Lue keskustelun säännöt.
"Leskeneläke" - häh? Saavatko kaikki lesket sen oikeasti?
23.07.2018 |
Kymmenen vuotta sitten leskeksi jäänyt tuttavani, joka on koko ikänsä käynyt töissä (eikä ole ollut kotirouvana) mainitsi saavansa leskeneläkettä. Mikä tämä tulonsiirto oikein on ja miten sitä perustellaan? Maksaako sen KELA vai kuolleen puolison työeläkekassa? Saavatko kaikki lesket leskeneläkettä vai onko se tarkoitettu vain niille joilla on jotain puolisolta jääneitä velkoja hoidettavanaan?
Kommentit (188)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on ihan niin kuin Kreikassa, paitsi vielä hullumpaa. Kun valtio kerran haluaa näin avokätisesti palkita naimisiinmenijöitä, eikö naimisiinmenosta voisi jo maksaa vaikka jonkun naimispalkkion? Saattaisin harkita avioliittoa jos siitä maksettaisiin vaikkapa 50 000 euroa up front.
Käy mulle. Raha pitää toki sitten palauttaa koron kera mahdollisen eron yhteydessä.
Ai niin kuin lesket palauttavat oman naimispalkkionsa? Ääliö.
Tottakai se pitäisi palauttaa, koska muutenhan jotkut alkaisivat tienaamaan menemällä naimisiin ja eroamalla heti.
Aika mielenkiintoinen argumentti... siis mitä se haittaisi? Jos leskeneläkkeenkin tarkoitus on vain saada ihmiset menemään naimisiin, niin kyllähän silloin naimistuki ajaisi aivan saman asian, mutta ei tarvitsisi elämäänsä pilata olemalla naimisissa pelkästään saadakseen puolisonsa eläkkeen!
Naimisiinmennessä maksettava tuki olisi myös tasa-arvoinen, koska se voitaisiin maksaa kummallekin aviopuolisolle puoliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä, kuinka paljon jää yksineläjien, eronneiden ja avopuolisoiden jo maksettuja rahoja eläkekassaan?
Jos siis osaperuste leskeneläkkeiden maksuun on tämänkaltainen?
Kaverini äiti saa yhtä paljon leskeneläkettä kuin minä olen parhaimmillani saanut palkkaa. Hänellä on myös oma eläke ja on ollut työelämässä melkein koko ikänsä. Yksi lapsi.
Kyllähän lesket, varsinkin naiset joilla on ollut hyväpalkkainen mies, elävät paljon leveämmin kuin eronneet tai sinkut.
Lisäksi vielä, että kun on ollut se mies elinaikanaan tienaamassa, niin elintasoa on sekin silloin jo valmiiksi nostanut ja jäänyt väkisinkin sukanvarteen säästöjä sun muita.
Monet eivät eroa, vaan sinnittelevät juuri leskeneläkeen ja hyvän tulotason vuoksi.
Yhden ihmisen palkasta harvoin jää ylimääräistä säästöön ja joutuu eläkkeelläkin elämään vain sillä omalla eläkkeellä.
Hyvinkin pienellä usein, vaikka olisi ikänsä töissä käynyt.
Tämäkin on sellainen etu, että on turha odottaa eduskunnan tekevän sille mitään. Siellä on kaikilla oma leski ojassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kevan leskeneläkkeitä koskevat samat lait ja asetukset, kuin muidenkin vakuutusyhtiöiden
eläkkeitä. Juridista eroa niiden saamiseen ja suuruuteen ei ole tulee ne mistä tahansa
Sen sijaan yksi vierailija sekoitti tähän keskusteluun jopa eduskunnasta pullahtaneiden sopeutumiseläkkeet, jotka ovat täysin eri asia, eivätkä kuulu tähän keskusteluun lainkaan.
Nämä sop-eläkkeet maksaa Valtiokonttori. Ei Keva eikä Kela
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on ihan niin kuin Kreikassa, paitsi vielä hullumpaa. Kun valtio kerran haluaa näin avokätisesti palkita naimisiinmenijöitä, eikö naimisiinmenosta voisi jo maksaa vaikka jonkun naimispalkkion? Saattaisin harkita avioliittoa jos siitä maksettaisiin vaikkapa 50 000 euroa up front.
Käy mulle. Raha pitää toki sitten palauttaa koron kera mahdollisen eron yhteydessä.
