Lue keskustelun säännöt.
Nykyparisuhteista puuttuu jännite ja moni nainen on tyytymätön
11.07.2018 |
Tosiasia kuitenkin on se, että miehen passivoituminen, maskuliinisuuden katoaminen ja se että mies jatkuvasti joutuu myötäilemään naista on naisen syy.
Naiset voivat siis miettiä, mitä voivat itse tehdä että mies ei passivoituisi kotisohvalle ja kokisi itseään tarpeettomaksi tai että häntä vähätellään.
Kommentit (352)
Pistäkääs poijjaat vähän hanttiin sen emännän tolkuttomuuksiin. Kyllä tulee jännitettä ynnä muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Aika kaukana sinun määritelmästäsi: "mies, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä"
Välinpitämätönhän nimenomaan ei tekisi yhtään mitään, ainakaan mukisematta ja pilkulleen.
Missasit oleellisen. Eli puhuin nimenomaan emotionaalisesta välinpitämättömyydestä, mikä sopii myös toiseen määritelmään.
Eli sinä määrittelet ihmisen emotionaalisen tason sen mukaan, miten hän suhtautuu kotitöihin. Jos ne sujuvat mukisematta ja uhriutumatta, mies on tunne-elämältään flegmaattinen? Miten olisi sellainennäkökulma, että mies ensin kasvaa aikuiseksi ja opettelee ne kotityöt ja sitten kun ne sujuvat automaattisesti ilman suurempia draamoja, lähdetään miettimään sitä miehen elämää ja persoonaa? Melko suppean kuvan antaa miehen sielunmaailmasta, jos kotityöt määrittävät koko tunne-elämää.
Minä en ole mitään syy-seurassuhteesta puhunut. Miksi ylipäätään koet tarpeelliseksi sellaisen määritellä kun kyse on luonteenpiiteiden ilmentymisestä käytösenä?
Sinähän tässä määrittelit kotitöitä tekevän miehen flegmaattiseksi.
Oma miesystäväni on ammatiltaan kokki ja hän siivoaa asunnon ja tekee muutkin kodin työt käden käänteessä. Hän on myös melko impulsiivinen, tunteellinen ja suhtautuu asioihin kiivaasti. Jos näkisit hänet, et millään mittapuulla kutsuisi häntä flegmaattiseksi. Ne kotityöt ovat hänelle vain yksi elämän perusasia, kuten syöminen ja nukkuminen. Niiden tekeminen tai innokkuus eivät määritä hänen luonteenpiirteitään oikein millään tavalla, paitsi ehkä siten, että hän ei jahkaile, vaan tekee. En ihan oikeasti ymmärrä, miten kuvittelet normaalin asioiden hoitamisen kertovan jostain tunnetason flegmaattisuudesta.
Ja sinäkö ole jotenkin huono nainen, joka ei ole ansainnut tuollaista miestä, vai mikä pointti anekdootissasi oli? Minä en voi yksittäisten henkilöiden suhteista tietää, eikä yksittäisillä kokemuksilla ole paljon painoarvoa tässä muutenkaan.
Pointti oli se, että kotitöiden tekeminen ja vastuullisuus elämässä ei liity mitenkään flegmaattisuuteen, vaikka niin tuolla yritit määritellä.
En nyt tiedä miten sen tässä käsität, mutta olen puhunut flegmaattisuudesta konfilktien (joita varmasti jokaisessa suhteessa on) , tyytymättömyyden ja arvottomuuden kokemuksen suhteen. Vastuullisuus ja elämässä ei tarkoita sitä, että pitäisi hyväksyä huono tilanne.
Kirjoitit tuolla flegmaattisuuteen liittyen näin: "Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun."
En oikein ymmärrä, mitä tarkoitat "sopimusrikkeillä", ellet nimenomaan sitä vastuun kantamista ja siitä laistamista. Jos sinä olet kokenut parisuhteen jonain työleirinä, en oikeasti tiedä, mitä se vaimo sinun käskee siellä tehdä, minkä tekeminen olisi flegmaattisuutta. Niitä kotitöitäkö vai jotain muuta?
Suomalaiset nykynaiset kulkee nokka pystyssä pehmoisän rahoilla ostetuissa vaatteissa ja meikeissä ja kulkevat tinderadonikselta toiselle. Ei niitä kiinnosta mitkään kunnon miehet.
Ja kunnon miehia ei kiinnosta ne naiset jotka ovat jäljellä.
Jäljelle jää siis ulkomaalaiset naiset
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset nykynaiset kulkee nokka pystyssä pehmoisän rahoilla ostetuissa vaatteissa ja meikeissä ja kulkevat tinderadonikselta toiselle. Ei niitä kiinnosta mitkään kunnon miehet.
Ja kunnon miehia ei kiinnosta ne naiset jotka ovat jäljellä.Jäljelle jää siis ulkomaalaiset naiset
Mutta sen sijaan, että olisit heidän seurassaan, istut taas kuin tatti täällä meidän mammojen kanssa. Et sinä oikeasti meistä halua luopua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Aika kaukana sinun määritelmästäsi: "mies, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä"
Välinpitämätönhän nimenomaan ei tekisi yhtään mitään, ainakaan mukisematta ja pilkulleen.
Missasit oleellisen. Eli puhuin nimenomaan emotionaalisesta välinpitämättömyydestä, mikä sopii myös toiseen määritelmään.
Eli sinä määrittelet ihmisen emotionaalisen tason sen mukaan, miten hän suhtautuu kotitöihin. Jos ne sujuvat mukisematta ja uhriutumatta, mies on tunne-elämältään flegmaattinen? Miten olisi sellainennäkökulma, että mies ensin kasvaa aikuiseksi ja opettelee ne kotityöt ja sitten kun ne sujuvat automaattisesti ilman suurempia draamoja, lähdetään miettimään sitä miehen elämää ja persoonaa? Melko suppean kuvan antaa miehen sielunmaailmasta, jos kotityöt määrittävät koko tunne-elämää.
