Lue keskustelun säännöt.
Miehen raivokohtaukset
31.07.2018 |
Mistähän voisi olla kyse kun mieheni saattaa yhtäkkiä, siis ilman mitään syytä raivostua? Olimme sopineet minun tulevan hänen luokseen nyt viikoksi. Olin tiskaamassa ja pyysi häntä laittamaan pyykit kuivumaan. Kun menin hänen luokseen juttelemaan huomasin hänen olevan vihainen. Tiedustelin syytä mutta en saanut irti muutakuin että ”vituttaa.” Hän suuttui kyselemisestäni mikä vaivaa entistä enemmin ja käski minun lähteä. En totellut joten hän alkoi huuta miksi en usko häntä vaan haastan riitaa, otti reppuni heitti sen ulos ovesta ja työnsi minut perässä. Istun nyt hämmentyneenä ulkona ja mietin mikä häntä vaivaa. Menettää hermot useesti ja ihan pienistä asioista ja yleensä syytä ei edes ole. Todella inhottavaa minusta enkä keksi mikä ihme tähån olisi syynä. Kokemuksia?
Ja olemme molemmat parikymppisiä, emme asu yhdessä miehen rahaongelmien takia eikä ole lapsia.
Kommentit (71)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä se sika ja hanki kunnollinen mies. Niitä on saatavilla, et tarvitse tuollaista kiukkupaukkua. Tuo voi olla myöhemmin vaikka väkivaltainenkin.
Tollanen mies on selkee "traumatisoitunut" mt-potilas. Laita kiertoon, et ole hänen äitinsä etkä mt-hoitajansa.
Kertomasi perusteella mies vaikuttaa olevan aika sekaisin. Huomioni kiinnittyi kuitenkin myös tähän:
"Kun menin hänen luokseen juttelemaan huomasin hänen olevan vihainen. Tiedustelin syytä mutta en saanut irti muutakuin että ”vituttaa.” Hän suuttui kyselemisestäni mikä vaivaa entistä enemmin ja käski minun lähteä. En totellut joten hän alkoi huuta miksi en usko häntä vaan haastan riitaa"
Eli kun hän selvästi haluaisi olla rauhassa, niin sinä väkisin ripustaudut hänen seuraansa ja intät, että mikä vituttaa. Vaikka hän sanoo, että haluaisi olla yksin. Miksi teet näin? Etkö lainkaan kunnioita hänen rajojaan ja itsemääräämisoikeuttaan?
Minusta vaikuttaa, että että kumpikaan ole hyvää seuraa toisillenne, ellette opi kuuntelemaan ja kommunikoimaan paljon paremmin, molemmin puolin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänellä on kyllä jotakin mt ongelmia, mutta.. en tiedä. Olen kovin hämmentynt tästä tilanteesta. Olen miettinyt eroa useesti mutta sen toteuttaminen että vain katoaisimme toistemme elämästä on vaikea ja ahdistaa.. tiettyä läheisriippuvuutta itsessäni tunnistan. Kai sillekkin jotain on tehtävissä?
Miesten masennus pireilee yleisimmin ärtymyksenä ja on siksi alidiagnosoitu. Suurin osa sairastuu jossain kohtaa elämäänsä masennukseen. Tuo pitää vaan hoitaa pois, ennenkuin aiheuttaa pysyvämpää haittaa ja vie useita vuosia toipua entiselleen. Pyydä käymään työterveydessä. Jos ei omasta mielestä mitään vikaa omassa päässä, niin ei sen silloin pitäisi iso juttu olla käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa kokeilla itse vetää raivokohtaus kirkkaalta taivaalta ja katsoa miehen reagointi. Mutta ruusuinen tulevaisuus teille on aika epätosi.
Vierailija kirjoitti:
Kertomasi perusteella mies vaikuttaa olevan aika sekaisin. Huomioni kiinnittyi kuitenkin myös tähän:
"Kun menin hänen luokseen juttelemaan huomasin hänen olevan vihainen. Tiedustelin syytä mutta en saanut irti muutakuin että ”vituttaa.” Hän suuttui kyselemisestäni mikä vaivaa entistä enemmin ja käski minun lähteä. En totellut joten hän alkoi huuta miksi en usko häntä vaan haastan riitaa"
Eli kun hän selvästi haluaisi olla rauhassa, niin sinä väkisin ripustaudut hänen seuraansa ja intät, että mikä vituttaa. Vaikka hän sanoo, että haluaisi olla yksin. Miksi teet näin? Etkö lainkaan kunnioita hänen rajojaan ja itsemääräämisoikeuttaan?
Minusta vaikuttaa, että että kumpikaan ole hyvää seuraa toisillenne, ellette opi kuuntelemaan ja kommunikoimaan paljon paremmin, molemmin puolin.
