Olenko sairaalloisen mustasukkainen?

Vierailija

31.07.2018 | 10:42

No niin, analysoikaa mut. Koittakaa jaksaa lukea. Oon keväällä eronnut ex-miehestäni ja nyt kesällä alkanut tapailla toista miestä. Oman ajatusmaailmani mukaan tää uusi suhde alkoi vähän liian pian, mutta näin nyt pääsi käymään. Uuden miehen olen tuntenut kaverina jo vuosia ja meillä on aina ollut se tietty jännite, mutta aiemmin ei varsinaisesti mitään ole ollut. Hän on myös eronnut keväällä pitkästä suhteesta.

Asutaan eri paikkakunnilla, joten ei olla päästy näkemään kuin harvakseltaan. Lisäksi ollaan soiteltu ja viestitelty lähes päivittäin. Mun mielestä meillä vaan on joku yhteys, on helppo olla ja puhua ja fyysinen vetovoima on suuri. Viimeksi nähtiin reilu viikko sitten, minkä jälkeen mies on mielestäni ollut jotenkin etäinen. On kyllä viestitelty tai soiteltu joka päivä, ja molemmat ovat vuoron perään aloittaneet viestittelyn, mies ehkä jopa ollut aktiivisempi. Minä sen sijaan olen aina ollut se joka on soittanut. Hän on ehkä jotenkin ollut sellainen, että nyt ei hei kannata soitella, kun olen niin paljon menossa. Ei ole myöskään puhunut mulle niin lämpimästi/hellästi/kaipaavat kuin aiemmin. Mulle on tullut sellainen olo, että laittaa mulle viestiä, että mun kanssa kommunikointi tulee sillä nopeasti hoidettua, ja voi sitten keskittyä muuhun. Hän on toki lomalla ja puhuttiinkin siitä, että haluaa nyt mennä ja tehdä ja nähdä kavereita. Puhuttiin myös siitä, että minusta se voi tuntua hankalalta, kun itse olen suht pienten lasten kanssa ja omaa aikaa on todella vähän. Mies myös sanoi, että vaikka haluaa mennä, se ei tarkoita, että hän haluaisi pokailla naisia tai etsiä uutta suhdetta. Että minä riitän. Kun ollaan yhdessä ja hän katsoo minua silmiin, uskon häntä. Mutta nyt kun ollaan erossa, olen todella epävarma itsestäni ja pelkään, että mies löytää hetkenä minä tahansa toisen. Lauantaina hän oli kavereidensa kanssa ulkona aamuun asti, ja kertoi tästä vasta kun vähän kyselin, ja mielestäni jotenkin tosi lyhyesti/välttelevästi. Ennen on aina kertonut itse tällaiset. Hävettää että edes kyselin, vaikutan varmaan mustasukkaiselta ja kontrolloivalta ämmältä. Mitä ehkä olenkin.

Mun tausta on siis se, että mun edellisessä suhteessa mua on petetty. Ekan kerran jo vuosia sitten, jolloin kuitenkin palattiin yhteen. Tuolloin olin exän kanssa etäsuhteessa, ja pettämisen jälkeen oli todella vaikea alkaa luottaa häneen jälleen. Hän oli pitkään pystynyt kusettamaan mua täysin, ja vaikka nähtiin vähintään joka toinen viikonloppu ja soiteltiin päivittäin, hän oli siinä ohessa pyörittänyt toistakin naista. Tämän jälkeen olin siis todella pitkään se epäileväinen ja mustasukkainen ja kontrolloiva ämmä, joka kyseli koko ajan että missä olit ja kenen kanssa. Pikkuhiljaa aloin taas luottaa, kunnolla vasta kun muutimme yhteen, mutta ei varmaan olisi kannattanut, koska ex petti sitten vuosien jälkeen taas, ja sittenpä erosimme. Nyt tuntuu, että tää tilanne uuden miehen kanssa herättää nuo vanhat tunteet ja käyttäydyn sairaalloisen mustasukkaisesti. Epäilen ja haluaisin kysellä miehen menoista kaiken ja joo kontrolloida häntä. Mulla on vahva tunne, että hänellä on jotain muuta meneillään, mutta se voi tosiaan olla vaan tunne, joka johtuu mun aiemmista huonoista kokemuksista. Pelkään menettäväni hänet, mutta vielä vahvemmin tiedän menettäväni hänet, jos alan mustasukkaisuuksissani sekoilla. En tiedä, onko miehen tekemisissä ja sanomisissa edes mitään epäilyttävää, vai onko kaikki vaan mun päässä. On myös käynyt mielessä, että pitäisikö vaan lopettaa tämä koko suhde, enkö vaan ole valmis. Tämä mies vaan on niin erityinen, en haluaisi hänestä luopua.

Mielipiteitä?

Vastaa

Tapahtumat

Olenko sairaalloisen mustasukkainen?

Kommentit (51)