Minä en ole mitään syy-seurassuhteesta puhunut. Miksi ylipäätään koet tarpeelliseksi sellaisen määritellä kun kyse on luonteenpiiteiden ilmentymisestä käytösenä?
Sinähän tässä määrittelit kotitöitä tekevän miehen flegmaattiseksi.
Oma miesystäväni on ammatiltaan kokki ja hän siivoaa asunnon ja tekee muutkin kodin työt käden käänteessä. Hän on myös melko impulsiivinen, tunteellinen ja suhtautuu asioihin kiivaasti. Jos näkisit hänet, et millään mittapuulla kutsuisi häntä flegmaattiseksi. Ne kotityöt ovat hänelle vain yksi elämän perusasia, kuten syöminen ja nukkuminen. Niiden tekeminen tai innokkuus eivät määritä hänen luonteenpiirteitään oikein millään tavalla, paitsi ehkä siten, että hän ei jahkaile, vaan tekee. En ihan oikeasti ymmärrä, miten kuvittelet normaalin asioiden hoitamisen kertovan jostain tunnetason flegmaattisuudesta.
Ja sinäkö ole jotenkin huono nainen, joka ei ole ansainnut tuollaista miestä, vai mikä pointti anekdootissasi oli? Minä en voi yksittäisten henkilöiden suhteista tietää, eikä yksittäisillä kokemuksilla ole paljon painoarvoa tässä muutenkaan.
Millä tässä keskustelussa on arvo? Sillä että pari miestä tuijottaa instatyttöjä ja tekee sen mukaan päätelmiä millaisia naiset on?
Hyppäsit nyt ihan toiseen aiheeseen, mutta jos nyt ohi aiheen kommentoin, niin nhe mitä oletan tarkoittavasi instatytöillä eivät kuulu kiinnostuksen kohteisiini.
Miksi sinun mielenkiinnonkohteilla olisi nyt väliä kun keskustelussa ei ole painoa yksittäisen henkilön kokemuksilla tai suhteilla? Keksutelu käydään yleisellä tasolla ja yleisesti täällä annettu naisen malli on se instapissis ja golddigger.
Minä olen vastannut vain omiin kommentteihinu, enkä edes lukenut noita instapissis viestejä. Kommenttini ovat edellyttäneet tämän rihman seuraamista, mitä kaikki keskustelukumppanini eivät selvästikään ole tehneet.
No mikä se sinun ongelmasi sitten naisten osalta sitten onkaan? Kun pakottavat tekemään kotitöitä, kun ei millää huvittaisi ja miehisyyskin menee?
Kuka nyt pakotettuna haluaisi mitään tehdä? Kai se ongelma on tämä "miksi tekisin mitään miehen takia, mutta miehen tulee kyllä tehdä mitä minä haluan hänen tekevän" - asenne.
Ai nyt se nainenkaan ei tee mitään, mutta silti vaatii miehen tekemään? Taas päästiin tänne pissaliisaosastolle.
Ei kuules nainenkaan haluaisi niitä kotitöitä tehdä, mutta niin ne vain on tehtävä, vaikkei kukaan seisoisikaan vieressä pakottamassa. Kummallisen lyhyt on miehellä se ajatusketju, jos ajattelee, että naisenkaan ei mitään tarvitse tehdä, kun kukaan ei naiselle niitä tehtäviä erikseen luettele. Miten te miehet pärjäätte töissä, jos ette mitään hoksaa tehdä ilman erillistä käskyä? Eikö yhtään oma aivokoppa raksuta, että kun teen tämän asian, niin sitten tämä tulee valmiiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Aika kaukana sinun määritelmästäsi: "mies, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä"
Välinpitämätönhän nimenomaan ei tekisi yhtään mitään, ainakaan mukisematta ja pilkulleen.
Missasit oleellisen. Eli puhuin nimenomaan emotionaalisesta välinpitämättömyydestä, mikä sopii myös toiseen määritelmään.
Eli sinä määrittelet ihmisen emotionaalisen tason sen mukaan, miten hän suhtautuu kotitöihin. Jos ne sujuvat mukisematta ja uhriutumatta, mies on tunne-elämältään flegmaattinen? Miten olisi sellainennäkökulma, että mies ensin kasvaa aikuiseksi ja opettelee ne kotityöt ja sitten kun ne sujuvat automaattisesti ilman suurempia draamoja, lähdetään miettimään sitä miehen elämää ja persoonaa? Melko suppean kuvan antaa miehen sielunmaailmasta, jos kotityöt määrittävät koko tunne-elämää.
Minä en ole mitään syy-seurassuhteesta puhunut. Miksi ylipäätään koet tarpeelliseksi sellaisen määritellä kun kyse on luonteenpiiteiden ilmentymisestä käytösenä?
Sinähän tässä määrittelit kotitöitä tekevän miehen flegmaattiseksi.
Oma miesystäväni on ammatiltaan kokki ja hän siivoaa asunnon ja tekee muutkin kodin työt käden käänteessä. Hän on myös melko impulsiivinen, tunteellinen ja suhtautuu asioihin kiivaasti. Jos näkisit hänet, et millään mittapuulla kutsuisi häntä flegmaattiseksi. Ne kotityöt ovat hänelle vain yksi elämän perusasia, kuten syöminen ja nukkuminen. Niiden tekeminen tai innokkuus eivät määritä hänen luonteenpiirteitään oikein millään tavalla, paitsi ehkä siten, että hän ei jahkaile, vaan tekee. En ihan oikeasti ymmärrä, miten kuvittelet normaalin asioiden hoitamisen kertovan jostain tunnetason flegmaattisuudesta.
