Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pitääkö ko Suomi pitää asuttuna?
29.07.2018 |
Tällä viikolla julkaistiin kysely, jonka mukaan ylivoimainen enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut koko Suomen asuttuna pitämiseksi.
Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa ja kuinka paljon se saa maksaa, va saako se maksaa ihan mitä vaan, että jokaisella oikeus vaatia kaikki palvelut ihan minne tahansa, minne hän on päättänyt mökkinsä rakentaa?
Keskustahan luonnollisesti pääsi hakkaamaan tattia ringissä, kun kuuli kyselyn tuloksen, mutta kun Keskustan päättäjiltä kysyttiin, että mitä se koko Suomen asuttuna pitäminen tarkoittaa, niin mitään kongreettista ei enää löytynytkään, vaan ainoastaan ympäripyöreätä hölinää.
Itse olen sitä mieltä, että missään nimessä joka niemennotkoa ja saarelmaa ei pidä asuttuna pitää, mutta en myöskään kannata sitä, että kaikki keskitettäisiin pääkaupunkiseudulle, enkä edes sitäkään, että panostettaisiin ainoastaan 3-4 kasvukeskukseen.
Varmasti ihmiset ihan vilpittömästi kyselyyn vastasivat (tosin otanta pieni, vain noin 1000 vastaajaa), mutta mikä olisikaan ollut tulos, jos vastaajille olisi annettu eri vaihtoehtoja ja kerrottu, kuinka paljon ne tulee veronmaksajille kustantamaan?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole valmis maksamaan extraa siksi, että osa ihmisistä haluaa asua pienemmillä paikkakunnilla koska syyt X. Asuinpaikkansa voi nykyisin muutenkin valita jo vapaammin mitä aiemmin, kiitos etätyömahdollisuuksien ainakin toimistotöissä.
Globaali trendi on kaupungistuminen. Huvittuneena luen Helsingin mollausta, se ei ole nähnytkään suurkaupunkia.
No saadaanhan tänne sentään selkeitä vastauksia itse kysymykseen, eikä ainoastaan huudella vain tunnepohjalta asian vierestä. Kiitos siitä
Tuo etätyö vain on juuri yksi niistä syistä, jotka mahdollistaa sen maaseudulla asumisen vain mukavuusyistä. Sen jälkeen, kun maakunissa asumisen tukeminen lopetetaan, on tietenkin lähes yhdentekevää, kuka minnekin muuttaa, mutta niin kauan, kuin jokaisella on oikeus vaatia yhteiskunnalta peruspalveluita riippumatta siitä, missä hän asuu, voidaan kysyä, että minkälaisen hinnan kaupunkilaiset haluavat maksaa siitä, että jotkut tykkää asua maaseudun rauhassa, vaikka se ei heidän työnsä kannalta välttämätöntä, tai jopa järkevää olisikaan.
Helsingistä voin sanoa vain sen, että kaikki on tietenkin suhteellista. Maailman mittakaavassa Helsinki on tietenkin melko mitätön metropoli, mutta jossain Kainuun korvessa ikänsä asuneelle se on kyllä suurkaupunki ihan konkreettisesti.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tähänkin asti on voinut ne palvelut taata joka paikkakunnalle, niin miten ei näin teknologia-aikakaudella pystyisi siihen? 70-80-luvun Suomi oli hyvin köyhä vielä verrattuna nykysuomeen, ja silloin oli palvelut joka niemessä ja notkelmassa missä asui ihmisiä enemmän kuin pari. Miksi rikas nykysuomi ei muka pystyisi palveluja tuottamaan menemättä konkurssiin? Kyse on vaan halusta.
Rahaa menee ja tulee, joka paikkaan sitä öysätään, kuten vaikka EU:hun, mutta sitten aletaan laskea pennosia kun omille kansalaisille omassa maassa pitäisi olla edes peruspalvelut?
70- ja 80-luvuilla palveluita hoidettiin ihan eri asenteella. Postikin oli valtion virasto, eli hommia hoidettiin sen mukaisesti. Kylän postikonttorissa saattoi olla useitakin henkilöitä töissä, kun nyt saman homman hoitaa yhden hengen asiamiesposti esim. R-Kioskilla.
Samaan aikaan maa eli myös edelleen voimakkaasti maataloudesta, eikä EU:n tilojen kokoa rajoittavista ja ympäristövastuita määrittelevistä direktiiveistä ollut vielä tietoakaan. Maatalous ei myöskään ollut koneistunut samassa määrin kuin nyt, joten töitä riitti tilalla useammallekin. Ja maatalous puolestaan työllisti paikallisia meijereitä, leipomoita, lannoitekauppiaita ja konekorjaajia.
Neecerit vois laittaa lappiin johonkin kotaan asumaan.
Ei tänne stadiin tarvii kaikkien lanthalaisten tulla.
