Mitä eskarissa opetetaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on tullut käsitys ettei se niin kovin tärkeä juttu ole. Meillä eskarissa on "opettajina" kaksi lastenhoitajaa/lähihoitajaa ja en usko että toiminta siellä juuri eroaa tavallisesta päiväkodista. Nyt syksyllä eskariryhmässä on mukana myös viskareita, en tiedä miten se sitten vaikuttaa toimintaan.

Meidän tuleva eskarilainen osaa kirjaimet, numerot ja kirjoittaa lyhyitä sanoja. On ollut päiväkodissa 1-vuotiaasta asti ja varmasti on harjoitellut jakamista ja oman vuoron odottamista jo aika paljon.

Eikö oikeasti ole ketään oikeata opettajaa?? Meidän lapsen eskariryhmässä on eka-ja tokaluokkalaisia samassa ryhmässä.

Ei, ei todellakaan ollut opettajaa. Pääkaupunkiseudulla on kuulemma 600 lastentarhanopettajan vajaus ja meidän päiväkotiin ei pätevää opettajaa saatu. Toivottavasti nyt syksyllä tilanne olisi korjaantunut mutta ei tosiaan ole suuret odotukset eskarivuodelle. Lapsi toki tietää että on menossa eskariin mutta samat viskarikaverit ryhmässä on kuin viime vuonnakin ja veikkaan ettei toiminta juuri päiväkodista eroa.

Käden taitoja, kirjaimia, numeroita, sosiaalisia taitoja, esim.ottamaan muut huomioon, ja oman vuoron odottamista. Eskarihan on pakollinen, silloin ei matkustella kuin koulujen loma-aikana, on samaan aikaan

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään sellaista mitä lapset ei oppisi ilman tätä nimellistä " esiopetuskin"

Ihan saman ne oppisi jos se nimi olisi vaan edelleen päiväkoti tai vaikkapa hyvä perhepäivähoito.

Ainoa koulun kannalta tärkeä on se suuressä ryhmässä oleminen mutta kun sekin monessa eskarisa on aika kaaosta suuren ryhmien ja jatkuvan henkilökuntapulan takian niin plus miinus nolla.

Meillä lapsi käy esikoulun koulussa, opetus on osittain yhdessä ekaluokkalaisten kanssa. Ei todellakaan ole mitään kaaosta, vaan opettelua kouluelämään opetussuunnitelman pohjalta.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on tullut käsitys ettei se niin kovin tärkeä juttu ole. Meillä eskarissa on "opettajina" kaksi lastenhoitajaa/lähihoitajaa ja en usko että toiminta siellä juuri eroaa tavallisesta päiväkodista. Nyt syksyllä eskariryhmässä on mukana myös viskareita, en tiedä miten se sitten vaikuttaa toimintaan.

Meidän tuleva eskarilainen osaa kirjaimet, numerot ja kirjoittaa lyhyitä sanoja. On ollut päiväkodissa 1-vuotiaasta asti ja varmasti on harjoitellut jakamista ja oman vuoron odottamista jo aika paljon.

On kyllä tärkeä ja pakollinen opetus. Keväällä on kouluvalmiustestit ja niiden mukaan tiedetään onko koulukypsä, vai siirretäänkö erityiskouluun jossa opetus on tarpeeksi hidasta. Esikoululla on oma opetussuunnitelma. Lukase huviksesi jos koulutus on sinusta yhtään tärkeä.

ihmettelenhiukan kirjoitti:

Minä oikeastaan vähän ihmettelen miksi esikoulussa on alettu opettaa lukemaan ja laskemaan. Sitten moni lapsi turhautuu ensimmäisellä luokalla tajutessaan että siellä ei tullutkaan mitään uutta asiaa.

Minusta eskari voisi jättää ne lukemiset ja laskemiset sinne kouluun ja keskittyä enemmän sosiaalisiin taitoihin. Ne vaan taitaa jäädä nyt jalkoihin noissa suurissa jättiryhmissä. Hiukan on tullut ikävä olo muutamasta tapauksesta jossa eskarista on tullut enemmänkin huonojen tapojen oppimisen paikka. Suuret ryhmät ja vähemmän aikuisen valvontaa.

Ja tämän vuoksi moni ekaluokka jaetaan "kahtia" lukutaidon mukaan ja äidinkielen (lukemaan opettelun) tunnit ovat erikseen. Näin jo ekalla luokalla saadaan opetettua, että osa on vähän tyhmempiä kuin toiset, vaikka tämä olekaan tarkoitus.