Ja sinäkö ole jotenkin huono nainen, joka ei ole ansainnut tuollaista miestä, vai mikä pointti anekdootissasi oli? Minä en voi yksittäisten henkilöiden suhteista tietää, eikä yksittäisillä kokemuksilla ole paljon painoarvoa tässä muutenkaan.
Millä tässä keskustelussa on arvo? Sillä että pari miestä tuijottaa instatyttöjä ja tekee sen mukaan päätelmiä millaisia naiset on?
Hyppäsit nyt ihan toiseen aiheeseen, mutta jos nyt ohi aiheen kommentoin, niin nhe mitä oletan tarkoittavasi instatytöillä eivät kuulu kiinnostuksen kohteisiini.
Miksi sinun mielenkiinnonkohteilla olisi nyt väliä kun keskustelussa ei ole painoa yksittäisen henkilön kokemuksilla tai suhteilla? Keksutelu käydään yleisellä tasolla ja yleisesti täällä annettu naisen malli on se instapissis ja golddigger.
Minä olen vastannut vain omiin kommentteihinu, enkä edes lukenut noita instapissis viestejä. Kommenttini ovat edellyttäneet tämän rihman seuraamista, mitä kaikki keskustelukumppanini eivät selvästikään ole tehneet.
Esitettiin kysymys mihin keskustelu pohjaa jos siinä ei ole sijaa henkilökohtaisille kokemuksille. Annettiin ehdotus. Sinä vastasit henkilökohtaisella mielipiteellä. Eli keskustelu sitten kun pohjaa henkilökohtaisiin mielipiteisiin ja kokemuksiin?
En nyt oikein ymmärrä mistä tulee? Ensin keskustelu vietiin ohi aiheen ja nyt minua syytetään siitä, etten osallistu alkuperäisestä kommentistani poikkeavaan keskusteluun, niin kuin minä edustaisin kaikkia ketjun miehiä.
Toisekseen, täällä aiemmin nimenomaan vaadittiin henkilökohtaisia kokemuksia. Eikö se nyt enää käykään?
Ei se ole missään vaiheessa keskustelua käynyt. Sen sijaan saat keksiä päästäsi väitteen, esim norsut ovat vaaleanpunaisia ja sanoa että tämä on yhteiskunnallinen ongelma. On myös hyvin tärkeää keskustelun sujuvuuden kannalta kääntää kaikki henkilökohtaiset mielipiteet totuudeksi.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset nykynaiset kulkee nokka pystyssä pehmoisän rahoilla ostetuissa vaatteissa ja meikeissä ja kulkevat tinderadonikselta toiselle. Ei niitä kiinnosta mitkään kunnon miehet.
Ja kunnon miehia ei kiinnosta ne naiset jotka ovat jäljellä.Jäljelle jää siis ulkomaalaiset naiset
Minä ainakin kuljen (nokka pystyssä?) omalla palkallani ostamillani vaatteissa ja meikeissä ja kuljen ihanan miesystäväni kanssa enkä vilkuilekaan tinderiin. Minua kiinnostaa nimenomaan oma itsenäinen, aikaansaava ja osaava miesystäväni, joka ei vingu arvostuksen puutteesta vaan aidosti viihtyy kanssani ja arvostaa myös minua. Mitä ihmettä minä tekisin kaltaisellasi vinkujalla, joka tarvitsee naisen kertomaan, että likaiset sukat eivät peseydy itsekseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset nykynaiset kulkee nokka pystyssä pehmoisän rahoilla ostetuissa vaatteissa ja meikeissä ja kulkevat tinderadonikselta toiselle. Ei niitä kiinnosta mitkään kunnon miehet.
Ja kunnon miehia ei kiinnosta ne naiset jotka ovat jäljellä.Jäljelle jää siis ulkomaalaiset naiset
Mutta sen sijaan, että olisit heidän seurassaan, istut taas kuin tatti täällä meidän mammojen kanssa. Et sinä oikeasti meistä halua luopua.
Anteeksi, katkeruuteni taisi paistaa läpi.
Noei, ei kaikki suomalaiset naiset niin tee, välillä tuntuu, että meininki ihan oikeesti on siihen suuntaan, että pinnallisuus ja tinder on ainoo millä on väliä.
Palstalla oon toisen keskustelun takia ja ulkomaalanen tyttöystävä ollu jo 2 vuotta ja olen tyytyväinen.
Enkä mä oikeesti oo katkera, kunhan huudatin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Aika kaukana sinun määritelmästäsi: "mies, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä"
Välinpitämätönhän nimenomaan ei tekisi yhtään mitään, ainakaan mukisematta ja pilkulleen.
Missasit oleellisen. Eli puhuin nimenomaan emotionaalisesta välinpitämättömyydestä, mikä sopii myös toiseen määritelmään.
Eli sinä määrittelet ihmisen emotionaalisen tason sen mukaan, miten hän suhtautuu kotitöihin. Jos ne sujuvat mukisematta ja uhriutumatta, mies on tunne-elämältään flegmaattinen? Miten olisi sellainennäkökulma, että mies ensin kasvaa aikuiseksi ja opettelee ne kotityöt ja sitten kun ne sujuvat automaattisesti ilman suurempia draamoja, lähdetään miettimään sitä miehen elämää ja persoonaa? Melko suppean kuvan antaa miehen sielunmaailmasta, jos kotityöt määrittävät koko tunne-elämää.
Minä en ole mitään syy-seurassuhteesta puhunut. Miksi ylipäätään koet tarpeelliseksi sellaisen määritellä kun kyse on luonteenpiiteiden ilmentymisestä käytösenä?
Sinähän tässä määrittelit kotitöitä tekevän miehen flegmaattiseksi.
