Tasoteoriasta asiallista keskustelua tähän ketjuun kiitos
Te jotka tällä palstalla väitätte ettei tasoteoriaa ole olemassa, kuulutte selvästi siihen tasoluokkaan että olette niin kauniita/komeita ettei teidän tarvitse ajatella omaa kelpaavuuttanne. Halusittepa tai ette, tasoteoria on kuitenkin olemassa. Kaikki ihmiset eivät ole samannäköisiä. On rumia, taviksia ja kauniita/komeita. Itse olen ruma nainen ja tiedostan kyllä paikkani. Tiedän että kelpaan komeille miehille seksiin, mutta suhteeseen en komeaa miestä saisi ikinä. Haluaisin perusteluita siihen, miten voitte väittää ettei tasoteoria ole todellinen?
Kommentit (1170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bile-Dani on hyvä esimerkki siitä mitä paskaa tasoteoria on ja miten surkeasti sovellettavissa todellisuuteen. Pitkään Dani oli täällä kaikkien miesasiamiesten jumala ja suuren kateuden kohde. Päivästä toiseen länkytettiin naisille biledanin haluamisesta. Sitten tuli TIS ja yhtäkkiä Dani olikin luuseri beta-aisuri. Että näin.
Joo. Mitään tasoja ei ole. Pitkä ja komea astronautti ja työtön ruma hitsari Kainuusta ovat samalla viivalla.
eihän tuossa niin sanottu. Pointtihan on se, että se taso on lopulta niin häilyvä, eikä tosiaankaan määräydy minkään geeniloton tuloksena, joten on ihan turha ulista väärän mallisista päistä ja leuoista.
No ei tuota pointtia kyllä millään Bile-Danilla todisteta. Millä tavalla taso on häilyvä? 185 cm ja 165 cm mies ovat yhtä haluttuja?
Molemman mittaiset miehet pääsevät parisuhteeseen, jos on muuten palikat kunnossa. Lyhemmällä on ehkä vähemmän valinnanvaraa, mutta sillä ei normaaleille ihmisille ole niin suurta merkitystä, sillä yksikin sopivasti ihana riittää.
Eri asia sitten, jos tavoitteena on saada piparia mahdollisimman monilta eri naisilta, kuten näillä tasoteoreetikoilla tuntuu olevan.
Kyllä sillä oikeasti on paljonkin merkitystä, kun lyhyempi miehistä ei pääse edes tutustumaan yhtä moneen naiseen kuin pidempi. Ja täysin geeneistä johtuvista syistä. Ja tällä on toki paljon pmerkitystä myös itsetunnon suhteen, mikä laskee hänen markkina-arvoaan entisestään. Jos sinulle tärkeintä on vain "päästä parisuhteeseen" kumppanista sen enempiä välittämättä, niin se on sitten sinun käsityksesi asiasta.
Miksi tarvitsisi löytää kuin se yksi oikea kumppani, jonka kanssa saada parisuhde. Miksi määrä on noin olennaista? Ja miksi yritetään yhdistää laatu ulkonäköön? Ulkonäkö ei valitettavasti kerro viehättävyydestä mitään. Katselin kahvilassa joukkoa nuoria miehiä. Kaikki ihan tavallisen näköisiä, kukaan ei mitenkään ruma, lyhyt tai epäsiisti. Kun he alkoivat puhua, erot ilmenivät. Pahin oli yksi, joka puhui koko ajan paasaavalla ylimielisellä äänellä muiden päälle, antamatta suunvuoroa ja kuuntelematta ketään. Mikään tumma pitkä laatikkopää ei auta siinä.
Lyhyempi mies joutuu etsimään sitä yhtä oikeaa kumppania paljon pienemmästä porukasta, joten joutunee enemmän tai vähemmän tyytymään johonkin naiseen. Ja tuo pituus oli toki vain yksi esimerkki eri ominaisuuksista.
Lyhyemmälle miehelle tulee ongelma vain, jos hänen egonsa ei kestä lähestyä oman mittaisia ja pidempiä naisia.
Tämä on höpöä. Oon lähestynyt eri pituisia naisia (+-20cm oma pituus) ja yksikään yli 5cm pidempi nainen ei ole ollut kiinnostunut. Lyhyemmät naiset ovat kyllä usein kiinnostuneet. En usko, että menee sattuman piikkiin
Lyhemmät naiset ovat kiinnostuneet mutta se ei riitä. Koska haluat panna suuret määrät pitkiä (instakaunottaria). Anteeksi kun me tavalliset ihmiset ei ymmärretä mikä sulla on tässä itkun aihe.
Niin. Tuskin säkään haluat kumppania pelkän pituuden perusteella. Et ottaisi epäsopivaa kumppania, vaikka pituus olisi omaan makuusi täydellinen. Ei liity instakaunottariin vaan luonteeseen ja älykkyyteen
Älykkäänä ihmisenä siis väität, ettei se sinulle sopiva älykäs nainen voi löytyä muista kuin sinua pitemmistä naisista, eikä millään niistä lukuisista sinua lähestyneistä lyhemmistä naisista. Eli itkun aihe onkin se että pitäisi olla hirveen helppoa?
