Tunnetko ketään aikuisena Suomeen muuttanutta täydellisesti suomea osaavaa?
Nuorten yleisurheilun MM-kisoista on sattunut silmiini useita urheilijoita, joilla on tausta kahdessa maassa. Toinen vanhemmista puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin asuinmaansa ja lapsensa asuinmaan kieltä.
Kuitenkaan urheilijat itse eivät ole oppineet äitinsä tai isänsä äidinkieltä. Ihmetyttää, miksi lapsia ei kasvateta kaksikielisiksi, koska kaksikielisyys on valtava lahja. Aikuisena vieraan kielen sujuvan hallinnan saavuttaminen näet vaikuttaa hyvin vaikealta.
Vai tunnetko ketään ulkomaalaista, joka on muuttanut Suomeen aikuisiällä ja puhuu täydellistä suomea ymmärtäen sen kaikki vivahteet ja kokien sen kaikki ilmaisut samalla tavalla kuin suomalaiset? Minä en tunne.
Siksi minusta tuntuisi myös hankalalta solmia parisuhde ulkomaalaisen kanssa. En epäile, ettenkö oppisi puhumaan vierasta kieltä sujuvasti johonkin saakka. Kieliopin voisi harjoitella ja erilaiset sanonnat tarttuisivat päähän vuosien myötä, mutta ääntämisessä ja painotuksessa säilyisi aina vieras sävy, eikä kielestä tulisi koskaan tunnekieltä. Kuinka voi kommunikoida syvällisesti puolisonsa kanssa, jos tunteet eivät kulje mukana kielessä?
Esimerkiksi Roman Schazt on kertonut, ettei suomen prkle herätä hänessä minkäänlaista tunnetta verrattuna saksalaisiin kirosanoihin. Ja vaikka Schatz on asunut Suomessa iät ja ajat ja puhuu liki täydellistä suomea, niin edelleenkin hänen puheeseensa lipsahtelee silloin tällöin kielioppivirheitä, eikä hän osaa lausua kaksoiskonsonantteja. Myös suomelle ominainen glottaaliklusiili on vajavainen, mikä tekee puheesta liian tauotonta.
Kommentit (52)
En tunne ketään. Vaimollani on hyvä kielipää, puhuu japanin lisäksi hyvää englantia ja ranskaa molempia koulussa opiskelleena ja molemmissa maissa asuneena.
Nyt olemme asuneet Suomessa jo kohta 20 vuotta, eikä kieli ole edelleenkään natiivin tasolla. Hänellä on myös kaksi japanilaista ystävää, jotka ovat opiskelleet suomenkielen maistereiksi Helsingin yliopistossa ja asuneet Suomessa samaiset pari vuosikymmentä. Molemmilla on selvästi havaittava vieras aksentti.
Vain AV:lla on natiivin tasolla englantia puhuvia pelkällä lukio- tai edes maisteripohjalla.
Elämä on rajallinen ja joskus kuitenkin tulee aika luopua kaikesta, eikö siis vähän vähempikin riittäisi täällä, kuin vain joku 'täydellisyys' ?
Tunnen erään miehen, joka puhuu täydellistä suomenkieltä ja hallitsee kieliopin paremmin kuin useimmat suomalaiset. Aksenttikin puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
puhuu täydellistä suomenkieltä ja hallitsee kieliopin paremmin kuin useimmat suomalaiset.
Höpöhöpö.
Vierailija kirjoitti:
Ei se varmaan kauhean yleistä ole, mutta on niitä. Esimerkiksi juuri Neil Hardwick.
Poikkeuksetta ovat kaikki valkoisia. Mistäköhän kertonee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> Tunnen jopa suomen kielen professorin, joka ei ole syntyperäinen suomalainen.
> Tosin en ymmärrä, miten aksentti tai ääntäminen muuten tekisi kielitaidosta jotenkin vajavaisen. Veikkaan että esim. tuon proffan Suomen kielen taito (sanavarasto, vivahteiden taju, kielen rakenteiden hallinta, oikeakielisyys) on hurjan paljon parempi kuin jonkin pihtiputaalaisen maajussin, joka ei ole eläissään lukenut yhtään kirjaa.
Kielen taito =/= kirjojen lukeminen. Oikeakielisyys =/= kielen taito. Asia nyt vaan on niin, että se pihtiputaalainen maajussi osaa äidinkielensä täydellisesti, ja jokaista kielenoppijaa paremmin.
