Psykologia 2019

Vierailija kirjoitti:

On kyllä melkoinen matka ja arvoitus tää ollu tänä vuonna jo tähän mennessä. Ainakin me (siis toivottavasti minä mukaanlukien) jotka nyt päästään sisään, voidaan sit kertoilla kuinka ollaan sitä erityisen hurjaa vuosikurssia, joka valikoitui sillon, kun oli se sisällöltään kaikista epävarmin valintakoe. Legendaarinen psyka2019 haha...

Jep :D joku täällä puhui ja itsekin muistan samantyyppisen havainnon tehneeni että tyyliin 2014, 2016, 2018 kokeet olis ollu aika suoraviivasia ja helppoja jopa, ja viimeisimmät parittomat vuodet taas helvetin epäloogisia (ainakin 2017 kokeessa muistan olevan sellaista mikä ei kyllä vieläkään aukea yhtään...), täähän taitaa mennä sitten tohon samaan jatkumoon

Ymmärrän ihmisten alkujärkytyksen nyt kun valintakoemateriaalit on julkaistu, mutta mielestäni on mielenkiintoista huomata, miten kovasti porukka tuntui odottavan "ilmaista lounasta" ja jätti tilastollisten perusteiden opiskelun minimiin. Varsinkin, kun ottaa huomioon, että valintakokeista lukee näin "Tehtävät edellyttävät valintakoevaatimuksena olevan materiaalin ja kokeessa jaettavan aineiston ymmärtämistä ja soveltamiskykyä, tieteellisen ajattelutavan ja tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämistä, aineistojen tulkintaa sekä päättely- ja oivalluskykyä. Valintakokeessa voi olla myös laskemista vaativia tehtäviä."

Ainakin Helsingissä psykan valintakokeissa istuu noin 1300 hakijaa ja hakijamäärissä on ollut jo pidemmän aikaa nouseva trendi. Sisään pääsee hakijoista 50 ja nuo hakijat on pakko karsia jollain. Jos koe on aivan liian helppo, se ei erottele hakijoita lainkaan toisistaan, kun kaikki saavat huippupisteet. Ja vaikka pääsykokeiden vaikeusaste muuttuisi pykälää helpommaksi, olisi sisäänpääsy silti yhtä vaikeaa, jos kilpailijoita on saman verran kuin nykyiselläänkin. Helpompi koe itselle tarkoittaa usein helpompaa koetta myös muille, jolloin etumatka häviää samantien.

Eikä kyllä yliopistoja voi lainkaan syyttää siitä, että he kuorivat kerman päältä, koska noilla hakijamäärillä heillä on varaa siihen. Jos opiskeltava valintakoemateriaalimäärä tuntuu rankalta, niin odottakaa kun pääsette sisään. On normia, että yhden periodin (8 vkon) aikana on kolmisen kurssia ja pelkästään yhteen kurssiin tulee opiskella 300-700 sivua materiaalia. Kaiken lisäksi ainakin Helsingissä lähes poikkeuksetta kaikki materiaali on englanniksi. Yliopisto ei varmastikaan ole pahoillaan, että sisään pääsevät ne henkilöt, jotka ovat motivoituneita puurtamaan ja joilla on kykyä omaksua suuri määrä tietoa lyhyessä ajassa ja soveltaa sitä. Sitä ne opinnotkin vaativat. 

Ei ollut mitään jekkua tai koiraa haudattuna. Ihan selkeästi ilmoitettiin, että tilastolliset menetelmät ja jaettava aineisto. Itse veditte väärät johtopäätökset. Täälläkin useampi kävi kommentoimassa, että nyt olette käsittäneet väärin, mutta alapeukut viuhuivat. Olkaa tyytyväisiä, että tänään jaetussa materiaalissa on selkeästi ilmoitettu, mistä kokeessa on hyötyä. Olisi voinut olla niinkin, ettei materiaaliin olisi sisältynyt mitään tilastopakettia, ja silti tilastollista osaamista olisi kokeessa vaadittu. Ainoa muutos on, ettei ole erikseen nimetty tiettyä tilastokirjaa. Osa siitä päättelikin, että tiedot on hankittava itsenäisesti muualta, ja he ovat nyt vahvoilla.

Sitten täällä vedetään jo johtopäätöksiä, ettei ensi vuonna tule tilastoa osata ollenkaan. Voi elämä.