Ai niin kuin lesket palauttavat oman naimispalkkionsa? Ääliö.
Tottakai se pitäisi palauttaa, koska muutenhan jotkut alkaisivat tienaamaan menemällä naimisiin ja eroamalla heti.
Aika mielenkiintoinen argumentti... siis mitä se haittaisi? Jos leskeneläkkeenkin tarkoitus on vain saada ihmiset menemään naimisiin, niin kyllähän silloin naimistuki ajaisi aivan saman asian, mutta ei tarvitsisi elämäänsä pilata olemalla naimisissa pelkästään saadakseen puolisonsa eläkkeen!
Naimisiinmennessä maksettava tuki olisi myös tasa-arvoinen, koska se voitaisiin maksaa kummallekin aviopuolisolle puoliksi.
No jos haluat sen väkisin noin, niin minä ainakin luon välittömästi avioliittoringin, jonka jäsenet menevät naimisiin ja eroavat jatkuvasti ja kuittaavat tuon palkkion joka kerta, jos sitä kerran ei tarvitse maksaa takaisin eron yhteydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on ihan niin kuin Kreikassa, paitsi vielä hullumpaa. Kun valtio kerran haluaa näin avokätisesti palkita naimisiinmenijöitä, eikö naimisiinmenosta voisi jo maksaa vaikka jonkun naimispalkkion? Saattaisin harkita avioliittoa jos siitä maksettaisiin vaikkapa 50 000 euroa up front.
Käy mulle. Raha pitää toki sitten palauttaa koron kera mahdollisen eron yhteydessä.
Ai niin kuin lesket palauttavat oman naimispalkkionsa? Ääliö.
Tottakai se pitäisi palauttaa, koska muutenhan jotkut alkaisivat tienaamaan menemällä naimisiin ja eroamalla heti.
Aika mielenkiintoinen argumentti... siis mitä se haittaisi? Jos leskeneläkkeenkin tarkoitus on vain saada ihmiset menemään naimisiin, niin kyllähän silloin naimistuki ajaisi aivan saman asian, mutta ei tarvitsisi elämäänsä pilata olemalla naimisissa pelkästään saadakseen puolisonsa eläkkeen!
Naimisiinmennessä maksettava tuki olisi myös tasa-arvoinen, koska se voitaisiin maksaa kummallekin aviopuolisolle puoliksi.
No jos haluat sen väkisin noin, niin minä ainakin luon välittömästi avioliittoringin, jonka jäsenet menevät naimisiin ja eroavat jatkuvasti ja kuittaavat tuon palkkion joka kerta, jos sitä kerran ei tarvitse maksaa takaisin eron yhteydessä.
Ei sitä voisi rajattomasti nostaa tietenkään. Ei se leskikään aina osu rikkaaseen elättäjään! Pari kertaa voisi tuollaisen 50 000 euroa maksaa. Muutenkin jos kerran on tarkoitus rohkaista ihmisiä naimisiin, raha kannattaisi maksaa naimisiin mentäessä, jolloin saataisiin vielä selvempi elintasokuilu naimisissa olevien ihmisten lasten ja toisaalta synnissä elävien avopuolisoiden lasten välille! Hyvä Suomi, hyvä tasa-arvo!
Tuttavapiiriin kuuluu noin ikäiseni nainen joka jäi muutama vuosi sitten leskeksi.
Mies oli tarkka raha-asioissa, heillä oli iso maksettu asunto suurehkossa kaupungissa, mökki ja monenlaisia sijoituksia. Uskoisin, että oli myös hyvä henkivakuutus.
Yksi aikuinen lapsi, joka omillaan.
Nainen oli kyllä ollut töissä, mutta pienemmällä palkalla kuin miehensä.
Vaimo myi entisen yhteisen asunnon ja muutti pienemmälle paikkakunnalle lähemmäs poikaansa ja mökkiä.
Sai aika paljon voittoa myynnissä.
Kyllä välillä käy kateeksi kun hän nykyään matkustelee ja viettää aikaa missä lystää vailla rahahuolia. On miesystäväkin, hänkin hyvällä eläkkeellä oleva, joka osallistuu kuluihin.
En osaa ajatella, että olisin mitenkään *huonompi* ihminen kuin hän. Ainoa ero on, että olen ollut niin *tyhmä*, että olen eronnut ihminen ja nyt sitten vietän eläkeikää pienellä eläkkeellä.