Oma miesystäväni on ammatiltaan kokki ja hän siivoaa asunnon ja tekee muutkin kodin työt käden käänteessä. Hän on myös melko impulsiivinen, tunteellinen ja suhtautuu asioihin kiivaasti. Jos näkisit hänet, et millään mittapuulla kutsuisi häntä flegmaattiseksi. Ne kotityöt ovat hänelle vain yksi elämän perusasia, kuten syöminen ja nukkuminen. Niiden tekeminen tai innokkuus eivät määritä hänen luonteenpiirteitään oikein millään tavalla, paitsi ehkä siten, että hän ei jahkaile, vaan tekee. En ihan oikeasti ymmärrä, miten kuvittelet normaalin asioiden hoitamisen kertovan jostain tunnetason flegmaattisuudesta.
Ja sinäkö ole jotenkin huono nainen, joka ei ole ansainnut tuollaista miestä, vai mikä pointti anekdootissasi oli? Minä en voi yksittäisten henkilöiden suhteista tietää, eikä yksittäisillä kokemuksilla ole paljon painoarvoa tässä muutenkaan.
Millä tässä keskustelussa on arvo? Sillä että pari miestä tuijottaa instatyttöjä ja tekee sen mukaan päätelmiä millaisia naiset on?
Hyppäsit nyt ihan toiseen aiheeseen, mutta jos nyt ohi aiheen kommentoin, niin nhe mitä oletan tarkoittavasi instatytöillä eivät kuulu kiinnostuksen kohteisiini.
Miksi sinun mielenkiinnonkohteilla olisi nyt väliä kun keskustelussa ei ole painoa yksittäisen henkilön kokemuksilla tai suhteilla? Keksutelu käydään yleisellä tasolla ja yleisesti täällä annettu naisen malli on se instapissis ja golddigger.
Minä olen vastannut vain omiin kommentteihinu, enkä edes lukenut noita instapissis viestejä. Kommenttini ovat edellyttäneet tämän rihman seuraamista, mitä kaikki keskustelukumppanini eivät selvästikään ole tehneet.
Esitettiin kysymys mihin keskustelu pohjaa jos siinä ei ole sijaa henkilökohtaisille kokemuksille. Annettiin ehdotus. Sinä vastasit henkilökohtaisella mielipiteellä. Eli keskustelu sitten kun pohjaa henkilökohtaisiin mielipiteisiin ja kokemuksiin?
En nyt oikein ymmärrä mistä tulee? Ensin keskustelu vietiin ohi aiheen ja nyt minua syytetään siitä, etten osallistu alkuperäisestä kommentistani poikkeavaan keskusteluun, niin kuin minä edustaisin kaikkia ketjun miehiä.
Toisekseen, täällä aiemmin nimenomaan vaadittiin henkilökohtaisia kokemuksia. Eikö se nyt enää käykään?
Ei se ole missään vaiheessa keskustelua käynyt. Sen sijaan saat keksiä päästäsi väitteen, esim norsut ovat vaaleanpunaisia ja sanoa että tämä on yhteiskunnallinen ongelma. On myös hyvin tärkeää keskustelun sujuvuuden kannalta kääntää kaikki henkilökohtaiset mielipiteet totuudeksi.
Lainaus viestistä 145/290
"Avauskin on nimenomaan yleistys. Nämä keskustelut olisivatkin antoisampia, jos näissä puhuttaisiin omista kokemuksista, omista parisuhteista, omista puolisoista eikä vedettäisi asioita koskemaan kaikkia suomalaisia naisia, aasialaisia naisia, naisia ylipäänsä."
Peukut 11/0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset nykynaiset kulkee nokka pystyssä pehmoisän rahoilla ostetuissa vaatteissa ja meikeissä ja kulkevat tinderadonikselta toiselle. Ei niitä kiinnosta mitkään kunnon miehet.
Ja kunnon miehia ei kiinnosta ne naiset jotka ovat jäljellä.Jäljelle jää siis ulkomaalaiset naiset
Mutta sen sijaan, että olisit heidän seurassaan, istut taas kuin tatti täällä meidän mammojen kanssa. Et sinä oikeasti meistä halua luopua.
Anteeksi, katkeruuteni taisi paistaa läpi.
Noei, ei kaikki suomalaiset naiset niin tee, välillä tuntuu, että meininki ihan oikeesti on siihen suuntaan, että pinnallisuus ja tinder on ainoo millä on väliä.
Palstalla oon toisen keskustelun takia ja ulkomaalanen tyttöystävä ollu jo 2 vuotta ja olen tyytyväinen.
Enkä mä oikeesti oo katkera, kunhan huudatin.
Niin, mistähän tosiaan johtuu, jos meininki näyttää tuolta..? Kannattaisiko katsella muutakin kuin instaa ja tinderiä? (Mistä ihmeestä sinä muka tällaisia asioita edes tiedät, jos olet ollut 2 vuotta tyttöystäväsi kanssa?)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Aika kaukana sinun määritelmästäsi: "mies, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä"
Välinpitämätönhän nimenomaan ei tekisi yhtään mitään, ainakaan mukisematta ja pilkulleen.
Missasit oleellisen. Eli puhuin nimenomaan emotionaalisesta välinpitämättömyydestä, mikä sopii myös toiseen määritelmään.
Eli sinä määrittelet ihmisen emotionaalisen tason sen mukaan, miten hän suhtautuu kotitöihin. Jos ne sujuvat mukisematta ja uhriutumatta, mies on tunne-elämältään flegmaattinen? Miten olisi sellainennäkökulma, että mies ensin kasvaa aikuiseksi ja opettelee ne kotityöt ja sitten kun ne sujuvat automaattisesti ilman suurempia draamoja, lähdetään miettimään sitä miehen elämää ja persoonaa? Melko suppean kuvan antaa miehen sielunmaailmasta, jos kotityöt määrittävät koko tunne-elämää.
Minä en ole mitään syy-seurassuhteesta puhunut. Miksi ylipäätään koet tarpeelliseksi sellaisen määritellä kun kyse on luonteenpiiteiden ilmentymisestä käytösenä?