Vierailija kirjoitti:
Jo nyt valtio edistää pääasiassa pääkaupunkiseudun kehittämistä. Muutama muu isompi kasvukeskus on myös saamapuolella. Taantuville alueille annataan kyllä sympatiaa, mutta ei käytännössä mitään. Ne jotka valittavat, että joutuvat maksamaan maaseutujen asukkaiden palvelut, voisivat ottaa asioista oikeasti selvää.
Hevonkakkia. Googlaa valtionosuusjärjestelmä, niin opit jotain. Valtion työpaikoissakaan Helsinki ei ole yliedustettuna verrattuna maakuntakeskuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne ulkolaiset saa pysyä ihan siellä Hesassa jonne päämisteri ne kutsui.Paljon työtätekeviä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne ulkolaiset saa pysyä ihan siellä Hesassa jonne päämisteri ne kutsui.Paljon työtätekeviä.
Eikö tää pääministeri kuulu johonkin maalaisten puolueeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo nyt valtio edistää pääasiassa pääkaupunkiseudun kehittämistä. Muutama muu isompi kasvukeskus on myös saamapuolella. Taantuville alueille annataan kyllä sympatiaa, mutta ei käytännössä mitään. Ne jotka valittavat, että joutuvat maksamaan maaseutujen asukkaiden palvelut, voisivat ottaa asioista oikeasti selvää.
Hevonkakkia. Googlaa valtionosuusjärjestelmä, niin opit jotain. Valtion työpaikoissakaan Helsinki ei ole yliedustettuna verrattuna maakuntakeskuksiin.
Juuri näin. Huvittaa tämä kepulien mustan kääntäminen valkoiseksi, eli valehdellaan ihan pokerilla asia aivan päinvastaiseksi. Kyllähän tosiasia on se, että valtionosuusjärjestelmässä maksajia on nimenomaan suurimmat kasvukseksukset ja nettosaajina taas maakunnat. Ei liene kenellekään mikään suuri yllätys, että vuodesta toiseen suurin nettosaaja on ollut Pohjois-Pohjanmaa, joka sattuu olemaan kepulivaltaisin maakunta ja josta sattumalta on kotoisin myös pääministerimme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ruoka tuotetaan, jos kaikki asuvat kaupungeissa? Ostetaan kaupasta vai?
Kovin on surullista luettavaa nämä kommentit. No tietenkin se ruoka tuotetaan siellä missä sitä on järkevintä tuottaa.
Täytyy nyt kuitenkin muistaa, että se samainen ruoka tuotetaan nyt huomattavasti pienemmällä porukalla, kuin vielä 20-30 vuotta sitten. Keskittämisen varaa on vielä runsaasti, sillä tilakoot vieläkin Suomessa kohtuu pieniä. Siis totta kai siellä maaseudulla asuvat jakossakin ne, jotka sieltä maaseudulta leipänsä saavat, ja jotka kykenevät tuottamaan lisäarvoa yhteiskunnalle. Sen sijaan sellaisten asumista maaseudulla ei tule tukea, jotka asuvat siellä vain mukavuussyistä.
Eli olet niitä ihmisiä jotka haluavat ruuan tuotannon häviävän suomesta, koska liian kallista. Eikö tämä kesä jo opettanut, että ruuasta voi tulla maailmanlaajuisesti pulaa ja silloin hinnat triplaa jos sitä edes saadaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset valitsevat jo nyt, miten lähellä palveluja haluavat asua.
Joo, mutta saattaa se ketuttaa, jos olet sen unelmiesi talon rakentanut järven rantaan ja se 10 km päässä oleva kunta palveluineen lakkautetaan, kun olet asunut siinä 5 vuotta.
No minä tarjoan hieman konkretiaa: Ykkösprioriteettina 4-6 kasvukeskusta joissa olisi kaikki mahdolliset palvelut yliopistoineen ja yliopistosairaaloineen. Seuraavalla tasolla sitten kymmenkunta kakkostason kasvukseksusta, joita kymmenkunta kappaletta. Kolmostasolla sitten pienemmät keskukset näitä ehkä joku 10-20 kipaletta. Näiden alueiden vaikutuspiirin ulopuolella asuvat joutuisivat itse kustantamaan asumisensa ja palvelunsa, elleivät kykene työllään perustelemaan maalla asumistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jo nyt valtio edistää pääasiassa pääkaupunkiseudun kehittämistä. Muutama muu isompi kasvukeskus on myös saamapuolella. Taantuville alueille annataan kyllä sympatiaa, mutta ei käytännössä mitään. Ne jotka valittavat, että joutuvat maksamaan maaseutujen asukkaiden palvelut, voisivat ottaa asioista oikeasti selvää.
