 7 viikkoa ensin etomista, sitten rajua oksentelua. Jouduin tiputukseen.

Olen hämmästyksekseni kohdannut vähättelevää suhtautumista ja tippaan mennessäkin (meinasin pyörtyä) koin epäluuloa että onko tilanne tarpeeksi paha. Mikäli henkilö kärsisi norosta tai muusta pahoinvoinnista, ihminen otettaisiin heti parantumaan. Nyt ohje on, että syö kahden tunnin välein ja käy ulkona. Entä jos ei voi lenkkeillä? Yksi nuori mieslääkäri tuli kertomaan minulle pahoinvoinnista maatessani tipassa..

Olen 100% varma, että jos miehet kärsisivät raskauspahoinvoinnista, olisi 2018 vuonna jo olemassa tehokkaat lääkkeet, hoitomallit, otettaisiin potilas hoitoon empimättä, töissä otettaisiin tämä huomioon ja kirjoitettaisiin empimättä sairaslomaa. Nyt nainen saa valittaa ja valitta ja tuntuu ettei hoitohenkilökunta ota vakavasti.

Raskauteen liitetään vahvasti käsityksiä, että sen kuuluu sattua ja olla vaivaksi. Entä naisen työelämä? Entä jos joutuu olemaan sairaslomalla? Minullekin lääkäri mietti kirjoittaako tipassa sairaslomaa, kun en tipassa ollessa oksentanut kertaakaan. Mistä johtuu tämä epäluulo? Sanotaan että raskaus ei ole sairaus, mutta osalla se on!!

Eli pahoinvointilääkkeen, siis turvallisen, keksimiseen tarvitaan mies?

Ilmeisesti kun naiset ovat raskaana eikä silti lääkettä ole keksitty.

Missä vaiheessa väitettiin, että tarvitaan mies keksimään lääke? Väitettiin, että jos miehet tämän kävisivät läpi, asialle laitettaisiin aivan erilailla painoarvoa ja rahaa kaadettaisiin enemmän asian tutkimiseen ja kehittämiseen kuin tällä hetkellä asialle tehdään, koska naiset tätä vaivaa joutuvat kärsimään.

Onko lukemisen ymmärtäminen noin vaikeaa vai tykkäätkö muuten vaan vääristellä toisen tekstiä?

Ohis

Ja ketkä ovat sitten ne naiset, jotka laittaisit testaamaan että lääkkeet toimivat ilman sivuvaikutuksia? Ryhtyisitkö lapsesi kanssa koekaniiniksi? Kun lähtökohta on se, että raskauspahoinvoinnista toipuu aikanaan itsestään, mutta lääkkeiden mahdollisista sivuvaikutuksista kukaan ei voi olla täysin varma ilman vuosien tai vuosikymmenten koejaksoa.

Sehän se ongelmana onkin raskausajan lääkkeiden kanssa, vapaaehtoiset ihmiskoekaniinutit puuttuvat. Mutta se ei kuitenkaan liity tähän ongelmaan, että raskausvaivoja edelleen vähätellään ja kohautellaan olkapäitään kun toinen oksentaa sisuskalujaan ulos.

Monesti lepo on helpoin ja paras apu, mutta sitäkään ei haluta antaa kovin helposti, koska joidenkin mielestä raskaus ei sairaus.

Silti se voi viedä sairaalaan tai pahimmillaan viedä hengen äitiltä ja sikiöltä.

Konsepti tässä on, että jos tätä ristiä miehet kantaisivat, siihen tarjottaisiin apuja ja sympatiaa, ei vähättelyjä ja välttelyä.