Vierailija kirjoitti:
Hassua, miten täällä käytetään ilmaisua ”etsiä pienestä joukosta”. Eikös me lopulta kaikki etsitä ja löydetä kumppanimme jostakin pienestä piiristä kuitenkin, oli se viitekehys kellä mikä tahansa - opinnot, työt, harrastus, kaveripiiri, taphtumat. Ei koko maailma ole kerralla paikalla kuitenkaan.
Niin, ja sitten on vielä kuulemma sellainen juttu kuin joku intternetti vai mikähän se oli...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa oman kokemukseni tasoteoriasta ihan oikeassa elämässä; tapasin rikkaan ja menestyneen toimitusjohtajan, komea ja piti ulkonäöstään huolta, kävi salilla, hienot vaatteet, upeat hiukset ym. Minä, rumahko tavisnainen kelpasin seksisuhteeseen siksi aikaa kun samalla etsi ja deittasi jatkuvasti kauniita naisia joita halusi parisuhteeseen. Lopulta löysi kauniin, hyväkroppaisen nuoren blondin jonka kanssa alkoi seurustella ja muuttivat yhteen. Kun ero tuli, arvatkaapa mitä tapahtui? Komea toimitusjohtaja alkoi taas laittaa minulle, rumalle naiselle viestiä että heruisko taas. Juu eipä herunut enää kun tajusin homman nimen: minä kelpaisin taas seksisuhteeseen siihen asti kunnes hän löytäisi tuon kauniin naisen suhteeseen. Minäkin olisin halunnut tuon miehen kanssa suhteen, mutten tulisi sitä koskaan saamaan, olisin ja tulen aina olemaan tuon tasoisille miehille vain reikä sen aikaa kunnes se kaunis nainen alkaa heidän kanssaan suhteeseen.
Kun te laitatte näitä juttuja ”itse koetun” tarinan muotoon, yrittäkää välttää kaikkia Harlekiini-kliseitä. Nainen siis tiesi, että kyseessä on seksisuhde ja mies deittailu muita, siis missä ongelma. Kyllä nainen sen huomaa, onko kyseessä aito suhde. En usko, että tuo Harlekiin-sarjan komistus olisi tyytynyt rumilukseen edes seksisuhteessa.
Mutta kun tässä tapauksessa nainen (eli minä) ei nimenomaan tiennyt että kyseessä oli vain seksisuhde. Mies kutsui minua "kullaksi", esitteli ystävilleen, vei ulos enkä tiennyt hänen tapailevan myös muita naisia lisäkseni. Mies vain ilmoitti alkaneensa seurustella ja seuraavan kerran kuulin hänestä kun erosi.
Eli mies oli kanssasi suhteessa, mutta löysi toisen. Millaisesta taustasta olet? Esim. minulla on yksi suhde kaatunut siihen, ettei mies vaan osannut olla minun tuttavapiirissä. Ehkä sinussa on ollut alussa aitoa työväen charmia, joka ei purrutkaan pitkässä juoksussa.
Emme olleet virallisesti suhteessa sillä emme koskaan puhuneet toisistamme poika/tyttöystävinä/mies ei koskaan pyytänyt mua tyttöystäväkseen. Kuvittelin silti että hän piti minusta, mutta ilmeisesti piti mua vaan hätävarana että sai seksiä kunnes löysi tuon kauniin naisen suhteeseen. Onko sattumaa että tuo nainen oli kropaltaan ja naamaltaan tasokkaampi kuin minä? Enpä usko.
Vierailija kirjoitti:
Voisitko kertoa, mitä hyötyä tästä tasoteoriasta on? Miten sitä pitäisi soveltaa ja minkä ongelman se ratkaisee?
On siitä se hyöty, että ymmärtää miten pariutumisdynamiikka toimii ja mikä on oma paikka siinä kuviossa. Ei tarvitse pettyä kuvitellessaan että minäkin voin saada ihan kenet haluan. Parhaimmillaan siis moni nainen ymmärtää, etten tule koskaan saamaan siltä tasokkaammalta komistukselta muuta kuin seksiä ja alemman tason miehet taas voivat sisäistää sen, että jos haluavat ikinä parisuhdetta tai mitään muutakaan, kannattaa lopettaa epärealistinen haaveilu instagram-misseistä.
Vastakysymyksenä voisi heittää, että mitä hyötyä on kieltää tosiasiat ja uskoa, että kaikki olemme samalla viivalla joka asiassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua, miten täällä käytetään ilmaisua ”etsiä pienestä joukosta”. Eikös me lopulta kaikki etsitä ja löydetä kumppanimme jostakin pienestä piiristä kuitenkin, oli se viitekehys kellä mikä tahansa - opinnot, työt, harrastus, kaveripiiri, taphtumat. Ei koko maailma ole kerralla paikalla kuitenkaan.
Niin, ja sitten on vielä kuulemma sellainen juttu kuin joku intternetti vai mikähän se oli...
