Lue keskustelun säännöt.
Olenko sairaalloisen mustasukkainen?
31.07.2018 |
No niin, analysoikaa mut. Koittakaa jaksaa lukea. Oon keväällä eronnut ex-miehestäni ja nyt kesällä alkanut tapailla toista miestä. Oman ajatusmaailmani mukaan tää uusi suhde alkoi vähän liian pian, mutta näin nyt pääsi käymään. Uuden miehen olen tuntenut kaverina jo vuosia ja meillä on aina ollut se tietty jännite, mutta aiemmin ei varsinaisesti mitään ole ollut. Hän on myös eronnut keväällä pitkästä suhteesta.
Asutaan eri paikkakunnilla, joten ei olla päästy näkemään kuin harvakseltaan. Lisäksi ollaan soiteltu ja viestitelty lähes päivittäin. Mun mielestä meillä vaan on joku yhteys, on helppo olla ja puhua ja fyysinen vetovoima on suuri. Viimeksi nähtiin reilu viikko sitten, minkä jälkeen mies on mielestäni ollut jotenkin etäinen. On kyllä viestitelty tai soiteltu joka päivä, ja molemmat ovat vuoron perään aloittaneet viestittelyn, mies ehkä jopa ollut aktiivisempi. Minä sen sijaan olen aina ollut se joka on soittanut. Hän on ehkä jotenkin ollut sellainen, että nyt ei hei kannata soitella, kun olen niin paljon menossa. Ei ole myöskään puhunut mulle niin lämpimästi/hellästi/kaipaavat kuin aiemmin. Mulle on tullut sellainen olo, että laittaa mulle viestiä, että mun kanssa kommunikointi tulee sillä nopeasti hoidettua, ja voi sitten keskittyä muuhun. Hän on toki lomalla ja puhuttiinkin siitä, että haluaa nyt mennä ja tehdä ja nähdä kavereita. Puhuttiin myös siitä, että minusta se voi tuntua hankalalta, kun itse olen suht pienten lasten kanssa ja omaa aikaa on todella vähän. Mies myös sanoi, että vaikka haluaa mennä, se ei tarkoita, että hän haluaisi pokailla naisia tai etsiä uutta suhdetta. Että minä riitän. Kun ollaan yhdessä ja hän katsoo minua silmiin, uskon häntä. Mutta nyt kun ollaan erossa, olen todella epävarma itsestäni ja pelkään, että mies löytää hetkenä minä tahansa toisen. Lauantaina hän oli kavereidensa kanssa ulkona aamuun asti, ja kertoi tästä vasta kun vähän kyselin, ja mielestäni jotenkin tosi lyhyesti/välttelevästi. Ennen on aina kertonut itse tällaiset. Hävettää että edes kyselin, vaikutan varmaan mustasukkaiselta ja kontrolloivalta ämmältä. Mitä ehkä olenkin.
Mun tausta on siis se, että mun edellisessä suhteessa mua on petetty. Ekan kerran jo vuosia sitten, jolloin kuitenkin palattiin yhteen. Tuolloin olin exän kanssa etäsuhteessa, ja pettämisen jälkeen oli todella vaikea alkaa luottaa häneen jälleen. Hän oli pitkään pystynyt kusettamaan mua täysin, ja vaikka nähtiin vähintään joka toinen viikonloppu ja soiteltiin päivittäin, hän oli siinä ohessa pyörittänyt toistakin naista. Tämän jälkeen olin siis todella pitkään se epäileväinen ja mustasukkainen ja kontrolloiva ämmä, joka kyseli koko ajan että missä olit ja kenen kanssa. Pikkuhiljaa aloin taas luottaa, kunnolla vasta kun muutimme yhteen, mutta ei varmaan olisi kannattanut, koska ex petti sitten vuosien jälkeen taas, ja sittenpä erosimme. Nyt tuntuu, että tää tilanne uuden miehen kanssa herättää nuo vanhat tunteet ja käyttäydyn sairaalloisen mustasukkaisesti. Epäilen ja haluaisin kysellä miehen menoista kaiken ja joo kontrolloida häntä. Mulla on vahva tunne, että hänellä on jotain muuta meneillään, mutta se voi tosiaan olla vaan tunne, joka johtuu mun aiemmista huonoista kokemuksista. Pelkään menettäväni hänet, mutta vielä vahvemmin tiedän menettäväni hänet, jos alan mustasukkaisuuksissani sekoilla. En tiedä, onko miehen tekemisissä ja sanomisissa edes mitään epäilyttävää, vai onko kaikki vaan mun päässä. On myös käynyt mielessä, että pitäisikö vaan lopettaa tämä koko suhde, enkö vaan ole valmis. Tämä mies vaan on niin erityinen, en haluaisi hänestä luopua.
