Miksi miehen kaverittomuus on turn off

Vaikuttaa uhkaavalta.

No eikä ole!

Voisi myös kysyä, että miksi miehellä täytyy olla paljon kavereita? Naiset varmaan itsekin tietävät, että miten harvinaista on löytää täysipäinen mies, mutta jostain kumman syystä miehellä pitäisi olla paljon kavereita. Tässä on pieni ristiriita. 

Itselleni olisi ihan ok, koska olen itsekin erakko. Ahdistaa enemmän miehet, joilla on laaja ystäväpiiri ja aina jotain sosiaalista puuhaa tiedossa.

Miehellä pitää olla paljon kavereita, mutta niiden kanssa ei saisi viettää aikaa.

Kyllä tuntui olevan turn off myös monelle miehelle, kun kerroin, että mulla on kavereita vaan toisella puolen Suomea, eli ei ketään jota voisin tavata edes kuukausittain. Nykyään sitten valehtelen asiasta.

Mies ilman kavereita voi vaikuttaa takertuvalta, koska jos ei vietä kavereiden kanssa aikaa, niin kenen sitten, tyttöystävän kanssa? Koko ajan? Itsellänikään ei ole kavereita, enkä mainostanut sitä kun tapailimme aikoinaan vaimon kanssa. Suhteen vakiinnuttua hän sai tämän selville, mutta sillä ei ollut merkitystä koska hän tiesi, että minulla on kyllä oma elämä enkä roiku naisessa kuin takiainen vaikka hän onkin ainoa merkityksellinen ihminen elämässäni.

Vierailija kirjoitti:

Miehellä pitää olla paljon kavereita, mutta niiden kanssa ei saisi viettää aikaa.

Miehen pitää hylätä vanhat kaverinsa naisensa tahdosta osoittaakseen rakkautensa. Kaveriton mies ei voi sitä tehdä.

Kaveroton mies ei ole täysipäinen mies. Kaverittomuus kertoo jostain sosiaalisesta vammasta. Ja se vamma tulee rikkomaan parisuhteen. Ei ole tarvetta hakata päätä seinään.

Kaveripiirit sitten kuitenkin pitää jättää taa ja ne joilla nyt asemaa ja suhteita saa jäädä mitä seurannut.

Useamman kerran baarissa on juttu naisen kanssa edennyt loistavasti.

Siinä vaiheessa kun nainen kysyy, ”missä sun kaverit on?”, homma kusahtaa.

En ole laskenut, mutta elämäni aikana naisia on ollut satoja, eli en usko että syy on muualla.

Ilmeisesti mies yksin liikenteessä antaa mielikuvan jostain psykopaattimurhaajasta tms.

Voisihan sitä tietty valehdellakin, mutta en ole sille tielle viitsinyt lähteä..

Kaverittomuus kertoo ihmissuhdetaidottomuudesta, joten ei jatkoon.

Miehen paras kaveri on oikea käsi.

Vierailija kirjoitti:

Kaverittomuus kertoo ihmissuhdetaidottomuudesta, joten ei jatkoon.

Ei, vaan tuolla asenteella olevat ihmiset ei jatkoon. Ihminen joka vetää yhtäläisyysmerkit sosiaalisen vamman, ihmissuhdetaitojen ja ison kaverijoukon välille on täys idiootti. Niitä on valitettavan paljon. Kunnon laumasieluja ja hyväksikäytettäviä takertujia.

Kaveriton takertuu kumppaniinsa, kontrolloi, rajoittaa kumppanin omia kaveritapamisia ja haluaa olla kumppanille koko elämän sisältö = hyvin potentiaalinen stalkkeri.

Koska sille on syy miksi niitä kavereita ei ole. Yleensä jokin todella merkittävä vika luonteessa.

Sitten kyllä ihmetyttää vähän miesten (ja naisten) kaverittomuus, jos ovat työssä jossa on iso työyhteisö ja harrastavat asioita, jotka tehdään ryhmässä ja joissa tapaa paljon muita ihmisiä. Tulee mieleen, että onko vaikea ihminen, kun ei noista ole yhtään kaveria löytynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverittomuus kertoo ihmissuhdetaidottomuudesta, joten ei jatkoon.

Ei, vaan tuolla asenteella olevat ihmiset ei jatkoon. Ihminen joka vetää yhtäläisyysmerkit sosiaalisen vamman, ihmissuhdetaitojen ja ison kaverijoukon välille on täys idiootti. Niitä on valitettavan paljon. Kunnon laumasieluja ja hyväksikäytettäviä takertujia.

Minä yläpeukutin lainaamaasi. Enkä puhu millään asenteella. Ihan oikeaa kokemusta on asiasta. Ei elämänkokemus tee minusta idioottia.

Toki olen huomannut, että nämä sosiaalisesti vammaiset kuvittelevat olevansa kovinkin normaaleja. Vaan kun eivät ole. Olen pahoillani, jos sinuun kolahti.

Te,  jotka olette sitä mietä, ettei kaverittomuus ole mikään ongelma, millä perustelette sitä?

Vierailija kirjoitti:

Koska sille on syy miksi niitä kavereita ei ole. Yleensä jokin todella merkittävä vika luonteessa.

Näin se on, vaikka kaverittomia tämä tieto ei miellytäkään.