Lue keskustelun säännöt.
Nykyparisuhteista puuttuu jännite ja moni nainen on tyytymätön
11.07.2018 |
Tosiasia kuitenkin on se, että miehen passivoituminen, maskuliinisuuden katoaminen ja se että mies jatkuvasti joutuu myötäilemään naista on naisen syy.
Naiset voivat siis miettiä, mitä voivat itse tehdä että mies ei passivoituisi kotisohvalle ja kokisi itseään tarpeettomaksi tai että häntä vähätellään.
Kommentit (352)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemman kommentoijan mainitsemat stereotyyppisen ylemmän keskiluokan statusesineet. Jos olet hyvätuloinen nainen asia on eri.
Ongelmana on kun keskiluokasta/vähävaraisemmasta perheestä lähtöisin olevat naiset omaavat ylemmän keskiluokan kaverin, jonka elämästä he ovat kateellisia. Itse eivät mieti miten kyseisen aseman voi saavuttaa, vaan alkavat kiukuttelemaan miehelleen oman kateudensa johdosta. Ei tietenkään kaikki, mutta omin silmin olen todistanut tätä aivan liikaa.Miten nämä naiset siis ovat kateellisia omalle miehelleen? Se mieskö käyttää rahat omaan elämiseen ja nainen kitkuttaa vieressä pienellä palkalla? Mies ostelee mönkijöitä ja taulutelkkareita, kun nainen yrittää saada rahat riittämään perheen ruokiin? Kannattaakohan tällaisen miehen sitten ylipäätään ryhtyä suhteeseen pienituloisen naisen kanssa, jos omaa elintasoa ei edes saman katon alla suostuta jakamaan.
Eivät he miehelleen ole kateellisia, he ovat kateellisia ystävilleen mutta purkavat sen mieheensä, koska eivät mahdollista tätä samaa elämäntyyliä kuin ystävilleen. Tiedät kyllä mitä tarkoitan.
"Miksei meillä matkustella jenkkeihin, Pirjo ja penakin käyvät "
"Minnalla on vuittonin laukku, mikset sinä koskaan ostele mulle mitään"Eli yleistätkö nyt lapsuuden kodistasi vai omasta parisuhteestasi saadun mallin koskemaan muita pariskuntia? Vai tapahtuuko tätä tuttavapiirissäsi? Kuinka paljon? Anna joku käsitys siitä, kuinka iso tämä ongelma elämänpiirissäsi on, niin meidän on helpompi ymmärtää, miksi asiasta on tullut sinulle tuollainen mörkö. Itse en omassa elämässäni enkä lähipiirissäni tunne yhtään tuollaista paria. Voi olla, että isäni serkku joskus 1970-80 -luvuilla oli tuon tyylinen; miehensä oli yrittäjä ja hänelle vaikutti olevan hyvin tärkeää se, että he näyttivät ulospäin varakkailta (ja hän itse sai olla kotirouva).
Kaikista edellämainituista, eikä se mikään mörkö sinällään ole, yllättävän moni nainen ajattelee näin vaikkei sitä välttämättä edes itselleen tunnustakkaan.
Mutta pidän mielen korkealla ja ainakin uskottelen itselleni että täyspäisiäkin naisia on.
Jos haluan jotakin, osaan myös tienata rahat asioihin. Omilla rahoilla olen Audit ja Pradat (en ole LV-nainen) ostanut. Ex mies myös maksatti aika pitkälti elämänsä minulle ja jäi vielä 15 000 euroa velkaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu on hyvin yksinkertainen: naisen pitää päästää irti ohjaksista. Miehen taas pitää kasvattaa pallit ja osata välillä sanoa naiselle ei, nyt tehdään kuten minä sanon. Ap
Sorry, minä en ole ainoankaan miehen alamainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemman kommentoijan mainitsemat stereotyyppisen ylemmän keskiluokan statusesineet. Jos olet hyvätuloinen nainen asia on eri.