Mielipiteitä?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ehkä ylitulkitset omien huonojen kokemustesi pohjalta. Puhukaa suoraan! Varmasti livenä pystyt jo päättelemään paljon miehen reaktioista. Jos miehellä on muuta meneillään, niin sitten puhallat pelin poikki. Jos ei ole, sun on pakko opetella luottamaan. Jos hän oikeasti haluaa olla sun kanssa, hän varmasti yrittää ymmärtää. Mut jos luottaminen on edelleen noin hankalaa, sun kannattais varmaan parannella haavojasi jonkin aikaa. Siis yksin.
Mua siis vaan pelottaa se, että jo se puhuminenkin pelästyttää miehen, että oonko mä ihan hullu. Tuntuu et jo kun viimeksi puhuttiin niin kyselin liikaa hänen menoista. Mut toisaalta sekoon vielä pahemmin jos en sano tästä mitään. -ap
Jos tenttaat kovasti tämän menoista, niin sekin voi säikäyttää.
Jos on ollut ulkona, niin "aijaa? Mitä teitte?" ->'"oltiin terassilla ja sen jälkeen istuskeltiin kallioilla" --> "kuulostaa kivalta, kun oli niin hyvä ilmakin".
Tarvitseeko sinun tietää tarkasti mitä on tehnyt ja jutellut? Jos et voi luottaa tähän tyyppiin, niin jätä leikki kesken.
Tollanen mä tiiätkö alkuun olinkin. Nyt vaan yhtäkkiä on alkanu puskee näitä vanhoja epävarmuuksia ja sekoiluja. Ja varmaan jo viikonloppuna pelästytin hänet kyselyllä.
Sehän tässä nyt on et kun en tiedä että onko tää luottamusongelma kuitenkin vaan mun päässä. Just että ajanko sekoiluillani ihanan miehen pois. -ap
No, itse en ainakaan jatkaisi suhdetta mikäli tuntuisi siltä, ettei toiseen voi luottaa.
Sitä olenkin aina ihmettellyt mustasukkaisissa, että miksi jäädään suhteeseen jos tuntuu ettei toiseen voi pätkääkään luottaa? Sitten epäillään, tentataan ja jopa vahditaan ja vakoillaan. Mitä järkeä tuollaisessa on, oikeasti?
Jos toinen tuntuu epäluotettavalta, niin turha lähteä parisuhteeseen sellaisen kanssa.
Tässä nyt ei ole kyse niinkään siitä, että toinen tuntuisi epäluotettavalta (ei ole oikeasti tietääkseni TEHNYT mitään, kaikki mun epäilykset perustuu johonkin sanomisiin suurinpiirtein sivulauseissa tai omiin epämääräisiin fiiliksiin) vaan siitä että mä en osaa luottaa, kun eksän kanssa opin epäilemään kaikkea. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
"Tapailette". Oletteko edes sopineet, että eksklusiivisesti? Siis muuten kuin että mies sanoo että riität hänelle?
Ellette, niin ei sulla ole edes "oikeutta" olla mustasukkainen. Tapailusuhteissa saa tapailla muitakin, ellei ole erikseen sovittu.
