Mikä mun tytärtä vaivaa?

Vierailija kirjoitti:

Miksiei voisi olla asperger? Tytöillä oireilee usein eri tavalla kuin pojilla.

Onko tämä asperger nykyään joku muotisairaus, kun kaikilla tuntuu olevan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkkaavuuden häiriö? (ADHD / ADD)

No höpö höpö. Jos ap:n lapsella olisi adhd/add. Ei koulu oikein sujuisi ilman apuja noinkaan hyvin T: adhd tytön ja pojan äiti.

Kaikkea sitä kuuleekin :'D Terv. kasin (feikki)adhd (lääkkeillä kympin!)

Vierailija kirjoitti:

Mihin perustuu kertomasi, että ei ole autismia? Nuo kaikki piirteet osuvat aika hyvin autismin kirjoon... kaikki kirjolla olevat eivät ole "sademiehiä", omituisesti käyttäytyviä, puhumattomia tms.

https://www.autismiliitto.fi/autismikirjo/autismi

Kannattaa lukaista, jos siis et aikaisemmin jo ole tutustunut.

Tyttärelläni ei ole vaikeuksia viestiä ihmisten kanssa. On todella hyvä puhumaan ja kommunikoimaan, on verbaalisesti älykäs. Ei vain kiinnostu ihmisistä siinä määrin kuin "normaalit" ihmiset. Eivät kuulemma ole tarpeeksi älykkäitä.

Skitsofreniaan ei ainakaan liity mitkään 'raivokohtaukset' joita en kyllä yhtään ihmettele kun on tuollainen äiti.

Autismi. Minullakin on autismi ja minulla on myös tuollaisia "kohtauksia". Muiden silmissä ne ovat kohtauksia, mutta minulle tapa kestää ihmisiä ja elämää. Kun välillä käyn omassa pääni sisäisessä maailmassa lataamassa akkujani, niin kestän taas muita ihmisiä, sosiaalista kanssakäymistä ja elämää täällä "todellisessa" maailmassa. Minulle tosin oma pään sisäinen maailmani on todellisempi kuin tämä ulkopuolellani oleva maailma.

Siis koko sen kaksikymmentä minuuttiako sä tuijotat häntä. Sulla on ap päässä vikaa ja ahdistat muita ihmisiä.

Ehkä sillä on vaan aivan s**takana tylsää, niin että täytyy käydä välillä päänsisällä. Miten sä olet nyt töpeksinyt sun vanhemmuuden?

Öö, no varmaan se miettii kuule ihan niitä läksyjä idari.

Olisiko vain pohdiskeleva ja syvällinen nuori ihminen ja suuttuu vaikkapa siitä että tuntuu ettei muut ymmärrä omaa ajatusmaailmaa tai ole samalla aaltopituudella? Eli herkkä, hieman sisäänpäinkääntynyt introvertti?

Voisiko nuorelta vähän kysellä että mitä mietiskelee ja mitkä ovat tärkeitä asioita elämässä ja maailmassa? Itse joskus murehdin vaikka eläintenkaltoinkohtelua. Se vaivaa ja surettaa ja vihastuttaa niin että saatan yhtäkkiä vaipua miettimään tämän maailman hulluutta ja ne mielikuvat asiasta vaan painaa mieltä ja kaikki muu tuntuu turhanpäiväiseltä ja muiden kevyt lärpätys jonninjoutavista asioista alkaa suunnattomasti ärsyttämään.

Riippuu niin tuollaisen vakavuusasteesta. Olen myös nähnyt ihmisiä joiden silmiin syttyy toinen katse. Se harhailee kunnes porautuu johonkin. Se on tyhjä ja halveksuva ja kylmä katse. Silloin epäilen mielensairautta eli narsismia tai jopa psyko- tai sosiopatiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epilepsia

Epilepsia :DDD mun kaverilla on epilepsia, eikä oo tommosta. Kaatuu silloin kun kohtaus tuleeja kouristelee lattialla :D joo. Olisipa epilepsia noin harmiton.... ohis

-Epilepsiaa on kahta ilmenemismuotoa, grand mal ja petit mal, jolloin henkilo voi vain jaada tuijottamaan tyhjyyteen joksikin aikaa, kohtaukset eivat ole kovin dramaattisia kuten grand mal epilepsiassa.

ADD

Minulla migreeni aiheuttaa tuota, se on yksi auraoireista. Joillakin kai voi olla kivutonkin migreeni, tai sitten niin lievänä, ettei siihen kiinnitä huomiota. Tuota oli myös silloin, kun aivolisäkkeessä oli jotain häikkää.

Minulla on ollut tuota samaa lapsesta saakka. Äitini yritti aina herätellä minua transsista. Minulla on add ja myös Asbergerin piirteitä, vaikka jälkimmäistä ei niin voimakkaasti että diagnoosiin riittäisi. Peruskoulussa olin noin kasin oppilas. Myöhemmin paljon parempi, kun löysin intohimon opiskeluun. Huomaattehan että tytöillä nämä ilmenevät eri tavalla kuin pojilla ja kannattaa tutustua siitä kertovaan kirjallisuuteen.

