Kysymys ilmeilijöille lenkkipolulla...

Vierailija kirjoitti:

naisihminen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ööh en ole ikinä huomannut. En oikeastaan edes katso muita lenkkeilijöitä.

Miksi itse ap mulkkaat muita?

Muiden huomioiminen on ihan kohtelias ele ja joskus saatan jopa hymyillä. Tuijottaja en ole.

Lenkillä useinkaan ihmiset eivät halua tulla huomioiduksi. Joku vielä ahdistuu kun vastaantulija hymyilee. Anna muiden vaan lenkkeillä rauhassa.

Niin, että minä en saisi huomioida muita, mutta minut saa ja minulle saa jopa ilmeillä?

Entä jos minua ahdistaa se ilmeileminen ja tuijottaminen?

Aika epäreilun oloinen logiikka.

Missäpäin tai millaisessa paikassa tuota tapahtuu? Itse en ole huomannut enkä ilmeile muille, ellei sattumalta satu omalla naamalla olemaan ilme, joka ei liity siihen toiseen mitenkään.

Koen kiusalliseksi jos minua katsotaan, joten silloin saattaa ahdistus tehdä kasvoille ilmeen, joka näyttänee ulospäin helposti vihaisuudelta.

Vierailija kirjoitti:

Niin suomalaista, kuluttaa suuret määrät aikaa ja aivokapasiteettia sen analysointiin mitä satunnainen vastaantulija naamanilmeen perusteella sinusta ajattelee.

Ei, älä tee tästä mitään suomalaisten syntiä. On yleismaailmallinen piirre, että monet ihmiset itsekeskeisyydessään ja epävarmuudessaan luulevat olevansa jatkuvasti muiden ajatustn kohteena. 

naisihminen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat ilmeilyllä? Harva pysyy hengästyessään täysi ilmeettömänä (tuskin sinäkään), vaan ilme saattaa näyttää irvistykseltä. Jotkut taas saattavat haluta ilmaista, että ovat huomanneet kanssalenkkeilijät ja nostavat suupieliään ylöspäin, sitä kutsutaan hymyksi.

Ilmeily on sitä, että kohdallani suu menee ikään kuin naurunpidättely asentoon. Minusta se on aika selkä merkki jos minua katsotaan suoraan kohti ja näytetään siltä kuin pidäteltäisiin naurua. Ja tämä elehtiminen muuttuu minun ollessa kohdalla.

Mulle kävi kerran samoin kassalla. En tiedä huvittiko kassaa omat juttunsa ja sattumalta katsoi muhun päin, vai oliko mussa jotain huvittavaa kuten nenästä roikkuva räkäpallero. Jotenkin on sellainen muistikuva, että olisin tuon tilanteen jälkeen huomannut, että räkää roikkui, mutta saatan muistaa väärin.

Mä hymyilen vastaan tulijoille ja näytän peukkua, jos sattuu olemaan pidempi katsekontakti. Kai se sitten on ilmeilyä?

No antaa olla.

Ei täältä saa kuin vihaa niskaansa. Mikähän täällä vauva palstalla saa ihmiset niin vihaisiksi? Pakko sen on näyttäytyä tuolla lenkkipolullakin, ei kai se nyt kiteydy pelkästään netissä.

Sulla on varmaan jotkut semmoset hirveät ja typerät vaatteet kun uhmaikäisen asenteellasi olet kailottanut aina ja kaikkialla että TOSI MIESHÄN EI VAATTEILLA KOREILE. Ja sit juokset jossain hiivatin farkuissa tai armeijan verskoissa.

Näitä näkee tuolla urheillessa omituisen paljon, ja aina naurattaa ja toisaalta säälittää että tuokin tuossa on oman päänsä vanki eikä uskalla käyttää liikuntaan sopivia vaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin suomalaista, kuluttaa suuret määrät aikaa ja aivokapasiteettia sen analysointiin mitä satunnainen vastaantulija naamanilmeen perusteella sinusta ajattelee.

Ei, älä tee tästä mitään suomalaisten syntiä. On yleismaailmallinen piirre, että monet ihmiset itsekeskeisyydessään ja epävarmuudessaan luulevat olevansa jatkuvasti muiden ajatustn kohteena. 

Onpa kyllä inhottavaa syyllistämistä toista ihmistä kohtaan.

Niin kuin minä olisin erityisen viallinen nyt.

Melkein jopa kiusaamismeiningit.

Vierailija kirjoitti:

Sulla on varmaan jotkut semmoset hirveät ja typerät vaatteet kun uhmaikäisen asenteellasi olet kailottanut aina ja kaikkialla että TOSI MIESHÄN EI VAATTEILLA KOREILE. Ja sit juokset jossain hiivatin farkuissa tai armeijan verskoissa.