Hyvä aloitus. Meilläkin on nyt syksyllä eskarin aloittava lapsi. Hän osaa kirjaimet ja tavuja, osaa laskea helppoja laskuja. Hienomotorisesti taitava, saksilla leikkaaminen sun muu sujuu tosi hyvin. Viikonpäivät osataan ja värit ja vähän kuukausia.

Ehkäpä sosiaalisia taitoja sitten oppii lisää..? En kyllä keksi, mitä eskarissa voisi olla mitä normaalissa päiväkodissa ei. Meillä on päiväkodissakin opeteltu ahkerasti asioita ja tehtyä kaikkea kivaa ja järkevää ja opettavaista.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä aloitus. Meilläkin on nyt syksyllä eskarin aloittava lapsi. Hän osaa kirjaimet ja tavuja, osaa laskea helppoja laskuja. Hienomotorisesti taitava, saksilla leikkaaminen sun muu sujuu tosi hyvin. Viikonpäivät osataan ja värit ja vähän kuukausia.

Ehkäpä sosiaalisia taitoja sitten oppii lisää..? En kyllä keksi, mitä eskarissa voisi olla mitä normaalissa päiväkodissa ei. Meillä on päiväkodissakin opeteltu ahkerasti asioita ja tehtyä kaikkea kivaa ja järkevää ja opettavaista.

Kaikki luettelemasi ovat normaalin kolmivuotiaan taitoja. 

Olin 90-luvun puolessa välissä eskarissa niin, että opetusta oli pari aamupäivää viikossa, ja muuten oli tavallista päiväkotiarkea. Opin kotini lankapuhelinnumeron ulkoa, mikä tottakai oli siihen aikaan vielä olennainen eloonjäämistaito. :)

Puhumaan huutamalla ja hakkaamaan WC-pytyn kantta kiinni niin kovaa kuin ikinä vaan voi..

Siinä kaksi päällimmäiseksi mieleen tulevaa asiaa.

Oppivat kiroilemaan ja vetämään röökiä.

Vierailija kirjoitti:

Olin kauhean pettynyt aikoinaan, kun lastani eskarissa ei opetettukaan lukemaan ja laskemaan, mutta se on mun ongelmani; olin nimittäin kuvitellut sen olevan nimenomaan esiKOULU, ja lapseni osasi kyllä ryhmässä olla, totella sääntöjä ym. sitä, mitä siellä opetettiin, koska oli ollut piirun vajaat 3-vuotiaasta samassa päiväkodissa oppimassa ryhmässä olemista, vuoronsa odottamista, toisen lapsen huomioimista  ym.ym.

No, niistä ajoista meidän kohdallamme viis, mutta silti olen sitä mieltä, että lukemisen alkeet olisi kyllä ihan hyvä osata ennen kouluun menoa, mikäli ei ole niin neropatti, että osaa lukea jo ennen päiväkotiin menoa.

Sijaistin 9-luokkalaisia pari vuotta sitten ja opettaja sanoi mulle, että luetuta kappaleet ääneen, kun ne ei osaa lukea. Ne ei oikeesti osannut lukea kunnolla. Ihan normaaleja lapsia olivat muuten. Niitä oli yli 10.

Vierailija kirjoitti:

Vai mk se enemmänkin kerhotoimintatyyppistä? Mun lapsuudessa 80-luvulla ei ollut eskaria .

RIippuu eskarista. Olen itse muuten käynyt myös esikoulun, lukuvuonna 1979-80. Kyllä eskareita oli, mutta ei mitenkään kovin paljon.

Omat lapseni ovat esikoulussa harjoitelleet numeroita 1-20, vuodenaikoja, viikonpäiviä, värejä ja muotoja. Aakkoset. Ovat harjoitelleet tunnistamaan sanahahmoja (omat lapseni ovat osanneet lukea eskarissa, toinen osasi jo ennen sinne menoa, toinen oppi sen aikana). Toisella lapsella oli 8 kerran uimakoulu eskarin aikana, toisella ei. Muuten on liikuttu, käyty koulun puolella harjoittelemassa koululaisena oloa, tehty retkiä ja saatu välillä läksyjä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä aloitus. Meilläkin on nyt syksyllä eskarin aloittava lapsi. Hän osaa kirjaimet ja tavuja, osaa laskea helppoja laskuja. Hienomotorisesti taitava, saksilla leikkaaminen sun muu sujuu tosi hyvin. Viikonpäivät osataan ja värit ja vähän kuukausia.