Minä ainakin käytän Tinderiä nimenomaan siksi että pääsen tapaamaan miehiä muistakin kaupungeista kuin tästä pienestä tuppukylästä josta itse olen. Olen tavannut paljon miehiä uusista isoista kaupungeista ja en olisi koskaan tavannut heitä ilman Tinderiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua, miten täällä käytetään ilmaisua ”etsiä pienestä joukosta”. Eikös me lopulta kaikki etsitä ja löydetä kumppanimme jostakin pienestä piiristä kuitenkin, oli se viitekehys kellä mikä tahansa - opinnot, työt, harrastus, kaveripiiri, taphtumat. Ei koko maailma ole kerralla paikalla kuitenkaan.
Niin, ja sitten on vielä kuulemma sellainen juttu kuin joku intternetti vai mikähän se oli...
Onko siellä koko maailma paikalla samassa osoitteessa, mitös luulet? Rajauksia syntyy ihan kaikkialla.
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni on 69 vuotias ,noin 160/92 eläkkeellä oleva nainen. Miesystävänsä hauskan näköinen kuuskymppinen, varakas työssä käyvä. Olleet tyytyväisinä yhdessä 17 vuotta. Miten tämän selitätte.
Tuon ikäisillä on arvot jo vähän eri asioissa, oikeastaan ei ole muuta väliä kuin se että toinen tuntuu mukavalta ja kohtelee hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bile-Dani on hyvä esimerkki siitä mitä paskaa tasoteoria on ja miten surkeasti sovellettavissa todellisuuteen. Pitkään Dani oli täällä kaikkien miesasiamiesten jumala ja suuren kateuden kohde. Päivästä toiseen länkytettiin naisille biledanin haluamisesta. Sitten tuli TIS ja yhtäkkiä Dani olikin luuseri beta-aisuri. Että näin.
Joo. Mitään tasoja ei ole. Pitkä ja komea astronautti ja työtön ruma hitsari Kainuusta ovat samalla viivalla.
eihän tuossa niin sanottu. Pointtihan on se, että se taso on lopulta niin häilyvä, eikä tosiaankaan määräydy minkään geeniloton tuloksena, joten on ihan turha ulista väärän mallisista päistä ja leuoista.
No ei tuota pointtia kyllä millään Bile-Danilla todisteta. Millä tavalla taso on häilyvä? 185 cm ja 165 cm mies ovat yhtä haluttuja?
Molemman mittaiset miehet pääsevät parisuhteeseen, jos on muuten palikat kunnossa. Lyhemmällä on ehkä vähemmän valinnanvaraa, mutta sillä ei normaaleille ihmisille ole niin suurta merkitystä, sillä yksikin sopivasti ihana riittää.
Eri asia sitten, jos tavoitteena on saada piparia mahdollisimman monilta eri naisilta, kuten näillä tasoteoreetikoilla tuntuu olevan.
Kyllä sillä oikeasti on paljonkin merkitystä, kun lyhyempi miehistä ei pääse edes tutustumaan yhtä moneen naiseen kuin pidempi. Ja täysin geeneistä johtuvista syistä. Ja tällä on toki paljon pmerkitystä myös itsetunnon suhteen, mikä laskee hänen markkina-arvoaan entisestään. Jos sinulle tärkeintä on vain "päästä parisuhteeseen" kumppanista sen enempiä välittämättä, niin se on sitten sinun käsityksesi asiasta.
Miksi tarvitsisi löytää kuin se yksi oikea kumppani, jonka kanssa saada parisuhde. Miksi määrä on noin olennaista? Ja miksi yritetään yhdistää laatu ulkonäköön? Ulkonäkö ei valitettavasti kerro viehättävyydestä mitään. Katselin kahvilassa joukkoa nuoria miehiä. Kaikki ihan tavallisen näköisiä, kukaan ei mitenkään ruma, lyhyt tai epäsiisti. Kun he alkoivat puhua, erot ilmenivät. Pahin oli yksi, joka puhui koko ajan paasaavalla ylimielisellä äänellä muiden päälle, antamatta suunvuoroa ja kuuntelematta ketään. Mikään tumma pitkä laatikkopää ei auta siinä.
Lyhyempi mies joutuu etsimään sitä yhtä oikeaa kumppania paljon pienemmästä porukasta, joten joutunee enemmän tai vähemmän tyytymään johonkin naiseen. Ja tuo pituus oli toki vain yksi esimerkki eri ominaisuuksista.
Lyhyemmälle miehelle tulee ongelma vain, jos hänen egonsa ei kestä lähestyä oman mittaisia ja pidempiä naisia.
Tämä on höpöä. Oon lähestynyt eri pituisia naisia (+-20cm oma pituus) ja yksikään yli 5cm pidempi nainen ei ole ollut kiinnostunut. Lyhyemmät naiset ovat kyllä usein kiinnostuneet. En usko, että menee sattuman piikkiin
Lyhemmät naiset ovat kiinnostuneet mutta se ei riitä. Koska haluat panna suuret määrät pitkiä (instakaunottaria). Anteeksi kun me tavalliset ihmiset ei ymmärretä mikä sulla on tässä itkun aihe.