Kunnon seurustelusuhde sitten asia erikseen, jos sovitaan että ollaan monogaamisessa parisuhteessa eikä enää haluta tapailla muita...
Joo, tiedän että mulla ei ole oikeutta olla mustasukkainen. Tai kai mulla on oikeus tuntea mitä nyt tunnenkin, mutta ei oikeutta toimia sen pohjalta ja vaatia mieheltä ties mitä.
Ollaan puhuttu, että katsotaan pikkuhiljaa mitä meistä vois ehkä tulla. Että nyt ollaan molemmat vielä niin rikki eroistamme, että ei pystytä kumpikaan vielä lupaamaan mitään. Mikä on ihan totta. Mies on itse mun mitenkään kyselemättä ja tivaamatta sanonut, että ei nyt eron jälkeen ollut etsimässä mitään suhdetta ja jos mua ei nyt tullut vastaan, niin ei olis ketään muutakaan. Siis niinku tällasessa suhdeviritysmielessä. HÄN on myös myös ilmaissut, että haluaisi että tapailtaisiin avoimemmin (nyt on ollut hyvin matala profiili mun hankalan eksän takia ja koska en oo valmis vielä esitteleen häntä lapsille) yms. mistä huomaa et on miettinyt tätä juttuamme kyllä. Tokihan tämä ei tarkoita, etteikö hänellä voisi olla jotain säätöjä/panoja. Ennen on kuitenkin aina baari-iltojensa (joita ei ole monta ollut) jälkeen vielä sanonut, että ei ollut naisseuraa eikä ole ollut haku päällä liikkeellä. Nyt ei sanonut, sanoi vain että oli jatkoilla poikien kanssa, "tai oli siinä sellanen isompi seurue". Mikä mun mustasukkaisiin korviin kuulostaa siltä, että oli naisiakin. Eikä siinä mitään, en voi eristää häntä muista naisista, mutta jos on ollut joku säätö/pano niin se kyllä satuttaa. Aiemmin on myös pikkupäissään baarista usein soittanut mulle, nyt ei. Että jotenkin vaan tuntuu, että on jotain muutakin meneillään. Toisaalta heti puoliltapäivin viestitteli mulle ja myöhemmin vielä soitettiin. Nyt hän on reissussa oloissa jossa ei oikein netti ja puhelin toimi (ja tän mä kyllä täysin uskon mut en viitsi selittää tunnistettavuuden takia yksityiskohtia) niin pidetään radiohiljaisuutta. Silti eilen illallakin hän laittoi mulle viestiä lyhyesti. Tokihan niitä viestejä voi laittaa useammillekin muijille, I get that. En tiedä kuvittelenko ja ylitulkitsenko. -ap
Vaikka ei olisi vielä vakavinta suhdetta meneillään, niin en silti katselisi sellaista, että tapailemani mies paneskelisi (muka luvan kanssa) muita silloin kuin itse en ole paikalla.
Jos mieheni olisi tapailuvaiheessa kokenut tarpeelliseksi ilmoittaa, että ei ollut naissäätöjä kun kävivät kavereiden kanssa ulkona, niin olisin stopannut homman siihen.
Ensinnäkin jos toinen on oikeasti kiinnostunut, niin hän ei halua sössiä alkavaa suhdetta joillain naissekoiluillaan. Ihastunut kun yleensä ei edes "näe" kuin sen ihastuksensa kohteen.Toiseksi, antaa kynnysmatto -kuvan, mikäli hyväksyvästi nyökkäillen vain kuuntelee noita "joo ei mulla tällä kertaa tarttunu yhdenillanjuttua mukaan sieltä baarista".
Meillä oli miehen kanssa noin puoli vuotta tapailua, ennenkuin sovittiin ihan "virallisesti" seurustelevamme. Vaan kumpikaan ei olettanut, että tuon tapailuvaiheen aikana olisi vielä voinut vapaasti paneskella muita. Eikä edes olisi kiinnostanut, kun oli niin vahvassa ihastumishuumassa.