Eikä ole löytynyt uutta miesystävää jonka kanssa jakaa elämää ja kuluja.
Ymmärrän hyvin, että joitain tämä nykyisinkin vielä maksettava leskeneläke riepoo ja ihmetyttää.
Tämäkin tekee väkisinkin *kahden luokan kansalaisia*.
Monissa lehdissäkin hehkutetaan kuinka eläkkeellä ihmiset nauttivat ja matkustelevat, niinpä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla ollut avioitunut alle 50-vuotiaana ja avioliiton kestänyt väh. 5 v. Jos itse tienaat enemmän kuin aviopuoliso oli tienannut niin leskeneläkettä ei tipu. Se on siis tarkoitti paikkaamaan parempituloisen puolison tulojen menetystä yhteistaloydessa. Usein se jää pieneksi tai maksettavaa ei jää jos tuloerot on olleet pienet. Ei velat siihen mitään vaikuta.
Olen lukenut noita Kelan sivuja ja minusta ei ole totta tuo tienausväite. Oman käsitykseni mukaan, jos puolisoni kuolisi nyt, saisin Kelan leskeneläkkeen alkuosan ja sitä maksettaisiin minulle 13 vuotta, vaikka itse tienaan 7000 euroa netto kuussa, eikä meillä ole lapsia.
Ensinnäkin, kuka voi saada:
https://www.kela.fi/leskenelake-kuka-voi-saada
"Jos sinulla ja puolisollasi ei ole tai ei ole ollut yhteistä lasta, voit saada leskeneläkettä vain, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
Olit vähintään 50-vuotias, kun puolisosi kuoli.
Olit alle 50-vuotias ja puolisosi alle 65-vuotias, kun avioiduitte tai rekisteröitte parisuhteenne.
Liittonne kesti vähintään 5 vuotta."
Nämä ehdot täyttyisivät.
Sitten tulojen vaikutus:
https://www.kela.fi/leskenelake-tulojen-vaikutus
"Tulosi, eläkkeesi tai omaisuutesi eivät vaikuta leskeneläkkeen alkueläkkeen määrään."
Eli minun tuloillani tai omaisuudellani ei ole mitään vaikutusta!!
Ja vielä, kuinka paljon saisin?
https://www.kela.fi/leskenelake-maara-ja-maksaminen
"Kela maksaa sinulle alkueläkettä 324,33 e/kk 6 kuukauden ajan tai sen kuukauden loppuun, jona täytät 65 vuotta."
Olen nyt 52 eli saisin tuota alkueläkettä 13 vuotta. Eihän se mikään iso summa ole, mutta lisänä rikka rokassa.
Aika jännä tosiaan että minä, joka en todellakaan tuota rahaa tarvitsisi, nähtävästi olisin siihen täysin oikeutettu.
Ei, et saisi Kelasta tuota eläkettä sitä 13 vuotta, vaan vain sen 6 kk. Näin se menee. Olet ymmärtänyt tuon lausekkeen väärin. Tuo ilmaisu "sen kuukauden loppuun, jona täytät 65 vuotta" tarkoittaa sitä, että olisit puolisosi kuollessa muutamaa kk vaille 65-vuotias, siis et voisi silloin saada tuota eläkettä edes sitä kuutta kuukautta, koska sitä ei makseta yli 65-vuotiaille.'
Tämä ketju tuntuu olevan täynnä virheitä. Hankalaa on ilmeisesti käsittää tuo Kelan maksaman eläkkeen ja vakuutusyhtiön maksaman eläkkeen ero. Aivan hulluja kuvitelmia täällä.
Jos olet itse työssä ja puolisosi kuolee, saat todellakin Kelasta sen 66 kk leskeneläkettä. Et sen kauempaa. Myös mahdollisille lapsillenne Kela maksaa eläkkeen. Siinä ei puhuta suurista summista.
Aivan eri asia on vakuutusyhtiöitten maksama perhe-eläke. Sen maksaminen ja eläkkeen määrä riippuu siitä vainajan työpaikasta ja ansiotuloista. Lesken omilla tuloilla ei ole siinä mitään merkitystä. Sen maksaminen jatkuu lesken omaan kuolemaan asti. Mikäli leski menee uudelleen naimisiin alle 50-vuotiaana, eläkkeen maksaminen loppuu, leskelle maksetaan silloin muutaman vuoden (en muista kuinka monen, ehkä 3-5 v.) eläkkeet kerralla ja sen pituinen se. Verotuksen kannalta se ei ole kovin edullinen leskelle. Sen vuoksi minäkin elin avoliitossa 25 vuotta, ennen kuin solmimme nyk. mieheni kanssa avioliiton. Edelleen saan leskeneläkettä. Olen itsekin jo eläkkeellä, eikä oma eläkkeeni vaikuttanut pätkääkään leskeneläkkeeni määrään.