Ehkäpä sosiaalisia taitoja sitten oppii lisää..? En kyllä keksi, mitä eskarissa voisi olla mitä normaalissa päiväkodissa ei. Meillä on päiväkodissakin opeteltu ahkerasti asioita ja tehtyä kaikkea kivaa ja järkevää ja opettavaista.

Kaikki luettelemasi ovat normaalin kolmivuotiaan taitoja. 

On normaalia, että 3v osaa noita taitoja mutta vielä tavallisempaa, ettei vielä osaa. 

En muista/tiedä eskarista kauheasti, mutta sitä ihmettelin, kun lapseni päiväkodissa alettiin jo opettelemaan numeroita, kirjaimia, muotoja ja värejä! Lapsi oli silloin kaikkein pienimpien ryhmässä eli 0-2v. Hän oli tuolloin 1,5v. eikä ollut edes ryhmän pienin, vaan siellä oli alle vuoden ikäisiäkin! Uskomatonta. Eli jos jo päiväkodissa on tuollasta opetusmeininkiä niin tarinoiden perusteella vois kuvitella, että lapsi osaa jo esikouluun mennessään lukea, kirjoittaa ja laskea. Naurahdin tuolle viikon ohjelmalle, kun se sähköpostiini tupsahti, että siinäpä koitatte mun 1,5-vuotiaalle opettaa jotain numeroita, mutta turha sitten tulla ulisemaan, jos hän ei ole pätkääkään kiinnostunut aiheesta :D On se kumma kun ei lapsi saa olla lapsi ja tehdä omaa työtään eli leikkiä.

Itse eskaria on noin tunti päivässä tai pari tuntia kahdesti viikossa. Tällöin opetellaan numeroita ja kirjaimia. Muuten harjoitellaan taitojoja, joilla on välillisesti hyötyä koulussa. Enää ei ole tavoitteena opetella tuntemaan kaikkia kirjaimia ennen koulua. Mutta tietysti on eskareita, joissa tehdään enemmän kuin lain vaatimaa eskariopetusta. Riippuu varmaan lapsiaineksestakin.

Vierailija kirjoitti:

Vai mk se enemmänkin kerhotoimintatyyppistä? Mun lapsuudessa 80-luvulla ei ollut eskaria .

Olihan. Mä oon käynyt eskarin vuonna -78.

Vierailija kirjoitti:

Olin 1-2 luokkien sijaisena silloin ennen kuin eskari tuli pakolliseksi, ja voin rehellisesti sanoa, että kyllä se merkittävästi kouluvalmiuksia opettaa. Kaikki ne lapset, jotka eivät olleet eskaria käyneet tuplasivat ekaluokan. Ei ole kyse siitä askarrellaanko siellä vai opetellaanko värejä, vaan siitä, miten se lapsi oppii keskittymään tehtäviin kärsivällisyydellä, toimimaan ryhmässä jne...

Se jos KAIKKI luokan eskarin väliin jättäneet lapset joutuivat tuplaamaan ekaluokan silloin kun eskari ei vielä ollut pakollinen, se kertoo kyllä enemmän ekaluokan opettajan ammattitaidosta kuin oppilasaineksesta. Toki tässä on varmaan kyse parista lapsesta joten tilastollisesti eikä merkityksetön otanta, mutta myös siihen suuntaan että eskarin puuttuminen jotenkin automaattisesti tarkoittaisi ettei koulussa voisi pärjätä. Silloin kun se ei ollut pakollista, ekaluokka piti suunnitella sellaiseksi että siellä pärjätään lähtökohtaisesti myös ilman eskaria.

Oma lapseni on nyt kouluun menossa, oli kotihoidossa eskariin asti ja eskarin loppupalautteessa sanoivat että oikeastaan olisi voinut mennä suoraan ekalle (ja esim. äidinkielen opetuksessa olikin viikoittain ekaluokkalaisten tunneilla).

