Pojan rippijuhlat ei kiinnosta ketään :(
Pojalla elokuussa rippijuhlat, ja isovanhemmat (miehen vanhemmat siis, omani ovat kuolleet), miehen sisko perheineen ja pojan aikuinen isosisko kaikki ovat jo ilmoittaneet, etteivät aio tulla, koska haluavat olla mökillä. Kummeista yksi ei pääse, koska hänellä on oman lapsensa juhlat samaan aikaan. Toinen kummi onneksi pääsee.
Ymmärrän toki, että rippijuhlat eivät kaikille ole mikään jeejee, etenkin kun emme ole kuin tapauskovaisia, mutta luulisi silti, että edes isovanhemmat ja sisko voisivat asettaa pojalle tärkeät juhlat jonkun mökkireissun edelle. Kuitenkin ihan läheisiä ollaan ja tapana on toisten juhlissa käydä... eikä sieltä mökiltä aja kuin tunnin, että ei luulisi päiväseltään olevan niin hankalaa käydä.
En tiedä, on kyllä kurja olo pojan puolesta.
Kommentit (282)
Onneksi ei enää kirjoitti:
Kyllä silloin kun vielä perhe-elämää vietin ja lapsia oli itsellä ja sukulaisilla, niin kauheimpia juhlia olivat nuo pakolliset riipi- ja ylioppilasjuhlat. Voi jösses mitä virkaa moisilla on ja suurin nuorisosta odottaa niitä vaan lahjojen toivossa. Ihmisiä voi nähdä muutenkin ja järjestää erilaisia kutsuja, mutta nuo traditionaalisuuteensa käpertyvät tapapippalot ovat vaan niin rasittavaa pönötystä ja hikisiä hetkiä pienissä asunnoissa.
Olen täysin eri mieltä. Jotkut perheet eivät järjestä kuin ne "pakolliset" juhlat ja ne liittyvät juuri noihin elämän virstapylväisiin: rippijuhlat, yö-juhlat, häät, kastajaiset. Syntymäpäivät ymmärtäisin, jos joku haluaa jättää ne joku vuosi väliin koska ne tulevat joka vuosi. Muut juhlat ovat useinmiten yhden kerran elämässä ja minun mielestä on harmillista että osa suvusta kieltäytyy noin huonolla syyllä kuin että on mökillä.
Muistakaa tämä kohtelu kun appivanhemmat täyttää vuosia..tai se sisko.
Rippikoulussa / konfirmaatiossa on satojen vuosien perinnettä ja arvokkuutta. Ensimmäinen prometheusleiri oli vuonna 1989
Hyvä että saitte kuitenkin konfirmaatiotilaisuuteen siunaajan. Meillä ei sekään varmaa. Noloa jos äiti menee..vai onko?
Jättäkää rippi väliin ja pitäkää rapujuhlat. Hihhulismi ei kiinnosta ketään enää. Tai kirkkohäät.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että saitte kuitenkin konfirmaatiotilaisuuteen siunaajan. Meillä ei sekään varmaa. Noloa jos äiti menee..vai onko?
Minkä ihmeen siunaajan?
Menneet semmosiksi rahankeruu hommiksi, että okso tulee kun kuulee.
Kyllä rippijuhlat on lapselle iso juttu. Ei välttämättä kaikille, mutta itselleni ja suurimmalle osalle lähipiirini nuorista kyllä.
Aikanaan kun itse kävin rippikoulua, olin ihan aidosti utelias ja kiinnostunut, vaikka vain tapauskovainen olenkin. Kyllä se koulu ja varsinkin leiri avarsi omaa näkemystäni monesta asiasta, myös muusta kuin uskontoon liittyvistä. Mäheisten huomioiminen, yhdessäolon tärkeys, kiusaaminen... kävimme läpi monenlaisia asioita.
Jos joku omista läheisistäni olisi jättänyt tuollaisella verukkeella tulematta juhliini, olisin varmasti tuntenut oloni loukatuksi. Ihan kuin en olisikaan isovanhemmilleni, sisaruksille tai kummilleni tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä rippijuhlat on lapselle iso juttu. Ei välttämättä kaikille, mutta itselleni ja suurimmalle osalle lähipiirini nuorista kyllä.
Aikanaan kun itse kävin rippikoulua, olin ihan aidosti utelias ja kiinnostunut, vaikka vain tapauskovainen olenkin. Kyllä se koulu ja varsinkin leiri avarsi omaa näkemystäni monesta asiasta, myös muusta kuin uskontoon liittyvistä. Mäheisten huomioiminen, yhdessäolon tärkeys, kiusaaminen... kävimme läpi monenlaisia asioita.