Näitä näkee tuolla urheillessa omituisen paljon, ja aina naurattaa ja toisaalta säälittää että tuokin tuossa on oman päänsä vanki eikä uskalla käyttää liikuntaan sopivia vaatteita.

o_O

No mä yleensä vain puhelen itsekseni. :D

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan..

Et sinä ole mikään tunneherkkä, olet vainoharhainen.

Ja jätä muut lenkkeilijät rauhaan, minäkään en halua tulla huomioiduksi millään tavalla enkä huomioi muita millään tavalla.

Olen lenkkeillyt vuosia, enkä ole törmännyt mihinkään ilmeilyyn. Joskus saattaa teinit huudella jotain "jaksaa, jaksaa"-mantraa perään, mutta muuten näkee ihan tavallista porukkaa. Muutaman lenkkeilijän kanssa moikataan, mutta nämä on sellaisia joita olen nähnyt vuosien ajan taivaltavan samoja lenkkireittejä ja ollaan sillä tavalla "tultu tutuiksi".

naisihminen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ööh en ole ikinä huomannut. En oikeastaan edes katso muita lenkkeilijöitä.

Miksi itse ap mulkkaat muita?

Muiden huomioiminen on ihan kohtelias ele ja joskus saatan jopa hymyillä. Tuijottaja en ole.

Mitenkäs tuo sinun kohtelias hymysi eroaa siitä muiden naurunpidättelyilmeestä? Veikkaan, ettei mitenkään.

Etenki stadissa on noita ämmiä jotka kattoo päästä vRpaisiin kova ilme naamalla toisia kauniimpia naisia. Tämän huomasin kun muutin sinne. Joku burberyyn puettu nuori pissis akka kävelee vastaan . Tajuaa että olen kauniimpi muodokkaampi tyylikkäämpi kuin hän ja katse on kova ja vihaava tuijottava. Lol. No en vaivaa päätäni. Nauratti vaan. Noita on ja paljon jotka kilpailee kauneudesta.ovat a kuppi rintaisia ja vihaavat isompirintaisia ja kauniimpia.

Monet näistä vastauksista on kyllä ärsyttäviä.

Ihan varmasti joitakin ihmisiä jostain syystä tuijotetaan enemmän kuin toisia tai joillekin ilmeillään enemmän kuin toisialle, ja miksei aloittaja voisi olla yksi niistä, jotka kokevat sitä enemmän? Omien kuvitteleminenkin on mahdollista, mutta ei sitä voi suorilta tietää, joten on aika tylyä satavarmana analysoida aloittaja pelkästään vainoharhaiseksi.

Minulle on kerran sattunut että kaksi ikäistäni naista huusi perääni ivallisesti että sinäpäs vasta reipas olet!t Harrastan lenkkeilyä maastossa, en pururadoilla ja nämä naiset olivat kävelyllä samalla hiekkatiellä missä juoksin. Nautin juoksemisesta maastossa koska haastavampaa juosta epätasaisella alustalla ja ylä- ja alamäkiä. Olen kyllä jo vanhempi, yli viisikymppinen, mutta uskallan sanoa että kuntoni on hyvä. Juoksen viisi kertaa viikossa 9 - 10km lenkin, vaihdellen maastoja. Tiedän että olen kylän puheenaihe, tyttärellenikin huomauteltu äidin juoksemisesta, mutta kukaan ei ennen eikä jälkeenpäin ole huudellut.

Onhan se ikävää jollakin tapaa. Suuremmin en toisten tuijotuksista tai kommenteista välitä.

Kyllä se hymyilyttää tahattomasti jos jonkun vaatteet on epäsopivat lenkkeilyyn

Huomaa ettei ole alan aktiiviharrastaja vaan ekaa kertaa lenkillä. Elä ota vakavasti.

Liikuntasuoritusta tehdessäni huomioin muita tasan sen verran, etten törmää heihin.

Jos energiaa on ollut noteeramaan ympäristö olen kyllä huomannut joskus ihmisten kääntyvän katsomaan. Olen huomannut saavani reaktioita kanssaeläjissä muuallakin kuin lenkkipoluilla ja tulkintani onko kyseessä pahansuopa ilmeily vai ystävällinen hymyily on riippunut päivän mielialastani. Enää en halua antaa mielialani vaikuttaa, vaan suhtaudun neutraalisti. -Suosittelen sinullekin. 

Toisaalta jos on liian hiemot vaatteet mutta olemuksesi kertoo että et ole urheilullinen niin sekin voi olla huvittava näky. Myös lihavan ähkyntä ja puhiseminen voi olla syy.