Millainen vaikutus sillä olisi yliopistojen sukupuolijakaumaan, jos naisten täytyisi mennä inttiin lukion jälkeen eikä miesten?

Eihän lukioonkaan menevissä ole tasapuolinen sukupuolijakauma, vaikka yhtä hyvin sen palveluksen joutuu suorittamaan lukion tai amiksen jälkeen, toisessa vain työelämään pääsy hidastuu ja toisessa opiskelemaan. Kyllä se siis on jokin muu kuin intti, joka vetää pois akateemiselta alalta. Sitä en tidä, mikä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi asevelvollisuus vaikuttaisi asiaan millään tavalla. Sama kai se on lukeeko pääsykokeisiin kirjoituksien aikana vai armeijassa. Ja opintojen aloittamista voi lykätä vuodella, jos saa paikan heti lukion jälkeen. 

Ei juuri kukaan lue pääsykokeisiin kirjoitusten aikana vaan niiden jälkeen. Ihan eri asia lukea kotona tai kirjastossa kuin armeijassa

Mietis vielä. Jos menet armeijaan kesällä, pääset sieltä palveluksen kestosta riippuen joulukuulla, maaliskuulla tai kesäkuulla. Ainoastaan sen pisimmän palveluksen suorittavilla on vähemmän aikaa lukea kuin abiturienteilla. 

Siinä on ehtinyt unohtaa jo aika paljon verrattuna abeihin. Lisäksi pitää päihittää välivuotta viettävät, jotka ovat saattaneet opiskella koko vuoden. Aika paljon etumatkaa siinä antaa kilpailijoille

Mitä nyt omien lasten pyrkimisiä muistelen, niin pääsykoekirjat julkistettiin vasta kevättalven puolella. Sinulla lienee omakohtainen kokemus, mutta miltä alalta?

Ennen lääkikseen oli pääsykoekirjana Galenos. Uusi versio julkaistiin aina vuodenvaihteen jälkeen (en muista tarkkaa ajankohtaa), mutta muutokset olivat vähäisiä. Kauppikseenkin vanhojen kirjojen lukemisesta oli hyötyä, kun kaikki eivät joka vuosi vaihtuneet. TKK:lle välivuoden hyöty oli merkittävin, koska joka vuosi pääsykoe perustui lukion pitkään matikkaa ja fysiikkaan (tai kemiaan). Oikiksessa taitaa kirjojen vaihtumista ja julkaisun pihtaamista tapahtua eniten

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi asevelvollisuus vaikuttaisi asiaan millään tavalla. Sama kai se on lukeeko pääsykokeisiin kirjoituksien aikana vai armeijassa. Ja opintojen aloittamista voi lykätä vuodella, jos saa paikan heti lukion jälkeen. 

Ei juuri kukaan lue pääsykokeisiin kirjoitusten aikana vaan niiden jälkeen. Ihan eri asia lukea kotona tai kirjastossa kuin armeijassa

Kirjoitusten jälkeen ehtii lukea pääsykokeisiin ja käydä pääsykokeissa. Eikös palvelus ala kirjoitusvuonna aikaisintaan kesällä?

Ensimmäisessä haussa ei välttämättä pääse sisään. Sen jälkeen voi tulla tukalat paikat, jos haluaa sekä käydä armeijan että päästä yliopistoon

Sitä voi armeijan jälkeen lukea vuoden putkeen. Esim. moni hakee lääkikseen useita kertoja. Moni pääsykoe myös mittaa lähinnä lukiossa opittuja asioita,  joten niitä aineita on ehtinyt opiskella joka tapauksessa jo kolme vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi asevelvollisuus vaikuttaisi asiaan millään tavalla. Sama kai se on lukeeko pääsykokeisiin kirjoituksien aikana vai armeijassa. Ja opintojen aloittamista voi lykätä vuodella, jos saa paikan heti lukion jälkeen. 

Ei juuri kukaan lue pääsykokeisiin kirjoitusten aikana vaan niiden jälkeen. Ihan eri asia lukea kotona tai kirjastossa kuin armeijassa

Kirjoitusten jälkeen ehtii lukea pääsykokeisiin ja käydä pääsykokeissa. Eikös palvelus ala kirjoitusvuonna aikaisintaan kesällä?

Ensimmäisessä haussa ei välttämättä pääse sisään. Sen jälkeen voi tulla tukalat paikat, jos haluaa sekä käydä armeijan että päästä yliopistoon

Menee armeijaan kesällä ja pääsee pois joulukuussa, joten lukuaikaa kyllä riittää.

Aika monta kertaa kuulin tuon suunnitelman kavereiltani, mutta varsin harvan kohdalla se oikeasti toteutui. 6kk palveluksen varaan ei kannata laskea

Naisia olisi RUKissa vielä enemmän, samoin yliopistoissa.

Noloa, että yrität selittää pärjäämättömyyttäsi naisten avulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi asevelvollisuus vaikuttaisi asiaan millään tavalla. Sama kai se on lukeeko pääsykokeisiin kirjoituksien aikana vai armeijassa. Ja opintojen aloittamista voi lykätä vuodella, jos saa paikan heti lukion jälkeen. 