Tästä leskeneläkkeestä voidaan nurista ja murista, mutta ottakaa huomioon se, että sillä on tarkoituksensa. Toki olen koko tämän leskeyteni ajan (olin 25-vuotias, kun ensimmäinen mieheni kuoli) ollut rahallisesti paremmassa jamassa, kuin jos olisin vaikkapa eronnut ja saanut lapselleni vain elatusmaksun. Nyt lapselle maksettu ns. puoliorvon eläke oli varmaan kaksi kertaa isompi kuin mahdollinen elatusmaksu. Mutta eipä minulla sitten ollut sitä lapsen isääkään, jonne olisin lapsen voinut viedä joka toinen vkl ymv., eikä ollut lapsella isää.
Ja toinen juttu se, että verottaja on kyllä mukavasti ottanut nämä tuloni huomioon kaiken aikaa.
Oho, tulipa mullekin virhe, tosin näppäys -sellainen. Siis ei todellakaan 66 kk Kelan leskeneläkettä, vaan 6 kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuttavapiiriin kuuluu noin ikäiseni nainen joka jäi muutama vuosi sitten leskeksi.
Mies oli tarkka raha-asioissa, heillä oli iso maksettu asunto suurehkossa kaupungissa, mökki ja monenlaisia sijoituksia. Uskoisin, että oli myös hyvä henkivakuutus.
Yksi aikuinen lapsi, joka omillaan.
Nainen oli kyllä ollut töissä, mutta pienemmällä palkalla kuin miehensä.Vaimo myi entisen yhteisen asunnon ja muutti pienemmälle paikkakunnalle lähemmäs poikaansa ja mökkiä.
Sai aika paljon voittoa myynnissä.Kyllä välillä käy kateeksi kun hän nykyään matkustelee ja viettää aikaa missä lystää vailla rahahuolia. On miesystäväkin, hänkin hyvällä eläkkeellä oleva, joka osallistuu kuluihin.
En osaa ajatella, että olisin mitenkään *huonompi* ihminen kuin hän. Ainoa ero on, että olen ollut niin *tyhmä*, että olen eronnut ihminen ja nyt sitten vietän eläkeikää pienellä eläkkeellä.
Eikä ole löytynyt uutta miesystävää jonka kanssa jakaa elämää ja kuluja.Ymmärrän hyvin, että joitain tämä nykyisinkin vielä maksettava leskeneläke riepoo ja ihmetyttää.
Tämäkin tekee väkisinkin *kahden luokan kansalaisia*.
Monissa lehdissäkin hehkutetaan kuinka eläkkeellä ihmiset nauttivat ja matkustelevat, niinpä niin.
Onhan se siinäkin mielessä hyvin epätasa-arvoista, että myös eronneiden lapset ovat taloudellisesti heikommassa asemassa kuin naimisissa olevien. Kun mietin esim. paria tuntemaani leskeneläkettä nauttivaa rouvaa, he nostavat eläessään helposti 300-400 tuhatta euroa leskeneläkettä, joka menee suurelta osin sijoituksiin, jotka lapset sitten perivät. Eronneiden lapset taas pahimmassa tapauksessa makselevat eläkeläisäitinsä kuluja ja köyhtyvät. Totaalisen epäoikeudenmukainen tilanne, mutta kiitos kepulit ja muut uskovaiset, joiden mielestä kaikkien pitää mennä heidän jumalan silmien edessä naimisiin ennen kuin lapsia voi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/mika-leskenelake-ja-kuka-sita-saa…
.
On kai pidetty kohtuuttomana, että elintaso saattaa romahtaa puolison kuoltua. Näin sinkkuna ajatus on tietysti ihan omituinen. Edes lapsilla asiaa ei voi perustella, sillä lapsia on nykyään eronneillakin (jotka eivät siis leskeneläkettä saa).
Elatusmaksuja kyllä saa eronneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
VOI EI, kuten jo äsken mainittiin, ketju on täynnä virheitä, olettamuksia ja luuloja.