Muissa Pohjoismaissa talous ei takkua lainkaan sitä luokkaa kuin Suomessa. Jokainen noista on kehittänyt voimakkaasti pääkaupunkiaan. Suomi ei, koska Suomessa rahaa on hassattu Heinoloiden peruspalveluihin. No, pidetään sitten ne työttömät talouskasvun sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole valmis maksamaan extraa siksi, että osa ihmisistä haluaa asua pienemmillä paikkakunnilla koska syyt X. Asuinpaikkansa voi nykyisin muutenkin valita jo vapaammin mitä aiemmin, kiitos etätyömahdollisuuksien ainakin toimistotöissä.
Globaali trendi on kaupungistuminen. Huvittuneena luen Helsingin mollausta, se ei ole nähnytkään suurkaupunkia.
Urbanisaatio eli kaupungistuminen voi myöskin olla syytä ideologian värittämästä politiikasta, joka on vallalla ympäri maailmaa, joskin tämän keskittämis+yksityistämispolitiikan trendi on ollut muutaman vuosikymmenen valtavirtaa - johtuen Yhdysvaltojen harjoittamasta sisä- ja ulkopolitiikasta n. 70-luvulta lähtien (dollarin ja kultastandardin yhteydestä luopuminen ja markkinoiden lopullinen vapauttaminen kaikenlaisesta sääntelystä). Käytännössä valtaa on annettu isoille, kansainvälisille yrityksille sekaantua eri maiden sisäpolitiikkaan ja lobbareiden avulla ohjata lakitekstien sisältöä kohti heille suotavaa lopputulosta, koska ko. vakuuttelu globalisaation väistämättömyydestä otetaan mukisematta vastaan. Teknologian ja eritoten kommunikaatio- ja informaatioteknologian kehittäminen on helpottanut tämän trendin kehittymistä, sillä nykyään yhä useammalla on helppo vaihtaa rahojensa sijaintia, koska raha on nykyään ykkösiä ja nollia ruudulla - ja näinhän onkin tehty ihan pienienkin toimijoiden toimesta.
On jokseenkin huvittavaa sanoa, että voi asua missä haluaa, kunhan maksaa itse viulut - tämä ei pidä paikkaansa, sillä nykyään muutetaankin työn perässä eli pendelöinti on osa tätä keskittämisideologiaa. Täällä pitkien etäisyyksien ja protestanttisen työmoraalin maassa tämä tarkoittaa sitä, että sinne mennään, minne pääasiassa käsketään. Väite pitää paikkansa eritoten alemman keskiluokan ja työväenluokan desiilien keskuudessa, sekä tietenkin työttömien. Jo nyt on nähtävissä suurimmissa kasvukeskuksissa työn ja halvan asumisen puutteita, ja etenkin nuorten valkokaulustyöläisten työttömyys on suhteellisen korkealla.
On yksi asia, mikä kannattaa pitää mielessä, kun puhutaan urbanisaatiosta - kuka hyötyy maaseudun autioitumisesta? Pohjavesivarannot ja uudet malmiesiintymät houkuttavat, kenties? Tottakai teollisuus kasvaa sinne, missä resurssit ovat ja nytkin on esim. Lapissa kova hinku saada uusia työpaikkoja, jotta urbanisaatio ei söisi alueiden elinvoimaisuutta. Mutta ovatkohan Lapin kaivoshankkeiksi tähtäiltävien alueiden asukkaat sinisilmäisiä - vai vain epätoivoisia tulevaisuuden suhteen? Entäpä jos työvoima tuleekin sieltä, missä on luvattu halvimmat hinnat? Yleissitovat tessit loistavat poissaolollaan, kun on kyse ulkomaisista toimijoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos siellä syrjäseudulla asuu yrittäjä tai palkansaaja, niin jos mitään palveluita ei saa paikkakunnalta, ei hänen varmaan tarvitse verojakaan maksaa. Tai niin se pitäisi sitten olla. Kaupungissa joka tarjoaa monipuoliset vaihtoehdot kouluja, terveyspalveluita ym, pitäisi olla korkeampi veroprosentti. Miksi maksaa samat verot jos sillä ei mitään saa vastineeksi sinne syrjäkylälle. Muistakaa että siellä asuvat ihmiset kustantavat oman asumisensa, autonsa ja muut tarpeet itse ilman kelan asumistukia!
Vierailija kirjoitti:
Jos siellä syrjäseudulla asuu yrittäjä tai palkansaaja, niin jos mitään palveluita ei saa paikkakunnalta, ei hänen varmaan tarvitse verojakaan maksaa. Tai niin se pitäisi sitten olla. Kaupungissa joka tarjoaa monipuoliset vaihtoehdot kouluja, terveyspalveluita ym, pitäisi olla korkeampi veroprosentti. Miksi maksaa samat verot jos sillä ei mitään saa vastineeksi sinne syrjäkylälle. Muistakaa että siellä asuvat ihmiset kustantavat oman asumisensa, autonsa ja muut tarpeet itse ilman kelan asumistukia!
