Lue keskustelun säännöt.
Pienet lapset rannalla
19.07.2018 |
Miksi osa vanhemmista ei käsitä, että uimataidonta lasta tulisi vahtia siellä vedessä lapsen vieressä eikä rannalta käsin selaten kännykkää tms.
Kommentit (305)
Toinen mitä en ymmärrä, on se kun lapset ovat uimapatjoilla ilman että aikuinen on vieressä! Pari päivää sitten Oulussa lapsi ja patja karkasivat melkein kilometrin päähän rannasta. Onneksi joku pelasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä vahdin 10 m päästä rannalta. Isompi sukeltaa jo itsekin useamman minuutin kerrallaan, ja osaa uida. On 5-vuotias ja pienikokoinen. Kolmevuotias ei uskalla vieläkään mennä polvikorkeutta syvemmälle, joten senkin on kovin vaikea hukkua leikkiessään.
On tilanteita joissa vahdin vierestä, kuten isomman sukellusleikit. Mutta jos leikitään hiekkaleikkejä niin ei siitä kukaan huku vaikka selaan kännykkää samalla, osaan nostaa katseen kännykästa minuutin välein, joten turhaan jännität.
Olet kyllä turhan luottavainen, vaikka 3v vettä yltäisi polveen saakka, lapsi voi horjantaa ja vetää muutamassa sekunnissa vettä keuhkoihin ja näet hukkumsssa olevan lapsen vain häriköimässä vettä, etkä millään näe kauhussa olevia silmiään. Näinhän ihmiset hukkuvat, ääntä päästämättä, eikä ympärillä olevat edes huomaa, ennen kun on jo veden alla, jos silloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaverini oli kauhuissaan, kun laskin 10v tyttäreni samanikäisen kaverin kanssa kahdestaan uimarannalle, parin kilometrin päähän. Tytöt ovat fiksuja ja uimataitoisia, lisäksi löytyy kännykät jos jotain tapahtuu.
Ovat käyneet joka pv 3-4 kertaa päivässä , johan minulta jäisi ruuat sekä kotityöt tekemättä ja uuvuttaisin itseni täysin, jos roikkuisin perässä :D Minulla ei siis ole autoa, enkä voi polveni takia pyöräillä.
Hienoa että ovat fiksuja ja uimataitoisia, mutta mitens elvytystaito? Onko niillä mitään hajua miten uida panikoiva uintikaveri rannalle?
Kännykät ei paljoa lohduta siellä rannalla kun vetääkin vahingossa vettä keuhkoihin ja panikoi itsensä järven pohjaan.
10-vuotias on kyllä hurjan nuori, varmasti pelleilee kaverin kanssa. Juoksee laiturilla ja liukkauden vuoksi lentävät päälleen ja putoavat veteen... kai he nyt uivat edes rantavalvojan silmien alla, joka edes pahimmat idioottimaisuudet kieltää?
Vierailija kirjoitti:
En katso muiden lasten perään! Leikin siellä rantavedessä omani kanssa, aika äkkiä ympärillä on taaperolauma vaillavanhempia. Olen opetellut laittamaan silmät kiinni ja kääntämään selän, kun vaikuttaa vaaralliselta. Pari kertaa on ollut vähältä piti -tilanne, jolloin toisen taaperon äiti on raivonnut minulle, että miksi en estänyt, kun olin vieressä. Olen vastannut, että en huomannut, koska katsoin tämän oman lapseni perään eikä minulla ole silmiä selässä. On uhkailtu poliisilla ja haukuttu, mutta olen todennut, että tuolla kioskikopin seinässä on ohjeet, joiden mukaan vanhemmat katsovat lastensa perään. Noudatan ohjetta, mites sinä.
Minä vahdin ennen. Mutta kovetin luontoni yksi kesä, kun jokirannassa, missä aika hyvänlainen virta, leikki poika uimapatjalla. Moni varoitteli, että varohan, ettei virta vie. Lällätti vain takaisin ja äiti ja isä makasi auringossa, kuin lahnat. No virtahan tarttui tietenkin patjaan ja lähti keskelle jokea. Edelleen äiti ja isä tollotti typerinä rannalla. Nuori mies lähti uimaan perään ja hyvä kun ei itse hukkunut, kun sai penikan sieltä laahattua patjoineen rantaan. Isä ja äiti ei edes kiittäneet.
