Onko täällä ihmisiä joilla ei ole kokemusta videopelaamisesta?
Siitä tuli mieleen kun muutama päivä sitten tuli aihe puheeksi eräässä toisessa ketjussa.
Videopelithän ovat median ja taiteen muoto, ja pikkuhiljaa niiden tuntemus alkaa kuulua nykyään yleissivistykseen - sekä nuorempien niitä tuntevien ikäluokkien aikuistuessa, että videopelien saavuttaessa uusia kohderyhmiä niiden vaikutuksen levitessä nyky-yhteiskunnassa.
Itse asiassa ollaan jopa lähestymässä sitä tilannetta jossa tiettyjen klassikkojen tuntemuksen voi olettaa kuuluvan ihmisten tietämykseen, mutta silti niiden joukko jotka eivät edes tunnista pelien genrejä yleisellä tasolla on pelottavan suuri. Voidaan puhua videopelien lukutaidottomuudesta huolestuttavan laajana ilmiönä.
Videopelit ovatkin laajasta viihdekäytön käyttäjäkunnastaan huolimatta suhteellisen vähän tutkittu aihe, jonka akateemisten asiantuntijoiden joukko on käytännössä olematon, mikä onkin ehkä pääongelma. Laajan yleisön kulttuurin tuntemus on tärkeää sekin (varsinkin kun keskitytään videopeleihin joko median tai kulttuurin osana), mutta voidaanko puhua videopeleistä taiteena kun mikään taho ei keskity niiden syvälliseen analyysiin?
Tämän analysoinnin kohteena tulisi ensisijaisesti olla tarinankerronnalliset elementit sekä pelien eri osien väliset yhteydet. Juuri nämä osat ovat samalla sekä ne joista juuri parhaat pelit ovat tunnettuja että ne joita "ulkopuoliset" tuntevat huonoiten. Tämä näkyy siinä että stereotyyppisesti videopelit nähdäänkin epäproduktiivisena mielettömän väkivallan ihannpintina ja välittömän mielihyvän tavoitteluna, mistä juuri nouseekin negatiivinen kollektiivinen mielikuva videopeleistä.
Joten kaiken kaikkiaan voisi olla hyväksi jos löytyisi joku helpohko tarinaperusteinen videopeli jota voisi suositella pelattavaksi niille joilla aiheesta ei ole kokemusta - ehdotuksia kommentteihin?
Kommentit (38)
En ole ikinä pelannut eikä kiinnosta yhtään. Olen yli nelikymppinen nainen.
Mulla ei oo juurikaan kokemusta.. ehkä oon joskus nuorempana pari kertaa kokeillu, mut siinä se. Ei oo pahemmin kiinnostanu.
No, eipä ole tullut mieleenkään pelata mitään videopelejä. Eikö siihen tarvita joku playstation tai vastaava? Elämä on muutenkin lyhyt ja on niin paljon asioita, joita haluaisi ehtiä tekemään. Onko meidän vanhojen nelikymppisten pakko ryhtyä videopelien pelaajiksi?
En ole koskaan pelannut eikä kiinnosta, 40 v.
Amiga oli lapsena, super nindendo, playstation 1, xbox, xbox 360, playstation 4 ja nyt pelitietokone missä gtx 1080ti. Vuonna 90 syntynyt ja aina pelannut ja aina tuun pelaamaan. Ei sitä pelaamista ymmärrä ihminen millä on mielikuvitus 0.
Jos jostain löydän pelaavan naisen, 40 v. , haluan hänet puolisoksi.
M40+
Tarinapohjaisten videopelien tarinat on kuraa. Niissä on tusinatoimintaleffojen kliseet ja paatos on hirveä.
Siinä on immersiivinen seikkailu kaukana.
Vierailija kirjoitti:
No, eipä ole tullut mieleenkään pelata mitään videopelejä. Eikö siihen tarvita joku playstation tai vastaava? Elämä on muutenkin lyhyt ja on niin paljon asioita, joita haluaisi ehtiä tekemään. Onko meidän vanhojen nelikymppisten pakko ryhtyä videopelien pelaajiksi?
Onko meidän nuorten parikymppisten pakko ryhtyä sukankutojiksi?
