Yli 35-vuotias mies, voisitko haluta kumppaniksi tällaisen naisen?

Koska vaan jos tykkää myös rehellisesti seksistä ilman, että pitää suorittaa sadetansseja yms. vippaskonsteja sen eteen.

Vierailija kirjoitti:

Koska vaan jos tykkää myös rehellisesti seksistä ilman, että pitää suorittaa sadetansseja yms. vippaskonsteja sen eteen.

Tarkoitatko sadetanssilla esileikkiä?

Onko kaikki palstan miehet jotain kaksikymppisiä, kun tähän ei tule kommentteja? Ap.

Tunnen yhden nelikymppisen miehen, joka pariutui tällaisen naisen kanssa, kun vauva oli 2 kk. Nettideitissä tapasivat tuolloin. 

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden nelikymppisen miehen, joka pariutui tällaisen naisen kanssa, kun vauva oli 2 kk. Nettideitissä tapasivat tuolloin. 

Minäkin tunnen mutta se kuoli.

Kyllä voisin, mutta aiemmin tänään alkanut keskustelu, oheisen linkin takaa https://www.vauva.fi/keskustelu/3231120/mina-en-yh-aitina-ymmarra-aitej…

-Laittoi mietteliääksi. - Esimerkiksi mitä minun odotettaisiin olevan.  Tai, mitä yksin sinkkuäiti minusta tahtoisi?

Pitäisin kuitenkin selvänä, ettei riittäisi se, että minä ja lapsen äiti mahd. ihastuisimme ja kuka ties rastuisimme toisiimme. Vaan tämän lisäksi toivoisin, etten sanoisi vaatisin, että tulevaisuuessa minulla ja naisen lapsella saattaisi olla hyvät ja tai ainakin luontevat välit. Ja tai ainakin kyetä ymmärtämään, että minä olen naisen elämässä toisella tai kolmannella sijalla; ts. vasta hänen lapsiensa jälkeen se tärkein ihmissuhde, joka hänellä on.

Sellaista parisuhdetta en haluaisi naisen kanssa, joka kertoisi, että hänellä on kyllä jälkikasvua, mutta ei ole hänen tai heidän kanssaan missään tekemisissä, eikä haluaisikaan olla. Tai ainakin suhatuisiiin tällaiseen asetelmaan hyvin varautuneesti.   

Linkin takaisesta kirjoituksesta yksittäisenä esimerkkinä tähän loppuun: Mies kirjoittaa [suoralainaus] : "En näet voi kiistää olevani myös osin "virheellinen isä" tai siis muutakin kuin vain ja ainoastaan hyvä isä. Säännöllisen epäsäännöllisesti koen piston sisälläni siitä, että miten tai kuinka kykenisin tai pystyisin olemaan niin hyvä isä lapsilleni, kuin mitä itse haluaisin ja toivoisin olevani."

Mitä se on olla luotettava aikuinen eli en erityisesti lasten isä, koska lapsella jo sellainen on lapselle, joka ei ole oma?

Tämä on asia, joka saa ajattelemaan, että vaikka haluaisin ja toivoisin voivani olla yksinhuoltajan kanssa yhdessä kumppanit ja rakastavaiset, niin miten "selvitä" kunnialla ja luontevimmin myös hänen jälkikasvunsa kanssa, kun ei sekään ole tukena, että olisivat ns. omia, jo siitä nyt mitään tukea voi saada; mutta uskon, että voi. - Vaikka ilm. biologinenkaan isä ei saa osoittaa epäilyä omaa itseään kohtaan ja/ tai tuntea olevansa välillä huono isä, tai pyrkiä siihen, että olisi voisi olla paras versio itsestään.. (Viite edellisen linkin takaa postaus "16")      

Vierailija kirjoitti:

Onko kaikki palstan miehet jotain kaksikymppisiä, kun tähän ei tule kommentteja? Ap.

Koska vastaajia ei ole, niin voin vähän nuorempana miehenä miettiä kyseisten miesten ajatusjuoksua. Jos kyseessä on lapseton mies joka haluaa lapsia, tuskin tuollainen nainen olisi se ensimmäinen, toinen, tai edes kolmas vaihtoehto. Tällainen mies haluaa yleensä 30v tai nuoremman naisen, etenkin jos haaveissa on enemmän kuin kaksi lasta. Toki jos mietitään reilusti yli 35-vuotiaita jotka vielä isäksi haluavat, niin kaipa osa niistä paremman puutteessa yh naisen ottaisi, mutta saattavat ehkä haluta myös oman biologisen lapsen.

Jos mies on lapseton eikä koskaan halua lapsia, niin on vähän niin ja näin. Yleensä jos mies ei halua lapsia, ei mies lapsista mitenkään erityisemmin pidäkään, tai ei halua ottaa sitä vastuuta joka lasten saannista seuraisi. Haluaa olla vapaa eikä perhe-elämä kiinnosta. Tällaiset miehet etsivät niitä lapsettomia naisia jotka eivät myöskään halua lapsia.