Kiitän luojaa siitä että opettelin holopulkin ja laskin 2018-2008 pääsykokeet kolmeen kertaan: kova työ palkitaan nyt :) Materiaali tulostetettu ja lukusuunnitelms tehty, nyt ekan artikkelin kimppuun. Pelkästään artikkeleissa tulee kiire, ei olisi toivoakaan jos pitäisi lisäksi opiskella tilastoa. Tän vuoden aineisto on hyvin suotuisa minulle, toivotaan että rahkeet riittää.

Sääliksi käy niitä, jotka yrittää käydä töissä tai jotka ette valmistautuneet holopulkin tasoisesti.

Ääh, osasin odottaa ja noista etukäteistiedoista päätellä että tilastojen osaamista tullaan edelleen vaatimaan, mutta hiukkasen yllätyksenä tuli silti materiaalin laajuus. Harmittaa, etten tullut tilastoja etukäteen päntänneeksi, vaikka suunnitelmissa oli.

Artikkelit vaikuttaa onneksi mielenkiintoisilta ja ensiselailulla jopa suht ihimilliseltä päntättävältä. Harmittaa, ettei aineistossa ollut vain englanniksi julkaistuja artikkeleita, sillä uskoisin että oisin ollut niissä vahvoilla ja ne ois ehkä karsinut hieman porukkaa. Psykan perusopinnot tosiaan pohjautuu lähes pelkästään enkunkieliseen materiaaliin, joten sinänsä oisin kyllä odottanut enemmän painotusta englanninkielen osaamiseen jo näissä matskuissa...

Monipuolista luettavaa luvassa seuraavaksi kuukaudeksi! Stressaa, pystynkö tuossa ajassa kaikkea omaksumaankaan ja varsinkin matikan osuudet stressaa. Lukiomatikasta on vierähtänyt niin pitkä aika, että vaikka todennäköisyyksiin yms edes joku pohja on joskus ollut, tuntuu että kaikki on jo ehtinyt unohtua...

Tsemppiä kaikille lukuihin! Aina joku sisään pääsee! Täytyy vaan toivoa että itse mahtuu siihen porukkaan mukaan. :)

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut mitään jekkua tai koiraa haudattuna. Ihan selkeästi ilmoitettiin, että tilastolliset menetelmät ja jaettava aineisto. Itse veditte väärät johtopäätökset. Täälläkin useampi kävi kommentoimassa, että nyt olette käsittäneet väärin, mutta alapeukut viuhuivat. Olkaa tyytyväisiä, että tänään jaetussa materiaalissa on selkeästi ilmoitettu, mistä kokeessa on hyötyä. Olisi voinut olla niinkin, ettei materiaaliin olisi sisältynyt mitään tilastopakettia, ja silti tilastollista osaamista olisi kokeessa vaadittu. Ainoa muutos on, ettei ole erikseen nimetty tiettyä tilastokirjaa. Osa siitä päättelikin, että tiedot on hankittava itsenäisesti muualta, ja he ovat nyt vahvoilla.

Sitten täällä vedetään jo johtopäätöksiä, ettei ensi vuonna tule tilastoa osata ollenkaan. Voi elämä.

Ensi vuodesta lähtien kokeet eivät saa vaatia MITÄÄN ennakkovalmistautumista vaan kaikki aineisto jaetaan kokeessa. Toki lukiossa opittavia taitoja voi periaatteessa varmaan edellyttää mutta ei sen enempää. Eli ensi vuodesta alkaen koe kyllä muuttuu radikaalisti.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ihmisten alkujärkytyksen nyt kun valintakoemateriaalit on julkaistu, mutta mielestäni on mielenkiintoista huomata, miten kovasti porukka tuntui odottavan "ilmaista lounasta" ja jätti tilastollisten perusteiden opiskelun minimiin. Varsinkin, kun ottaa huomioon, että valintakokeista lukee näin "Tehtävät edellyttävät valintakoevaatimuksena olevan materiaalin ja kokeessa jaettavan aineiston ymmärtämistä ja soveltamiskykyä, tieteellisen ajattelutavan ja tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämistä, aineistojen tulkintaa sekä päättely- ja oivalluskykyä. Valintakokeessa voi olla myös laskemista vaativia tehtäviä."

Ainakin Helsingissä psykan valintakokeissa istuu noin 1300 hakijaa ja hakijamäärissä on ollut jo pidemmän aikaa nouseva trendi. Sisään pääsee hakijoista 50 ja nuo hakijat on pakko karsia jollain. Jos koe on aivan liian helppo, se ei erottele hakijoita lainkaan toisistaan, kun kaikki saavat huippupisteet. Ja vaikka pääsykokeiden vaikeusaste muuttuisi pykälää helpommaksi, olisi sisäänpääsy silti yhtä vaikeaa, jos kilpailijoita on saman verran kuin nykyiselläänkin. Helpompi koe itselle tarkoittaa usein helpompaa koetta myös muille, jolloin etumatka häviää samantien.