Add on tarkkaavaisuuden häiriö. Se ei tarkoita, että olisi tyhmä tai epäsosiaalinen. Välillä ei pysty keskittymään lainkaan, välillä taas ylikeskittyy. ”Lasituin” juuri esim. Läksyjä tehdessä tai lehteä lukiessa eteenkin vähän väsyneenä. Pää menee paussille, enkä tuona aikana ajattele oikeastaan mitään. Toinen juttu on taas se, kun leijailen omissa maailmoissani.

Luulen että noissa tilanteissa alan ylikuormittua ja pää heittää minut lepotilaan, jota tarvitsen. Vähän kuin nukkuisin. Tarvitsen aikaa palautumiseen. Olen elänyt tämän kanssa jo yli 30 vee.

syvällinennuori kirjoitti:

Olisiko vain pohdiskeleva ja syvällinen nuori ihminen ja suuttuu vaikkapa siitä että tuntuu ettei muut ymmärrä omaa ajatusmaailmaa tai ole samalla aaltopituudella? Eli herkkä, hieman sisäänpäinkääntynyt introvertti?

Voisiko nuorelta vähän kysellä että mitä mietiskelee ja mitkä ovat tärkeitä asioita elämässä ja maailmassa? Itse joskus murehdin vaikka eläintenkaltoinkohtelua. Se vaivaa ja surettaa ja vihastuttaa niin että saatan yhtäkkiä vaipua miettimään tämän maailman hulluutta ja ne mielikuvat asiasta vaan painaa mieltä ja kaikki muu tuntuu turhanpäiväiseltä ja muiden kevyt lärpätys jonninjoutavista asioista alkaa suunnattomasti ärsyttämään.

Riippuu niin tuollaisen vakavuusasteesta. Olen myös nähnyt ihmisiä joiden silmiin syttyy toinen katse. Se harhailee kunnes porautuu johonkin. Se on tyhjä ja halveksuva ja kylmä katse. Silloin epäilen mielensairautta eli narsismia tai jopa psyko- tai sosiopatiaa.

Kun edelleen nuo raivokohtaukset johtuvat kateudesta. Esim joku menestyy paremmin. Joku saa jotain mitä hän haluaisi.

Mulla on ollut kuvailemasi kaltaisia "poissaolokohtauksia" aina, ihan lapsesta saakka. Esim. ruokapöydässä voin istua pitkään ja tuijotta ns. ohi tai läpi. Katse ei ole kohdistettua ttuna minihinkään.

Veljelläni on ollut aina sama homma. Ikinä en ole ajatellut, että siinä olisi mitään hälyttävää. Olemme vain hetken omissa oloissamme. Se rentouttaa ja rauhoittaa.

Molemmilla lapsillani on tämä sama homma. Ei mielestäni aiheuta toimenpiteitä. Raivokohtaus on normaalia uhmaiässä ja murrosiässä.

AP kokeile antaa lapsesi olla aivan rauhassa omassa maailmassaan ja tulla sieltä itse pois. Se raivokohtaus voi tulla siitä, jos häiritset zen-hetkeä.

T. Erityisopettaja ja Nepsy-valmentaja

Tuota.. kaksvuotiaalla nuo raivarit on ihan normaaleja ja vieläpä mainitsemastas syystä. Mun isosisko sai noita vielä vanhempanakin, niin että häneltä jouduttiin piilottama asioita mitä mä sain. Vanhempien kasvatusvirhe oli siinä kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Skitsofreniaan ei ainakaan liity mitkään 'raivokohtaukset' joita en kyllä yhtään ihmettele kun on tuollainen äiti.

??? Mitä tarkoitat? Kaikki lapsena ovat saaneet rajoja ja rakkautta tasapuolisesti. Olen opettanut että jos jotakin tahtoo, siihen on nähtävä vaivaa, eikä pidä hermostua jos joku on "parempi" jossakin asiassa. Mutta ei, viimeksi eilen kun kuuli kaverinsa saavan mopon palkinnoksi kun on menestynyt niin hyvin, rupesi täällä kotona omassa huoneessaan heittelemään tavaroita ja huutamaan "kuinka tappaa kaikki ja pitää mopon itsellään" näistä asioista on pidetty vakavaa keskustelua monta kertaa ja monta vuotta. Ei ole vaikutusta, tuijottaa takaisin kylmästi.

Epilepsiaan saattaa kuulua noita poissaolokohtauksia, varsinkin nuorella.  Vie lapsesi neurologin kanssa juttelemaan. Oireisiin kuuluu se, että potilas ei huomaa kyseisiä kohtauksia millään tavalla, filmi on niistä kohdin ns. katki. Huolestuttavaa tuossa on se, että sama saattaa käydä esim. ajaessa

T. alasta tietävä

Käveleekö myös unissaan? Tutkimusten mukaan se lisää skitsofrenia alttiutta.

Raivokohtaukset voivat johtua yksinkertaisesti teidän perhedynamiikasta. Etenkin jos lapsi on herkkä, hän saattaa tuntea jäävänsä vähemmälle huomiolle ja jos vanhempi ei tajua asiaa, tai on yhtään kyvytön ohjaamaan lapsen tunne-elämää, niin usein reaktiona lapsella on raivokohtaus. Lapsessa itsessään ei tarvitse olla mitään vikaa.