Lue keskustelun säännöt.
Tapailemani miehen jääkaappi
01.08.2018 |
Kuulostaa erikoiselta, mutta häiritsee.
Miehen jääkaappi on täynnä makkaraa, balkan-leikettä, meetwurstia, maksalaatikkoa ja maitoa.. Mies syö paljon pitsaa ja tykkää käydä eri grilleillä.. Eli syö oikeasti epäterveellisesti. Lähes aina tuo sipsipussin tullessaan ja haluaa tilata pitsaa tai kiinalaista. Jos en halua, niin tilaa itselleen.
Itse yritän syödä terveellisesti puhdasta ruokaa, laadukasta luomulihaa, tai ainakin lähitilan tuotteita. Syön lihaa 1-2x kahdessa viikossa..
Mies on urheilullinen, eli liikkuu eikä tuo rasvan määrä näy kropassa. Silti asia ahdistaa.. Mies heittää myös roskiin ruuat jota ei jaksa syödä.. ei ikinä laita vaikka pyttipannuaan jääkaappiin.
Voiko näin erilaiset tulla toimeen? Vai tuleeko minusta nalkuttaja?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Äitini on hippi ja jopa vähän minimalisti ruuan suhteen. Lapsuuteni kuuntelin kuinka hän valitti isälle isoista annoksista, ja ettei leivän päällä tarvitse olla kaikkea:juusto, salaatti, muna, kurkku, tomaatti.. (mielestäni ihan hyvä täyteläinen leipä).
Äitini ei ymmärtänyt isän tapaa kerätä eteensä iso hyvä aamiainen. Hänelle olisi riittänyt vain puuro ja kahvi tms.
Itse tykkään syödä monipuolisesti, käydä ja tehdä brunsseja ja mehuja itse.. Kuitenkin äidiltä opittu säästäminen ja ruuan hyödyksikäyttö on niin vahvana, että tulee oikeasti paha mieli, kun mies heittää päivittäin roskiin hyvää tavaraa.
Muuten meillä menee hyvin, mutta pelkään että minusta tulee äitini. Ainakin isän suhteen valitus oli ihan turhaa, hän ei muuttanut tapojaan ja lopulta erosivat.
Ap
Okei. Taustasi vuoksi liität siis ruokaan todella paljon kaikenlaisia merkityksiä. Olet lapsena kokenut varmasti negatiivisia tunteita liittyen vanhempien ruokakeskusteluihin. Niihin on mielessäsi tiivistynyt se, mikä perheessä on ollut pielessä.
Tiedätkö, että oikeasti äitisi on voinut olla isällesi vihainen siitä, ettei ole seksiä, tai rahaa tai että hän on tuntenut olevansa yksin tmv? Hän on ehkä purkanut pahaa oloa nalkuttamalla tuollaisesta mitättömästä asiasta kuin muka liian iso aamupala.
Sinun pitää nyt relata vähän. Ruoka on vain ruokaa. Kohteleeko mies sinua hyvin? Se on tärkeää. Hän saattaa oppia välttämään ruokahävikkiä ja syömään sinun laittamaasi ruokaa. Mutta vaikka näin ei kävisi, yritä muistaa, ettei se tarkoita mitään muuta ettekä te ole isäsi ja äitisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on myös puolison kanssa aika erilaiset ruokatottumukset, mutta hyvin on pärjätty useampi vuosi. Laitamme yhdessä ruokaa ja jos on jotain, mitä ei toinen syö niin sitten muuta tilalle. Ei tämä nyt niin hirvittävän vaikeaa ole, eikä minun tarvitse hänen ruokavaliotaan muuttaa, maistaa jos tahtoo, jos ei tahdo niin jääpä minulle enemmän.
Meillä on ongelma hiukan toisinpäin, mies ei tahdo heittää mitään pois ja minä ruokin koirankin yleensä normiruualla, kun mamman pieni(60 kiloa) mussukka ei vain tahdo syödä koiranmuonaa. Eikä tämäkään ole meidän suhdetta kaatanut.
Asioista voi tehdä vaikeita jos niin tahtoo, mutta ei se välttämättömyys ole.