Eikä kyllä yliopistoja voi lainkaan syyttää siitä, että he kuorivat kerman päältä, koska noilla hakijamäärillä heillä on varaa siihen. Jos opiskeltava valintakoemateriaalimäärä tuntuu rankalta, niin odottakaa kun pääsette sisään. On normia, että yhden periodin (8 vkon) aikana on kolmisen kurssia ja pelkästään yhteen kurssiin tulee opiskella 300-700 sivua materiaalia. Kaiken lisäksi ainakin Helsingissä lähes poikkeuksetta kaikki materiaali on englanniksi. Yliopisto ei varmastikaan ole pahoillaan, että sisään pääsevät ne henkilöt, jotka ovat motivoituneita puurtamaan ja joilla on kykyä omaksua suuri määrä tietoa lyhyessä ajassa ja soveltaa sitä. Sitä ne opinnotkin vaativat. 

Kyllä, mutta ihmisillä on tuollainen ihan ihme käsitys, että ihan niin kuin se tilasto olisi ainoa mahdollinen tapa karsija hakijat... Esim. oikeustieteelliseen on vielä enemmän hakijoita, ja miten heistä karsitaan parhaat? No ei tosiaankaan matikalla, vaan mittaamalla muunlaisen suuren tietomäärän sisäistämistä. Ihan yhtä hyvin psykan kokeessa voisi olla sama juttu, kuitenkin opinnoissakin painopiste on siinä eikä matikassa (yhtään tilaston merkitystä vähättelemättä) niin miksi ei pääsykokeissakin?

Kai nyt jokainen yliopistossa opiskeleva tietää, että etenkin psykan pääsykokeet ovat paljon vaikeampaa kuin mikään sen jälkeen vastaan tuleva.

Mitään ei tarvitse koskaan enää osata niin pikkutarkasti.

Terveisin toista maisterintutkintoa opiskeleva, aika monta opintopistettä kolmesta tiedekunnasta ja avoimen kesäopinnot päälle

Vierailija kirjoitti:

Kiitän luojaa siitä että opettelin holopulkin ja laskin 2018-2008 pääsykokeet kolmeen kertaan: kova työ palkitaan nyt :) Materiaali tulostetettu ja lukusuunnitelms tehty, nyt ekan artikkelin kimppuun. Pelkästään artikkeleissa tulee kiire, ei olisi toivoakaan jos pitäisi lisäksi opiskella tilastoa. Tän vuoden aineisto on hyvin suotuisa minulle, toivotaan että rahkeet riittää.

Sääliksi käy niitä, jotka yrittää käydä töissä tai jotka ette valmistautuneet holopulkin tasoisesti.

Jaa'a :D mulla vaatii kyllä vielä vähintäänkin muutaman kokonaisen päivän lisää tilaston kertailua, mutta en itse koe että noissa artikkeleissa tulisi mitenkään kiire, joten en koe olevani ongelmissa. Helpostihan yhden päivässä opettelee.

Tsemppiä kaikille! :) Aina joku pääsee sisään!

Onneksi neuropsykologisia/aivoihin ja niiden toimintaan liittyviä artikkeleita on vain yksi. Pelkäsin etukäteen, että olisi monta neuropsykologista tai biologian suuntaan menevää mahdottoman vaikeaa artikkelia. Noh, ei onneksi ollut. Ja tuokin yksi kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta.

Vierailija kirjoitti:

Eikä kyllä yliopistoja voi lainkaan syyttää siitä, että he kuorivat kerman päältä, koska noilla hakijamäärillä heillä on varaa siihen. Jos opiskeltava valintakoemateriaalimäärä tuntuu rankalta, niin odottakaa kun pääsette sisään. On normia, että yhden periodin (8 vkon) aikana on kolmisen kurssia ja pelkästään yhteen kurssiin tulee opiskella 300-700 sivua materiaalia. Kaiken lisäksi ainakin Helsingissä lähes poikkeuksetta kaikki materiaali on englanniksi. Yliopisto ei varmastikaan ole pahoillaan, että sisään pääsevät ne henkilöt, jotka ovat motivoituneita puurtamaan ja joilla on kykyä omaksua suuri määrä tietoa lyhyessä ajassa ja soveltaa sitä. Sitä ne opinnotkin vaativat. 