Ongelmana on kun keskiluokasta/vähävaraisemmasta perheestä lähtöisin olevat naiset omaavat ylemmän keskiluokan kaverin, jonka elämästä he ovat kateellisia. Itse eivät mieti miten kyseisen aseman voi saavuttaa, vaan alkavat kiukuttelemaan miehelleen oman kateudensa johdosta. Ei tietenkään kaikki, mutta omin silmin olen todistanut tätä aivan liikaa.Miten nämä naiset siis ovat kateellisia omalle miehelleen? Se mieskö käyttää rahat omaan elämiseen ja nainen kitkuttaa vieressä pienellä palkalla? Mies ostelee mönkijöitä ja taulutelkkareita, kun nainen yrittää saada rahat riittämään perheen ruokiin? Kannattaakohan tällaisen miehen sitten ylipäätään ryhtyä suhteeseen pienituloisen naisen kanssa, jos omaa elintasoa ei edes saman katon alla suostuta jakamaan.
Eivät he miehelleen ole kateellisia, he ovat kateellisia ystävilleen mutta purkavat sen mieheensä, koska eivät mahdollista tätä samaa elämäntyyliä kuin ystävilleen. Tiedät kyllä mitä tarkoitan.
"Miksei meillä matkustella jenkkeihin, Pirjo ja penakin käyvät "
"Minnalla on vuittonin laukku, mikset sinä koskaan ostele mulle mitään"Eli yleistätkö nyt lapsuuden kodistasi vai omasta parisuhteestasi saadun mallin koskemaan muita pariskuntia? Vai tapahtuuko tätä tuttavapiirissäsi? Kuinka paljon? Anna joku käsitys siitä, kuinka iso tämä ongelma elämänpiirissäsi on, niin meidän on helpompi ymmärtää, miksi asiasta on tullut sinulle tuollainen mörkö. Itse en omassa elämässäni enkä lähipiirissäni tunne yhtään tuollaista paria. Voi olla, että isäni serkku joskus 1970-80 -luvuilla oli tuon tyylinen; miehensä oli yrittäjä ja hänelle vaikutti olevan hyvin tärkeää se, että he näyttivät ulospäin varakkailta (ja hän itse sai olla kotirouva).
Kaikista edellämainituista, eikä se mikään mörkö sinällään ole, yllättävän moni nainen ajattelee näin vaikkei sitä välttämättä edes itselleen tunnustakkaan.
Mutta pidän mielen korkealla ja ainakin uskottelen itselleni että täyspäisiäkin naisia on.Jos haluan jotakin, osaan myös tienata rahat asioihin. Omilla rahoilla olen Audit ja Pradat (en ole LV-nainen) ostanut. Ex mies myös maksatti aika pitkälti elämänsä minulle ja jäi vielä 15 000 euroa velkaakin.
Sama minulla (paitsi, että minulla ei ole pradoja eikä vuittoneita). Exän kanssa ei ollut koskaan varaa mihinkään esim lomamatkoihin tms. Nyt eron jälkeen olen matkustanut jokaisella lomalla jonnekin ja rahastoissa rahaa ihan kivasti pahan päivän varalle. Exällä kaikki laskut perinnässä ja koko ajan on tiukkaa. Ja senttiäkään en häneltä ole erossa tai sen jälkeen saanut.
Käyttäjä12242 kirjoitti:
Monelta ongelmalta säästyisi, kun ihmiset pariutuisivat sellaisen ihmisen kanssa, jolla on samanlainen käsitys siisteydestä, pukeutumisesta ja rahan käytöstä.
Kun ei ole, niin sitten alkaa vallankäyttö. Se on lopun alkua.
Suurin osa ongelmista syntyy kumppania valitessa.
Siisteyttä kaipaava mies pitää kodin siistinä myös naisen kanssa asuessaan. Miehistä kuitenkin paljon pienempi osa kaipaa siisteyttä kuin naisista.
Pariutukaa oikein.