Kannattaa ehkä keskustella asiasta, mutta jos mies alkaa kiukuttelemaan ja ei suostu edes kuuntelemaan, niin ei se siitä paremmaksi muutu. Itse kokisin hirveän hankalaksi jos ruokatottumukset olisivat kuin yö ja päivä, meillä onneksi molemmille maistuu samat pöperöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini on hippi ja jopa vähän minimalisti ruuan suhteen. Lapsuuteni kuuntelin kuinka hän valitti isälle isoista annoksista, ja ettei leivän päällä tarvitse olla kaikkea:juusto, salaatti, muna, kurkku, tomaatti.. (mielestäni ihan hyvä täyteläinen leipä).
Äitini ei ymmärtänyt isän tapaa kerätä eteensä iso hyvä aamiainen. Hänelle olisi riittänyt vain puuro ja kahvi tms.
Itse tykkään syödä monipuolisesti, käydä ja tehdä brunsseja ja mehuja itse.. Kuitenkin äidiltä opittu säästäminen ja ruuan hyödyksikäyttö on niin vahvana, että tulee oikeasti paha mieli, kun mies heittää päivittäin roskiin hyvää tavaraa.
Muuten meillä menee hyvin, mutta pelkään että minusta tulee äitini. Ainakin isän suhteen valitus oli ihan turhaa, hän ei muuttanut tapojaan ja lopulta erosivat.
Ap
Okei. Taustasi vuoksi liität siis ruokaan todella paljon kaikenlaisia merkityksiä. Olet lapsena kokenut varmasti negatiivisia tunteita liittyen vanhempien ruokakeskusteluihin. Niihin on mielessäsi tiivistynyt se, mikä perheessä on ollut pielessä.
Tiedätkö, että oikeasti äitisi on voinut olla isällesi vihainen siitä, ettei ole seksiä, tai rahaa tai että hän on tuntenut olevansa yksin tmv? Hän on ehkä purkanut pahaa oloa nalkuttamalla tuollaisesta mitättömästä asiasta kuin muka liian iso aamupala.
Sinun pitää nyt relata vähän. Ruoka on vain ruokaa. Kohteleeko mies sinua hyvin? Se on tärkeää. Hän saattaa oppia välttämään ruokahävikkiä ja syömään sinun laittamaasi ruokaa. Mutta vaikka näin ei kävisi, yritä muistaa, ettei se tarkoita mitään muuta ettekä te ole isäsi ja äitisi.
Aloittaja on ilmeisesti pentuna nähnyt vanhempansa vain aamupalalla.
On siis tehnyt kaikki päätelmäänsä vanhemmistaan vain aamupalan perusteella.
Kirjoita, aloittaja, kirja: "Aamupalalapsi - elämää vanhempien aamiaspöydässä"
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa olla suhteessa, kannattaa muistaa, ettei kukaan ole täydellinen.
Jos haluaa olla suhteessa, naisen sijaan kannattaa tapailla jääkaappia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneks meillä ei tuollaista erimielisyyttä nimittäin kummatkin tykätään ihan terveellisestä ei eineksistä, lihaa, vihanneksia, hedelmiä, mutta kummatkin myös mussuttaa mielellään pizzaa ja karkkia... ja joskus kun on saatava nopeasti jotain lapsille niin eineksetkin joskus käytössä. Meillä mies mieltää itsensä terveellisesti syöjäksi koska tykkää enemmän erilaisista hedelmistä kun mä, mutta saattaa olla kuitenkin ensimmäinen joka kysyy: ”Missä jätski, missä suklaa, missä jälkkäri.”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini on hippi ja jopa vähän minimalisti ruuan suhteen. Lapsuuteni kuuntelin kuinka hän valitti isälle isoista annoksista, ja ettei leivän päällä tarvitse olla kaikkea:juusto, salaatti, muna, kurkku, tomaatti.. (mielestäni ihan hyvä täyteläinen leipä).
Äitini ei ymmärtänyt isän tapaa kerätä eteensä iso hyvä aamiainen. Hänelle olisi riittänyt vain puuro ja kahvi tms.
Itse tykkään syödä monipuolisesti, käydä ja tehdä brunsseja ja mehuja itse.. Kuitenkin äidiltä opittu säästäminen ja ruuan hyödyksikäyttö on niin vahvana, että tulee oikeasti paha mieli, kun mies heittää päivittäin roskiin hyvää tavaraa.
Muuten meillä menee hyvin, mutta pelkään että minusta tulee äitini. Ainakin isän suhteen valitus oli ihan turhaa, hän ei muuttanut tapojaan ja lopulta erosivat.
Ap
Okei. Taustasi vuoksi liität siis ruokaan todella paljon kaikenlaisia merkityksiä. Olet lapsena kokenut varmasti negatiivisia tunteita liittyen vanhempien ruokakeskusteluihin. Niihin on mielessäsi tiivistynyt se, mikä perheessä on ollut pielessä.