Sen jälkeen totesin, että katson vain omieni perään. Kun omat kasvoivat isoiksi, sanoin heillekkin, että ette kyllä vaaranna omaa henkeä lähtemällä pelastamaan niitä idioottipenskoja, jotka räpiköi koiraa umpisukkeluuksiin ja yrittää näyttää koviksilta, että määpä uskallan ja joiden vanhemmat silmät kiinni rannalla ottaa aurinkoa. Että antakaa hukkua, mutta itse ette saa lähteä uimaan perään, koska se nyt on luonnon laki, että tyhmyydestä sakotetaan
Minä olen ollut noin kolmevuotias, kun olin hukkumassa matalaan rantaveteen. Äitini ja isäni olivat viltillä ehkä 5m päässä. Muistan ajatelleeni, että pohjassa on rapuja siinä hukkuessani(olin aiemmin kuullut vanhemmiltani niistä ravuista). Vajosin vain kuin lamaantuneena, vaikka olisin ylettynyt seisomaan. Se vesi oli tosiaan matalaa. Ihmettelin siinä silloin, kuinka vain vajosin, enkä oikeasti kyennyt nousemaan itse.Siinä sitten liikuin siinä veden alla jonkinnäköisessä istuma-asennossa. Äiti huomasi. Muistan hänellä olleen valkoiset kaprihousut, kun juoksi luokseni. Äiti moitti isääni, joka vain jatkoi Aku Ankan lukemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä minä tuon 5-vuotiaan ja 3-vuotiaan annan mennä sen verran syvälle että vesi on polviin. Itsellä viltti aina siinä rantaviivan vieressä kuitenkin. Ja lapsilla on aina kellukeliivit, ilman kellukkeita ei mitään asiaa veteen.
Enemmän katson kieroon sitä kun lapsilla ei ole kellukkeita tms, etenkin jos ollaan sameissa luonnonvesissä.
Olin viimeksi eilen rannalla kolmen lapsen kanssa. 7- ja 9-vuotiaat osaavat uida ja sukeltaa. Kymmenvuotias ui hyvin hatarasti, eikä meillä ole edes käytettävissä yhteistä kieltä.
Kolmikosta parasta on hyppiä laiturin päästä kohtaan, jossa jalat yltävät nipin napin pohjaan. Sen jälkeen vesi syvenee nopeaan, eikä edes minulla yllä jalat pohjaan kuin parin metrin päässä laiturista. Vesi oli polskimisen jäljiltä sameaa. Uimalaseilla ei silloin näe pohjaan edes siinä hyppypaikassa. Ainoa plussa oli, ettei rannalla ollut muita, muuten olisin halunnut toisen aikuisen lisävahdiksi.
Menin itse järveen, seurasin vierestä joka ikisen hypyn, laskeutumisen ja pintaannousun. Katsoin myös koko ajan, mitä laiturin vieressä lutraajille kuuluu ja pidin lapset minun ja rannan välissä ja käsillä uimarenkaita yms.
Yllättävän työlästä noin isojenkin kanssa. Pienemmät, puutteellisen itsesuojeluvaiston kanssa vasta työläitä ovatkin. Eikä ole kyllä varaa vilkuilla kännykkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse myös lapsena meinasin hukkua. Olisinko ollut joku 7-8v. Mentiin rantaan, minä sen verran innoissani ja edeltä, toiset vähän perässä. Sitten tokaisin että "Näin sitä mennään" ja hyppäsin veteen niin kuin elokuvissa. Vanhemmat luuli, että vettä oli vähän ja minä luulin, että osasin uida. Muistan edelleen sen vajoamisen tunteen ja sen miten veden pinta nousi ja laski kun koitin räpiä ylös ja tavoitella jaloilla pohjaa. En tiedä edelleenkään miten pääsin ylös - jotenkin. Vieressä olleet vanhemmat eivät auttaneet (luulivat kai että leikin ja esitin). Olikin sellainen äkkisyvänne heti metrin päässä rannasta. Isä myöhemmin mittasi kahden metrin kepillä, eikä sekään yltänyt pohjaan.
Sanomatta selvää, että tosi tarkka omieni kanssa olen. 4v vieressä koko ajan. Ja vanhempi 8v joka on jo jonkin verran uimataitoinen ja fiksu saa uida vain uimapaikkamme matalassa (n.1m) vedessä kun aikuisia vain yksi vedessä. Jos ollaan isomman kanssa kahdestaan uimassa, niin saa mennä syvemmällekin (esim. uimahallissa), mutta minä olen silloin lähellä.
Toisten lapsia olen katsonut sydän kylmänä; en puutu jos ei ihan vieressä uppoa hurjannäköisesti; silloin sitä tulee tempaistua pinnalle refleksinomaisesti. Mutta silmällä en ehdi pitää ennakoivasti.