Jaa, entäpäs kun on sellainen tilanne, että mies oli täysin erilainen tavatessa: eteenpäin pyrkivä, ahkera, tiimityöskentelijä jne. Asiat on pikkuhiljaa huonontuneet. Ensimmäinen etappi oli avioutumisen jälkeinen aika, siis melkein heti häiden jälkeen miehestä tuli laiskempi. Sen jälkeen tilanne on pahentuntu edelleen, varsinkin kun mies jäi työttömäksi. On ollut esim. äärimmäisen epämotivoitunut töiden hakemiseen ja haluaisi vain puuhailla kotona omia juttujaan. Ei pahemmin osallistu kotitöihin kuitenkaan. Esikoisen syntymän jälkeen on ollut suorastaan pattitilanne päällä, kun ei suostu vähäänkään osallistumaan lapsen hoitamiseen (joo no ehkä kovan riidan jälkeen hieman). Apua tai mitään sellaista ei suostu hankkimaan itselleen, jos olisi esim. hieman masentunut tjn. Mies on TÄYSIN eri ihminen avioitumisen jälkeen. Olisiko minun pitänyt olla ennustaja kumppania valitessa??
T. sama tyyppi joka jo tuolla aiemmin kertoi eron olevan pian edessä, koska mies on passiivinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ai jaa. Sinun käsityksesi flegmaattisesta on kyllä erikoinen. Vaikka mies tekisi mukisematta ne sovitut hommat, hänen ei silti tarvitse olla mikään tahdoton robotti tai löysä nahjus.
Ja miksi ihmeessä miehen pitäisi saada kiitosta kotitöistä sen kummemmin kuin naisenkaan? Molemmat siellä kodissa asuvat, eikä pitäisi olla mikään erityisen kiitoksen aihe, jos laitat omat tiskisi koneeseen tai viet roskapussin. Ei sinua yksin asuessasikaan kukaan näistä kiittele. Ne nyt vain pitää tehdä.
Sanoin juuri, että mieltymykset eivät ole yhtäläiset. Ihan yhtä lailla voi kysyä (viitaten kommenttiin johon alunperin vastasin), että miksi naisen tulisi saada halailla ja suukotella julkisesti, vaikka miehet eivät sellaisista huomionosoituksista niin välitä?
No niin ei se syy sittenkään ollut naisissa tai etteivät anna jotain tilaan vaan siinä mitä minua arveli eli mies ei halua tehdä kotitöitä vaan pitää niitä naisen tehtävänä.
Ei tähän pitäisi edes vastata kun tahallaan pitää väärin ymmärtää. Jos halua olisi ymmärtään, niin olisit varmasti ottanut huomioon sen, että sanoin aivan päivastaista. Ja ei, en pidä kotitöitä vain naisten tehtävänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Aika kaukana sinun määritelmästäsi: "mies, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä"
Välinpitämätönhän nimenomaan ei tekisi yhtään mitään, ainakaan mukisematta ja pilkulleen.
Missasit oleellisen. Eli puhuin nimenomaan emotionaalisesta välinpitämättömyydestä, mikä sopii myös toiseen määritelmään.
Jos nyt olisin nuori nainen, en missään nimessä alkaisi perinteiseen parisuhteeseen miehen kanssa, jos se on näin kamalaa miehille. Nykyisin olen eronnut ja minulla on miesystävä. En kuitenkaan halua muuttaa yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Aika kaukana sinun määritelmästäsi: "mies, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä"
Välinpitämätönhän nimenomaan ei tekisi yhtään mitään, ainakaan mukisematta ja pilkulleen.
Missasit oleellisen. Eli puhuin nimenomaan emotionaalisesta välinpitämättömyydestä, mikä sopii myös toiseen määritelmään.
Sen lisäksi että mies ei tee kotitöitä hän on emotionaalisesti välinpitämätön. Kenestä tässä nyt puhutaan vai onko tämä sitä yhteiskunnallista ongelmaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Aika kaukana sinun määritelmästäsi: "mies, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä"
Välinpitämätönhän nimenomaan ei tekisi yhtään mitään, ainakaan mukisematta ja pilkulleen.