Tiedätkö, että oikeasti äitisi on voinut olla isällesi vihainen siitä, ettei ole seksiä, tai rahaa tai että hän on tuntenut olevansa yksin tmv? Hän on ehkä purkanut pahaa oloa nalkuttamalla tuollaisesta mitättömästä asiasta kuin muka liian iso aamupala.
Sinun pitää nyt relata vähän. Ruoka on vain ruokaa. Kohteleeko mies sinua hyvin? Se on tärkeää. Hän saattaa oppia välttämään ruokahävikkiä ja syömään sinun laittamaasi ruokaa. Mutta vaikka näin ei kävisi, yritä muistaa, ettei se tarkoita mitään muuta ettekä te ole isäsi ja äitisi.
Niin, en ole tullut ajatelleeksi eron todellisia syitä.
Äitini tykkää vouhottaa ruuasta ja ympäristöstä, joten taisin kuvitella isän kyllästyneen siihen.
Aamupalat olivat usein negatiivisia, kun tuntui että äiti kyttäsi meidän, etenkin isän syömisiä.
Mies on kunnollinen ja ystävällinen, ja vähän itsepäinen. Ainoa ongelma on hiukan erilainen arvomaailma.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaisen miehen kanssa seurustellessa kannattaa muistaa, että siinä joutuu sitten aina vastaamaan ruuanlaitosta varsinkin jos hankkii lapsia. Jos itse ei jaksa, ehdi tai kykene tekemään ruokaa, mies tekee lapsille ranskalaisia ja makkaraa tai lämmittää maksalaatikkoa.
Lihansyönnin ympäristövaikutukset eivät ole muuttuneet merkittävästi viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, joten jos liha maistui silloin en näe syytä miksei se maistuisi nytkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies opiskelee yliopistossa, ja ennen sitä on opiskellut urheiluhierojaksi ym terveyteen liittyvää. Kyllä varmasti nykyään jo peruskoulun käynyt tietää mikä on hyvää ravintoa.
Siskoni syö karkkia lähes päivittäin, ja yksi kaveri elää sipsillä ja koulun ruualla. Olen siis näitä nähnyt, mutta en tapaillut.
Mies kyllä syö kokkauksiani, mutta tekee siihen aina pari makkaraleipää lisukkeeksi :D
Olen jo nyt valittanut hänelle, mutta ainakaan vielä ei ole suuttunut. Sanoo vaan että uudelleen lämmitetty ruoka on pahaa, pitsa hyvää jne. Liikkuu toki paljon joten kuluttaa syömänsä.
Ap
Et ole suuttunut, kun mies ottaa ruuan oheen pari makkaravoileipää :D Oletpa suvaitsevainen.
Nyt teet palveluksen miehelle ja häivyt mahdollisimman nopeasti.
Etsit samanhenkisen ortoreksikon. En kyllä usko, että sekään mihinkään johtaa.... Jotain valitettavaa löytyy ihan aina, jos sen tyyppinen on ja sinähän olet.
Ei, vaan mies ei ole suuttunut vielä minulle kun valitan. Tuo oli eri kappaleessa, ei siis liittynyt makkaravoileipiin, vaan yleisesti valittamiseen. Lähinnä olen valittanut ruuan heittämisestä roskiin.
Ap
Ensin sinun pitäisi sisäistää ajatus, ettet ole oikeutettu määräämään, mitä muut saavat syödä ja miten heidän kuuluu elää. Se on kontrollointia ja alistamista. Sinä olet se, jonka pitää muuttua, ei mies. Vaihtoehtoisesti etsit toisen miehen, joka on kopio itsestäsi, eikä koskaan haasta ajatuamallejasi erilsisuudella.
N44
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini on hippi ja jopa vähän minimalisti ruuan suhteen. Lapsuuteni kuuntelin kuinka hän valitti isälle isoista annoksista, ja ettei leivän päällä tarvitse olla kaikkea:juusto, salaatti, muna, kurkku, tomaatti.. (mielestäni ihan hyvä täyteläinen leipä).
Äitini ei ymmärtänyt isän tapaa kerätä eteensä iso hyvä aamiainen. Hänelle olisi riittänyt vain puuro ja kahvi tms.