Eihän se koulu nyt noin vaikeaa täällä ole. Ekat pari vuotta varsinkin ihan ilmasia. Vaikka alueet ovat laajoja ja pitkiä, ei niitä todellakaan tarvitse opetella ulkoa. Monilla kursseilla ei tarvitse edes kirjaa avata, jos on ollut luennoilla skarppina! Joten älkää peljätkö tulevat fuksipallerot:)

Psykologian opintoihin kuuluu joka tapauksessa tilastotiedettä, ja tilasto-osuuden poistuttua pääsykokeista täytyisi myös osittain muuttaa tutkintorakennetta, sillä uusilla opiskelijoilla ei olisi enää samaa pohjaa tilastoon kuin tähän mennessä uusilla opiskelijoilla opintojen alussa. Ainakin Suomen psykologian opiskelijain liitto on vastaan sitä muutosta, että tilasto-osuus poistuisi. Se kuitenkin valmentaa hyvin tulevia opintoja varten. 

2013-2018 Pelkkää failurea "Valitettavasti et tullut valituksi hakemaasi koulutukseen". Tuskin lause muuttuisi tänäkään vuonna. Olen toivoton, tiedän sen. Ei tässä oikein voi kun itkeä. Jaksanko edes aloittaa lukemista. Odotin tyyliin 5-7 artikkelia + suppeampi tilasto-osuus, mutta tämä paketti on inhottava vaikka osittain samankaltaisia aiheita kuin aiempina vuosina.  Olen hakenut välillä muualle mutta en pääse mihinkään minne haluaisin. Vatsassa muljahtelee kun mietin että syksyllä on pakko hakea AMK:hon ja johonkin mikä ei nappaa. 

hetkinen eikö tilastomateriaalissa tosiaan ole käsitelty binomijakaumaa ? aika outoa

Vierailija kirjoitti:

hetkinen eikö tilastomateriaalissa tosiaan ole käsitelty binomijakaumaa ? aika outoa

Niinpä, eikä aikasarjoistakaan ollut mainintaa

Vierailija kirjoitti:

hetkinen eikö tilastomateriaalissa tosiaan ole käsitelty binomijakaumaa ? aika outoa

Pakkohan sitä vähän on keventää.

Tuo tilastomateriaalihan on todella helppo niille, jotka holopulkkitasolla ovat harjoitelleet. Suuri osa vaikeimmista asioista karsittu pois. Pistää miettimään, että kuinka pikkutarkkoja kysymyksiä sitten artikkeleista kysellään, että saadaan tarpeeksi eroa hakijoiden välillä

Eiköhän sinne tule tilastotehtäviä jollain uudella kaavalla. On sitten periaatteessa kaikille yhtä vaikea, vaikka onkin toisille vaikeampi kuin toisille.

Monivalintoihin miinuspisteitä, mitä tyhmät hakijat sitten rohmuavat, kun "päättävät vastata kaikkiin kysymyksiin".

helsinki kirjoitti:

Eihän se koulu nyt noin vaikeaa täällä ole. Ekat pari vuotta varsinkin ihan ilmasia. Vaikka alueet ovat laajoja ja pitkiä, ei niitä todellakaan tarvitse opetella ulkoa. Monilla kursseilla ei tarvitse edes kirjaa avata, jos on ollut luennoilla skarppina! Joten älkää peljätkö tulevat fuksipallerot:)

Ei koulun vaikeaa tarvitse olla ollakseen työlästä. Ja se on sanomattakin selvää, ettei monien satojen sivujen materiaaleja tarvitse ulkoa opetellakaan, mutta kyllä ne kummasti tukevat luentoja ja antavat laajemman tietopohjan. Itse ainakin opiskelen tulevaisuuden ammattia enkä tenttejä varten, mutta tapansa kullakin. Mutta täytyy sanoa, että mielestäni vähän erikoinen ja vastuuntunnotonkin asenne opiskelua kohtaan, kun ottaa huomioon psykologin työn luonteen ja kohteen. Jos koskaan päädyn psykologin vastaanotolle, toivon todella, että minut ottaa vastaan henkilö, joka on ottanut tosissaan opiskelunsa. Ja itse asiassa edellinen toive pätee kaikkien asiantuntijoiden kohdalla, joiden palveluita joudun käyttämään. Mieluummin maksaisin saman summan palvelusta sille, joka tietää vähän enemmän kuin vähän vähemmän.