Tiedostan kyllä itsessäni tämän, että jos hän haluaa yksin ja rauhassa olla niin jankutan liikaa ja haluan heti tietää missä vika. Koitan tätä asiaa itsessäni työstää.
Kun hän on vihainen eikä puhu minulle, niin saan levottoman ja ahdistuneen olon koska haluisin että kaikki olisi hyvin. En taida oikein kestää sitä että minulle ollaan vihaisia, vaikka mitään en olekkaan tehnyt.
Ja kyllä, tämäkin kuulostaa juuri siltä että olen onneton surkimus vailla omaa tahtoa ja itsetuntoa. Mutta näitä asioita koitan itseni suhteen parantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kenenkän ei pidä seurustella mielenterveysongelmaisen kanssa. Terveitäkin ihmisiä maailmasta löytyy.
Milenterveysongelmaiset on hirviöitä joita kehoitan välttämään. Älkää pilatko elämäänne.
Sellaiset on eri mieltä kanssani jotka eivät ole asuneet tämmöisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet selvästikin liian hidas tiskaaja. Mies ansaitsee parempaa! Eikä mitään tuhertajaa joka ei tajua poistua vaikka käsketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Milenterveysongelmaiset on hirviöitä joita kehoitan välttämään. Älkää pilatko elämäänne.
Sellaiset on eri mieltä kanssani jotka eivät ole asuneet tämmöisten kanssa.
Oma havaintokenttäsi säteilee tietenkin ikuista puhdasta zeniä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kokeilla itse vetää raivokohtaus kirkkaalta taivaalta ja katsoa miehen reagointi. Mutta ruusuinen tulevaisuus teille on aika epätosi.
Terve ei koskaan pärjää mielenterveysongelmaisen kanssa. Tekipä terve mitä tahansa tämöisessä suhteessa niin on koko ajan ottavana osapuolena. On täyttä ajan hukkaa koittaa vaikuttaa mielenterveysongelmaiseen mitenkään.
Olen asunut vuosikymmeniä virallisen h****un kanssa ja tiedän mistä puhun. Juoskaa kauas hu**uista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milenterveysongelmaiset on hirviöitä joita kehoitan välttämään. Älkää pilatko elämäänne.
Sellaiset on eri mieltä kanssani jotka eivät ole asuneet tämmöisten kanssa.
Oma havaintokenttäsi säteilee tietenkin ikuista puhdasta zeniä.
Tänä aamuna hu**u puolisoni heräsi ja alkoi paiskomaan keittiön ovi ja jääkaapin ovia puuronkeittonsa ohessa. Hänellä oli omasta mielestään hyvä syy tälle.
Saa nähdä mitä vielä nyt keksii ennen nukkumaanmenoa. Hän kyttää naapureita ja oli menossa poliisiasemalle kun naapuri ampuu naulapyssyllä.....tui tui tui tui!!!! jne jne....
Olet nuori. Suora neuvo, älä sitoudu tähän typppiin. Ette asu yhdessä, äläkä vaan suunnittelekaan sellaista.
Eroaminen ei ole helppoa, mutta sulla ei ole asumis ym. huolia. Mutta asiasta pääsee eteenpäin
Luultavasti käskytät häntä "laita pyykit kuivumaan", tee sitä ja tätä" ja kohtelet siten kuin ohjailtua lasta (kuin olisit miehen määräilevä äiti), ehkä hän hermostuu siitä? Ei ihme että tunkee ovesta ulos jos hänen kotonaan määräilet? Hän tekee omassa kodissaan itse omat jutut ja sä teet omat, esim mies pesee omat pyykit ja laittaa kuivumaan, sä omasi. En uskalla kuvitella miten käy muiden kotihommien kanssa, erillään asuminen on viisasta. Ehkä teidän kommunikaatio ei vain toiminut ja jos mies hermostuu liian äkkiä
ehkä ero sitten kirjoitti:
Luultavasti käskytät häntä "laita pyykit kuivumaan", tee sitä ja tätä" ja kohtelet siten kuin ohjailtua lasta (kuin olisit miehen määräilevä äiti), ehkä hän hermostuu siitä? Ei ihme että tunkee ovesta ulos jos hänen kotonaan määräilet? Hän tekee omassa kodissaan itse omat jutut ja sä teet omat, esim mies pesee omat pyykit ja laittaa kuivumaan, sä omasi. En uskalla kuvitella miten käy muiden kotihommien kanssa, erillään asuminen on viisasta. Ehkä teidän kommunikaatio ei vain toiminut ja jos mies hermostuu liian äkkiä
No en tähän usko.. yhdessä oltiin siivoilty ja parit hommat oli jäljellä niin sanoin jospa hän ripustaa pyykit ja minä tiskaan. Tämä sopi ja oli ok ainakin siinä hetkessä
"Miehesi" on iso kakara. Ei jatkoon.