Itse tykkään syödä monipuolisesti, käydä ja tehdä brunsseja ja mehuja itse.. Kuitenkin äidiltä opittu säästäminen ja ruuan hyödyksikäyttö on niin vahvana, että tulee oikeasti paha mieli, kun mies heittää päivittäin roskiin hyvää tavaraa.
Muuten meillä menee hyvin, mutta pelkään että minusta tulee äitini. Ainakin isän suhteen valitus oli ihan turhaa, hän ei muuttanut tapojaan ja lopulta erosivat.
Ap
Okei. Taustasi vuoksi liität siis ruokaan todella paljon kaikenlaisia merkityksiä. Olet lapsena kokenut varmasti negatiivisia tunteita liittyen vanhempien ruokakeskusteluihin. Niihin on mielessäsi tiivistynyt se, mikä perheessä on ollut pielessä.
Tiedätkö, että oikeasti äitisi on voinut olla isällesi vihainen siitä, ettei ole seksiä, tai rahaa tai että hän on tuntenut olevansa yksin tmv? Hän on ehkä purkanut pahaa oloa nalkuttamalla tuollaisesta mitättömästä asiasta kuin muka liian iso aamupala.
Sinun pitää nyt relata vähän. Ruoka on vain ruokaa. Kohteleeko mies sinua hyvin? Se on tärkeää. Hän saattaa oppia välttämään ruokahävikkiä ja syömään sinun laittamaasi ruokaa. Mutta vaikka näin ei kävisi, yritä muistaa, ettei se tarkoita mitään muuta ettekä te ole isäsi ja äitisi.
Aloittaja on ilmeisesti pentuna nähnyt vanhempansa vain aamupalalla.
On siis tehnyt kaikki päätelmäänsä vanhemmistaan vain aamupalan perusteella.
Kirjoita, aloittaja, kirja: "Aamupalalapsi - elämää vanhempien aamiaspöydässä"
Osittain totta. Isä teki pitkiä päiviä, me muut harrastettiin, joten taidan olla aamupalalapsi. Koko perhe oltiin koolla aamupalalla, joskus ja jouluna. En muista iloisia aamupaloja, joten kirja voisi olla aika synkkä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisen miehen kanssa seurustellessa kannattaa muistaa, että siinä joutuu sitten aina vastaamaan ruuanlaitosta varsinkin jos hankkii lapsia. Jos itse ei jaksa, ehdi tai kykene tekemään ruokaa, mies tekee lapsille ranskalaisia ja makkaraa tai lämmittää maksalaatikkoa.
Tämän takia ei kannata hankkia ranskis-pizzalinjan wt-miestä, kun kuitenkin vaihtoehtojakin on. Sama juttu alkoholistien ja narkkien suhteen. Ei kukaan tervejärkinen nainen halua sellaista miestä lapsilleen isäksi.
Vierailija kirjoitti:
Lihansyönnin ympäristövaikutukset eivät ole muuttuneet merkittävästi viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, joten jos liha maistui silloin en näe syytä miksei se maistuisi nytkin.
Niin just, jos tupakkakin maistui silloin parikymmentä vuotta sitten niin ei ole mitään syytä miksei se maistuisi nytkin. Mukavaa lisäpotkua ilmastonmuutokseen! Tuhotaan omien keuhkojen lisäksi myös maailman keuhkot. Oma valinnanvapaus menee aina kaiken etiikan edelle, hyvä hyvä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisen miehen kanssa seurustellessa kannattaa muistaa, että siinä joutuu sitten aina vastaamaan ruuanlaitosta varsinkin jos hankkii lapsia. Jos itse ei jaksa, ehdi tai kykene tekemään ruokaa, mies tekee lapsille ranskalaisia ja makkaraa tai lämmittää maksalaatikkoa.
Tykkään ruuanlaitosta. En myöskään halua olla äitini kaltainen ruokanatsi, joten lasteni isän tekemät ranskalaiset & makkara eivät olisi mikään shokki.
En koe olevani tarpeeksi valveutunut deittaillakseni hippimiestä. Ennemmin olen isäni kaltaisen ihmisen kanssa. En halua kumppania joka moralisoi, mutta huomaan itse olevani sellainen :(
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisen miehen kanssa seurustellessa kannattaa muistaa, että siinä joutuu sitten aina vastaamaan ruuanlaitosta varsinkin jos hankkii lapsia. Jos itse ei jaksa, ehdi tai kykene tekemään ruokaa, mies tekee lapsille ranskalaisia ja makkaraa tai lämmittää maksalaatikkoa.