Niin. Tuskin säkään haluat kumppania pelkän pituuden perusteella. Et ottaisi epäsopivaa kumppania, vaikka pituus olisi omaan makuusi täydellinen. Ei liity instakaunottariin vaan luonteeseen ja älykkyyteen
Älykkäänä ihmisenä siis väität, ettei se sinulle sopiva älykäs nainen voi löytyä muista kuin sinua pitemmistä naisista, eikä millään niistä lukuisista sinua lähestyneistä lyhemmistä naisista. Eli itkun aihe onkin se että pitäisi olla hirveen helppoa?
Ei ollut itkun aihetta. Kommentoin väittämää: "Lyhyemmälle miehelle tulee ongelma vain, jos hänen egonsa ei kestä lähestyä oman mittaisia ja pidempiä naisia"
Mielestäni tässä tuli ongelmia, vaikka egoni kesti lähestyä oman mittaisia ja pidempiä naisia. Ellei sitten pitkien naisten antamat pakit johdu jostain muusta tekijästä kuin pituuserosta. Toki silloin pitäisi kysyä miksei kyseinen tekijä vaikuta lyhyiden naisten kohdalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa oman kokemukseni tasoteoriasta ihan oikeassa elämässä; tapasin rikkaan ja menestyneen toimitusjohtajan, komea ja piti ulkonäöstään huolta, kävi salilla, hienot vaatteet, upeat hiukset ym. Minä, rumahko tavisnainen kelpasin seksisuhteeseen siksi aikaa kun samalla etsi ja deittasi jatkuvasti kauniita naisia joita halusi parisuhteeseen. Lopulta löysi kauniin, hyväkroppaisen nuoren blondin jonka kanssa alkoi seurustella ja muuttivat yhteen. Kun ero tuli, arvatkaapa mitä tapahtui? Komea toimitusjohtaja alkoi taas laittaa minulle, rumalle naiselle viestiä että heruisko taas. Juu eipä herunut enää kun tajusin homman nimen: minä kelpaisin taas seksisuhteeseen siihen asti kunnes hän löytäisi tuon kauniin naisen suhteeseen. Minäkin olisin halunnut tuon miehen kanssa suhteen, mutten tulisi sitä koskaan saamaan, olisin ja tulen aina olemaan tuon tasoisille miehille vain reikä sen aikaa kunnes se kaunis nainen alkaa heidän kanssaan suhteeseen.
Kun te laitatte näitä juttuja ”itse koetun” tarinan muotoon, yrittäkää välttää kaikkia Harlekiini-kliseitä. Nainen siis tiesi, että kyseessä on seksisuhde ja mies deittailu muita, siis missä ongelma. Kyllä nainen sen huomaa, onko kyseessä aito suhde. En usko, että tuo Harlekiin-sarjan komistus olisi tyytynyt rumilukseen edes seksisuhteessa.
Mutta kun tässä tapauksessa nainen (eli minä) ei nimenomaan tiennyt että kyseessä oli vain seksisuhde. Mies kutsui minua "kullaksi", esitteli ystävilleen, vei ulos enkä tiennyt hänen tapailevan myös muita naisia lisäkseni. Mies vain ilmoitti alkaneensa seurustella ja seuraavan kerran kuulin hänestä kun erosi.
Eli mies oli kanssasi suhteessa, mutta löysi toisen. Millaisesta taustasta olet? Esim. minulla on yksi suhde kaatunut siihen, ettei mies vaan osannut olla minun tuttavapiirissä. Ehkä sinussa on ollut alussa aitoa työväen charmia, joka ei purrutkaan pitkässä juoksussa.
Kyllä mä sanoin että tuo nainen menetti elämänsä tilaisuuden tässä. Mieheltä meni pää sekaisin siitä kauniista blondista, mutta huomasi että elämä on yhtä helbettiä tuollaisen high maintenance -muijan kanssa. Ja seksi huonoa mimmin surressa olemattomia selluliittejaan. Sitten tuli ero ja toimari muisteli hyvää elämää ja seksiä sen vaatimattomamman näköisen naisen kanssa ja otti uudelleen yhteyttä, mutta harmi kyllä nainen oli haksahtanut miesasiamiesten tasoteorioihin ja torjui elämänsä rakkauden.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mistään tasoista. Kunhan nainen on seksikäs, mukava ja hauskaa seuraa niin riittää minulle.
Toki vakavampaan juttuun pitää olla myös hyvin toimeentuleva ja hyvä äiti tuleville lapsille.