Sinähän tässä määrittelit kotitöitä tekevän miehen flegmaattiseksi.
Oma miesystäväni on ammatiltaan kokki ja hän siivoaa asunnon ja tekee muutkin kodin työt käden käänteessä. Hän on myös melko impulsiivinen, tunteellinen ja suhtautuu asioihin kiivaasti. Jos näkisit hänet, et millään mittapuulla kutsuisi häntä flegmaattiseksi. Ne kotityöt ovat hänelle vain yksi elämän perusasia, kuten syöminen ja nukkuminen. Niiden tekeminen tai innokkuus eivät määritä hänen luonteenpiirteitään oikein millään tavalla, paitsi ehkä siten, että hän ei jahkaile, vaan tekee. En ihan oikeasti ymmärrä, miten kuvittelet normaalin asioiden hoitamisen kertovan jostain tunnetason flegmaattisuudesta.
Ja sinäkö ole jotenkin huono nainen, joka ei ole ansainnut tuollaista miestä, vai mikä pointti anekdootissasi oli? Minä en voi yksittäisten henkilöiden suhteista tietää, eikä yksittäisillä kokemuksilla ole paljon painoarvoa tässä muutenkaan.
Pointti oli se, että kotitöiden tekeminen ja vastuullisuus elämässä ei liity mitenkään flegmaattisuuteen, vaikka niin tuolla yritit määritellä.
En nyt tiedä miten sen tässä käsität, mutta olen puhunut flegmaattisuudesta konfilktien (joita varmasti jokaisessa suhteessa on) , tyytymättömyyden ja arvottomuuden kokemuksen suhteen. Vastuullisuus ja elämässä ei tarkoita sitä, että pitäisi hyväksyä huono tilanne.
Kirjoitit tuolla flegmaattisuuteen liittyen näin: "Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun."
En oikein ymmärrä, mitä tarkoitat "sopimusrikkeillä", ellet nimenomaan sitä vastuun kantamista ja siitä laistamista. Jos sinä olet kokenut parisuhteen jonain työleirinä, en oikeasti tiedä, mitä se vaimo sinun käskee siellä tehdä, minkä tekeminen olisi flegmaattisuutta. Niitä kotitöitäkö vai jotain muuta?
Pienillä sopimusrikkeillä tarkoitan esimerkiksi pientä tilapäistä epäsiisteyttä (joka ei millään tavalla käy omaan silmään).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset nykynaiset kulkee nokka pystyssä pehmoisän rahoilla ostetuissa vaatteissa ja meikeissä ja kulkevat tinderadonikselta toiselle. Ei niitä kiinnosta mitkään kunnon miehet.
Ja kunnon miehia ei kiinnosta ne naiset jotka ovat jäljellä.Jäljelle jää siis ulkomaalaiset naiset
Mutta sen sijaan, että olisit heidän seurassaan, istut taas kuin tatti täällä meidän mammojen kanssa. Et sinä oikeasti meistä halua luopua.
Anteeksi, katkeruuteni taisi paistaa läpi.
Noei, ei kaikki suomalaiset naiset niin tee, välillä tuntuu, että meininki ihan oikeesti on siihen suuntaan, että pinnallisuus ja tinder on ainoo millä on väliä.
Palstalla oon toisen keskustelun takia ja ulkomaalanen tyttöystävä ollu jo 2 vuotta ja olen tyytyväinen.
Enkä mä oikeesti oo katkera, kunhan huudatin.
Taas kannataa tarkistaa missä piireissä itse liikkuu jos tuntuu että pinnallisuus ja tinder on kauhean tärkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset nykynaiset kulkee nokka pystyssä pehmoisän rahoilla ostetuissa vaatteissa ja meikeissä ja kulkevat tinderadonikselta toiselle. Ei niitä kiinnosta mitkään kunnon miehet.
Ja kunnon miehia ei kiinnosta ne naiset jotka ovat jäljellä.Jäljelle jää siis ulkomaalaiset naiset
Mutta sen sijaan, että olisit heidän seurassaan, istut taas kuin tatti täällä meidän mammojen kanssa. Et sinä oikeasti meistä halua luopua.
Anteeksi, katkeruuteni taisi paistaa läpi.
Noei, ei kaikki suomalaiset naiset niin tee, välillä tuntuu, että meininki ihan oikeesti on siihen suuntaan, että pinnallisuus ja tinder on ainoo millä on väliä.
Palstalla oon toisen keskustelun takia ja ulkomaalanen tyttöystävä ollu jo 2 vuotta ja olen tyytyväinen.
Enkä mä oikeesti oo katkera, kunhan huudatin.
Taas kannataa tarkistaa missä piireissä itse liikkuu jos tuntuu että pinnallisuus ja tinder on kauhean tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Aika kaukana sinun määritelmästäsi: "mies, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä"
Välinpitämätönhän nimenomaan ei tekisi yhtään mitään, ainakaan mukisematta ja pilkulleen.
Missasit oleellisen. Eli puhuin nimenomaan emotionaalisesta välinpitämättömyydestä, mikä sopii myös toiseen määritelmään.
Eli sinä määrittelet ihmisen emotionaalisen tason sen mukaan, miten hän suhtautuu kotitöihin. Jos ne sujuvat mukisematta ja uhriutumatta, mies on tunne-elämältään flegmaattinen? Miten olisi sellainennäkökulma, että mies ensin kasvaa aikuiseksi ja opettelee ne kotityöt ja sitten kun ne sujuvat automaattisesti ilman suurempia draamoja, lähdetään miettimään sitä miehen elämää ja persoonaa? Melko suppean kuvan antaa miehen sielunmaailmasta, jos kotityöt määrittävät koko tunne-elämää.