Ja vasta viime viikolla mieheni nappasi laiturilla niskasta kiinni 3-4v lasta joka lähti juoksemaan laituria syvään päähän äitiään nauraen karkuun. Äiti huusi perässä Oliviaa ja juoksi minkä pääsi, mutta ei kyllä koskaan olisi ehtinyt ajoissa lapselle asti ja lapsi kiinni jäätyään huusi, että haluaa hypätä; vettä siinä 1,6m ja äkkiä syvempää, vesi sameaa. Piti siis silmällä tätä Oliviaa rannalta, kun lapsen piti pulikoida rannan tuntumassa. Ei tullut edes kiitosta miehelle.
Ihmettelen minäkin, miten näitä lapsia ei enempää meillä huku.
Juuri eilen olin vieressä kun lapsi oli hukkua. Vanhemmat jutteli porukassa rannalla.
Poikalapsi, noin 5-6 vuotta, ei osannut uida. Oli aika rasittavan oloinen, kiljui, huusi, kiukutteli ja kiusasi kavereitaan siinä vedessä. Tuli seurattua puolisilmällä kun oma taapero polski siinä lähettyvillä. Jossain vaiheessa ihmettelin miten ei sitä kiljuntaa kuulunutkaan enää ja katselin näkyykö poikaa. Kohta vähän kauempaa nousi pojan pää vedestä ja lapsi yski, kakoi ja lopulta oksensi siihen veteen. Vanhemmat huomasi vasta tässä vaiheessa asian. Kaikki tapahtui hetkessä. Ihan rauhassa olisi saanut lapsi hukkua vanhempiensa puolesta, toivottavasti oppivat jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri eilen olin vieressä kun lapsi oli hukkua. Vanhemmat jutteli porukassa rannalla.
Poikalapsi, noin 5-6 vuotta, ei osannut uida. Oli aika rasittavan oloinen, kiljui, huusi, kiukutteli ja kiusasi kavereitaan siinä vedessä. Tuli seurattua puolisilmällä kun oma taapero polski siinä lähettyvillä. Jossain vaiheessa ihmettelin miten ei sitä kiljuntaa kuulunutkaan enää ja katselin näkyykö poikaa. Kohta vähän kauempaa nousi pojan pää vedestä ja lapsi yski, kakoi ja lopulta oksensi siihen veteen. Vanhemmat huomasi vasta tässä vaiheessa asian. Kaikki tapahtui hetkessä. Ihan rauhassa olisi saanut lapsi hukkua vanhempiensa puolesta, toivottavasti oppivat jotain.
Vanhemmat oli varmaan väsyneitä siihen kiljuntaan ja kiusaamisen ja eivät jaksaneet niin intensiivisesti katsoa perään. Pitää ymmärtää sitäkin, että vanhemmat ei vain aina jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Toinen asia on mita en ymmarra, etta pienet uimataidottomat ovat ilman mitaan kellukkeita tai uima-apuja. Mun lapsilla ei ollut asiaa veteen ilman semmoista vetoketjullista uimaliivia ja siltikaan en uskaltanut jattaa valvomatta hetkeksikaan.
Meillä ei missään nimessä laiteta tälläisia lapsille. Haittaavat merkittävästi uimaan oppimista ja normaalia vedessä olemista. Kaikenmoiset kellukkeet sun muut viritykset on yleensä merkki siitä, ettei vanhemmat osaa tai viitsi opettaa lasta olemaan vedessä turvallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, siellä niitä kelluttelee, uimataidottomia eskari ikäisiä, kellukkeet käsivarsissa ja ihmettelen kuka vahtii. Omissa uimaan opettelevissa ihan tarpeeksi. Ei pysty kuin pitämään huolta omistaan kun nekin näyttää siltä että hukkuvat koko ajan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen asia on mita en ymmarra, etta pienet uimataidottomat ovat ilman mitaan kellukkeita tai uima-apuja. Mun lapsilla ei ollut asiaa veteen ilman semmoista vetoketjullista uimaliivia ja siltikaan en uskaltanut jattaa valvomatta hetkeksikaan.
Meillä ei missään nimessä laiteta tälläisia lapsille. Haittaavat merkittävästi uimaan oppimista ja normaalia vedessä olemista. Kaikenmoiset kellukkeet sun muut viritykset on yleensä merkki siitä, ettei vanhemmat osaa tai viitsi opettaa lasta olemaan vedessä turvallisesti.
