Lue keskustelun säännöt.
Tänään hotellin aamupalalla viereisen pöydän nirsoillut lapsi , itse en olisi päästänyt pöydästä pois ennenkuin syöty !
01.08.2018 |
Surullista kasvatusta.. tai kasvatuksen puutetta . Noin 6v tyttö, äitinsä rahtasi ruokaa ja juomaa pöytään selostaen ja maanitellen samalla " Mehua, juo edes mehu.. ota edes yksi haukku.. kurkkua.. vesimelonia.. syö edes murot. Kulta sinä et jaksa kotimatkaa! Lopulta tyttö ilmoitti menevänsä leikkipaikalle (ravintolan vieressä) ja poistui jättäen jälkeensä närpityn ruokasotkun, äiti joi surullisen näköisenä kahvia.
Teki mieli hakea se tyttö takaisin ja sanoa että' nyt muuten jumalauta syöt!
Kommentit (45)
Minä olin lapsena sellainen etten pystynyt syömään aamupalaa, pari kertaa kuulemma oksensin tarhassa puurot kunnes äiti sai neuvoteltua että "Eikö Minna nyt voi olla ilman aamupalaa jos sille ei maistu?!"
Äiti ja isä onneksi hyväksyivät aamu-syömättömyyteni , mutta juoda piti jotain ! Mehua tai teetä.
Nyt olen 38v enkä pysty syömään ennen kello kymmentä, juon vain kahvin ja lähden töihin. Kolmesta lapsestani yksi on perinyt tämän piirteen, joka ei siis ole nirsoilua tai temppuilua! Kun ei pysty niin ei pysty,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei lapsia pakoteta syömään. Minut on pakotettu. T:superläski
Ja mun lapsuudenkodissa oli harvoin ruokaa. Kun muutin omilleni 16v, aloin syömään.
Terveisin toinen superläski.
En tiedä oliko pakko syöttämistä, mutta mun pojat ollessaan ehkä 5 ja 7 pyörivät paljon erään lapsen kanssa. Tämä lapsi oli hyvin nirso. Hänen äitinsä antoi penskan valita vaikka karkkeja ruuan sijaan, jos muka nakkisopat eivät maistuneet. Poikani taisivat ajatella testata temppua minuun. Kieltäytyivät syömästä ruokaa ja olivat tilaamassa vähän myöhemmin jotain makeaa. En ollut samaa mieltä.
Seuraavassa ruokasessiossa oli taas sama pyöritys eli koe meneillään. Sanoin pojille, että sori nyt mutta tiedän mistä tämä johtuu. Ilmoitin että tuon toisen lapsen perhe on vastuussa heidän lapsensa syömistä, mutta meidän perheessä minä vastaan asiasta ja annan tahdit. Meillä syödään ruokaa ruoka-aikoina ja silloin tällöin saatetaan saada lisäksi jotain makeata. Pojat hyväksyivät pikku puheeni. Huutoa ei tullut.
Tätä ennen tapahtui niin että tuo toinen lapsi tuli voileipä kädessään pihalle leikkimään. Kun kuulemma halusi syödä pihalla kädestään, ei siis kotonaan. Poikani olisivat halunneet myös leivät pihalle, mutta sanoin että ei käy, vaan me menemme eväsretkelle ihan muualle lähiaikoina. Ja menimme myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei lapsia pakoteta syömään. Minut on pakotettu. T:superläski
Ja mun lapsuudenkodissa oli harvoin ruokaa. Kun muutin omilleni 16v, aloin syömään.
Terveisin toinen superläski.
Joo no se on toinen juttu, itsekin näin nälkää vuosina 16-19 kun asuin alkoholistiäitini perheessä.
Mun tyttö ei kans reissussa malta syödä, mutta en oo jaksanu repiä stressiä siitä. Pakko sille jotain on mahaan asti saada, tuommoista neuvottelua se on meilläkin. Lisäksi haluaisin muistuttaa, että kyseessä voi olla myös sairas lapsi, kaikki sairaudet ei näy päälle päin, joten ei tuomittais, kun ei tiedetä!