Vierailija kirjoitti:
No, eipä ole tullut mieleenkään pelata mitään videopelejä. Eikö siihen tarvita joku playstation tai vastaava? Elämä on muutenkin lyhyt ja on niin paljon asioita, joita haluaisi ehtiä tekemään. Onko meidän vanhojen nelikymppisten pakko ryhtyä videopelien pelaajiksi?
Elämä on lyhyt. Pelaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Tarinapohjaisten videopelien tarinat on kuraa. Niissä on tusinatoimintaleffojen kliseet ja paatos on hirveä.
Siinä on immersiivinen seikkailu kaukana.
Ai morrowind tai stalker on kuraa?
Mitä on videopelaaminen? Sitä että on musta television kuvaputki ja valkoinen pystyviiva joka esittää tennisverkkoa, ja oikealla ja vasemmalla pelaajien mailoja kuvaavat pystyjuovat, joilla lätkitään yhden pikselin kokoista "palloa" edes takaisin? Ei, ei ole kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
voidaanko puhua videopeleistä taiteena kun mikään taho ei keskity niiden syvälliseen analyysiin?
Sinähän voit olla uranuurtaja. Mitä olet tähän mennessä tehnyt asian eteen?
Minä olen nelikymppinen nainen ja olen muutamaa peliä kokeillut elämäni aikana (esim. Zoo Tycoon oli ihan hauska), mutta vähiin on pelaaminen kieltämättä jäänyt. Vaikka omaa kiinnostusta ei kauheasti ole, niin mielestäni ihan kaikkia ilmiöitä voi ja pitääkin tutkia. Ei ap väärässä ole. Ihan samoin kuin esim. sarjakuvia on aiemmin pidetty hömppänä (mutta nykyisin arvostettuna taidemuotona), niin samalla tavalla videopelitkin varmasti saavat arvostusta ajan kuluessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
voidaanko puhua videopeleistä taiteena kun mikään taho ei keskity niiden syvälliseen analyysiin?
Sinähän voit olla uranuurtaja. Mitä olet tähän mennessä tehnyt asian eteen?
Minä olen nelikymppinen nainen ja olen muutamaa peliä kokeillut elämäni aikana (esim. Zoo Tycoon oli ihan hauska), mutta vähiin on pelaaminen kieltämättä jäänyt. Vaikka omaa kiinnostusta ei kauheasti ole, niin mielestäni ihan kaikkia ilmiöitä voi ja pitääkin tutkia. Ei ap väärässä ole. Ihan samoin kuin esim. sarjakuvia on aiemmin pidetty hömppänä (mutta nykyisin arvostettuna taidemuotona), niin samalla tavalla videopelitkin varmasti saavat arvostusta ajan kuluessa.
Sigh.. videopelit ovat jo maailmalla arvostettuja taiteenmuotoja. Se ei tarkoita, että ei ole jos täällä junttilassa osataan vain rymytä kännissä pullo ja lenkkimakkara kädessä.
Vierailija kirjoitti:
Amiga oli lapsena, super nindendo, playstation 1, xbox, xbox 360, playstation 4 ja nyt pelitietokone missä gtx 1080ti. Vuonna 90 syntynyt ja aina pelannut ja aina tuun pelaamaan. Ei sitä pelaamista ymmärrä ihminen millä on mielikuvitus 0.
Tartuin tuohon mielikuvitukseen.. voisin kääntää sen niin päin, että ihminen jolla on valtava mielikuvitus, ei jaksa haaskata aikaansa tuollaisiin peleihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiga oli lapsena, super nindendo, playstation 1, xbox, xbox 360, playstation 4 ja nyt pelitietokone missä gtx 1080ti. Vuonna 90 syntynyt ja aina pelannut ja aina tuun pelaamaan. Ei sitä pelaamista ymmärrä ihminen millä on mielikuvitus 0.
Tartuin tuohon mielikuvitukseen.. voisin kääntää sen niin päin, että ihminen jolla on valtava mielikuvitus, ei jaksa haaskata aikaansa tuollaisiin peleihin.