Joo mut kato uv uimapuku, kellukkeet, sokeriton ruokavalio ja sormi maalauskurssi niin olet hyvä vanhempi. Jos nyt opetat lasta uimaan ja vielä vaarallisessa sinilevä vedessä ja väärään kellon aikaan niin olet paska vanhempi. Ei voi voittaa.
Toivottavasti itse olet savuton, alkoholiton, mauton, näkymätön ja lapsesi vähän apaattisia niin hyvin menee. Muutoin voi vetää itsensä hirteen.
Mitä pikkulasten vanhemmat edes tekee uimarannalla!?!?
Siellä ei ole mitään turvallista lapsille kun oikein asiaa mietitte. Pysykää kotona katselemassa itseänne kieroon vaikka peilistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen asia on mita en ymmarra, etta pienet uimataidottomat ovat ilman mitaan kellukkeita tai uima-apuja. Mun lapsilla ei ollut asiaa veteen ilman semmoista vetoketjullista uimaliivia ja siltikaan en uskaltanut jattaa valvomatta hetkeksikaan.
Meillä ei missään nimessä laiteta tälläisia lapsille. Haittaavat merkittävästi uimaan oppimista ja normaalia vedessä olemista. Kaikenmoiset kellukkeet sun muut viritykset on yleensä merkki siitä, ettei vanhemmat osaa tai viitsi opettaa lasta olemaan vedessä turvallisesti.
Itseasiassa tietosi on kiviaikaisia. Ne nimenomaan on hyviä apuja uimaan opettelussa. Eivät hidasta oppimista ja tuovat turvaa opetteluun.
Ihan ehdottomasti kellukkeet uimataidottomille, etenkin luonnonvesiin. Ihan sama vaikka äipällä olis silmät takaraivossakin, kellukkeet on oltava pikkuisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen asia on mita en ymmarra, etta pienet uimataidottomat ovat ilman mitaan kellukkeita tai uima-apuja. Mun lapsilla ei ollut asiaa veteen ilman semmoista vetoketjullista uimaliivia ja siltikaan en uskaltanut jattaa valvomatta hetkeksikaan.
Meillä ei missään nimessä laiteta tälläisia lapsille. Haittaavat merkittävästi uimaan oppimista ja normaalia vedessä olemista. Kaikenmoiset kellukkeet sun muut viritykset on yleensä merkki siitä, ettei vanhemmat osaa tai viitsi opettaa lasta olemaan vedessä turvallisesti.
Joo mut kato uv uimapuku, kellukkeet, sokeriton ruokavalio ja sormi maalauskurssi niin olet hyvä vanhempi. Jos nyt opetat lasta uimaan ja vielä vaarallisessa sinilevä vedessä ja väärään kellon aikaan niin olet paska vanhempi. Ei voi voittaa.
Toivottavasti itse olet savuton, alkoholiton, mauton, näkymätön ja lapsesi vähän apaattisia niin hyvin menee. Muutoin voi vetää itsensä hirteen.Mitä pikkulasten vanhemmat edes tekee uimarannalla!?!?
Siellä ei ole mitään turvallista lapsille kun oikein asiaa mietitte. Pysykää kotona katselemassa itseänne kieroon vaikka peilistä.
Sä olet p*ska vanhempi jos uitat lapsiasi sinilevävedessä hampaat irvessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luoja miten ylisuojelevia vanhempia...
Ei mikään ihme että nykylapset on ihan outoja.En mäkään hukkunut 90-luvulla vaikka äiti ei ollut koko ajan vedessä vieressä vahtimassa mua. Siellä se rannalla makoili ja piti sieltä silmällä mua ja mun 3 veljee. Kaikki ollaan hengissä.
Tämä kyllä näkyy tilastoissa, sillä hukkumiset oli yleisiå 2000-luvulle asti ja ne ovat jatkuvasti laskeneet tähän päivään asti. Kiitos vanhempien.
https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/…
Niin. Lapset ovat kömpelömpiä, avuttomampia ja arempia nykyään, mutta eivät ainakaan kuole enää niin usein.
Vierailija kirjoitti:
En katso muiden lasten perään! Leikin siellä rantavedessä omani kanssa, aika äkkiä ympärillä on taaperolauma vaillavanhempia. Olen opetellut laittamaan silmät kiinni ja kääntämään selän, kun vaikuttaa vaaralliselta. Pari kertaa on ollut vähältä piti -tilanne, jolloin toisen taaperon äiti on raivonnut minulle, että miksi en estänyt, kun olin vieressä. Olen vastannut, että en huomannut, koska katsoin tämän oman lapseni perään eikä minulla ole silmiä selässä. On uhkailtu poliisilla ja haukuttu, mutta olen todennut, että tuolla kioskikopin seinässä on ohjeet, joiden mukaan vanhemmat katsovat lastensa perään. Noudatan ohjetta, mites sinä.