Itse olen ottanut nuo miehen sanomiset siitä, että ei ole ollut mitään muita naisia kuvioissa, ihan hyvällä? Ei niitä todellakaan ole sanottu noin, että ei tällä kertaa ollut mitään yhdenyönjuttua, vaan että olin ulkona mutta en käy siellä etsimässä naisseuraa. Meidän suhde alkoi vähän puolivahingossa viestittelynä ja sitten nähtiin ja oli kivaa, mutta ei alkuun sen kummemmin sovittu että mikä suhde tämä nyt on. Että noinkin hän on vähän kertonut, että missä tässä nyt mennään. On halunnut kertoa. -ap
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen keskittymään lapsiin enemmän kuin uuteen ukkoon. Sulla pitää ensin olla oma itseluottamus ja itsetunto kohdallaan. Et tarvitse miestä vaan pärjäät hyvin yksin. Kun sen ymmärrät, uusi suhde voi toimia. Miksi niin kiire?
Keskityn kyllä lapsiini, siitä ei tarvi olla huolissaan.
Kenenkään muun kanssa ei olisi kiire, mutta tämä ihminen on ollut mun elämässä 15 vuotta ja meillä on molemmilla ollut toisistamme sellaiset "entäs jos?" -fiilikset. Nyt ollaan eka kertaa molemmat yhtä aikaa vapaita. En haluaisi jossitella seuraavaa viittätoista vuotta. -ap
Itse yli vuoden etäsuhteessa eläneenä olen kokenut jossain kohtaa suhdetta saman tunnetilan. Tuntuu että viestittely muuttuu arkipäiväiseksi eikä ole enää niin lepertelypohjaista. Siinä kohtaa kävi mustia ajatuksia että eikö olekaan enää samoja tunteita minua kohtaan/ onko toinen nainen. Mikä todella typerä ajatusmalli, koska kyllä se puhuu omaa kieltänsä kun ollaan yhdessä :) Toista ei kannata "tukahduttaa" liiallisella yhteydenpidolla ja se on vain yritettävä jäsennellä itselleen asiat. Jos teillä tapaamiset muuten on rakkaudentäyteistä aikaa eikä siinä ole muutosta tapahtunut, niin yritä olla huoleti :) ja kerta mies myös itse aktiivisesti ottaa yhteyttä sinuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmänkin kuulostaa siltä, että tukehdutat toisen jatkuvalla yhteyspakolla.
Pidät tietyn jännitteen ja salaperäisyyden, jos et ole koko ajan soittelemassa, vaan hänen täytyy soittaa sinulle.
Kukaan ei halua ripustautujaa, vaan itsenäisen aikuisen, joka antaa myös sitä omaa tilaa.
Anteeksi mutta miten kotona pienten lasten kanssa oleva äiti saa pidettyä jännitteen ja salaperäisyyden? Ei kuule mitenkään. Kannattaa panostaa tuohon itsenäinen aikuinen sektoriin.
Juurikin sillä, ettei ole jatkuvasti ripustautumassa. Ei se vaadi mitään ihmeellisiä temppuja, vaan sitä ettet ole jatkuvasti ottamassa yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
"Tapailette". Oletteko edes sopineet, että eksklusiivisesti? Siis muuten kuin että mies sanoo että riität hänelle?
Ellette, niin ei sulla ole edes "oikeutta" olla mustasukkainen. Tapailusuhteissa saa tapailla muitakin, ellei ole erikseen sovittu.
Kunnon seurustelusuhde sitten asia erikseen, jos sovitaan että ollaan monogaamisessa parisuhteessa eikä enää haluta tapailla muita...
Joo, tiedän että mulla ei ole oikeutta olla mustasukkainen. Tai kai mulla on oikeus tuntea mitä nyt tunnenkin, mutta ei oikeutta toimia sen pohjalta ja vaatia mieheltä ties mitä.