Ei juuri kukaan lue pääsykokeisiin kirjoitusten aikana vaan niiden jälkeen. Ihan eri asia lukea kotona tai kirjastossa kuin armeijassa

Kirjoitusten jälkeen ehtii lukea pääsykokeisiin ja käydä pääsykokeissa. Eikös palvelus ala kirjoitusvuonna aikaisintaan kesällä?

Ensimmäisessä haussa ei välttämättä pääse sisään. Sen jälkeen voi tulla tukalat paikat, jos haluaa sekä käydä armeijan että päästä yliopistoon

Sitä voi armeijan jälkeen lukea vuoden putkeen. Esim. moni hakee lääkikseen useita kertoja. Moni pääsykoe myös mittaa lähinnä lukiossa opittuja asioita,  joten niitä aineita on ehtinyt opiskella joka tapauksessa jo kolme vuotta. 

Näin moni varmasti tekeekin, jos haluaa käydä armeijan ja päästä sisään vaikeapääsyiselle alalle. Tietysti suunnitelma ei ole optimaalinen, mutta kaikkea ei voi saada aina täydellisesti sopimaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi asevelvollisuus vaikuttaisi asiaan millään tavalla. Sama kai se on lukeeko pääsykokeisiin kirjoituksien aikana vai armeijassa. Ja opintojen aloittamista voi lykätä vuodella, jos saa paikan heti lukion jälkeen. 

Ei juuri kukaan lue pääsykokeisiin kirjoitusten aikana vaan niiden jälkeen. Ihan eri asia lukea kotona tai kirjastossa kuin armeijassa

Kirjoitusten jälkeen ehtii lukea pääsykokeisiin ja käydä pääsykokeissa. Eikös palvelus ala kirjoitusvuonna aikaisintaan kesällä?

Ensimmäisessä haussa ei välttämättä pääse sisään. Sen jälkeen voi tulla tukalat paikat, jos haluaa sekä käydä armeijan että päästä yliopistoon

Menee armeijaan kesällä ja pääsee pois joulukuussa, joten lukuaikaa kyllä riittää.

Aika monta kertaa kuulin tuon suunnitelman kavereiltani, mutta varsin harvan kohdalla se oikeasti toteutui. 6kk palveluksen varaan ei kannata laskea

Onnistui omilla lapsilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pojat eivät menisi armeijaan miehistymään tulos olisi että heitä olisi yhä vähemmän yliopistossa. Viettäisivät lukion jälkeisen ajan remuten kun ”eihän noi tytötkään tässä iässä vielä”... osa jäisi haaskiolle ja tuloksena enemmän syrjääntyneitä nuoria miehiä. Ja johan yhteiskuntaa taas syytettäisiin ”tytöille on järjestetty vielä lukion jälkeen armeijakin jossa oppii järjestelytaitoja ja johtamista ja vaikka mitä mutta poikien pitäisi vaan olla heti valmiita yliopistoon lukion jälkeen, ihan epäreilua”.

Miehistymään? Mitä miehistymistä se sellainen on, että jätkän aloitekyky menee nolliin ja mitään ei voi tehdä ilman erillistä käskemistä. Ollaan vaan ja odotetaan käskyjä eikä mitään itseohjautuvuutta tai päämäärätietoisuutta

Naiset eivät ole keksineet armeijaa eivätkä sitä ole yksin ylläpitämässä - ole yhteydessä kansanedustajaasi ja puolueeseesi ja ilmaise tahtosi. Ikävä vain että puolueet taitavat aika yksimielisesti kannattaa nykyistä käytäntöä, mutta väsyttämällä, väsyttämällä. Minä kannatan molemmille sukupuolille vapaaehtoista palvelusta, josta voisi saada jonkinlaisen erikoishyödyn, vaikka sitten tilapäisen veronalennuksen tai vaikka ylimääräistä opintorahaa opintojen ajaksi.

Mulla intti ainakin hidasti yliopisto-opiskeluja vuosilla. Vuosi meni armeijassa. Lisäksi tuhos hyvän opiskeluputken ja vireen. Intissä myös opetetaan ihan erilaisia arvoja kuin mitä opinnoissa tarvitaan.

Miehet maksaa kovaa hintaa naisten etuoikeuksista. Ansiomenetys jo siitä, että tekee vuoden orjatyötä valtiolle sen sijaan että olisi vaikka palkkatyössä, on merkittävä.

Vierailija kirjoitti:

Eikös akateemiset miehet tuppaa katsomaan vasta kolmenkympin korvilla maistereina ja jatko-opiskelijoina, että vieläkö oikeasti armeijaan tahdotaan.

Ei siinä opiskelut merkitse mitään kun palvelukseenastumismääräys kolahtaa postilaatikkoon. Sitten mennään armeijaan jos ei muuten niin poliisin saattamana.