Missasit oleellisen. Eli puhuin nimenomaan emotionaalisesta välinpitämättömyydestä, mikä sopii myös toiseen määritelmään.
Eli sinä määrittelet ihmisen emotionaalisen tason sen mukaan, miten hän suhtautuu kotitöihin. Jos ne sujuvat mukisematta ja uhriutumatta, mies on tunne-elämältään flegmaattinen? Miten olisi sellainen näkökulma, että mies ensin kasvaa aikuiseksi ja opettelee ne kotityöt ja sitten kun ne sujuvat automaattisesti ilman suurempia draamoja, lähdetään miettimään sitä miehen elämää ja persoonaa? Melko suppean kuvan antaa miehen sielunmaailmasta, jos kotityöt määrittävät koko tunne-elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu on hyvin yksinkertainen: naisen pitää päästää irti ohjaksista. Miehen taas pitää kasvattaa pallit ja osata välillä sanoa naiselle ei, nyt tehdään kuten minä sanon. Ap
Entä jos naisen toimintatavoissa/ehdotuksissa/ideoissa ei ole mitään vikaa?
En osaa hahmottaa, mitä konkreettisesti ehdotat tai millainen toimintakulttuuri tms. parisuhteissa olisi hyvä - en toisaalta liioin tiedä, mikä saa parisuhteissaan tyytymättömät naiset tyytymättömiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Aika kaukana sinun määritelmästäsi: "mies, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä"
Välinpitämätönhän nimenomaan ei tekisi yhtään mitään, ainakaan mukisematta ja pilkulleen.
Missasit oleellisen. Eli puhuin nimenomaan emotionaalisesta välinpitämättömyydestä, mikä sopii myös toiseen määritelmään.
Eli sinä määrittelet ihmisen emotionaalisen tason sen mukaan, miten hän suhtautuu kotitöihin. Jos ne sujuvat mukisematta ja uhriutumatta, mies on tunne-elämältään flegmaattinen? Miten olisi sellainennäkökulma, että mies ensin kasvaa aikuiseksi ja opettelee ne kotityöt ja sitten kun ne sujuvat automaattisesti ilman suurempia draamoja, lähdetään miettimään sitä miehen elämää ja persoonaa? Melko suppean kuvan antaa miehen sielunmaailmasta, jos kotityöt määrittävät koko tunne-elämää.
Minä en ole mitään syy-seurassuhteesta puhunut. Miksi ylipäätään koet tarpeelliseksi sellaisen määritellä kun kyse on luonteenpiiteiden ilmentymisestä käytösenä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Aika kaukana sinun määritelmästäsi: "mies, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä"
Välinpitämätönhän nimenomaan ei tekisi yhtään mitään, ainakaan mukisematta ja pilkulleen.
Missasit oleellisen. Eli puhuin nimenomaan emotionaalisesta välinpitämättömyydestä, mikä sopii myös toiseen määritelmään.
Sen lisäksi että mies ei tee kotitöitä hän on emotionaalisesti välinpitämätön. Kenestä tässä nyt puhutaan vai onko tämä sitä yhteiskunnallista ongelmaa?
Siitä pedantista miehestä, olen kyllä sen jo moneen kertaan ilmaissut. Turha tätä on alkuperäisestä asianyhteydestä irrallaan kommentoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Aika kaukana sinun määritelmästäsi: "mies, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä"
Välinpitämätönhän nimenomaan ei tekisi yhtään mitään, ainakaan mukisematta ja pilkulleen.
Missasit oleellisen. Eli puhuin nimenomaan emotionaalisesta välinpitämättömyydestä, mikä sopii myös toiseen määritelmään.
Eli sinä määrittelet ihmisen emotionaalisen tason sen mukaan, miten hän suhtautuu kotitöihin. Jos ne sujuvat mukisematta ja uhriutumatta, mies on tunne-elämältään flegmaattinen? Miten olisi sellainennäkökulma, että mies ensin kasvaa aikuiseksi ja opettelee ne kotityöt ja sitten kun ne sujuvat automaattisesti ilman suurempia draamoja, lähdetään miettimään sitä miehen elämää ja persoonaa? Melko suppean kuvan antaa miehen sielunmaailmasta, jos kotityöt määrittävät koko tunne-elämää.