Minä en ole mitään syy-seurassuhteesta puhunut. Miksi ylipäätään koet tarpeelliseksi sellaisen määritellä kun kyse on luonteenpiiteiden ilmentymisestä käytösenä?
Sinähän tässä määrittelit kotitöitä tekevän miehen flegmaattiseksi.
Oma miesystäväni on ammatiltaan kokki ja hän siivoaa asunnon ja tekee muutkin kodin työt käden käänteessä. Hän on myös melko impulsiivinen, tunteellinen ja suhtautuu asioihin kiivaasti. Jos näkisit hänet, et millään mittapuulla kutsuisi häntä flegmaattiseksi. Ne kotityöt ovat hänelle vain yksi elämän perusasia, kuten syöminen ja nukkuminen. Niiden tekeminen tai innokkuus eivät määritä hänen luonteenpiirteitään oikein millään tavalla, paitsi ehkä siten, että hän ei jahkaile, vaan tekee. En ihan oikeasti ymmärrä, miten kuvittelet normaalin asioiden hoitamisen kertovan jostain tunnetason flegmaattisuudesta.
Ja sinäkö ole jotenkin huono nainen, joka ei ole ansainnut tuollaista miestä, vai mikä pointti anekdootissasi oli? Minä en voi yksittäisten henkilöiden suhteista tietää, eikä yksittäisillä kokemuksilla ole paljon painoarvoa tässä muutenkaan.
Millä tässä keskustelussa on arvo? Sillä että pari miestä tuijottaa instatyttöjä ja tekee sen mukaan päätelmiä millaisia naiset on?
Hyppäsit nyt ihan toiseen aiheeseen, mutta jos nyt ohi aiheen kommentoin, niin nhe mitä oletan tarkoittavasi instatytöillä eivät kuulu kiinnostuksen kohteisiini.
Miksi sinun mielenkiinnonkohteilla olisi nyt väliä kun keskustelussa ei ole painoa yksittäisen henkilön kokemuksilla tai suhteilla? Keksutelu käydään yleisellä tasolla ja yleisesti täällä annettu naisen malli on se instapissis ja golddigger.
Minä olen vastannut vain omiin kommentteihinu, enkä edes lukenut noita instapissis viestejä. Kommenttini ovat edellyttäneet tämän rihman seuraamista, mitä kaikki keskustelukumppanini eivät selvästikään ole tehneet.
Esitettiin kysymys mihin keskustelu pohjaa jos siinä ei ole sijaa henkilökohtaisille kokemuksille. Annettiin ehdotus. Sinä vastasit henkilökohtaisella mielipiteellä. Eli keskustelu sitten kun pohjaa henkilökohtaisiin mielipiteisiin ja kokemuksiin?
En nyt oikein ymmärrä mistä tulee? Ensin keskustelu vietiin ohi aiheen ja nyt minua syytetään siitä, etten osallistu alkuperäisestä kommentistani poikkeavaan keskusteluun, niin kuin minä edustaisin kaikkia ketjun miehiä.
Toisekseen, täällä aiemmin nimenomaan vaadittiin henkilökohtaisia kokemuksia. Eikö se nyt enää käykään?
Ei se ole missään vaiheessa keskustelua käynyt. Sen sijaan saat keksiä päästäsi väitteen, esim norsut ovat vaaleanpunaisia ja sanoa että tämä on yhteiskunnallinen ongelma. On myös hyvin tärkeää keskustelun sujuvuuden kannalta kääntää kaikki henkilökohtaiset mielipiteet totuudeksi.
Lainaus viestistä 145/290
"Avauskin on nimenomaan yleistys. Nämä keskustelut olisivatkin antoisampia, jos näissä puhuttaisiin omista kokemuksista, omista parisuhteista, omista puolisoista eikä vedettäisi asioita koskemaan kaikkia suomalaisia naisia, aasialaisia naisia, naisia ylipäänsä."
Peukut 11/0
Näinhän se olisi mutta tämä on keskustelun taso jonka ap määritti ja vaikka muut sitä yritti muuttaa päättivät osa pysyä samassa joten pidetään se nyt joika ettei kukaan mene seksiaisin. Tämä on minun henkilökohtainen mielipiteeni eli ainoa oikea totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Miten tämän miehen selkeä maskuliinisuus ja pomous ilmenee? Ja miksi parisuhteessa toisen edes pitäisi olla pomo?
Lynkatkaa vaan mutta kyllä naisena ajattelen perheen suojelemisen kuuluvan miehelle. Toki nainen tekee oman osuutensa joka on eri asioita kuin mies.
Nykypäivänä kaikista miehistä halutaan pullan tuoksuisia äityliineja ja maskuliinisuus miehissä halutaan poistaa. Ja tuota en ymmärrä.
Äitinä koen vastuuta kuinka poikani kasvatan tähän yhteiskuntaan jossa kivikirveillä ei enää tarvii majaa puolustaa tai ruokaa hankkia, miettiä mikä oikeasti on miehen rooli parisuhteessa ja perheessä?Olen hetero. En tahdo enkä halua toista naista tähän talouteen. Miehen pitää olla mies, aivan kuten naisen pitää olla nainen.
Kaikkein luonnollisinta kyllä on se, että nimenomaan naaras suojelee perhettään ja lapsiaan. Hyvinkin raivokkaasti.
Rudyard Kipling kirjoitti jo 1800-luvulla runon "The Female of the Species", joka alkaa näin:
When the Himalayan peasant meets the he-bear in his pride,
He shouts to scare the monster, who will often turn aside.
But the she-bear thus accosted rends the peasant tooth and nail.
For the female of the species is more deadly than the male.When Nag the basking cobra hears the careless foot of man,
He will sometimes wriggle sideways and avoid it if he can.
But his mate makes no such motion where she camps beside the trail.
