Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Millainen vaikutus sillä olisi yliopistojen sukupuolijakaumaan, jos naisten täytyisi mennä inttiin lukion jälkeen eikä miesten?

Vierailija
24.07.2018 |

Mitäpä lottootte?

Kommentit (54)

Vierailija
21/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki miesvihamieliset viestit ilmoitettu asiattomiksi.

Vierailija
22/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pojat eivät menisi armeijaan miehistymään tulos olisi että heitä olisi yhä vähemmän yliopistossa. Viettäisivät lukion jälkeisen ajan remuten kun ”eihän noi tytötkään tässä iässä vielä”... osa jäisi haaskiolle ja tuloksena enemmän syrjääntyneitä nuoria miehiä. Ja johan yhteiskuntaa taas syytettäisiin ”tytöille on järjestetty vielä lukion jälkeen armeijakin jossa oppii järjestelytaitoja ja johtamista ja vaikka mitä mutta poikien pitäisi vaan olla heti valmiita yliopistoon lukion jälkeen, ihan epäreilua”.

Miehistymään? Mitä miehistymistä se sellainen on, että jätkän aloitekyky menee nolliin ja mitään ei voi tehdä ilman erillistä käskemistä. Ollaan vaan ja odotetaan käskyjä eikä mitään itseohjautuvuutta tai päämäärätietoisuutta

Sinänsä olen sitä mieltä, että tytöille tulisi olla inttiin verrattava palvelus. Jos ei opetettaisi taistelemaan, niin ainakin muita tärkeitä kriisitilanteen hoitamisessa tarvittavia taitoja.

Armeija taas vaikka onkin aikamoista ajanhukkaa, on kuitenkin monille nuorukaisille se ensimmäinen pitkä poissaolo kotoa. Siinä on sen miehistymisen salaisuus. 

Tytöille ensimmäinen pitkä poissaolo kotoa on yliopisto-opiskelun alkaminen tai mahdollisesti jo kesätyö. Ei sekään näytä kauhean huonosti menevän. Erona vain se, että solukaverit ovat itsekin usein korkeakouluopiskelijoita kun taasen miesten tupakaverit voivat olla vaikka mitä liimanimppaajia

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Naiset pakotettuna armeijaan, siviilipalvelukseen tai armeijaan!

Tasa-arvoa!

Sille ei ihminen lakeineen mitään voi, että nainen on se joka kantaa mahassaan lasta ja synnyttää, armeijajutulle voi.

Tasa-arvoa prkl!!!

Vierailija
24/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Naiset pakotettuna armeijaan, siviilipalvelukseen tai armeijaan!

Tasa-arvoa!

Sille ei ihminen lakeineen mitään voi, että nainen on se joka kantaa mahassaan lasta ja synnyttää, armeijajutulle voi.

Tasa-arvoa prkl!!!

Naiset pakotettuna armeijaan, siviilipalvelukseen tai vankilaan*!

Tasa-arvoa!

Sille ei ihminen lakeineen mitään voi, että nainen on se joka kantaa mahassaan lasta ja synnyttää, armeijajutulle voi.

Tasa-arvoa prkl!!!

Vierailija
25/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Naiset jäävät koulutuksesta huolimatta keskijohtoon töihin. Varmaan intti auttaa myös opiskeluun ja johtamiseen.

Vierailija
26/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisko joku teistä naisista linkata sen tilaston, jonka perusteella väitätte, että akateemiset miehet menisivät vasta opintojen jälkeen inttiin? Kiitos.

Kuten arvasinkin, naiset eivät osanneet perustella väitteitään. Kiitos.

Osa hakee  lykkäystä osa ei. Tilastoa siitä ei välttämättä ole koska   lykkäystä hakevien ei mikään hirmuiso ole.

Ei sulle kenenkään perustella mitään tai kaivaa tilastoja. Oma häpeäsi jos et itse osaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ymmärrä, miksi asevelvollisuus vaikuttaisi asiaan millään tavalla. Sama kai se on lukeeko pääsykokeisiin kirjoituksien aikana vai armeijassa. Ja opintojen aloittamista voi lykätä vuodella, jos saa paikan heti lukion jälkeen. 

Vierailija
28/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Naiset jäävät koulutuksesta huolimatta keskijohtoon töihin. Varmaan intti auttaa myös opiskeluun ja johtamiseen.