Ei lapset siitä rikki mene jos silloin tällöin syövät einesmaksalaatikkoa.
Muutenkin hirmuisen tekopyhää keskustelua tässä ketjussa. Tilastoja kun katsotaan niin yli puolet suomalaisten syömästä ruoasta on einesruokaa. Se tarkoittaa sitä, että einesten syöminen on arkipäivää suuressa osassa perheitä.
Minä tietysti syön vain luomulähiruokaa ja vegaanista sellaista. Itse kasvatan perunat ja porkkanat. Ne on ne kaikki muut vaan kun syö niitä eineksiä.
Vierailija kirjoitti:
Äitini on hippi ja jopa vähän minimalisti ruuan suhteen. Lapsuuteni kuuntelin kuinka hän valitti isälle isoista annoksista, ja ettei leivän päällä tarvitse olla kaikkea:juusto, salaatti, muna, kurkku, tomaatti.. (mielestäni ihan hyvä täyteläinen leipä).
Äitini ei ymmärtänyt isän tapaa kerätä eteensä iso hyvä aamiainen. Hänelle olisi riittänyt vain puuro ja kahvi tms.
Itse tykkään syödä monipuolisesti, käydä ja tehdä brunsseja ja mehuja itse.. Kuitenkin äidiltä opittu säästäminen ja ruuan hyödyksikäyttö on niin vahvana, että tulee oikeasti paha mieli, kun mies heittää päivittäin roskiin hyvää tavaraa.
Muuten meillä menee hyvin, mutta pelkään että minusta tulee äitini. Ainakin isän suhteen valitus oli ihan turhaa, hän ei muuttanut tapojaan ja lopulta erosivat.
Ap
Ootpas nyt jos heitetään ”hyvää tavaraa” roskiin, niin miksi te ette syö niitä, siis myös sinä ja muu perhe miehen lisäksi, vai eikö maistu ja haluat itse tehdä jotain uutta kuitenkin?
Eroa ja pysy sinkkuna, kunnes ymmärrät, ettei sinulla ole oikeutta yrittää muuttaa toista ihmistä. Googlaa kontrollointi ja henkinen väkivalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisen miehen kanssa seurustellessa kannattaa muistaa, että siinä joutuu sitten aina vastaamaan ruuanlaitosta varsinkin jos hankkii lapsia. Jos itse ei jaksa, ehdi tai kykene tekemään ruokaa, mies tekee lapsille ranskalaisia ja makkaraa tai lämmittää maksalaatikkoa.
Ei lapset siitä rikki mene jos silloin tällöin syövät einesmaksalaatikkoa.
Muutenkin hirmuisen tekopyhää keskustelua tässä ketjussa. Tilastoja kun katsotaan niin yli puolet suomalaisten syömästä ruoasta on einesruokaa. Se tarkoittaa sitä, että einesten syöminen on arkipäivää suuressa osassa perheitä.
Minä tietysti syön vain luomulähiruokaa ja vegaanista sellaista. Itse kasvatan perunat ja porkkanat. Ne on ne kaikki muut vaan kun syö niitä eineksiä.
Ei mene, mutta einesruokaa lapsille syöttävä mies saa aikaan sen, että naisen pitää aina tarjota lapsille terveellistä ruokaa. Nainen ei voi koskaan ruokkia lapsia helpoimman kautta, kun mies tekee sen joka kerta omalla ruuanlaittovuorollaan.
Einesruoka on yleistä työpäivien lounasruokana. Omakin mies syö usein maksalaatikkoa vaikka sitä ei meille koskaan osteta.
Vierailija kirjoitti:
Eroa ja pysy sinkkuna, kunnes ymmärrät, ettei sinulla ole oikeutta yrittää muuttaa toista ihmistä. Googlaa kontrollointi ja henkinen väkivalta.
Tämä onkin osa ongelmaa. Pitäisi hyväksyä toisen valinnat tai erota, tai osata olla kannustava. Mies on kuitenkin sanavalmis jääräpää, etten usko hänen alistuvan tahtooni.
Tässä nyt kuitenkin yritän ratkaisua miettiä. Työpaikan psykologi ei ehkä ota tällaisen takia vastaan?
Ap
Ei, vaan mies ei ole suuttunut vielä minulle kun valitan. Tuo oli eri kappaleessa, ei siis liittynyt makkaravoileipiin, vaan yleisesti valittamiseen. Lähinnä olen valittanut ruuan heittämisestä roskiin.
Ap