Ei paljon auta selittelyt, että minusta tulee isona akateeminen professoori. Sinne sitä mennään metsään pyssyn kanssa juoksemaan ihan kuin kaikki muutkin. Tai jos haluaa sivariksi niin vanhainkotiin mummojen vaippoja vaihtamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös akateemiset miehet tuppaa katsomaan vasta kolmenkympin korvilla maistereina ja jatko-opiskelijoina, että vieläkö oikeasti armeijaan tahdotaan.

Ei siinä opiskelut merkitse mitään kun palvelukseenastumismääräys kolahtaa postilaatikkoon. Sitten mennään armeijaan jos ei muuten niin poliisin saattamana.

Ei paljon auta selittelyt, että minusta tulee isona akateeminen professoori. Sinne sitä mennään metsään pyssyn kanssa juoksemaan ihan kuin kaikki muutkin. Tai jos haluaa sivariksi niin vanhainkotiin mummojen vaippoja vaihtamaan.

Tai hankkii vapautuksen tai ottaa pannan jalkaan ja opiskelee/käy töissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pojat eivät menisi armeijaan miehistymään tulos olisi että heitä olisi yhä vähemmän yliopistossa. Viettäisivät lukion jälkeisen ajan remuten kun ”eihän noi tytötkään tässä iässä vielä”... osa jäisi haaskiolle ja tuloksena enemmän syrjääntyneitä nuoria miehiä. Ja johan yhteiskuntaa taas syytettäisiin ”tytöille on järjestetty vielä lukion jälkeen armeijakin jossa oppii järjestelytaitoja ja johtamista ja vaikka mitä mutta poikien pitäisi vaan olla heti valmiita yliopistoon lukion jälkeen, ihan epäreilua”.

Miehistymään? Mitä miehistymistä se sellainen on, että jätkän aloitekyky menee nolliin ja mitään ei voi tehdä ilman erillistä käskemistä. Ollaan vaan ja odotetaan käskyjä eikä mitään itseohjautuvuutta tai päämäärätietoisuutta

Naiset eivät ole keksineet armeijaa eivätkä sitä ole yksin ylläpitämässä - ole yhteydessä kansanedustajaasi ja puolueeseesi ja ilmaise tahtosi. Ikävä vain että puolueet taitavat aika yksimielisesti kannattaa nykyistä käytäntöä, mutta väsyttämällä, väsyttämällä. Minä kannatan molemmille sukupuolille vapaaehtoista palvelusta, josta voisi saada jonkinlaisen erikoishyödyn, vaikka sitten tilapäisen veronalennuksen tai vaikka ylimääräistä opintorahaa opintojen ajaksi.

Miten miehistyminen liittyy naisiin tai kansanedustajiin? Kun on nähnyt "miehistymisen" hedelmiä, ei sitä kauhean miehistymisenä voi pitää ainakin, jos miehistymisen käsittää positiivisena asiana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös akateemiset miehet tuppaa katsomaan vasta kolmenkympin korvilla maistereina ja jatko-opiskelijoina, että vieläkö oikeasti armeijaan tahdotaan.

Ei siinä opiskelut merkitse mitään kun palvelukseenastumismääräys kolahtaa postilaatikkoon. Sitten mennään armeijaan jos ei muuten niin poliisin saattamana.

Ei paljon auta selittelyt, että minusta tulee isona akateeminen professoori. Sinne sitä mennään metsään pyssyn kanssa juoksemaan ihan kuin kaikki muutkin. Tai jos haluaa sivariksi niin vanhainkotiin mummojen vaippoja vaihtamaan.

Minulla ainakin veli lähti armeijaan vasta kun oli insinöörinpaperit kourassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi asevelvollisuus vaikuttaisi asiaan millään tavalla. Sama kai se on lukeeko pääsykokeisiin kirjoituksien aikana vai armeijassa. Ja opintojen aloittamista voi lykätä vuodella, jos saa paikan heti lukion jälkeen. 

Ei juuri kukaan lue pääsykokeisiin kirjoitusten aikana vaan niiden jälkeen. Ihan eri asia lukea kotona tai kirjastossa kuin armeijassa

Mietis vielä. Jos menet armeijaan kesällä, pääset sieltä palveluksen kestosta riippuen joulukuulla, maaliskuulla tai kesäkuulla. Ainoastaan sen pisimmän palveluksen suorittavilla on vähemmän aikaa lukea kuin abiturienteilla. 

Siinä on ehtinyt unohtaa jo aika paljon verrattuna abeihin. Lisäksi pitää päihittää välivuotta viettävät, jotka ovat saattaneet opiskella koko vuoden. Aika paljon etumatkaa siinä antaa kilpailijoille

Älä viitsi. Kyllä ne välivuoden pitäjätkin ovat käyneet töissä tms. Kyllähän armeijassakin on ilta- ja viikonloppuvapaita. Kirja käteen vain. Minä luin pääsykokeeseen töiden ohessa, kun lapset olivat pieniä ja kirjoituksista oli kulunut 10 vuotta. Ihmeellistä selittelyä.