Lue keskustelun säännöt.
Teki pahaa katsoa vanhusta, joka vielä kuolinvuoteellaan teki osakekauppaa
22.07.2018 |
Vierailin eräässä paikassa, johon sijoitettavilla ei ole enää kauaa elinaikaa. Luulisi, että tällaisessa paikassa ihminen keskittyy tuonpuoleiseen siirtymiseen yrittämällä löytää mielenrauhan. Järkytyin nähdessäni, että erään vanhuksen vatsan päällä pömpötti läppäri ja hän teki pörssikauppaa!
Mikä saa ihmisen unohtamaan sen, mikä elämässä on tärkeää? Rahojaan ei saa mukaan, kun kuolee. Itketti tuo vanhus. Hän ei ymmärtänyt elämästä mitään edes kuolinvuoteellaan.
Kaisa
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihminen saa tehdä viimeistään kuolinvuoteella juuri sitä mitä haluaa. Joku käy kauppaa pörssissä. Sopii minulle oikein hyvin. Minä haluan kokeilla aikanani kaikkia huumeita ja vähän muutakin Hunksien kanssa ja Kaisa saa naputella nuttura tiukalla sitä läppäriä siellä huoneen nurkassa 😛
Hunksit varmaan diggaa bailata jonku puolikuolleen raadon kans sen kuolinvuoteella? Not gonnahappen....
Piti sitten pilata hyvät kuolinvuodesuunnitelmat :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa sanoa mikä olisi oikeaa toimintaa kuolinvuoteella, Mutta surullista on jos se on rahan ajattelu.
Kyllähän se jotain kertoo ihmisen ajatusmaailmasta ja rakkaimmasta harrastuksesta elinaikanaan. (Siis mitä on ollut hänelle tärkeää)
Tosiaan joku kutoo sukkaa, joku lukee, joku tekee ristikoita, joku miettii läheisiään, joku miettii pörssiosakkeitaan.
121, isälle ehkä helpompaa. Hänen ei kuolemansa jälkeen tarvitse miettiä mitään. Puhui tai kuunteli tai ei. 0
Mutta tyttären kannalta tässä kait asiaa ajateltiinkin.
Hän joutuu jäämään ajatuksineen ja puhumatta jääneine sanoineen tänne vielä isänsä kuoltua.
Itse haluaisin juuri niin, että jälkeenjääneille ei jäisi pahaa mieltä tai puhumattomia asioita kalvamaan.
Kaikkia asioita ei tarvitse puhua, mutta kuka sen määrää mitä puhutaan ja mitä ei?
Tässä tapauksessa se isä, jota oli varmaan tehnyt myös elinaikanaan, oletan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihminen saa tehdä viimeistään kuolinvuoteella juuri sitä mitä haluaa. Joku käy kauppaa pörssissä. Sopii minulle oikein hyvin. Minä haluan kokeilla aikanani kaikkia huumeita ja vähän muutakin Hunksien kanssa ja Kaisa saa naputella nuttura tiukalla sitä läppäriä siellä huoneen nurkassa 😛
Hunksit varmaan diggaa bailata jonku puolikuolleen raadon kans sen kuolinvuoteella? Not gonnahappen....
Tiedän sen. En oletakaan näin tapahtuvan. Taidat olla tyhmä kun pitää nämäkin kertoa, mutta ole hyvä vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nimi lopussa?
Hyviin tapoihin kuuluu allekirjoittaa viestit. En sano, että Kaisa on välttämättä kaikkien minusta käyttämä nimi.
Kaisa
Kaisa kertoisitko mitä saa tehdä saattohoitovaihessa? Osalla saattohoito kestä kuuksydua.
Osakekauppa ei ainakaan siihen kuulu. Se lienee sanomattakin selvää. Itse keskittyisin siihen, mikä on elämässä oleellista, mikä on sen merkitys.
Kaisa
Niin sinä. Ymmärräpä, että sinä olet ihan eri ihminen kuin tuo vanhus. Sinä olet sinä ja tuo vanhus on erillinen ihminen, jolla voi olla ihan sinun mielenkiinnoista poikkeavat omat mielenkiinnoon kohteet ja intohimot. Jos Kaisa pitää elämän tarkoituksena jotain, niin Pertti saattaa pitää elämäntarkoituksen ajotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa mikä olisi oikeaa toimintaa kuolinvuoteella, Mutta surullista on jos se on rahan ajattelu.
Kyllähän se jotain kertoo ihmisen ajatusmaailmasta ja rakkaimmasta harrastuksesta elinaikanaan. (Siis mitä on ollut hänelle tärkeää)
Tosiaan joku kutoo sukkaa, joku lukee, joku tekee ristikoita, joku miettii läheisiään, joku miettii pörssiosakkeitaan.
Surullista? Miten ihmiset ovat noin hölmöjä? Miksi ristikon peluu olisi hyväksyttävää, tai kenties bingon pelaaminen tai vaikka lottoaminen jossa käsitellään myös rahaa, mutta ei osakekauppojen teko, joka on myös pelaamista ja rahan käsittelyä? Voisin helposti kuvitella myös, että pörssikauppaa tekevä miettii omia läheisiään ja jälkipolviaan ja tavallaan elää myös heidän tulevaisuusajattelun myötä.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa mikä olisi oikeaa toimintaa kuolinvuoteella, Mutta surullista on jos se on rahan ajattelu.
Kyllähän se jotain kertoo ihmisen ajatusmaailmasta ja rakkaimmasta harrastuksesta elinaikanaan. (Siis mitä on ollut hänelle tärkeää)
Tosiaan joku kutoo sukkaa, joku lukee, joku tekee ristikoita, joku miettii läheisiään, joku miettii pörssiosakkeitaan.
Ja sitten kerrot vielä kuinka sukkien kutominen, lukeminen, läheisten ja pörssiosakkeiden miettiminen ovat toisensa poissulkevia. Itse näen ja koen että jossakussa ihmisessä nämä kaikki kietoutuvat kauniisti yhteen ja päättävät elämän juuri täydellisesti ja napakymppiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se kamalaa, kun ihmiset tekevät kuolemaakin väärin. Ettäs kehtaavat.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa mikä olisi oikeaa toimintaa kuolinvuoteella, Mutta surullista on jos se on rahan ajattelu.
Kyllähän se jotain kertoo ihmisen ajatusmaailmasta ja rakkaimmasta harrastuksesta elinaikanaan. (Siis mitä on ollut hänelle tärkeää)
Tosiaan joku kutoo sukkaa, joku lukee, joku tekee ristikoita, joku miettii läheisiään, joku miettii pörssiosakkeitaan.
Eikä tosiaan päivän valveillaolotuntien aikana pysty tekemään molempia??? Puoli tuntia oman harrastuksen ja normaalin elämän merkin ääressä saa sinut tuomitsemaan hänet rahanahneeksi paskjiaiseksi? Vaikka syntyjen syvien ja rakkaiden miettimiseen käyttäisi 15h/vrk?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpä rahaan liittyvään harrastukseen liitetään voimakasta arvolatausta. Tuossa kohtaa se kun voi olla yhtä 'arvolatautunutta' kuin aivojen laittaminen hetkeksi narikkaan Salkkarien tai somen parissa.
Toivottavasti osaan itse kuolla arvokkuudella. Siihen ei pörssikauppa kuulu!
Olitko sinä se kärpänen vai tytär? Isälle oli helpompaa hoitaa homma noin. Kaikkia asioita ei tarvitse sanoa.