Milloinkahan saataisiin tasa-arvoinen eläkelaki?
Työeläkejärjestelmästä maksettavan leskeneläkkeen ongelma on se, että se on käytännössä muiden subventoimaa. Jos se olisi laskettu sisään eläkemaksuihin, niin mikäs siinä. Mutta kun ei ole.
Työeläke on muuten vakuutus, eli sitä ei makseta minkään moraalisten tai toimeentulosyiden perusteella, eikä suomen systeemissä ole mitään henkilökohtaista säästötiliä josta omat rahansa saa pois. EI muissakaan vakuutuksissa saa maksujaan pois, jos ei vahinkoja satu. Ne jotka elävät pitkään hyötyvät enemmmän kuin ne, jotka sattuvat kuolemaan nuorena, mutta sen välttämätöntä järjestelmän tasapainon kannalta. Jos halutaan jotain periytyviä eläkkeitä niin maksuja pitäisi justeerata ylöspäin tai siirtyä henk koht tiliin. Jälkimmäisen ongelma on tietysti se, että jos sattuu elämään kovin pitkään eläkesäästöt voivat loppua. Ristisubventiota eri ryhmien välillä on aina (maksuja ei jyvitetä asiaakkaan profiilin mukaisen odotetun eliniän mukaan), mutta en minä ainakaan näe, että naimissaolo on sellainen asian jonka perusteella joidenkin pitäisi voida ulosmitata enemmän systeemistä. toisekseen se on päätös meneekö naimisiin vai ei, mikä taas ei sovi ollekaan yhteen vakuutuksen kanssa. vakuutuksen kun pitää olla vakuutus sellaisten riskien varalta, joihin ei voi itse vaikuttaa
Kun appiukko kuoli, alkoi anoppi saamaan leskeneläkettä(koko ikänsä tehnyt maatilalla töitä, mutta maitotili meni tietenkin isännän tilille ja muutenkin kaikki maataloudesta tulleet tulot) koska oma eläke oli pieni. Mutta sen leskeneläkkeen takia anopin oma eläke pieneni joten tilanne oli hähes + - 0. Kaiken lisäksi anoppi joutui maksamaan kelalle rahoja takaisin, kun ei siellä oltu huomattu heti pienentää anopin omaa eläkettä. Tässä tapauksessa anoppi oli kyllä ihan oikeutettu saamaan osan miehensä eläkkeestä, koskapa oli sitä miehen eläkettä koko ikänsä kartuttanut tekemällä työtä, josta appi sai eläkkeen, esim maitotilinä, vaikka anoppi yksin karjan hoitikin. Rahat vaan meni miehelle. Näin oli ennen aika normaalia ja siksi naisten eläkkeet jäi todella pieniksi, vaikka töitä koko ikänsä tekivätkin. Silloin on ollut oikeus ja kohtuu, että ovat "perineet" osan miehen eläkkeestä.
Tai kun ennen oli tapana, että nainen jäi kotiin kun meni naimisiin (oli miehen häpeä, jos ei pystynyt perhettään elättämään) niin naisellehan ei tuloja kertynyt, kun piti olla kotona. Siitä leskeneläkkeet.
Vierailija kirjoitti:
Kun appiukko kuoli, alkoi anoppi saamaan leskeneläkettä(koko ikänsä tehnyt maatilalla töitä, mutta maitotili meni tietenkin isännän tilille ja muutenkin kaikki maataloudesta tulleet tulot) koska oma eläke oli pieni. Mutta sen leskeneläkkeen takia anopin oma eläke pieneni joten tilanne oli hähes + - 0. Kaiken lisäksi anoppi joutui maksamaan kelalle rahoja takaisin, kun ei siellä oltu huomattu heti pienentää anopin omaa eläkettä. Tässä tapauksessa anoppi oli kyllä ihan oikeutettu saamaan osan miehensä eläkkeestä, koskapa oli sitä miehen eläkettä koko ikänsä kartuttanut tekemällä työtä, josta appi sai eläkkeen, esim maitotilinä, vaikka anoppi yksin karjan hoitikin. Rahat vaan meni miehelle. Näin oli ennen aika normaalia ja siksi naisten eläkkeet jäi todella pieniksi, vaikka töitä koko ikänsä tekivätkin. Silloin on ollut oikeus ja kohtuu, että ovat "perineet" osan miehen eläkkeestä.