Eli jos sulla on pelimaailma missä voit rakentaa ja tehdä asioita se ei kehitä mielikuvitusta? Leluilla leikkiminen ei kehitä mielikuvitusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
voidaanko puhua videopeleistä taiteena kun mikään taho ei keskity niiden syvälliseen analyysiin?
Sinähän voit olla uranuurtaja. Mitä olet tähän mennessä tehnyt asian eteen?
Minä olen nelikymppinen nainen ja olen muutamaa peliä kokeillut elämäni aikana (esim. Zoo Tycoon oli ihan hauska), mutta vähiin on pelaaminen kieltämättä jäänyt. Vaikka omaa kiinnostusta ei kauheasti ole, niin mielestäni ihan kaikkia ilmiöitä voi ja pitääkin tutkia. Ei ap väärässä ole. Ihan samoin kuin esim. sarjakuvia on aiemmin pidetty hömppänä (mutta nykyisin arvostettuna taidemuotona), niin samalla tavalla videopelitkin varmasti saavat arvostusta ajan kuluessa.
Sigh.. videopelit ovat jo maailmalla arvostettuja taiteenmuotoja. Se ei tarkoita, että ei ole jos täällä junttilassa osataan vain rymytä kännissä pullo ja lenkkimakkara kädessä.
Eli ap:n aloitus oli ihan turha ja hän suorastaan väärässä väitteissään. Ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiga oli lapsena, super nindendo, playstation 1, xbox, xbox 360, playstation 4 ja nyt pelitietokone missä gtx 1080ti. Vuonna 90 syntynyt ja aina pelannut ja aina tuun pelaamaan. Ei sitä pelaamista ymmärrä ihminen millä on mielikuvitus 0.
Tartuin tuohon mielikuvitukseen.. voisin kääntää sen niin päin, että ihminen jolla on valtava mielikuvitus, ei jaksa haaskata aikaansa tuollaisiin peleihin.
Eli jos sulla on pelimaailma missä voit rakentaa ja tehdä asioita se ei kehitä mielikuvitusta? Leluilla leikkiminen ei kehitä mielikuvitusta?
Kehittää varmasti, mutta on myös meitä rikkaan mielikuvituksen omaavia, jotka kehitämme sitä mieluummin muilla tavoilla. Hämmästyisit, jos pääsisit tutustumaan omaan mielikuvitusmaailmaani :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarinapohjaisten videopelien tarinat on kuraa. Niissä on tusinatoimintaleffojen kliseet ja paatos on hirveä.
Siinä on immersiivinen seikkailu kaukana.
Ai morrowind tai stalker on kuraa?
Stalker oli monella tavalla kömpelö peli. Kirja on hyvä.
Ehkä uusi sukupolvi ei ymmärrä draamasta mitään. Oma poikani on pelannut 3-vuotiaasta asti.
Ensimmäisen romaanin hän luki lukiossa, kun oli pakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiga oli lapsena, super nindendo, playstation 1, xbox, xbox 360, playstation 4 ja nyt pelitietokone missä gtx 1080ti. Vuonna 90 syntynyt ja aina pelannut ja aina tuun pelaamaan. Ei sitä pelaamista ymmärrä ihminen millä on mielikuvitus 0.
Tartuin tuohon mielikuvitukseen.. voisin kääntää sen niin päin, että ihminen jolla on valtava mielikuvitus, ei jaksa haaskata aikaansa tuollaisiin peleihin.
Eli jos sulla on pelimaailma missä voit rakentaa ja tehdä asioita se ei kehitä mielikuvitusta? Leluilla leikkiminen ei kehitä mielikuvitusta?
Olen eri vastaaja. Eihän tuo edellinen niin väittänyt.
Tuo ensimmäiseksi lainattu kirjoitti, että pelaamista ei ymmärrä ihminen, jolla mielikuvitus nolla. Eli ilmeisesti hänen mukaansa ihminen, joka maalaa, piirtää, säveltää musiikkia tai vaikka kehittää uutta tekniikkaa, mutta ei pelaa, ei ole mielikuvituksen omaava ihminen. Typerää. En minäkään arvostaisi videopelaajaa, joka ajattelee noin asenteellisesti.
Mumumuttaa KIRJA on sivisträvämpää ja kehittää englanninkielen taitoa ja ja ja refleksejä,Joo niin se on.