Jos joku omista läheisistäni olisi jättänyt tuollaisella verukkeella tulematta juhliini, olisin varmasti tuntenut oloni loukatuksi. Ihan kuin en olisikaan isovanhemmilleni, sisaruksille tai kummilleni tärkeä.
No juuri tuo viimeinen lause. Kummin ymmärtää kun heillä tosiaan samaan aikaan omat juhlat, mutta nämä mökkeilijät tosiaan pistävät miettimään onko teini aivan yhdentekevä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mä en mene sukulaispojan rippijuhliin, koska vanhemmat ovat epärehellisiä ja nuori on opetettu rahanahneeksi. Vanhemmat kristävät kaiken aikaa isovanhempia ja maksattavat laskujaan heillä. Valehtelua, kiristystä, uhkailua ollut jo monta vuotta. Isovanhemmat eivät haluaisi mennä paikalle, mutta velvollisuudentunnosta ilmeisesti kuitenkin menevät.
Ap, kerrotko nyt aivan kaikkea?
No me olemme mielestäni ihan tavallinen perhe ja mitään uhkailuja tms ei todellakaan ole. Kyläillään, juhlitaan ja autetaan kyllä sujuvasti kaikki tasapuolisesti. Teini on läheinen siskonsa ja isovanhempien kanssa ja myös serkuistaan pitää kovasti. Ap
Vierailija kirjoitti:
Menneet semmosiksi rahankeruu hommiksi, että okso tulee kun kuulee.
Poika itse sanoi, että hänelle riittää aivan hyvin vaikkapa kortti. Tietää, ettei etenkään miehen siskon perhe ole taloudellisesti kovinkaan hyvin toimeentuleva. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en mene sukulaispojan rippijuhliin, koska vanhemmat ovat epärehellisiä ja nuori on opetettu rahanahneeksi. Vanhemmat kristävät kaiken aikaa isovanhempia ja maksattavat laskujaan heillä. Valehtelua, kiristystä, uhkailua ollut jo monta vuotta. Isovanhemmat eivät haluaisi mennä paikalle, mutta velvollisuudentunnosta ilmeisesti kuitenkin menevät.
Ap, kerrotko nyt aivan kaikkea?
No me olemme mielestäni ihan tavallinen perhe ja mitään uhkailuja tms ei todellakaan ole. Kyläillään, juhlitaan ja autetaan kyllä sujuvasti kaikki tasapuolisesti. Teini on läheinen siskonsa ja isovanhempien kanssa ja myös serkuistaan pitää kovasti. Ap
Oletko jutellut näiden läheistesi kanssa siitä, kuinka tärkeät nämä juhlat on lapsellesi? Aika outoa, jos noin läheiset ihmiset ei ymmärrä sun lapsen mielen pahoitusta. Ehkä ne kuvittelevat että lapsesi meni leirille vain pitämään hauskaa kavereiden kanssa, ja toivoo lahjoja. Ehkei ne tajua että lapsesi pitää tätä tärkeänä aikuistumisriittinä, ja toivoo pelkästään läheisten ihmisten lämmintä läsnäoloa suurena päivänään. Kerro se heille.
Aivan uskomattoman hävyttömän törkeää! Tuollaiset sukulaiset olis meillä entisiä sukulaisia!
Oman pojan rippijuhlat oli viime kesänä ja yhdet sukulaiset tuli venematkan takaa saaresta+ siihen päälle 100 km ajomatkaa, toiset 150 km päästä, kaveriperhe Ahvenanmaalta lomanvietosta...
Jos minut kutsutaan rippijuhliin/ristiäisiin/häihin/hautajaisiin niin todellakin menen. Ainoastaan jos sattuisin makaamaan sairaalassa kuoleman kielissä niin ehkä siinä tapauksessa jäisi väliin. Nuo ovat kuitenkin ne ihmisen elämän korkea-arvoisimmat juhlat.
Todella huonoa käytöstä sukulaisilta!
Onneksi kolmesta lapsestani ei yksikään halunnut riparille. Ei niissä leireissä mitään pahaa ole, mutta vähän muinaisjäänne. Minä olen puoliuskovainen tai agnostikko, ja rukoilenkin joskus, muttei haittaa lasten valinnat olla käymättä riparia.
Kurjaa kyllä poikasi kannalta, toivottavasti sukulaiset tulevat järkiinsä ja tulevat juhlimaan. Onnea nuorelle!