No höpö höpö nyt taas! Jos toisen aktiivinen sanavarasto on esim. kolminkertainen toiseen verrattuna (tutkitusti tämä korreloi lukeneisuuden kanssa), toinen pystyy kirjoittamaan virheettömän oikeakielisen tekstin juuri oikeassa tyylilajissa kun toinen ei, ja jos toinen ymmärtää esim. vaativan asiatekstin täydellisesti (toinen ei), niin kyllähän sitä voi sanoa että ensin mainitun kielitaito on kokonaisuutena arvioiden parempi.
Ihan hiljan YLEn sivuilla kerrottiin suomalaisten surkeasta lukutaidosta. Harva pystyy enää tuottamaan hyvää asiatekstiäkään. Ja sanavarasto voi olla niin kapea ettei ymmärrä lukemastaan kovinkaan paljon. Silloin ei voi sanoa että ihmisen kielitaito olisi ”täydellinen” - jos nyt täydellisyyttä on olemassakaan. Natiivipuhujan kielitaito voi olla hyvin vajavainen jopa siinä omassa äidinkielessä, vaikka sillä juuri ja juuri arjessa selviääkin.
Kirjoitustaito =/= kielen osaaminen. Lukutaito =/= kielen osaaminen. Sanasto =/= kielen osaaminen. (Aktiivisen) sanavaraston mittaaminen on mahdotonta.
No kerropa sitten, millä tavoin kielitaidon tasoa sinun näkemyksesi mukaan arvioidaan!
Äidinkielisen puhujan kielitaidon tasoa ei tietysti arvioidakaan!
Miten niin ei? Mihin sitten perustuu esim. äidinkielen yo-kokeen arviointi?
Kielitaidon arviointiin on olemassa eurooppalainen taitotasoasteikko (löytyy esim. Opetushallituksen sivuilta), ja jos sen mukaan saavuttaa korkeimman tason, osaa suomea taatusti paremmin (monipuolisemmin, syvällisemmin) kuin esim. tuo mainittu kuvitteellinen maanviljelijä, joka ei olisi koskaan vaikkapa lukenut yhtään kirjaa tai kirjoittanut asiatekstejä, tulkinnut runoa jne. Mistä jonkun lähes lukutaidottoman sanavarasto edes voisi kasvaa kovin suureksi? Miten oppisi tunnistamaan kielen ja tekstien sävyjä jne?
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei? Mihin sitten perustuu esim. äidinkielen yo-kokeen arviointi?
Se perustuu kirjakielen hallinnan arviointiin, mutta kirjakieli tai yleiskieli ei ole kenenkään äidinkieli, vaan sääntöihin perustuva yleistys ja normitus siitä. Se on ensimmäisiä asioita, mikä suomen laitoksella yliopistossa opetetaan.
Murteet ovat äidinkieliä, mutta kirjakieli ei koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> Tunnen jopa suomen kielen professorin, joka ei ole syntyperäinen suomalainen.
> Tosin en ymmärrä, miten aksentti tai ääntäminen muuten tekisi kielitaidosta jotenkin vajavaisen. Veikkaan että esim. tuon proffan Suomen kielen taito (sanavarasto, vivahteiden taju, kielen rakenteiden hallinta, oikeakielisyys) on hurjan paljon parempi kuin jonkin pihtiputaalaisen maajussin, joka ei ole eläissään lukenut yhtään kirjaa.
Kielen taito =/= kirjojen lukeminen. Oikeakielisyys =/= kielen taito. Asia nyt vaan on niin, että se pihtiputaalainen maajussi osaa äidinkielensä täydellisesti, ja jokaista kielenoppijaa paremmin.
No höpö höpö nyt taas! Jos toisen aktiivinen sanavarasto on esim. kolminkertainen toiseen verrattuna (tutkitusti tämä korreloi lukeneisuuden kanssa), toinen pystyy kirjoittamaan virheettömän oikeakielisen tekstin juuri oikeassa tyylilajissa kun toinen ei, ja jos toinen ymmärtää esim. vaativan asiatekstin täydellisesti (toinen ei), niin kyllähän sitä voi sanoa että ensin mainitun kielitaito on kokonaisuutena arvioiden parempi.