No niin, eli seksikkyyden ja hauskuuden tason täytyy olla riittävä (se voi tosin olla aika subjektiivista). Vakavampaan juttuun taas toimeentulon taso tulee esiin ja se onkin jo vähemmän subjektiivista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa oman kokemukseni tasoteoriasta ihan oikeassa elämässä; tapasin rikkaan ja menestyneen toimitusjohtajan, komea ja piti ulkonäöstään huolta, kävi salilla, hienot vaatteet, upeat hiukset ym. Minä, rumahko tavisnainen kelpasin seksisuhteeseen siksi aikaa kun samalla etsi ja deittasi jatkuvasti kauniita naisia joita halusi parisuhteeseen. Lopulta löysi kauniin, hyväkroppaisen nuoren blondin jonka kanssa alkoi seurustella ja muuttivat yhteen. Kun ero tuli, arvatkaapa mitä tapahtui? Komea toimitusjohtaja alkoi taas laittaa minulle, rumalle naiselle viestiä että heruisko taas. Juu eipä herunut enää kun tajusin homman nimen: minä kelpaisin taas seksisuhteeseen siihen asti kunnes hän löytäisi tuon kauniin naisen suhteeseen. Minäkin olisin halunnut tuon miehen kanssa suhteen, mutten tulisi sitä koskaan saamaan, olisin ja tulen aina olemaan tuon tasoisille miehille vain reikä sen aikaa kunnes se kaunis nainen alkaa heidän kanssaan suhteeseen.
Kun te laitatte näitä juttuja ”itse koetun” tarinan muotoon, yrittäkää välttää kaikkia Harlekiini-kliseitä. Nainen siis tiesi, että kyseessä on seksisuhde ja mies deittailu muita, siis missä ongelma. Kyllä nainen sen huomaa, onko kyseessä aito suhde. En usko, että tuo Harlekiin-sarjan komistus olisi tyytynyt rumilukseen edes seksisuhteessa.
Mutta kun tässä tapauksessa nainen (eli minä) ei nimenomaan tiennyt että kyseessä oli vain seksisuhde. Mies kutsui minua "kullaksi", esitteli ystävilleen, vei ulos enkä tiennyt hänen tapailevan myös muita naisia lisäkseni. Mies vain ilmoitti alkaneensa seurustella ja seuraavan kerran kuulin hänestä kun erosi.
Eli mies oli kanssasi suhteessa, mutta löysi toisen. Millaisesta taustasta olet? Esim. minulla on yksi suhde kaatunut siihen, ettei mies vaan osannut olla minun tuttavapiirissä. Ehkä sinussa on ollut alussa aitoa työväen charmia, joka ei purrutkaan pitkässä juoksussa.
Emme olleet virallisesti suhteessa sillä emme koskaan puhuneet toisistamme poika/tyttöystävinä/mies ei koskaan pyytänyt mua tyttöystäväkseen. Kuvittelin silti että hän piti minusta, mutta ilmeisesti piti mua vaan hätävarana että sai seksiä kunnes löysi tuon kauniin naisen suhteeseen. Onko sattumaa että tuo nainen oli kropaltaan ja naamaltaan tasokkaampi kuin minä? Enpä usko.
Minä en nyt parhaalla tahdollanikaan löydä tästä sitä "kelpaa vain seksiin" -elementtiä. Noin on käynyt lähes kaikille niille, jotka ovat deittailleet henkilöä, jonka kanssa ei sitten parisuhteeseen asti päädyttykään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua, miten täällä käytetään ilmaisua ”etsiä pienestä joukosta”. Eikös me lopulta kaikki etsitä ja löydetä kumppanimme jostakin pienestä piiristä kuitenkin, oli se viitekehys kellä mikä tahansa - opinnot, työt, harrastus, kaveripiiri, taphtumat. Ei koko maailma ole kerralla paikalla kuitenkaan.
Niin, ja sitten on vielä kuulemma sellainen juttu kuin joku intternetti vai mikähän se oli...
Minä ainakin käytän Tinderiä nimenomaan siksi että pääsen tapaamaan miehiä muistakin kaupungeista kuin tästä pienestä tuppukylästä josta itse olen. Olen tavannut paljon miehiä uusista isoista kaupungeista ja en olisi koskaan tavannut heitä ilman Tinderiä.
Näin minullakin. Tinderistä löysin astronauttikokkimiesystäväni, kun omalla paikkakunnallani on pelkkiä eläkeläisiä.
tertwertert kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko kertoa, mitä hyötyä tästä tasoteoriasta on? Miten sitä pitäisi soveltaa ja minkä ongelman se ratkaisee?
On siitä se hyöty, että ymmärtää miten pariutumisdynamiikka toimii ja mikä on oma paikka siinä kuviossa. Ei tarvitse pettyä kuvitellessaan että minäkin voin saada ihan kenet haluan. Parhaimmillaan siis moni nainen ymmärtää, etten tule koskaan saamaan siltä tasokkaammalta komistukselta muuta kuin seksiä ja alemman tason miehet taas voivat sisäistää sen, että jos haluavat ikinä parisuhdetta tai mitään muutakaan, kannattaa lopettaa epärealistinen haaveilu instagram-misseistä.
Vastakysymyksenä voisi heittää, että mitä hyötyä on kieltää tosiasiat ja uskoa, että kaikki olemme samalla viivalla joka asiassa?
Ei kukaan ole väittänyt viimeisen kappaleen sanomaasi. On vain sanottu, että ihmiset etsivät toisista erilaisia asioita ja on olemassa erilaisia makuja, joten käytännössä yleispätevää yhtä ainoaa universaalia tasoluokitusta ei voi tehdä - se kiinnostus määräytyy siinä tilanteessa, kun kaksi kohtaa ja toteaa, että toisessa joko on tai ei ole sitä mitä pitää (kullekin olla).