For the female of the species is more deadly than the male.When the early Jesuit fathers preached to Hurons and Choctaws,
They prayed to be delivered from the vengeance of the squaws.
'Twas the women, not the warriors, turned those stark enthusiasts pale.
For the female of the species is more deadly than the male.(...)
But the Woman that God gave him, every fibre of her frame
Proves her launched for one sole issue, armed and engined for the same;
And to serve that single issue, lest the generations fail,
The female of the species must be deadlier than the male.
Good theory, wrong species. Karhu ja käärmeurokset eivät sitoudu jälkikasvun kasvattamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös ihailevia kommentteja sai se itsetunto-ongelmaiselta vaikuttava nainen joka "tajusi höllätä ja antaa".
Tämä viittasi ilmeisesti aikaisempaan kommenttiini... "Höllötä ja antaa". Mielenkiintoinen tulkinta viestistäni. En myöskään omasta mielestäni omaa kummempia itsetunto-ongelmia. Olen akateemisesti koulutettu, hyvä työpaikka ja on kehuttu fyysisestikin viehättäväksi. Seksi ei ole mielestäni mitään "antamista", vaan yhdessä nauttimista. Ja kyllä, pidän ulkonäköni naisellisena ja ostan seksikkäitä alusvaatteita. Miten mies voi olla parisuhteessa miehinen, ellei nainen ole naisellinen? Samoin kuin itse nautin miehen kehuista, kehun itsekin miestäni. En usko, että itsekään muuttuisin paremmaksi vaimoksi haukkujen, nalkutuksen ja lyttäyksen seurauksena...
Mies on oman elämäni tärkein ihminen. Lapset ovat toki tällä hetkellä ykkösinä, mutta lapset lähtevät aikanaan elämään omaa elämäänsä, mies on toivottavasti kanssani loppuun asti. Mikäli pystyn omilla valinnoillani tekemään miehestä onnellisen, niin toki sen teen. Hyvään vastataan yleensä hyvällä, pahaan pahalla. Mitä enemmän teen mieheni eteen, sitä enemmän saan myös itse hyvää takaisin, ja parisuhde voi hyvin. Näin se vaan menee.
Ja kyllä, meilläkin oli vaikeita aikoja. Kuulostin varmaan samalta kun tämän ketjun nalkuttavat ja miehiään haukkuvat naiset. Mikään ei ikinä riittänyt ja mies ei tehnyt mitään oikein. Onneksi havahduin ja tein tietoisen päätöksen siitä, etten halua olla tällainen katkeroitunut nainen. Haluan hyvän parisuhteen ja muutoksen ensimmäinen askel alkaa aina ihmisestä itsestään. Halusin tulla puoliväliin vastaan. Ja mies vastasi tähän omalta osaltaan. Paljon asioista puhuimme ja yritimme ymmärtää myös toisen näkökulman ja odotukset parisuhteelta, perhe-elämältä ja elämältä ylipäänsä.
Tämä ketju on todella hirveää luettavaa. Miten voitte puhua näin rumasti miehistänne, jotka kuitenkin olette itse valinneet kumppaneiksenne? Jotka ovat lastenne isiä. Luuletteko tosiaan, että haukkumalla ja lyttäämällä saa aikaan jotain hyvää? Nostan hattua kaikille miehille, jotka jaksavat jatkaa tällaisessa parisuhteessa vuodesta toiseen...
Minä en ole ainakaan puhunut tässä rumasti omasta miehestäni, vaan näistä palstan nillittäjistä. Oma mieheni on aivan ihana, vaikka onkin parin keskustelijan mielestä tunne-elämältään flegmaattinen, kun osaa tehdä kotitöitä ihan pyytämättä. Tuolla aiemmin myös kerroin, että meillä ainakin on jännitettä suhteessamme, enkä yhtäkkiä keksi, mihin yhteiskunta sen voisi viedä.
Tämä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia kuitenkin on se, että miehen passivoituminen, maskuliinisuuden katoaminen ja se että mies jatkuvasti joutuu myötäilemään naista on naisen syy.
Naiset voivat siis miettiä, mitä voivat itse tehdä että mies ei passivoituisi kotisohvalle ja kokisi itseään tarpeettomaksi tai että häntä vähätellään.
Nykymiehet on niin nyssäköitä vätyksiä, ettei niitä oikeen miehiksi voi enää kutsua. Miten niin mies joutuu myötäilemään? Samoja naisia on nyt kuin ennenkin ja samoja miehiä. Miten nyt joutuu myötäilemään, mutta ennen ei? Ai niin, kun ne miehet oli vielä miehiä, oli munaa sanoa ei ja OLLA PERHEEN PÄÄ, PITÄÄ PERHEESTÄ HUOLI. Ottaa päävastuu kodista, perheestä.
Minä olen sitä mieltä, että kaikille selkeintä ja toimivinta on jos mies päättää suurimmat päätökser, tai sanoo sen viimeisen sanan. Ja saa mies asettaa joitakin sääntöjä/rajoituksia naiselle, mutta niin, että ajatellaan naisen parasta. Nykyään saa onneksi valita millaisen miehen haluaa. Hyvän miehen luottaa antaa tehdä päätökset
Ja feministit saa nyt imeä sitä itseään. Feminismi on alunpitäen sitä, että annetaan naiselle oikeus valita elää miten haluaa. Joten koettakaa nyt vaan hyväksyä se, että monet naiset oikeasti haluavat jäädä kotiin hoitamaan lapset ja passata miestään. Tämä on minun valinta ja olen erittäin onnellinen.
Pukeudun naisellisesti, miehen ja minun välillä on kipinää edelleen, sillä hän ei ole mikään tossukkalassukka vaan oikea ihana, karismaattinen ja miehekäs Mies. Kohtelee minua niinkuin naista kuuluu kohdella.Toivottavasti mies maksaa sinulle vapaaehtoista eläkevakuutusta ja taloutesi on muutenkin turvattu mahdollisen eron ja miehen kuoleman varalle.