Ehkä heille lisäraha ei ole menetetyn perheajan arvoista? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pojat eivät menisi armeijaan miehistymään tulos olisi että heitä olisi yhä vähemmän yliopistossa. Viettäisivät lukion jälkeisen ajan remuten kun ”eihän noi tytötkään tässä iässä vielä”... osa jäisi haaskiolle ja tuloksena enemmän syrjääntyneitä nuoria miehiä. Ja johan yhteiskuntaa taas syytettäisiin ”tytöille on järjestetty vielä lukion jälkeen armeijakin jossa oppii järjestelytaitoja ja johtamista ja vaikka mitä mutta poikien pitäisi vaan olla heti valmiita yliopistoon lukion jälkeen, ihan epäreilua”.

Miehistymään? Mitä miehistymistä se sellainen on, että jätkän aloitekyky menee nolliin ja mitään ei voi tehdä ilman erillistä käskemistä. Ollaan vaan ja odotetaan käskyjä eikä mitään itseohjautuvuutta tai päämäärätietoisuutta

Sinänsä olen sitä mieltä, että tytöille tulisi olla inttiin verrattava palvelus. Jos ei opetettaisi taistelemaan, niin ainakin muita tärkeitä kriisitilanteen hoitamisessa tarvittavia taitoja.

Armeija taas vaikka onkin aikamoista ajanhukkaa, on kuitenkin monille nuorukaisille se ensimmäinen pitkä poissaolo kotoa. Siinä on sen miehistymisen salaisuus. 

Tytöille ensimmäinen pitkä poissaolo kotoa on yliopisto-opiskelun alkaminen tai mahdollisesti jo kesätyö. Ei sekään näytä kauhean huonosti menevän. Erona vain se, että solukaverit ovat itsekin usein korkeakouluopiskelijoita kun taasen miesten tupakaverit voivat olla vaikka mitä liimanimppaajia

Kieltämättä varmasti joustavuutta tarvitaan kun kaikenlaiset tyypit asettuvat samaan tupaan elelemään. Armeijassa on kuitenkin se hyvä puoli, että ei tarvitse vielä olla itsenäinen. Siellä katsotaan perään ja kerrotaan mitä tulee tehdä. Jos yliopisto-opintojen aloittaminen on ensimmäinen kerta kun pitää yksin huolehtia itsestään, voi alku tuntua vaikealta ja sekavalta.

Vierailija
30/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi asevelvollisuus vaikuttaisi asiaan millään tavalla. Sama kai se on lukeeko pääsykokeisiin kirjoituksien aikana vai armeijassa. Ja opintojen aloittamista voi lykätä vuodella, jos saa paikan heti lukion jälkeen. 

Ei juuri kukaan lue pääsykokeisiin kirjoitusten aikana vaan niiden jälkeen. Ihan eri asia lukea kotona tai kirjastossa kuin armeijassa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi asevelvollisuus vaikuttaisi asiaan millään tavalla. Sama kai se on lukeeko pääsykokeisiin kirjoituksien aikana vai armeijassa. Ja opintojen aloittamista voi lykätä vuodella, jos saa paikan heti lukion jälkeen. 

Ei juuri kukaan lue pääsykokeisiin kirjoitusten aikana vaan niiden jälkeen. Ihan eri asia lukea kotona tai kirjastossa kuin armeijassa

Mietis vielä. Jos menet armeijaan kesällä, pääset sieltä palveluksen kestosta riippuen joulukuulla, maaliskuulla tai kesäkuulla. Ainoastaan sen pisimmän palveluksen suorittavilla on vähemmän aikaa lukea kuin abiturienteilla. 

Vierailija
32/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei muissakaan maissa ole naisille pakollista palvelua. Naisten loppuelämä on usein kuitenkin pakkopalvelua. Se riittäköön, miehethän on vastuunpakoilijoita enemmän loppupeleissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi asevelvollisuus vaikuttaisi asiaan millään tavalla. Sama kai se on lukeeko pääsykokeisiin kirjoituksien aikana vai armeijassa. Ja opintojen aloittamista voi lykätä vuodella, jos saa paikan heti lukion jälkeen. 

Ei juuri kukaan lue pääsykokeisiin kirjoitusten aikana vaan niiden jälkeen. Ihan eri asia lukea kotona tai kirjastossa kuin armeijassa

Mietis vielä. Jos menet armeijaan kesällä, pääset sieltä palveluksen kestosta riippuen joulukuulla, maaliskuulla tai kesäkuulla. Ainoastaan sen pisimmän palveluksen suorittavilla on vähemmän aikaa lukea kuin abiturienteilla. 