Mikä tässä on vaikeaa tajuta? Kaverini haluaa pitkän bodarimiehen, jonka ammatilla ei väliä. Minä haluan oman alani miehen (koska alani on mulle intohimo, jonka haluan jakaa elämäni tärkeimmässä suhteessa) ja mulle pituudella tai kropalla ei ole väliä. Haetaan totaalisen eri sarjan tyyppejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa oman kokemukseni tasoteoriasta ihan oikeassa elämässä; tapasin rikkaan ja menestyneen toimitusjohtajan, komea ja piti ulkonäöstään huolta, kävi salilla, hienot vaatteet, upeat hiukset ym. Minä, rumahko tavisnainen kelpasin seksisuhteeseen siksi aikaa kun samalla etsi ja deittasi jatkuvasti kauniita naisia joita halusi parisuhteeseen. Lopulta löysi kauniin, hyväkroppaisen nuoren blondin jonka kanssa alkoi seurustella ja muuttivat yhteen. Kun ero tuli, arvatkaapa mitä tapahtui? Komea toimitusjohtaja alkoi taas laittaa minulle, rumalle naiselle viestiä että heruisko taas. Juu eipä herunut enää kun tajusin homman nimen: minä kelpaisin taas seksisuhteeseen siihen asti kunnes hän löytäisi tuon kauniin naisen suhteeseen. Minäkin olisin halunnut tuon miehen kanssa suhteen, mutten tulisi sitä koskaan saamaan, olisin ja tulen aina olemaan tuon tasoisille miehille vain reikä sen aikaa kunnes se kaunis nainen alkaa heidän kanssaan suhteeseen.
Kun te laitatte näitä juttuja ”itse koetun” tarinan muotoon, yrittäkää välttää kaikkia Harlekiini-kliseitä. Nainen siis tiesi, että kyseessä on seksisuhde ja mies deittailu muita, siis missä ongelma. Kyllä nainen sen huomaa, onko kyseessä aito suhde. En usko, että tuo Harlekiin-sarjan komistus olisi tyytynyt rumilukseen edes seksisuhteessa.
Mutta kun tässä tapauksessa nainen (eli minä) ei nimenomaan tiennyt että kyseessä oli vain seksisuhde. Mies kutsui minua "kullaksi", esitteli ystävilleen, vei ulos enkä tiennyt hänen tapailevan myös muita naisia lisäkseni. Mies vain ilmoitti alkaneensa seurustella ja seuraavan kerran kuulin hänestä kun erosi.
Eli mies oli kanssasi suhteessa, mutta löysi toisen. Millaisesta taustasta olet? Esim. minulla on yksi suhde kaatunut siihen, ettei mies vaan osannut olla minun tuttavapiirissä. Ehkä sinussa on ollut alussa aitoa työväen charmia, joka ei purrutkaan pitkässä juoksussa.
Emme olleet virallisesti suhteessa sillä emme koskaan puhuneet toisistamme poika/tyttöystävinä/mies ei koskaan pyytänyt mua tyttöystäväkseen. Kuvittelin silti että hän piti minusta, mutta ilmeisesti piti mua vaan hätävarana että sai seksiä kunnes löysi tuon kauniin naisen suhteeseen. Onko sattumaa että tuo nainen oli kropaltaan ja naamaltaan tasokkaampi kuin minä? Enpä usko.
Minä en nyt parhaalla tahdollanikaan löydä tästä sitä "kelpaa vain seksiin" -elementtiä. Noin on käynyt lähes kaikille niille, jotka ovat deittailleet henkilöä, jonka kanssa ei sitten parisuhteeseen asti päädyttykään.
Mitä epäselvää tässä on? Kaunis nainen pääsi miehen kanssa suhteeseen, minä rumana naisena kelpasin vain seksiin. En saanut suhdetta sillä tuo mies ei koskaan edes pyytänyt minua tyttöystäväkseen saati että olisi halunnut muuttaa kanssani yhteen kuten teki tämän kauniin naisen kanssa. Mies otti eron jälkeen yhteyttä muhun PELKÄSTÄÄN seksin toivossa, ei mielessäkään että minua voisi kelpuuttaa myös suhteeseen.
tertwertert kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko kertoa, mitä hyötyä tästä tasoteoriasta on? Miten sitä pitäisi soveltaa ja minkä ongelman se ratkaisee?
On siitä se hyöty, että ymmärtää miten pariutumisdynamiikka toimii ja mikä on oma paikka siinä kuviossa. Ei tarvitse pettyä kuvitellessaan että minäkin voin saada ihan kenet haluan. Parhaimmillaan siis moni nainen ymmärtää, etten tule koskaan saamaan siltä tasokkaammalta komistukselta muuta kuin seksiä ja alemman tason miehet taas voivat sisäistää sen, että jos haluavat ikinä parisuhdetta tai mitään muutakaan, kannattaa lopettaa epärealistinen haaveilu instagram-misseistä.
