Lue keskustelun säännöt.
Teki pahaa katsoa vanhusta, joka vielä kuolinvuoteellaan teki osakekauppaa
22.07.2018 |
Vierailin eräässä paikassa, johon sijoitettavilla ei ole enää kauaa elinaikaa. Luulisi, että tällaisessa paikassa ihminen keskittyy tuonpuoleiseen siirtymiseen yrittämällä löytää mielenrauhan. Järkytyin nähdessäni, että erään vanhuksen vatsan päällä pömpötti läppäri ja hän teki pörssikauppaa!
Mikä saa ihmisen unohtamaan sen, mikä elämässä on tärkeää? Rahojaan ei saa mukaan, kun kuolee. Itketti tuo vanhus. Hän ei ymmärtänyt elämästä mitään edes kuolinvuoteellaan.
Kaisa
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänelle se oli hauskaa ja mielekästä tekemistä, niinkuin toisille ristikot, lukeminen tai vaikka käsityöt. Osakekauppahan on peliä, joka pitää aivot virkeänä. Älä ole noin kauhean tuomitseva.
Juuri näin. Ovatko ristikot, naistenlehdet ja käsityötkin ap:n tuomiolistalla? Mitä ap:n mielestä SAA tehdä niillä välein kun vaikka omaiset eivät ole käymässä? Saako somettaa, lukea lehtiä? Kamalan turhaa nämäkin kaikki. Olisi kaiken kanssa sujut mutta paljon aikaa tapettavana.
Noh osakekauppaa käyvä vanhus kuolinvuoteellaan ei vastaa kuvaani kuoleman kohtaamisesta mielenharmoniassa. Minulle tulee sellainen kuva, että vanhus yrittää epätoivoisesti vielä ansaita rahaa, koska on aina ollut sen renki eikä ymmärrä edes ennen kuolemaansa, että elämässä on muutakin. Ahneus ja ymmärtämättömyys, elämänseukkailun edessä, se, se minua harmittaa nähdä.
Ap
Ajatteluasi rajaa se, että olet oppinut pitämään rahaa kamalana ja pelottavana asiana. Ja että luulet kaiken rahaan liittyvän olevan puhdas merkki ahneudesta ja ymmärtämättömyydestä elämän muita osia kohtaan.
Voi olla että päätelmäsi osuu oikeaan. Voi olla että ei. Tuo ehdottomuus, mustavalkousuus ja tuomitsevuus antaa sinusta kylmän ja epäempaattisen kuvan.
Onko sellainen ihminen kohtaamassa kuolemaansa mielenharmoniassa, joka täyttää ristikoita? Mitä sekin yrittää vielä viime hetkinään päteä? Onko se älykkyyden koetteleminen ollut sen ainoa tärkeä asia elämässä? Miten voi suorittaa ristikoiden täyttämistä vieläkin kun aika on vähissä? On se varmaan läpeensä paha ihminen eikä tajua elämästä mitään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänelle se oli hauskaa ja mielekästä tekemistä, niinkuin toisille ristikot, lukeminen tai vaikka käsityöt. Osakekauppahan on peliä, joka pitää aivot virkeänä. Älä ole noin kauhean tuomitseva.
Juuri näin. Ovatko ristikot, naistenlehdet ja käsityötkin ap:n tuomiolistalla? Mitä ap:n mielestä SAA tehdä niillä välein kun vaikka omaiset eivät ole käymässä? Saako somettaa, lukea lehtiä? Kamalan turhaa nämäkin kaikki. Olisi kaiken kanssa sujut mutta paljon aikaa tapettavana.
Noh osakekauppaa käyvä vanhus kuolinvuoteellaan ei vastaa kuvaani kuoleman kohtaamisesta mielenharmoniassa. Minulle tulee sellainen kuva, että vanhus yrittää epätoivoisesti vielä ansaita rahaa, koska on aina ollut sen renki eikä ymmärrä edes ennen kuolemaansa, että elämässä on muutakin. Ahneus ja ymmärtämättömyys, elämänseukkailun edessä, se, se minua harmittaa nähdä.
Ap
Tosiasia nyt kuitenkin on, että poismenevästä jäävät läheisille muistot ja materiaalinen jäämistö. Sekä varallisuus. Tämän varallisuuden järjestely kuolinvuoteella voi olla hyvin merkityksellistä ja sukupolvia ylittävää koska se on todellista eikä sitä voi poisselittää. Se on. Tässä ei ole kyse ahneudesta ja ymmärtämättömyydestä elämänseikkailua kohtaan. Minun mielestäni päinvastoin! Elämänseikkailun jatkumoa parhaimmillaan.
Yhdellä isällä oli tiettävästi annettu vain muutama päivä korkeintaan elinaikaa.
Järkyttynyt tytär tuli sairaalan huoneeseen missä isä makasi pedissä. Tv oli päällä.
Tytär oli miettinyt ilmiselvästi mitä halusi sanoa isälleen ja näytti siltä että hänen oli vaikea aloittaa .