Ollaan puhuttu, että katsotaan pikkuhiljaa mitä meistä vois ehkä tulla. Että nyt ollaan molemmat vielä niin rikki eroistamme, että ei pystytä kumpikaan vielä lupaamaan mitään. Mikä on ihan totta. Mies on itse mun mitenkään kyselemättä ja tivaamatta sanonut, että ei nyt eron jälkeen ollut etsimässä mitään suhdetta ja jos mua ei nyt tullut vastaan, niin ei olis ketään muutakaan. Siis niinku tällasessa suhdeviritysmielessä. HÄN on myös myös ilmaissut, että haluaisi että tapailtaisiin avoimemmin (nyt on ollut hyvin matala profiili mun hankalan eksän takia ja koska en oo valmis vielä esitteleen häntä lapsille) yms. mistä huomaa et on miettinyt tätä juttuamme kyllä. Tokihan tämä ei tarkoita, etteikö hänellä voisi olla jotain säätöjä/panoja. Ennen on kuitenkin aina baari-iltojensa (joita ei ole monta ollut) jälkeen vielä sanonut, että ei ollut naisseuraa eikä ole ollut haku päällä liikkeellä. Nyt ei sanonut, sanoi vain että oli jatkoilla poikien kanssa, "tai oli siinä sellanen isompi seurue". Mikä mun mustasukkaisiin korviin kuulostaa siltä, että oli naisiakin. Eikä siinä mitään, en voi eristää häntä muista naisista, mutta jos on ollut joku säätö/pano niin se kyllä satuttaa. Aiemmin on myös pikkupäissään baarista usein soittanut mulle, nyt ei. Että jotenkin vaan tuntuu, että on jotain muutakin meneillään. Toisaalta heti puoliltapäivin viestitteli mulle ja myöhemmin vielä soitettiin. Nyt hän on reissussa oloissa jossa ei oikein netti ja puhelin toimi (ja tän mä kyllä täysin uskon mut en viitsi selittää tunnistettavuuden takia yksityiskohtia) niin pidetään radiohiljaisuutta. Silti eilen illallakin hän laittoi mulle viestiä lyhyesti. Tokihan niitä viestejä voi laittaa useammillekin muijille, I get that. En tiedä kuvittelenko ja ylitulkitsenko. -ap
Vaikka ei olisi vielä vakavinta suhdetta meneillään, niin en silti katselisi sellaista, että tapailemani mies paneskelisi (muka luvan kanssa) muita silloin kuin itse en ole paikalla.
Jos mieheni olisi tapailuvaiheessa kokenut tarpeelliseksi ilmoittaa, että ei ollut naissäätöjä kun kävivät kavereiden kanssa ulkona, niin olisin stopannut homman siihen.
Ensinnäkin jos toinen on oikeasti kiinnostunut, niin hän ei halua sössiä alkavaa suhdetta joillain naissekoiluillaan. Ihastunut kun yleensä ei edes "näe" kuin sen ihastuksensa kohteen.Toiseksi, antaa kynnysmatto -kuvan, mikäli hyväksyvästi nyökkäillen vain kuuntelee noita "joo ei mulla tällä kertaa tarttunu yhdenillanjuttua mukaan sieltä baarista".
Meillä oli miehen kanssa noin puoli vuotta tapailua, ennenkuin sovittiin ihan "virallisesti" seurustelevamme. Vaan kumpikaan ei olettanut, että tuon tapailuvaiheen aikana olisi vielä voinut vapaasti paneskella muita. Eikä edes olisi kiinnostanut, kun oli niin vahvassa ihastumishuumassa.