Ihan hiljan YLEn sivuilla kerrottiin suomalaisten surkeasta lukutaidosta. Harva pystyy enää tuottamaan hyvää asiatekstiäkään. Ja sanavarasto voi olla niin kapea ettei ymmärrä lukemastaan kovinkaan paljon. Silloin ei voi sanoa että ihmisen kielitaito olisi ”täydellinen” - jos nyt täydellisyyttä on olemassakaan. Natiivipuhujan kielitaito voi olla hyvin vajavainen jopa siinä omassa äidinkielessä, vaikka sillä juuri ja juuri arjessa selviääkin.
Kirjoitustaito =/= kielen osaaminen. Lukutaito =/= kielen osaaminen. Sanasto =/= kielen osaaminen. (Aktiivisen) sanavaraston mittaaminen on mahdotonta.
No kerropa sitten, millä tavoin kielitaidon tasoa sinun näkemyksesi mukaan arvioidaan!
Äidinkielisen puhujan kielitaidon tasoa ei tietysti arvioidakaan!
Kyllä oman äidinkielen taitokin voidaan arvioida puutteelliseksi, kapeaksi jne. Kielitaidossa on monta osa-aluetta eikä pelkästään jollekin kielialueelle syntyminen ja sillä eläminen tee kenestäkään hyvää kielenkäyttäjää. Siksihän omaa äidinkieltä opiskellaan koulussakin! Sivistynyt ja kieleen laajalti perehtynyt muuttaja voi kehittyä paljon taitavammaksi kielenkäyttäjäksi kuin joku natiivi, joka taivuttaa sanoja ja rakentaa lauseita intuitiivisesti ja pelkän puhekielen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä oman äidinkielen taitokin voidaan arvioida puutteelliseksi, kapeaksi jne. Kielitaidossa on monta osa-aluetta eikä pelkästään jollekin kielialueelle syntyminen ja sillä eläminen tee kenestäkään hyvää kielenkäyttäjää.
Edelleenkin huomautan, että koulussa opeteltu kieli ei ole kenenkään äidinkieli. Muodollisen kielen voi ulkomaalainen oppia, mutta äidinkielen eli esimerkiksi jonkin murteen oppiminen kaikkine vivahteineen ja äänenpainoineen on paljon vaikeampaa.
Kieli, jota koulussa opetetaan, on mallinnus, mutta ei kenenkään äidinkieli.
Minusta on tarpeetonta pohtia, oppiiko aikuinen uutta kieltä täydellisesti ja tyrmätä ajatus suhteesta ulkomaalaisen kanssa kieliongelmien vuoksi. Mainituissa tilanteissa vajavainen kielitaito voi aiheuttaa joitain haasteita, mutta vastaavasti se antaa monia ainutlaatuisia kokemuksia.
Olen itse parisuhteessa ulkomaalaisen kumppanin kanssa. Emme puhu toistemme äidinkieliä, kommunikaatiokielemme on englanti. Voisin totta kai surkutella sitä, kuinka mieheni ei koskaan tule täysin ymmärtämään suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin vivahteita ja kuinka osaa kertomistani vitseistä on mahdoton kääntää. Sama tietysti hänen äidinkielensä kanssa. Samaan aikaan kuitenkin "puolikielisyytemme" aiheuttaa mitä hauskimpia tilanteita arjessa, ja eri kielten ja kulttuurien vertailu keskenään on ehtymätön puheenaihe. Uskon, että mitä useampaa kieltä osaa, vaikka vajavaisestikin, sitä laajempi on ymmärrys on maailmasta.
Tiedän yhden turkkilaisen miehen joka puhuu virheetöntä suomea. Se pärjää hyvin suomenkielisessä trivial pursuitissakin.
Olen puhunut kahden unkarilaisen ja kahden puolalaisen naisen kanssa, jotka puhuvat ja kirjoittavat suomea oikein. Unkarilaiset asuvat kai Suomessa edelleen. Puolalaiset ovat asuneet muistaakseni jossain vaiheessa noin kaksi vuotta Suomessa, asuvat taas Puolassa. Edellämainitut henkilöt ääntävät suomea myös hyvin ymmärrettävästi, joskin pienenpienellä aksentilla. Kaikki ovat oppineet suomen aikuisena.
Englannikieliset tuttavani, amerikkalainen 60+, amerikkalainen 90+ ja kanadalainen 70+ eivät juurikaan puhu/osaa suomea vaikka kaikki ovat asuneet Suomessa vuosikymmeniä.