"Isä mä halusin sanoa sulle, että", aloitti tyttö kakistellen kun Isä keskeytti tylysti:
"Pois teeveen edestä! Lähtö alkoi!"
Isä taisi olla kova ravimies. Olisi silti ollut kova juttu mikäli olisi edes halannu tytärtään ja sanonut kyllähän sä aina pärjäät. Jos olisi kärpäsenä ollut katossa, olisi nähnyt ko isän tujottamassa silmät kiiluen teeveestä raveja ja tyttären istumassa hartiat lysähtäneenä tyhjin silmin tuolissa sängyn vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuon näkeminen kerro mitään siitä mikä ihmiselle on ollut elämässä tärkeintä ja onko elänyt hyvän elämän hyvänä ihmisenä vai ei. Se voi olla vain ajanvietettä miin kuin jollekin telkkari, kirja tai somettaminen.
Kaisa tekee kapeakatseisia päätelmiä tuntematta ihmistä sen paremmin.
Saako sellainen sitten täydet pisteet Kaisalta kuolinvuoteella, että on elänyt täyskuspäänä, mutta kuolinvuoteellaan lukee raamattua ja miettii Kaisan kanssa elämän tarkoitusta ja merkitystä?
Miksi mielestäsi pitää ihmisen noista kahdesta (joko-tai) ääripäästä valita? Kyllä siihen välille mahtuu ihan inhimillisiä ja tuntevia ihmisiä.
Tuo on nimenomaan pointtini. Et voi tuntea ihmistä ja tietää hänen ajatuksiaan, tunteitaan ja mitä hän loppu viimein on pienen vilauksen perusteella. Kaisa päättelee nyt suuria asioita sokkona. Inhimillisintä olisi nähdä laaja kirjo erilaisia ihmisiä. Olla tuomitsematta suin päin sen enempää tietämättä. Arvostaa ihmistä ihmisenä. Ääripäiden välissä on tosiaan paljon eikä käytös kuolinvuoteella kerro välttämättä koko totuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olikohan jonkin sortin rahan saamiseen riippuvainen? Toisaalta, jos se oli henkilön mieluisinta tekemistä? Mikä olisi sitten oikeaa puuhaa siinä vuoteella? Ristikko?
Saattoi myös ajatella, että haluaa jättää jälkeläisille mahdollisimman hyvän salkun.
Sairaalloisen pihit ihmiset takertuvat rahaan ja sen hankkimiseen sekä säästämiseen vielä viime hetkilläänkin. Ainut murhe, ainut syvän tyydytyksen lähde. Raha. Koko elämä mennyt pihistellessä, rahaa jää jemmaan mutta samalla on tullut pihistettyä tunne-elämäkin minimiin. Pihin ihmisen ympärillä kun ei oikein viihdytä kun kaikki pyörii säästöjen ympärillä.
Nooh ---läppäri excell-taulukkoineen kaverina lohduttaa peiton päällä mitä näppäillä syvää tarkoituksellisuutta ja mielihyvää tuntien paljonko tuli säästettyä elämän aikana.
RedHotPepper kirjoitti:
pahimpia ovat vanhukset jotka kiroilevat vielä kuolleessaan, edessä helvetti
Seuraavaksi pahimpia ne, jotka tuomitsevat muita helvettiin. Ehkäpä on niin hirveät kivut, ettei pysty kuin kiroilemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
RedHotPepper kirjoitti:
pahimpia ovat vanhukset jotka kiroilevat vielä kuolleessaan, edessä helvetti
Seuraavaksi pahimpia ne, jotka tuomitsevat muita helvettiin. Ehkäpä on niin hirveät kivut, ettei pysty kuin kiroilemaan.
Anteeksi, tarkoitin, että pahimpia kaikista ovat ne kuolevan tuomitsijat.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nimi lopussa?
Tuohan siinä tosiaan taisi olla olellista koko jutussa.
Ei ristus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko ollut sen verran rationaalinen, että otti äkkiä vielä tappiot pois salkusta eli ajatteli perikuntaansa.
Vierailija kirjoitti:
No, arvoisa Kaisa nyt sitten tykönään rukoilkoon tuon kuolevan ja oman elämänsä tärkeysjärjestyksistä tietämättömäksi jääneen vanhuksen sielun pelastuksen puolesta.
- Kaisa hyvä, jostain syystä nousee nyt vanhaan mieleeni vielä vanhempi sananparsi: "Älä opeta äitiäsi naimaan."
Tuollainen sananparsi sitten jollakin tuli ekana tässä asiayhteydessä mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä pyydän kuolinvuoteelleni läppärin ja viimeiseen hengenvetoon vänkään AV:lla kuuluuko ajokortti yleissivistykseen, saako ravintolassa imettää ja muista elämän tärkeistä kysymyksistä.
:D
Ei kuulu.
EI SAA.
Hyvä vinkki meille kaikille AV-uskollisille. :D
Vierailija kirjoitti:
Saattaa vain olla että kyseinen vanhus myi kaikki osakkeensa ja siirsi rahansa pankkitilille odottamaan perillisiä.