Kyllä Kela maksaa asumistukea koko maahan.
Hassua kun nykyään militarismi on niin kovassa huudossa, mutta sitten ei muisteta mistä tuo asuttuna pitämisen politiikka juontaa juurensa. Se palautuu nimenomaan puolustuspolitiikkaan.
Eikös ne maaseudulla elävät ole aika pitkälti lestadiolaisia. Liian vähän ihmisiähän täällä asuu ja vierailee, joku tunneli suomen ja eu n välille olisi varmaan ihan paikallaan. Mitä täällä nyt on turistille tarjota: jäälinna jaa revontulet.
Vierailija kirjoitti:
Hassua kun nykyään militarismi on niin kovassa huudossa, mutta sitten ei muisteta mistä tuo asuttuna pitämisen politiikka juontaa juurensa. Se palautuu nimenomaan puolustuspolitiikkaan.
Ehkä nykyään enää ei ajatella Venäjän niin kovin hamuavan lisämaata. Onhan heillä itsellään valtaisat määrät tyhjää.
Mutta väärässä ovat. Kyllä venäläisille aina yksi tutka-aseman paikka lisää kelpaa.
Plus maareitti Ruotsiin. Se on ensiarvoisen tärkeä jos isompaa myllyä syttyy. Venäjä voisi tunkeutua Ruotsiin sekä ala- että yläpäästä. Kaliningradin ja Leningradin sotilaspiirien joukot katkaisisivat kahdelta suunnalta meriyhteydet Ruotsiin ja nousisivat maihin etelä-Ruotsissa - samalla Murmanskin alueen joukot vyöryisivät haltuunottamansa Suomen Lapin kautta pohjois-Ruotsiin. Sveat jäisivät pahaan mottiin ja Suomen olisi hankala tarjota apua Ruotsille tuosta meren yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tähänkin asti on voinut ne palvelut taata joka paikkakunnalle, niin miten ei näin teknologia-aikakaudella pystyisi siihen? 70-80-luvun Suomi oli hyvin köyhä vielä verrattuna nykysuomeen, ja silloin oli palvelut joka niemessä ja notkelmassa missä asui ihmisiä enemmän kuin pari. Miksi rikas nykysuomi ei muka pystyisi palveluja tuottamaan menemättä konkurssiin? Kyse on vaan halusta.
Rahaa menee ja tulee, joka paikkaan sitä öysätään, kuten vaikka EU:hun, mutta sitten aletaan laskea pennosia kun omille kansalaisille omassa maassa pitäisi olla edes peruspalvelut?
Ei kai kyse ole siitä, että maa menisi konkurssiin, vaan siitä, että kuinka paljon veronmaksajat ovat valmiita maksamaan siitä, että jotkut tykkää asustella korven keskellä?
70-80 luvun Suomi oli kylläkin jo varsin varakas verrattuna 50-60- luvun Suomeen. Suurin ongelma entisiin aikoihin on se, että maaseutu ei työllistä läheskään niin paljoa kuin ennen, eli ne ihmiset eivät asu siellä maasudulla enää työn takia, vaan kuka mistäkin syystä.
Kyllä se taitaa olla just toisinpäin. Kuinka paljon veronmaksajat ovat valmiita maksamaan asumistukia pk-seudulle? kuinka paljon veronmaksajat haluaa maksaa pk-seudun julkisesta liikenteestä (nyt 50% menee veronmaksajan kukkarosta ja kaikki miljardien hukkaputket tehdään veronmaksajain rahalla). Tähän samaan voidaan lisätä ooppera, teatterit, museot yms.....
Maaseudulla liikutaan omalla autolla ja siitä valtio nyhtää veroja mielettömästi. Virikkeet on pääosin keksittävä ja rahoitettava ihan itse.
Alue: Aihe vapaa
No niin, nyt sinä sitten otit kantaa, tosin et itse asiasta, vaan ylipäätään asuntopolitiikasta. No hyvä kun edes jotain sait sanottua, vaikka sitten edes asian vierestä.
Vaikka tuo nyt meneekin offtopicin puolelle ja sille kuuluisi ihan oma ketjunsa, niin olen kyllä kanssasi samaa mieltä, eli vuokranantajien tukeminen eli asumistuki pitäisikin kokonaan lakkauttaa. Se tukihan valuu suoraan vuokranantajien taskuun. Eli palkat riittävän kokoisiksi, että yhteiskunnan ei tarvi asumista tukea, sillähän siitä selvitään. Samalla vuokratkin pysyy kohtuullisissa rajoissa, sillä asumistuki on yksi suurimmista syistä vuokrien jatkuvalle nousulle erityisesti kasvukeskuksissa..