Katkeraa sanoi kettu....
Mutta älä huoli, talouteni on turvattu. Katsos, mieheni pitää huolen minusta. Kyllä. Vielä kerran: mieheni pitää minusta huolen. Vielä kerran: mieheni pitää minusta huolen. Mitä, eihän näin voi sanoa...
Miten? Onko kiinteää tai irtainta omaisuutta nimissäsi. Sijoituksia, talletuksia, eläkevakuutus? Vilpittömästi toivon, että et tule lapsellisessa uskossasi pettymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Aika kaukana sinun määritelmästäsi: "mies, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä"
Välinpitämätönhän nimenomaan ei tekisi yhtään mitään, ainakaan mukisematta ja pilkulleen.
Missasit oleellisen. Eli puhuin nimenomaan emotionaalisesta välinpitämättömyydestä, mikä sopii myös toiseen määritelmään.
Eli sinä määrittelet ihmisen emotionaalisen tason sen mukaan, miten hän suhtautuu kotitöihin. Jos ne sujuvat mukisematta ja uhriutumatta, mies on tunne-elämältään flegmaattinen? Miten olisi sellainennäkökulma, että mies ensin kasvaa aikuiseksi ja opettelee ne kotityöt ja sitten kun ne sujuvat automaattisesti ilman suurempia draamoja, lähdetään miettimään sitä miehen elämää ja persoonaa? Melko suppean kuvan antaa miehen sielunmaailmasta, jos kotityöt määrittävät koko tunne-elämää.
Minä en ole mitään syy-seurassuhteesta puhunut. Miksi ylipäätään koet tarpeelliseksi sellaisen määritellä kun kyse on luonteenpiiteiden ilmentymisestä käytösenä?
Sinähän tässä määrittelit kotitöitä tekevän miehen flegmaattiseksi.
Oma miesystäväni on ammatiltaan kokki ja hän siivoaa asunnon ja tekee muutkin kodin työt käden käänteessä. Hän on myös melko impulsiivinen, tunteellinen ja suhtautuu asioihin kiivaasti. Jos näkisit hänet, et millään mittapuulla kutsuisi häntä flegmaattiseksi. Ne kotityöt ovat hänelle vain yksi elämän perusasia, kuten syöminen ja nukkuminen. Niiden tekeminen tai innokkuus eivät määritä hänen luonteenpiirteitään oikein millään tavalla, paitsi ehkä siten, että hän ei jahkaile, vaan tekee. En ihan oikeasti ymmärrä, miten kuvittelet normaalin asioiden hoitamisen kertovan jostain tunnetason flegmaattisuudesta.
Ja sinäkö ole jotenkin huono nainen, joka ei ole ansainnut tuollaista miestä, vai mikä pointti anekdootissasi oli? Minä en voi yksittäisten henkilöiden suhteista tietää, eikä yksittäisillä kokemuksilla ole paljon painoarvoa tässä muutenkaan.
Pointti oli se, että kotitöiden tekeminen ja vastuullisuus elämässä ei liity mitenkään flegmaattisuuteen, vaikka niin tuolla yritit määritellä.
En nyt tiedä miten sen tässä käsität, mutta olen puhunut flegmaattisuudesta konfilktien (joita varmasti jokaisessa suhteessa on) , tyytymättömyyden ja arvottomuuden kokemuksen suhteen. Vastuullisuus ja elämässä ei tarkoita sitä, että pitäisi hyväksyä huono tilanne.
Kirjoitit tuolla flegmaattisuuteen liittyen näin: "Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun."
En oikein ymmärrä, mitä tarkoitat "sopimusrikkeillä", ellet nimenomaan sitä vastuun kantamista ja siitä laistamista. Jos sinä olet kokenut parisuhteen jonain työleirinä, en oikeasti tiedä, mitä se vaimo sinun käskee siellä tehdä, minkä tekeminen olisi flegmaattisuutta. Niitä kotitöitäkö vai jotain muuta?
Pienillä sopimusrikkeillä tarkoitan esimerkiksi pientä tilapäistä epäsiisteyttä (joka ei millään tavalla käy omaan silmään).
Eli tarkoitit kotitöitä. Nekö määrittelevät tunne-elämääsi ja parisuhteen laatua? Onko parisuhde pilalla, jos nainen huomauttaa epäsiisteydestä? Mitä sinä siis teet ansaitaksesi sen arvostuksen, jota odotat?
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset nykynaiset kulkee nokka pystyssä pehmoisän rahoilla ostetuissa vaatteissa ja meikeissä ja kulkevat tinderadonikselta toiselle. Ei niitä kiinnosta mitkään kunnon miehet.
Ja kunnon miehia ei kiinnosta ne naiset jotka ovat jäljellä.Jäljelle jää siis ulkomaalaiset naiset
Höpöhöpö. Minä ainakin olen tehnyt töitä 16 vuotiaasta ja maksanut itse siitä lähtien vaatteeni ja huvini. Vanhemmat maksoivat 18 vuotiaaksi lukion käynnin ja kotona asumisen ja ruuan. Kotoa sain mukaani petivaatteet ja maton kun lähdin Helsinkiin opiskelemaan ja siitä lähtien ei ole iskä antanut senttiäkään mihinkään. Enkä ole sitä odottanutkaan. Fuksivuonna tutustuin yhteen adonikseen ihan IR ja vuoden päästä oltiin naimisissa. Tasan yhtä köyhiä opiskelijoita oltiin tuolloin molemmat. Se mitä meillä on nyt ollaan ihan yhdessä ansaittu ja hankittu.
Ketjussa on tullut selväksi että on miehiä jotka haluavat holhottavan eikä kumppania niin eikö se ole vain hyvä asia että löytyy omaehtoisesti alistuvia naislapsia.