Yök miten oksettava tyyppi olet. Minä vahdin lapsiani 100% rannalla (ja muualla) ja välillä myös leikin heidän kanssaan. En vahdi toisten lapsia koska omissakin on tekemistä mutta jos näen vaaratilanteen niin en epäröi hetkeäkään vieraan lapsen pelastamista. Joo mutta mä kyllä tiedän sun kaltaisen tyypin, sä oot mulle just sitä maailman pohjasakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen asia on mita en ymmarra, etta pienet uimataidottomat ovat ilman mitaan kellukkeita tai uima-apuja. Mun lapsilla ei ollut asiaa veteen ilman semmoista vetoketjullista uimaliivia ja siltikaan en uskaltanut jattaa valvomatta hetkeksikaan.
Meillä ei missään nimessä laiteta tälläisia lapsille. Haittaavat merkittävästi uimaan oppimista ja normaalia vedessä olemista. Kaikenmoiset kellukkeet sun muut viritykset on yleensä merkki siitä, ettei vanhemmat osaa tai viitsi opettaa lasta olemaan vedessä turvallisesti.
Joo mut kato uv uimapuku, kellukkeet, sokeriton ruokavalio ja sormi maalauskurssi niin olet hyvä vanhempi. Jos nyt opetat lasta uimaan ja vielä vaarallisessa sinilevä vedessä ja väärään kellon aikaan niin olet paska vanhempi. Ei voi voittaa.
Toivottavasti itse olet savuton, alkoholiton, mauton, näkymätön ja lapsesi vähän apaattisia niin hyvin menee. Muutoin voi vetää itsensä hirteen.Mitä pikkulasten vanhemmat edes tekee uimarannalla!?!?
Siellä ei ole mitään turvallista lapsille kun oikein asiaa mietitte. Pysykää kotona katselemassa itseänne kieroon vaikka peilistä.Sä olet p*ska vanhempi jos uitat lapsiasi sinilevävedessä hampaat irvessä.
Hauki oli juuri purrut lasta meidän rannassa. Ja taitaa siellä sinilevääkin olla, jos oikein tutkisi. Ja aurinkokin on paistanut. Millaisia aikuisia noista tulee? Ja mehua oli janojuomana. Ja kaikilla lapsilla on rusketusraidat.. Oon niin paska mutsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En katso muiden lasten perään! Leikin siellä rantavedessä omani kanssa, aika äkkiä ympärillä on taaperolauma vaillavanhempia. Olen opetellut laittamaan silmät kiinni ja kääntämään selän, kun vaikuttaa vaaralliselta. Pari kertaa on ollut vähältä piti -tilanne, jolloin toisen taaperon äiti on raivonnut minulle, että miksi en estänyt, kun olin vieressä. Olen vastannut, että en huomannut, koska katsoin tämän oman lapseni perään eikä minulla ole silmiä selässä. On uhkailtu poliisilla ja haukuttu, mutta olen todennut, että tuolla kioskikopin seinässä on ohjeet, joiden mukaan vanhemmat katsovat lastensa perään. Noudatan ohjetta, mites sinä.
Yök miten oksettava tyyppi olet. Minä vahdin lapsiani 100% rannalla (ja muualla) ja välillä myös leikin heidän kanssaan. En vahdi toisten lapsia koska omissakin on tekemistä mutta jos näen vaaratilanteen niin en epäröi hetkeäkään vieraan lapsen pelastamista. Joo mutta mä kyllä tiedän sun kaltaisen tyypin, sä oot mulle just sitä maailman pohjasakkaa.
No oho! Jollakulla on nyt pinni aika kiriällä..
Älä tuu pelastaan mun uimaan opettelevia lapsia, ne näyttää jatkuvasti siltä et ne hukkuu. :D
Kaverini oli kauhuissaan, kun laskin 10v tyttäreni samanikäisen kaverin kanssa kahdestaan uimarannalle, parin kilometrin päähän. Tytöt ovat fiksuja ja uimataitoisia, lisäksi löytyy kännykät jos jotain tapahtuu.
Ovat käyneet joka pv 3-4 kertaa päivässä , johan minulta jäisi ruuat sekä kotityöt tekemättä ja uuvuttaisin itseni täysin, jos roikkuisin perässä :D Minulla ei siis ole autoa, enkä voi polveni takia pyöräillä.