Saatoi olla että kyseinen vanhus viimisillä hengenvedoillaan pyysi läppärin ja tyhjäsi tilinsä tekemällä muutaman tilisiirron Ugandaan mistä luvattiin yllättävää perintöä kunhan käppänä maksaa opretiivisia kuluja ensin muutama satadonaa---- ja loput varat gubbe siirsikin määrätietoisesti kodittomien ukrainalaiskissojen teemapuiston laitehankintarahastoksi.
Ahnaiden sukulaisten venähtäneiden naamojen kuvitteleminen saattelikin sitten vanhuksen kämmeneensä mielihyvästä hihitellen tuonpuoleisen auvoiseen satamaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olikohan jonkin sortin rahan saamiseen riippuvainen? Toisaalta, jos se oli henkilön mieluisinta tekemistä? Mikä olisi sitten oikeaa puuhaa siinä vuoteella? Ristikko?
Saattoi myös ajatella, että haluaa jättää jälkeläisille mahdollisimman hyvän salkun.Sairaalloisen pihit ihmiset takertuvat rahaan ja sen hankkimiseen sekä säästämiseen vielä viime hetkilläänkin. Ainut murhe, ainut syvän tyydytyksen lähde. Raha. Koko elämä mennyt pihistellessä, rahaa jää jemmaan mutta samalla on tullut pihistettyä tunne-elämäkin minimiin. Pihin ihmisen ympärillä kun ei oikein viihdytä kun kaikki pyörii säästöjen ympärillä.
Nooh ---läppäri excell-taulukkoineen kaverina lohduttaa peiton päällä mitä näppäillä syvää tarkoituksellisuutta ja mielihyvää tuntien paljonko tuli säästettyä elämän aikana.
Ole rauhassa tuota mieltä. Itse pyöritän juurikin taulukkolaskennalla omia yritysanalyyseja ja seuraan sijoitussalkun kehitystä hyvin usein. Toivottavasti myös kuolinvuoteellani pystyn siihen. Yksi suurimpia motivoijia tähän on läheinen suhde ja rakkaus lapsiini.
”Kaisasta” tulikin pelkkä ”Ap” kesken keskustelun?
Ei täältä rahaa saa mukaansa, mutta meinasitko jotain muuta sitten saada?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olikohan jonkin sortin rahan saamiseen riippuvainen? Toisaalta, jos se oli henkilön mieluisinta tekemistä? Mikä olisi sitten oikeaa puuhaa siinä vuoteella? Ristikko?
Saattoi myös ajatella, että haluaa jättää jälkeläisille mahdollisimman hyvän salkun.Sairaalloisen pihit ihmiset takertuvat rahaan ja sen hankkimiseen sekä säästämiseen vielä viime hetkilläänkin. Ainut murhe, ainut syvän tyydytyksen lähde. Raha. Koko elämä mennyt pihistellessä, rahaa jää jemmaan mutta samalla on tullut pihistettyä tunne-elämäkin minimiin. Pihin ihmisen ympärillä kun ei oikein viihdytä kun kaikki pyörii säästöjen ympärillä.
Nooh ---läppäri excell-taulukkoineen kaverina lohduttaa peiton päällä mitä näppäillä syvää tarkoituksellisuutta ja mielihyvää tuntien paljonko tuli säästettyä elämän aikana.
Ole rauhassa tuota mieltä. Itse pyöritän juurikin taulukkolaskennalla omia yritysanalyyseja ja seuraan sijoitussalkun kehitystä hyvin usein. Toivottavasti myös kuolinvuoteellani pystyn siihen. Yksi suurimpia motivoijia tähän on läheinen suhde ja rakkaus lapsiini.
Olen rauhassa. Keskity sinäkin ihan rauhassa yritysanalyyseihisi ja talukkoihisi sehän on sinun tapasi ilmentää rakkauttasi ja on oikein hienoa! (miksi tartuit juuri tuohon kommenttiin, mieti sitä)
Vierailija kirjoitti:
Ei tuon näkeminen kerro mitään siitä mikä ihmiselle on ollut elämässä tärkeintä ja onko elänyt hyvän elämän hyvänä ihmisenä vai ei. Se voi olla vain ajanvietettä miin kuin jollekin telkkari, kirja tai somettaminen.
Kaisa tekee kapeakatseisia päätelmiä tuntematta ihmistä sen paremmin.
Saako sellainen sitten täydet pisteet Kaisalta kuolinvuoteella, että on elänyt täyskuspäänä, mutta kuolinvuoteellaan lukee raamattua ja miettii Kaisan kanssa elämän tarkoitusta ja merkitystä?
Nyt pitää sivusta todeta että jonkun kaisan pisteytyksellä ei ole hevonveen vertaa merkitystä yhtään minkään asian kannalta.
Jos kuolee unessa, kuoleeko oikeasti?
Saattaa vain olla että kyseinen vanhus myi kaikki osakkeensa ja siirsi rahansa pankkitilille odottamaan perillisiä.