Kannatan kyllä pakollista eskaria, koska se on turvallinen pohjustus kouluun (parempi aikuis-lapsi-suhdeluku) varsinkin jos toiminta on kovin koulumaista tai kouluympäristössä. Kaikille se ei ole tarpeen, mutta voi olla että ne jotka sitä eniten tarvitsisivat olisivat herkimmin siellä poisjättäytyvien joukossa. Siksi muutos on minusta ihan hyvä.

Vierailija kirjoitti:

ihmettelenhiukan kirjoitti:

Minä oikeastaan vähän ihmettelen miksi esikoulussa on alettu opettaa lukemaan ja laskemaan. Sitten moni lapsi turhautuu ensimmäisellä luokalla tajutessaan että siellä ei tullutkaan mitään uutta asiaa.

Minusta eskari voisi jättää ne lukemiset ja laskemiset sinne kouluun ja keskittyä enemmän sosiaalisiin taitoihin. Ne vaan taitaa jäädä nyt jalkoihin noissa suurissa jättiryhmissä. Hiukan on tullut ikävä olo muutamasta tapauksesta jossa eskarista on tullut enemmänkin huonojen tapojen oppimisen paikka. Suuret ryhmät ja vähemmän aikuisen valvontaa.

Ja tämän vuoksi moni ekaluokka jaetaan "kahtia" lukutaidon mukaan ja äidinkielen (lukemaan opettelun) tunnit ovat erikseen. Näin jo ekalla luokalla saadaan opetettua, että osa on vähän tyhmempiä kuin toiset, vaikka tämä olekaan tarkoitus.

Se on normaalia, että lapset kehittyvät hyvin eri tahtiin. Ikäeroa ekaluokassa voi käytännössä olla vuosi. Toinen syntynyt tammikuussa ja toinen joulukuussa ja aloittavat samana vuonna niin eskarin kuin koulunkin. Se ei voi olla näkymättä taidoissa.

Mitähän eskarissa on lapselle, joka on osannut lukea jo 1,5 vuotta, osaa numerot 1000 saakka, laskee eka-tokaluokan laskuja ja on sosiaalisestikin taitava. Vähän hirvittää jo etukäteen eskari ja koulu. Jos ekat luokat on tylsiä ja helppoja, oppii helposti laiskaksi. 😔

Osaisikohan joku eskariope tai ope kertoa miten tällaiset lapset otetaan huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Mitähän eskarissa on lapselle, joka on osannut lukea jo 1,5 vuotta, osaa numerot 1000 saakka, laskee eka-tokaluokan laskuja ja on sosiaalisestikin taitava. Vähän hirvittää jo etukäteen eskari ja koulu. Jos ekat luokat on tylsiä ja helppoja, oppii helposti laiskaksi. 😔

Osaisikohan joku eskariope tai ope kertoa miten tällaiset lapset otetaan huomioon.

Minulla oli suurin piirtein tällainen lapsi. Ei siellä niitä tehtäviä istuta rivissä tekemässä kolmea varttia, vaan joustavasti, ja jos tekee omansa suit sait sukkelaan niin sitten voi piirtää, rakentaa legoilla, leikkiä, askarrella, kirjoittaa tarinaa, lukea, mennä ulkoilemaan niiden kanssa jotka aloittelivat tehtäviä jo eilen ja ovat siksi nyt valmiita. Lapsi askarteli saman pääsiäistipun kolmesti ja kirjoitteli vihon täyteen riimipareja, ja hänellä oli kivaa. Ei ole pitkästynyt liian helppojen tehtävien ääressä, kun jonkun kynäharjoituksen aikana voi samalla laskea kertolaskuja päässä tai keksiä kuvan hahmoille tarinan. Opettaja teki erikseen haastavampia matematiikan tehtäviä ja äidinkielen tunneille meni välillä koulun puolelle.

Mutta ihan samalla innolla muiden kanssa hän retkeili, soitti soittimilla ja leikki H-kauppaa (josta voi ostaa vain h-kirjaimella alkavia tavaroita), suunnitteli esityksiä ja maalasi lumiukkoja kuin muutkin. Ei pitkästynyt vaikka muille kalenterin ja kellon hahmottaminen oli vaikeampaa, vaan iloitsi omasta osaamisestaan ja auttoi pyydettäessä. Onneksi kevätpuolella tuli sellaisiakin tehtäviä joiden kanssa joutui harjoittelemaan avun pyytämistä ja osaamattomuuden sietämistä, se kun ei ollut tämän lapsen vahvinta alaa :)