Siinä on ehtinyt unohtaa jo aika paljon verrattuna abeihin. Lisäksi pitää päihittää välivuotta viettävät, jotka ovat saattaneet opiskella koko vuoden. Aika paljon etumatkaa siinä antaa kilpailijoille

Vierailija
34/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mikähän mahtaa olla ero tiede- vs. humanistinen puoli?

Yliopistossa ei ole "puolia" on vaan tiedekuntia, joissa kaikissa tehdään tiedettä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän intti estä millään tavoin yliopistoon menoa. Osa opiskelukavereista meni inttiin ennen opiskeluiden aloitusta. Osa meni ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Osa meni vasta valmistuttuaan.

Vierailija
36/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi asevelvollisuus vaikuttaisi asiaan millään tavalla. Sama kai se on lukeeko pääsykokeisiin kirjoituksien aikana vai armeijassa. Ja opintojen aloittamista voi lykätä vuodella, jos saa paikan heti lukion jälkeen. 

Ei juuri kukaan lue pääsykokeisiin kirjoitusten aikana vaan niiden jälkeen. Ihan eri asia lukea kotona tai kirjastossa kuin armeijassa

Kirjoitusten jälkeen ehtii lukea pääsykokeisiin ja käydä pääsykokeissa. Eikös palvelus ala kirjoitusvuonna aikaisintaan kesällä?

Vierailija
37/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei pian ole edes pääsykokeita.

Vierailija
38/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi asevelvollisuus vaikuttaisi asiaan millään tavalla. Sama kai se on lukeeko pääsykokeisiin kirjoituksien aikana vai armeijassa. Ja opintojen aloittamista voi lykätä vuodella, jos saa paikan heti lukion jälkeen. 

Ei juuri kukaan lue pääsykokeisiin kirjoitusten aikana vaan niiden jälkeen. Ihan eri asia lukea kotona tai kirjastossa kuin armeijassa

Kirjoitusten jälkeen ehtii lukea pääsykokeisiin ja käydä pääsykokeissa. Eikös palvelus ala kirjoitusvuonna aikaisintaan kesällä?

Ensimmäisessä haussa ei välttämättä pääse sisään. Sen jälkeen voi tulla tukalat paikat, jos haluaa sekä käydä armeijan että päästä yliopistoon

Vierailija
39/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi asevelvollisuus vaikuttaisi asiaan millään tavalla. Sama kai se on lukeeko pääsykokeisiin kirjoituksien aikana vai armeijassa. Ja opintojen aloittamista voi lykätä vuodella, jos saa paikan heti lukion jälkeen. 

Ei juuri kukaan lue pääsykokeisiin kirjoitusten aikana vaan niiden jälkeen. Ihan eri asia lukea kotona tai kirjastossa kuin armeijassa

Mietis vielä. Jos menet armeijaan kesällä, pääset sieltä palveluksen kestosta riippuen joulukuulla, maaliskuulla tai kesäkuulla. Ainoastaan sen pisimmän palveluksen suorittavilla on vähemmän aikaa lukea kuin abiturienteilla. 

Siinä on ehtinyt unohtaa jo aika paljon verrattuna abeihin. Lisäksi pitää päihittää välivuotta viettävät, jotka ovat saattaneet opiskella koko vuoden. Aika paljon etumatkaa siinä antaa kilpailijoille

Mitä nyt omien lasten pyrkimisiä muistelen, niin pääsykoekirjat julkistettiin vasta kevättalven puolella. Sinulla lienee omakohtainen kokemus, mutta miltä alalta?

Vierailija
40/54 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi asevelvollisuus vaikuttaisi asiaan millään tavalla. Sama kai se on lukeeko pääsykokeisiin kirjoituksien aikana vai armeijassa. Ja opintojen aloittamista voi lykätä vuodella, jos saa paikan heti lukion jälkeen. 

Ei juuri kukaan lue pääsykokeisiin kirjoitusten aikana vaan niiden jälkeen. Ihan eri asia lukea kotona tai kirjastossa kuin armeijassa

Kirjoitusten jälkeen ehtii lukea pääsykokeisiin ja käydä pääsykokeissa. Eikös palvelus ala kirjoitusvuonna aikaisintaan kesällä?

Ensimmäisessä haussa ei välttämättä pääse sisään. Sen jälkeen voi tulla tukalat paikat, jos haluaa sekä käydä armeijan että päästä yliopistoon

Menee armeijaan kesällä ja pääsee pois joulukuussa, joten lukuaikaa kyllä riittää.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yhdeksän neljä