Itse olen ottanut nuo miehen sanomiset siitä, että ei ole ollut mitään muita naisia kuvioissa, ihan hyvällä? Ei niitä todellakaan ole sanottu noin, että ei tällä kertaa ollut mitään yhdenyönjuttua, vaan että olin ulkona mutta en käy siellä etsimässä naisseuraa. Meidän suhde alkoi vähän puolivahingossa viestittelynä ja sitten nähtiin ja oli kivaa, mutta ei alkuun sen kummemmin sovittu että mikä suhde tämä nyt on. Että noinkin hän on vähän kertonut, että missä tässä nyt mennään. On halunnut kertoa. -ap
Tuon pitäisi olla niin itsestäänselvä asia, että tarve sen mainitsemiseen nostaisi niskakarvat pystyyn.
Että sinällään ihan ymmärrän epävarmuutesi tuon miehen suhteen, itse harkitsisin tarkkaan kannattaako mitään tapailuja enää jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
"Tapailette". Oletteko edes sopineet, että eksklusiivisesti? Siis muuten kuin että mies sanoo että riität hänelle?
Ellette, niin ei sulla ole edes "oikeutta" olla mustasukkainen. Tapailusuhteissa saa tapailla muitakin, ellei ole erikseen sovittu.
Kunnon seurustelusuhde sitten asia erikseen, jos sovitaan että ollaan monogaamisessa parisuhteessa eikä enää haluta tapailla muita...
Joo, tiedän että mulla ei ole oikeutta olla mustasukkainen. Tai kai mulla on oikeus tuntea mitä nyt tunnenkin, mutta ei oikeutta toimia sen pohjalta ja vaatia mieheltä ties mitä.
Ollaan puhuttu, että katsotaan pikkuhiljaa mitä meistä vois ehkä tulla. Että nyt ollaan molemmat vielä niin rikki eroistamme, että ei pystytä kumpikaan vielä lupaamaan mitään. Mikä on ihan totta. Mies on itse mun mitenkään kyselemättä ja tivaamatta sanonut, että ei nyt eron jälkeen ollut etsimässä mitään suhdetta ja jos mua ei nyt tullut vastaan, niin ei olis ketään muutakaan. Siis niinku tällasessa suhdeviritysmielessä. HÄN on myös myös ilmaissut, että haluaisi että tapailtaisiin avoimemmin (nyt on ollut hyvin matala profiili mun hankalan eksän takia ja koska en oo valmis vielä esitteleen häntä lapsille) yms. mistä huomaa et on miettinyt tätä juttuamme kyllä. Tokihan tämä ei tarkoita, etteikö hänellä voisi olla jotain säätöjä/panoja. Ennen on kuitenkin aina baari-iltojensa (joita ei ole monta ollut) jälkeen vielä sanonut, että ei ollut naisseuraa eikä ole ollut haku päällä liikkeellä. Nyt ei sanonut, sanoi vain että oli jatkoilla poikien kanssa, "tai oli siinä sellanen isompi seurue". Mikä mun mustasukkaisiin korviin kuulostaa siltä, että oli naisiakin. Eikä siinä mitään, en voi eristää häntä muista naisista, mutta jos on ollut joku säätö/pano niin se kyllä satuttaa. Aiemmin on myös pikkupäissään baarista usein soittanut mulle, nyt ei. Että jotenkin vaan tuntuu, että on jotain muutakin meneillään. Toisaalta heti puoliltapäivin viestitteli mulle ja myöhemmin vielä soitettiin. Nyt hän on reissussa oloissa jossa ei oikein netti ja puhelin toimi (ja tän mä kyllä täysin uskon mut en viitsi selittää tunnistettavuuden takia yksityiskohtia) niin pidetään radiohiljaisuutta. Silti eilen illallakin hän laittoi mulle viestiä lyhyesti. Tokihan niitä viestejä voi laittaa useammillekin muijille, I get that. En tiedä kuvittelenko ja ylitulkitsenko. -ap
Vaikka ei olisi vielä vakavinta suhdetta meneillään, niin en silti katselisi sellaista, että tapailemani mies paneskelisi (muka luvan kanssa) muita silloin kuin itse en ole paikalla.