Tai kun ennen oli tapana, että nainen jäi kotiin kun meni naimisiin (oli miehen häpeä, jos ei pystynyt perhettään elättämään) niin naisellehan ei tuloja kertynyt, kun piti olla kotona. Siitä leskeneläkkeet.
Ennen vanhaan oli myös tapana, että eronneet häpäistiin ja suljettiin yhteisön ulkopuolelle. Äpärälapset eivät päässeet aina kouluunkaan. Oppikoulu oli kallis koulu!
Kumma kyllä muissa asioissa ollaan siirrytty agraariajalta jo nykyaikaan, mutta leskeneläke se vaan porskuttaa. Uskoisin, että tuollaisia maatalonemäntiä on leskeneläkkeen nauttijoista hyvin pieni vähemmistö. Varsinkaan suurten leskeneläkkeiden kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Kun appiukko kuoli, alkoi anoppi saamaan leskeneläkettä(koko ikänsä tehnyt maatilalla töitä, mutta maitotili meni tietenkin isännän tilille ja muutenkin kaikki maataloudesta tulleet tulot) koska oma eläke oli pieni. Mutta sen leskeneläkkeen takia anopin oma eläke pieneni joten tilanne oli hähes + - 0. Kaiken lisäksi anoppi joutui maksamaan kelalle rahoja takaisin, kun ei siellä oltu huomattu heti pienentää anopin omaa eläkettä. Tässä tapauksessa anoppi oli kyllä ihan oikeutettu saamaan osan miehensä eläkkeestä, koskapa oli sitä miehen eläkettä koko ikänsä kartuttanut tekemällä työtä, josta appi sai eläkkeen, esim maitotilinä, vaikka anoppi yksin karjan hoitikin. Rahat vaan meni miehelle. Näin oli ennen aika normaalia ja siksi naisten eläkkeet jäi todella pieniksi, vaikka töitä koko ikänsä tekivätkin. Silloin on ollut oikeus ja kohtuu, että ovat "perineet" osan miehen eläkkeestä.
Tai kun ennen oli tapana, että nainen jäi kotiin kun meni naimisiin (oli miehen häpeä, jos ei pystynyt perhettään elättämään) niin naisellehan ei tuloja kertynyt, kun piti olla kotona. Siitä leskeneläkkeet.
Miksi anoppi/appi ei maksanut anopille kunnon YEL-eläkettä? Oma moka. Kotiin ei ole myös ollut pakko jäädä. Oma moka sekin.
Yksinasuvana eronneena naisena saan eläkettä nettona noin tonnin verran, hiukan asumistukea.
2000 nettoeläke on iso, palkkaakaan ei saa noin paljon moni nykyään.
Ymmärrän sen että jos on lapsia, niin heille maksetaan eläkettä toisen vanhemman kuoltua. Korvaamaan elatusmaksua.
Mutta siihenhän tulee silti leskelle omaa eläkettä lisäksi? Jos siis kriteerit täyttyy.
Muuten en leskenläkettä kadehdi, mutta tuttavapiirissäni on monta vanhempaa naista joilla lapset jo aikuisia ja silti leskeneläke juoksee, monia satojakin.
Onhan sekin (epäoikeudenmukainen) ero, että erotessa rahat ja omaisuus jaetaan ja joutuu usein hankkimaan uuden asunnon. Usein joutuu ottamaan velkaa siihen.
Tai mennään vuokralle.
Leskelle jää kaikki avioliiton aikana kertynyt omaisuus ja saa jäädä asumaan, useinkin jo maksettuun asuntoon.
Lisäksi on usein mökkiä ja sijoituksia jne.
Varsinkin kun jää leskeksi vanhemmalla iällä.
Ja kyllähän monelle se ero on ihan yhtä raskas ja surullinen asia kuin puolison kuolemakin. Varsinkin silloin kun ei olisi itse halunnut erota ja toinen löytää uuden ja jatkaa elämäänsä toisen ihmisen kanssa.
Leski voi puhua puolisostaan ja häntä usein kuunnellaan ja ihaillaankin, eronnut harvoin voi puhua erostaan ja usein sanotaan, että anna jo olla ja jatka elämääsi.
Leskelle tuskin kukaan niin sanoo, vaikka ajattelisikin.
Leskiä kohdellaan usein silkkihansikkain, eronneita ja sinkkuja joskus varsin roimallakin kädellä.
Ja ajatellaan, että oma syysi/valintasi. Vaikka ei se aina niinkään ole