Vastakysymyksenä voisi heittää, että mitä hyötyä on kieltää tosiasiat ja uskoa, että kaikki olemme samalla viivalla joka asiassa?
Mikähän siinä on, että minä tajusin jo ala-asteikäisenä ilman mitään teorioita, että ne, joista minä tykkään, eivät välttämättä tykkää minusta ja itsekään en tykkää ihan kaikista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko kertoa, mitä hyötyä tästä tasoteoriasta on? Miten sitä pitäisi soveltaa ja minkä ongelman se ratkaisee?
"Mitä hyötyä markkina-arvoteoriasta on?
Päähyöty on sama kuin tieteellisissä teorioissa yleensäkin: teoria selittää pariutumismarkkinoiden toimintaa. Myös yksittäiset ihmiset voivat hyötyä teoriasta. Eräs teorian opetus on se, että pariutumisessa kyse ei ole "naisonnesta", vaan markkina-arvosta. "Kylläpäs Tiger Woodsilla käy tuuri naisten kanssa". Väärin. Hänellä ei käy tuuri, vaan hänen markkina-arvonsa on korkea.
Naisille hyötyä on erityisesti sen ymmärtämisestä, että naisen seksisuhdemarkkina-arvo on yleensä paljon korkeampi kuin hänen parisuhdemarkkina-arvonsa. Toisin sanoen naiset kelpaavat suurelle miesten joukolle seksiin, mutta eivät parisuhteeseen. Korkeamman seksisuhdemarkkina-arvonsa ansiosta naisten on helppo löytää paljon itseään tasokkaampaa seuraa lyhytkestoisiin seksisuhteisiin, jos he eivät vaadi mieheltä paljoakaan investointia ja sitoutumista. Vaihto on silloin vastavuoroista: tasokas mies kykenee tyydyttämään seksuaalista vaihtelunhaluaan ilman suuria investointeja ja nainen saa partneriksi tasokkaamman miehen kuin hän kykenisi sitouttamaan pitkäaikaiseen suhteeseen. Seurauksena voi kuitenkin olla sydänsuruja naiselle, varsinkin, jos naisella on toiveita pitkäaikaisesta suhteesta. Tieto omasta markkina-arvosta saattaa siten olla naisille ensiarvoisen tärkeä, koska sen avulla naiset kykenevät paremmin tekemään valistuneita päätöksiä suhteiden aloittamisesta. Tasokkaan miehen ”katoaminen” seksin jälkeen ei tule silloin yllätyksenä.
Markkina-arvoteoria kykenee selittämään myös sen, miksi naiset saavat netissä paljon enemmän vastauksia deitti-ilmoituksiinsa kuin miehet."
Nainen saa helpommin seksiä kuin mies. Mies saa helpommin parisuhteen kuin nainen.
Miksi miesasiamiehet tarvitsevat tämän triviaalin itsestäänselvyyden ymmärtämiseen jonkin naurettavan tasoteorian?
Koska tämäkin keskustelu osoittaa sen, että aika moni ei ymmärrä miksi nämä asiat tapahtuvat niin kuin ne tapahtuvat. Kuvittelevat vain, että kaikki on rakkauden mystisiä polkuja. Ehkä siinä illuusiossa on jotenkin lohduttavaa elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua, miten täällä käytetään ilmaisua ”etsiä pienestä joukosta”. Eikös me lopulta kaikki etsitä ja löydetä kumppanimme jostakin pienestä piiristä kuitenkin, oli se viitekehys kellä mikä tahansa - opinnot, työt, harrastus, kaveripiiri, taphtumat. Ei koko maailma ole kerralla paikalla kuitenkaan.
Niin, ja sitten on vielä kuulemma sellainen juttu kuin joku intternetti vai mikähän se oli...
Onko siellä koko maailma paikalla samassa osoitteessa, mitös luulet? Rajauksia syntyy ihan kaikkialla.
Mutta kun se pointti on siinä, että lyhyt mies kelpaa niin harvalle niistäkään vähistä, joita sattuu kohtaamaan.
tertwertert kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko kertoa, mitä hyötyä tästä tasoteoriasta on? Miten sitä pitäisi soveltaa ja minkä ongelman se ratkaisee?
On siitä se hyöty, että ymmärtää miten pariutumisdynamiikka toimii ja mikä on oma paikka siinä kuviossa. Ei tarvitse pettyä kuvitellessaan että minäkin voin saada ihan kenet haluan. Parhaimmillaan siis moni nainen ymmärtää, etten tule koskaan saamaan siltä tasokkaammalta komistukselta muuta kuin seksiä ja alemman tason miehet taas voivat sisäistää sen, että jos haluavat ikinä parisuhdetta tai mitään muutakaan, kannattaa lopettaa epärealistinen haaveilu instagram-misseistä.
Vastakysymyksenä voisi heittää, että mitä hyötyä on kieltää tosiasiat ja uskoa, että kaikki olemme samalla viivalla joka asiassa?