Ja näin jäljelle jää se eronnut miesryhmä joilla jo on lapsia. Näille varmasti yh äidit kelpaavat suuremmassa määrin kuin noille edellä mainituille miehille. Nämä ymmärtävät vähän enemmän sitä lapsiperhe-elämää kaikkine sen vaatimuksineen ja vastuineen.

Että näin... Jokaisesta ryhmästä löytyy varmasti edes se pieni osa miehiä jotka tällaisen yh äidin ottaisi. Paras ryhmä yh äidin näkökulmasta olisi silti eronneet, jo lapsen omaavat miehet.

Kerrotut asiat ei ole este suhteelle.

M47

Ei olisi este mutta haluaisin omiakin lapsia.

Vaikuttaa vastuulliselta naiselta joka tietää mitä haluaa elämältä.

Toivottavasti löytää sen oikean hänelle.

M29

Enköhän. 

Ainoa mahdollinen ongelma minkä tuossa näen on "hyvä työpaikka ja ok tulotaso". Eivät saa olla omaani paremmat. Olen tässä rehellinen enkä ala suhteeseen naisen kanssa, jolla parempi tulotaso kuin itselläni, sillä tiedän ettei se toimi. Nainen ei pysty kunnioittamaan miestään tuollaisessa asetelmassa. 

Edellä mainitut asiat eivät olisi esteitä ainakaan minulle, jos tulisimme muutoin hyvin toimeen keskenämme.

Ei tuo lapsi olisi esteenä jos oikeasti muuten toimisi. Riippuu toki myös siitä lapsen isästä miten hän asiaan suhtautuisi. En ehkä jaksaisi kamalaa draamaa.

Haittaisiko sinua, että minulla on kolme kouluikäistä lasta, jotka ovat kanssani joka toisen viikon?

Enpä taida haluta.

Enpä oikein tiedä lähitisinkö uudestaan vauva-arkeen kun omat lapset ovat kohta jos täysi-ikäisiä. Lapsista sinällään pidän ja olen "hyvä kasvattaja". Arvostan kuitenkin nykyään yöunia ja mahdollisuutta mennä vapaasti aika paljon joten rehellisesti vastattuna ap:n pitäisi olla aika mahtava tapaus että lähtisin matkaan.

Ei olisi este suhteelle. En kuitenkaan haluaisi muuttaa asumaan yhteiseen kotiin lapsen kanssa, enkä muutenkaan ruveta minkäänlaiseksi isähahmoksi lapselle. Mikäli tämä on naiselle ok, niin mikäs siinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska vaan jos tykkää myös rehellisesti seksistä ilman, että pitää suorittaa sadetansseja yms. vippaskonsteja sen eteen.

Tarkoitatko sadetanssilla esileikkiä?

Ei. Esileikki kuuluu siihen seksiin.

Vierailija kirjoitti:

Enpä oikein tiedä lähitisinkö uudestaan vauva-arkeen kun omat lapset ovat kohta jos täysi-ikäisiä. Lapsista sinällään pidän ja olen "hyvä kasvattaja". Arvostan kuitenkin nykyään yöunia ja mahdollisuutta mennä vapaasti aika paljon joten rehellisesti vastattuna ap:n pitäisi olla aika mahtava tapaus että lähtisin matkaan.

Samaa mieltä yöunista, mutta jos minun ei tarvitsisi osallistua yösyöttöihin eikä vaippaleikkeihin niin ei haittaisi yhtään. Muuten AP:n pitäisi tietysti olla mahtava tapaus että lähtisin mukaan, mutta ei sen mahtavampi kuin lapsettomankaan

Lähestyn viittäkymppiä eli olen liian vanha kolmevitoselle mutta jos vastaan rehellisesti niin tuskin rupeaisin vakavaan suhteeseen. En olisi ruvennut nelikymppisenäkään, ehkä vielä vähemmän silloin kuin nyt. En vain ole ikinä halunnut lapsia elämääni.

Olen itse 34 ja parisuhteessa, mutta vastaan hypoteettisen sinkkuuden näkökulmasta. En usko, että harkitsisin ensimmäisenä yh-äitiä parisuhteeseen, jos sellaista etsisin tässä vaiheessa. Itselläni ei ole lapsia ja haluaisin sellaisia vielä, mutta kyllä niiden pitäisi olla biologisesti omia.

Sen kyllä tiedostaisin, että tässä iässä sinkkumarkkinoilla moni nainen on yh. Tämän realistisen näkökannan vuoksi aloituspostauksen nainen saattaisi ollakin vaihtoehto, jos kolahtaisi kaikilla muilla tasoilla erittäin kovaa.