Kysymys ilmeilijöille lenkkipolulla...
Miksi katsotte ylimielisesti ilmeillen muita lenkkipolulla tai niin kuin jossain toisessa lenkkeilijässä olisi jotain huvittavaa? Eikö siellä saisi olla muita? Omistatteko te sen metsän? Arvioitteko toisten kuntoa ja fyysistä olemusta? Onko siellä jokin valtataistelu tai asetelma menossa?
Olen noteerannut, että naiset harrastavat tätä enemmän.
En keksi syitä, sillä naamassani ei ole räkää, likaa tai muutakaan huomiota herättävää. Olen tavallisen näköinen sporttinen nuori nainen enkä ilmeile itse. Katson kyllä vastaantulijoita, mutta keskityn omaan tekemiseeni.
Ajattelin kysyä täältä, kun täällä aina tiedetään kaikki.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Minulle on kerran sattunut että kaksi ikäistäni naista huusi perääni ivallisesti että sinäpäs vasta reipas olet!t Harrastan lenkkeilyä maastossa, en pururadoilla ja nämä naiset olivat kävelyllä samalla hiekkatiellä missä juoksin. Nautin juoksemisesta maastossa koska haastavampaa juosta epätasaisella alustalla ja ylä- ja alamäkiä. Olen kyllä jo vanhempi, yli viisikymppinen, mutta uskallan sanoa että kuntoni on hyvä. Juoksen viisi kertaa viikossa 9 - 10km lenkin, vaihdellen maastoja. Tiedän että olen kylän puheenaihe, tyttärellenikin huomauteltu äidin juoksemisesta, mutta kukaan ei ennen eikä jälkeenpäin ole huudellut.
Onhan se ikävää jollakin tapaa. Suuremmin en toisten tuijotuksista tai kommenteista välitä.
Missä asut? Olen kuullut erään maaseudulla asuvan häpeävän omaa lenkkeilyään. Täällä pääkaupunkiseudulla lenkillä saavat käydä ihan kaikenikäiset, eikä kukaan huomauttele mitään. En ole nähnyt ilmeitä tai itse ilmeillyt. Kyllä on harvinaisen junttia huudella jotakin. Oletko ihan varma, ettei kyseessä ollut kannustaminen.
Vierailija kirjoitti:
Monet näistä vastauksista on kyllä ärsyttäviä.
Ihan varmasti joitakin ihmisiä jostain syystä tuijotetaan enemmän kuin toisia tai joillekin ilmeillään enemmän kuin toisialle, ja miksei aloittaja voisi olla yksi niistä, jotka kokevat sitä enemmän? Omien kuvitteleminenkin on mahdollista, mutta ei sitä voi suorilta tietää, joten on aika tylyä satavarmana analysoida aloittaja pelkästään vainoharhaiseksi.
Tämä.
Mielestäni vainoharhaisuuden mittaamiseen tarvitaan vähän muitakin mittareita.
Olen myös vahvasti sitä mieltä, että joitakin katsotaan enemmän ja jotkut sulautuvat massaan.
Ristiriitaisen asiasta tekee se, että olin mielestäni ennen paljon huono itsetuntoismpi eikä minua tuijoteltu yhtä paljon. Pukeuduin myös erottuvammin.
Ikinä en itse katso ketään silmiin kun olen lenkillä. Sen kerran jos olen katsonut, on vastaantulija niin ikään katsonut jonnekin muualle. Ei minua. Pääset ongelmastasi sillä kun et itse ota kontaktia toisiin lenkkeilijöihin. Miksi etsit toisten kasvoilta merkkejä siitä, mitä he ajattelevat sinusta? Itsetuntosi vaikuttaa olevan huono. Noilla muilla ihmisillä ja heidän mahdollisilla mielipiteillään sinusta ei ole mitään merkitystä. Oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
En minä ilmeile. Katson vaan tarkasti vartalon muodot. Nämä nykyjumppavarusteet on sellaisia seisokinaiheuttajia. Tiukan trikoopepun perässäjuoksemisessa saa ihan uudet voimat.
Aikasi kun siellä trikooperzeen takana hipsit, saat itse polliisit perääsi juoksemaan..
Ei siis kannata.
Juokse vastavirtaan mieluummin.
Tai mene ainakin ohi - jos pääset..
Tämä ei sattunut lenkkeillessä, vaan parkkihallissa. Odotin perjantaina työviikon jälkeen tytärtäni. Seisoin väsyneenä ajatuksissani, en nähnyt mitään, en kuullut mitään. Äkkiä edessäni oleva mies alkoi kysellä minulta hyvin aggressiiviseen sävyyn, miksi tuijotan häntä. En ollut edes nähnyt koko miestä ennenkuin hän alkoi raivota. Se oli epämiellyttävää ja pelottavaa.
Miehet tuijottaa heiluvia rintoja. Etenkin ohiajavat autot.