Jos mieheni olisi tapailuvaiheessa kokenut tarpeelliseksi ilmoittaa, että ei ollut naissäätöjä kun kävivät kavereiden kanssa ulkona, niin olisin stopannut homman siihen.
Ensinnäkin jos toinen on oikeasti kiinnostunut, niin hän ei halua sössiä alkavaa suhdetta joillain naissekoiluillaan. Ihastunut kun yleensä ei edes "näe" kuin sen ihastuksensa kohteen.Toiseksi, antaa kynnysmatto -kuvan, mikäli hyväksyvästi nyökkäillen vain kuuntelee noita "joo ei mulla tällä kertaa tarttunu yhdenillanjuttua mukaan sieltä baarista".
Meillä oli miehen kanssa noin puoli vuotta tapailua, ennenkuin sovittiin ihan "virallisesti" seurustelevamme. Vaan kumpikaan ei olettanut, että tuon tapailuvaiheen aikana olisi vielä voinut vapaasti paneskella muita. Eikä edes olisi kiinnostanut, kun oli niin vahvassa ihastumishuumassa.
Itse olen ottanut nuo miehen sanomiset siitä, että ei ole ollut mitään muita naisia kuvioissa, ihan hyvällä? Ei niitä todellakaan ole sanottu noin, että ei tällä kertaa ollut mitään yhdenyönjuttua, vaan että olin ulkona mutta en käy siellä etsimässä naisseuraa. Meidän suhde alkoi vähän puolivahingossa viestittelynä ja sitten nähtiin ja oli kivaa, mutta ei alkuun sen kummemmin sovittu että mikä suhde tämä nyt on. Että noinkin hän on vähän kertonut, että missä tässä nyt mennään. On halunnut kertoa. -ap
Tuon pitäisi olla niin itsestäänselvä asia, että tarve sen mainitsemiseen nostaisi niskakarvat pystyyn.
Että sinällään ihan ymmärrän epävarmuutesi tuon miehen suhteen, itse harkitsisin tarkkaan kannattaako mitään tapailuja enää jatkaa.
Jaa että toisaalta en saa olla mustasukkainen, koska vain tapailemme ja koska emme ole sopineet monogaamisesta parisuhteesta, mutta toisaalta siinä vaiheessa kun olemme tavanneet kerran vuosien tauon jälkeen ja sopineet suhteestamme tyyliin että olis kiva tavata toistekin, on itsestäänselvyys että olemme tästedes lupautuneet vain toisillemme ja on mieheltä niskakarvat pystyyn nostattavaa sanoa, että ei käy baareissa pokailemassa naisia? Ei täällä muutkaan kuin minä ihan täysillä käy. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja edelleen, mä en ole missään vaiheessa vaatinut mieheltä päivittäistä yhteydenpitoa. Keväästä asti ollaan viestititelty, alkuun harvemmin, sitten lähes päivittäin. Molemmat ovat tasapuolisesti olleet aktiivisia. Soiteltu ollaan välillä lähes päivittäin, välillä harvemmin, riippuen molempien menoista. Tässä mies on ollut jopa aktiivisempi. Kunnes sitten viime viikolla minä olin aina se joka soitti. Ei, en soittanut joka päivä, enkä monta kertaa päivässä, vaan muistaakseni kolme kertaa viikon aikana. Muina päivinä laiteltiin viestejä, useimmiten miehen aloitteesta. Mies on lomalla ja on kuulemma paljon menoa. Tämän perusteella mun mielessä on alkanut pyöriä, että onko tää nyt hiipumassa, mustasukkaisia ajatuksia ja halu tietää miehen menoista. YHDEN KERRAN olen kysellyt häneltä hänen baari-illastaan. Yhden kerran. Sen pahemmin en siis ole kytännyt, kontrolloinut enkä ripustautunut. Vielä. PELKÄÄN tekeväni niin ja sössiväni kaiken, jos en saa näitä ajatuksia kuriin. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen että epäilet aiheesta. Been there done that - ja hu@ripukkihan se siellä.