Ilmeisesti autistit tarvii tasoteorian että pystyvät ymmärtämään tämän kaikille neurologisesti normaaleille ihmisille itsestään selvän asian. Vaikka ettei syrjäytyneen ja negatiivisen reppanan kannata haaveilla instamisseistä. Tätä tietoa sitten tungetaan kurkusta alas kuvitellen että siinä on ihmisille jotain uutta. Samalla esittäen päättömiä väitteitä jotka on oikeasti niitä joita ihmiset kritisoi. Tyyliin "kaikki naiset haluaa biledanin (ei tod), ai kiistätkö tuon, väitätkö muka ettei tasoja ole?? 1 Huokaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa oman kokemukseni tasoteoriasta ihan oikeassa elämässä; tapasin rikkaan ja menestyneen toimitusjohtajan, komea ja piti ulkonäöstään huolta, kävi salilla, hienot vaatteet, upeat hiukset ym. Minä, rumahko tavisnainen kelpasin seksisuhteeseen siksi aikaa kun samalla etsi ja deittasi jatkuvasti kauniita naisia joita halusi parisuhteeseen. Lopulta löysi kauniin, hyväkroppaisen nuoren blondin jonka kanssa alkoi seurustella ja muuttivat yhteen. Kun ero tuli, arvatkaapa mitä tapahtui? Komea toimitusjohtaja alkoi taas laittaa minulle, rumalle naiselle viestiä että heruisko taas. Juu eipä herunut enää kun tajusin homman nimen: minä kelpaisin taas seksisuhteeseen siihen asti kunnes hän löytäisi tuon kauniin naisen suhteeseen. Minäkin olisin halunnut tuon miehen kanssa suhteen, mutten tulisi sitä koskaan saamaan, olisin ja tulen aina olemaan tuon tasoisille miehille vain reikä sen aikaa kunnes se kaunis nainen alkaa heidän kanssaan suhteeseen.
Kun te laitatte näitä juttuja ”itse koetun” tarinan muotoon, yrittäkää välttää kaikkia Harlekiini-kliseitä. Nainen siis tiesi, että kyseessä on seksisuhde ja mies deittailu muita, siis missä ongelma. Kyllä nainen sen huomaa, onko kyseessä aito suhde. En usko, että tuo Harlekiin-sarjan komistus olisi tyytynyt rumilukseen edes seksisuhteessa.
Mutta kun tässä tapauksessa nainen (eli minä) ei nimenomaan tiennyt että kyseessä oli vain seksisuhde. Mies kutsui minua "kullaksi", esitteli ystävilleen, vei ulos enkä tiennyt hänen tapailevan myös muita naisia lisäkseni. Mies vain ilmoitti alkaneensa seurustella ja seuraavan kerran kuulin hänestä kun erosi.
Eli mies oli kanssasi suhteessa, mutta löysi toisen. Millaisesta taustasta olet? Esim. minulla on yksi suhde kaatunut siihen, ettei mies vaan osannut olla minun tuttavapiirissä. Ehkä sinussa on ollut alussa aitoa työväen charmia, joka ei purrutkaan pitkässä juoksussa.
Emme olleet virallisesti suhteessa sillä emme koskaan puhuneet toisistamme poika/tyttöystävinä/mies ei koskaan pyytänyt mua tyttöystäväkseen. Kuvittelin silti että hän piti minusta, mutta ilmeisesti piti mua vaan hätävarana että sai seksiä kunnes löysi tuon kauniin naisen suhteeseen. Onko sattumaa että tuo nainen oli kropaltaan ja naamaltaan tasokkaampi kuin minä? Enpä usko.
Minä en nyt parhaalla tahdollanikaan löydä tästä sitä "kelpaa vain seksiin" -elementtiä. Noin on käynyt lähes kaikille niille, jotka ovat deittailleet henkilöä, jonka kanssa ei sitten parisuhteeseen asti päädyttykään.
Mitä epäselvää tässä on? Kaunis nainen pääsi miehen kanssa suhteeseen, minä rumana naisena kelpasin vain seksiin. En saanut suhdetta sillä tuo mies ei koskaan edes pyytänyt minua tyttöystäväkseen saati että olisi halunnut muuttaa kanssani yhteen kuten teki tämän kauniin naisen kanssa. Mies otti eron jälkeen yhteyttä muhun PELKÄSTÄÄN seksin toivossa, ei mielessäkään että minua voisi kelpuuttaa myös suhteeseen.
Mielestäni olen tässä nyt selittänyt, miksei tuota voi laskea pelkästään seksiin kelpaamiseksi. En minä ainakaan rumaa seksikumppania, jonka kanssa en viihdy ollenkaan, esittelisi ystävilleni enkä veisi ulos huvikseni.
Miten tuo sinusta eroaa siitä, että tapaat jonkun ihmisen ja tapailet hetken aikaa, mutta huomaat, että aineksia parisuhteeseen ei ole?
Eli mies oli kanssasi suhteessa, mutta löysi toisen. Millaisesta taustasta olet? Esim. minulla on yksi suhde kaatunut siihen, ettei mies vaan osannut olla minun tuttavapiirissä. Ehkä sinussa on ollut alussa aitoa työväen charmia, joka ei purrutkaan pitkässä juoksussa.