Mun vanhemmat jättivät tulematta kummankaan tyttäreni rippijuhliin. Tai siis esikoisen juhliin eivät halunneet tulla, keskimmäisen juhliin en enää kutsunut. Ovat hyväkuntoisia alle 70-vuotiaita ja harrastavat monenlaista. Jotain epämääräistä selitystä sain kieltäytymiselle. Olin ja olen edelleen tosi loukkaantunut. Olenkin kutsunut juhliin ystäväperheitämme, sellaisia jotka ovat olleet lastemme elämässä pidempään mukana. Molemmat juhlat olivat todella kivat ja lämminhenkiset. Kukaan muu ei kaivannut isovanhempia (eikä muakaan siinä muuten harmittanut, mut se ajatus, et mun lapset eivät merkitse niin paljon, et niihin uhrattais aikaa).
Hyvä ettei kiinnosta.
Rippijuhlat on aikansa eläneet.
Kirkkohäätkään ei kelpaa nykyään selitykseksi, soitto papille että ei ole rippikoulua käyty, haluan kirkkohäät, onnistuu kun sanoo muuten olevansa menossa maistraatin kautta.
No tämä on just sitä minäminä-elämää heidän osaltaan ja itsekeskeisyyttä. Minä en jaksa, minä haluan, minun ei tarvitse, minä tarvitsen. Olisi kyllä viimeinen kerta, kun yhtään mitenkään muistaisin näitä sukulaisia, jotka valitsevat mökille jäämisen pojan juhliin saapumisen sijaan, varsinkin, kun on noin lyhyt matkakin.
Vierailija kirjoitti:
Törkeää käytöstä isovanhemmilta.Sairauden ymmärtäisin , mutta että mökillä olo voittaa lapsenlapsen ripille pääsyn.Tuon jälkeen en menisi yhteenkään heidän juhliin ja sanoisin selvästi että nyt on sitten teidän juhlat juhlittu meidän puolesta loppuiäksi.Sisaren kyllä vaatisin paikalle, vaikka kuinka olisi itsenäistymiisprosessi menossa.Jotain käytöstapoja pitää vielä olla ihmisillä.
Käytöstapoja pitää olla? Se on hyvää käytöstä että edellytetään toisten osallistuvan kaiken maailman kissanristiäisiin eikä sallita toiselle oikeutta kieltäytyä? Tämä on malliesimerkki siitä ihmisten ajattelusta että se, joka ei tee kuten MINÄMINÄMINÄ haluan, on ITSEKÄS. Itse olen kohdannut tätä usein veljeni lasten kohdalla: veljen vaimon mielestä MINÄ olen itsekäs kun en tule heidän lastensa juhliin 200 km päähän rääkymistä kuuntelemaan -hän, joka minua sinne vaatii, ei tokikaan ole yhtään.
Juhlakutsu on kustu. Ei määräys. Siitä voi ihan hyvin kieltäytyä ihan ilman syytäkin.
Ymmärtäisin jos teini olisi uskonnollinen, että juhla olisi hänelle tärkeä, mutta yksikään tavallinen teinipoika ei välitä rippijuhlistaan muuta kuin rahan takia.
Noin muuten jos juhliin ei ole tulijoita, kannattaa emännän katsoa peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Aivan uskomattoman hävyttömän törkeää! Tuollaiset sukulaiset olis meillä entisiä sukulaisia!
Oman pojan rippijuhlat oli viime kesänä ja yhdet sukulaiset tuli venematkan takaa saaresta+ siihen päälle 100 km ajomatkaa, toiset 150 km päästä, kaveriperhe Ahvenanmaalta lomanvietosta...
Jos minut kutsutaan rippijuhliin/ristiäisiin/häihin/hautajaisiin niin todellakin menen. Ainoastaan jos sattuisin makaamaan sairaalassa kuoleman kielissä niin ehkä siinä tapauksessa jäisi väliin. Nuo ovat kuitenkin ne ihmisen elämän korkea-arvoisimmat juhlat.
Todella huonoa käytöstä sukulaisilta!
Koska juhlat ovat sinulle tärkeitä, niiden täytyy olla kaikille muillekin?
Minä en käy missään juhlissa enkä järjestä itselleni juhlia. Tapaan ihmisiä paljon mieluummin pienellä porukalla niin että ehtii keskustelemaankin. Juhlissahan siihen ei oikein ole mahdollisuutta.
Juhlat ovat minulle täysin yhdentekeviä tai vastenmielisiä tilaisuuksia. Olisi aika älytöntä että minun pitäisi sitten sellaisiin raahautua ettei juhlakalu pahoita mieltään. Kukaan ei ole kyllä vielä pahoittanut, koska oikeasti läheiset tietävät millainen olen ja ymmärtävät ja vähemmän läheiset ei välitä jos en tule.
Rippokoulua ei ole pakko käydä, jos se on noin vastenmielistä. Eikä kirkkoon ole pakko mennä. Sieltä voi erota. Jos menee kirkkoon, ei ole pakko lausua uskontunnustusta. Esim. hautajaisissa voi olla hiljaa.