Minä en ole mitään syy-seurassuhteesta puhunut. Miksi ylipäätään koet tarpeelliseksi sellaisen määritellä kun kyse on luonteenpiiteiden ilmentymisestä käytösenä?
Sinähän tässä määrittelit kotitöitä tekevän miehen flegmaattiseksi.
Oma miesystäväni on ammatiltaan kokki ja hän siivoaa asunnon ja tekee muutkin kodin työt käden käänteessä. Hän on myös melko impulsiivinen, tunteellinen ja suhtautuu asioihin kiivaasti. Jos näkisit hänet, et millään mittapuulla kutsuisi häntä flegmaattiseksi. Ne kotityöt ovat hänelle vain yksi elämän perusasia, kuten syöminen ja nukkuminen. Niiden tekeminen tai innokkuus eivät määritä hänen luonteenpiirteitään oikein millään tavalla, paitsi ehkä siten, että hän ei jahkaile, vaan tekee. En ihan oikeasti ymmärrä, miten kuvittelet normaalin asioiden hoitamisen kertovan jostain tunnetason flegmaattisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Aika kaukana sinun määritelmästäsi: "mies, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä"
Välinpitämätönhän nimenomaan ei tekisi yhtään mitään, ainakaan mukisematta ja pilkulleen.
Missasit oleellisen. Eli puhuin nimenomaan emotionaalisesta välinpitämättömyydestä, mikä sopii myös toiseen määritelmään.
Eli sinä määrittelet ihmisen emotionaalisen tason sen mukaan, miten hän suhtautuu kotitöihin. Jos ne sujuvat mukisematta ja uhriutumatta, mies on tunne-elämältään flegmaattinen? Miten olisi sellainennäkökulma, että mies ensin kasvaa aikuiseksi ja opettelee ne kotityöt ja sitten kun ne sujuvat automaattisesti ilman suurempia draamoja, lähdetään miettimään sitä miehen elämää ja persoonaa? Melko suppean kuvan antaa miehen sielunmaailmasta, jos kotityöt määrittävät koko tunne-elämää.
Minä en ole mitään syy-seurassuhteesta puhunut. Miksi ylipäätään koet tarpeelliseksi sellaisen määritellä kun kyse on luonteenpiiteiden ilmentymisestä käytösenä?
Sinähän tässä määrittelit kotitöitä tekevän miehen flegmaattiseksi.
Oma miesystäväni on ammatiltaan kokki ja hän siivoaa asunnon ja tekee muutkin kodin työt käden käänteessä. Hän on myös melko impulsiivinen, tunteellinen ja suhtautuu asioihin kiivaasti. Jos näkisit hänet, et millään mittapuulla kutsuisi häntä flegmaattiseksi. Ne kotityöt ovat hänelle vain yksi elämän perusasia, kuten syöminen ja nukkuminen. Niiden tekeminen tai innokkuus eivät määritä hänen luonteenpiirteitään oikein millään tavalla, paitsi ehkä siten, että hän ei jahkaile, vaan tekee. En ihan oikeasti ymmärrä, miten kuvittelet normaalin asioiden hoitamisen kertovan jostain tunnetason flegmaattisuudesta.
Ja sinäkö ole jotenkin huono nainen, joka ei ole ansainnut tuollaista miestä, vai mikä pointti anekdootissasi oli? Minä en voi yksittäisten henkilöiden suhteista tietää, eikä yksittäisillä kokemuksilla ole paljon painoarvoa tässä muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli miehet ovat avuttomia ja aloitekyvyttömiä isoja vauvoja, joita pitää ohjailla ulkoapäin? Mutta sitten toisaalta ei kuitenkaan saisi ohjailla, koska se on nalkuttamista? Mitä perkelettä nyt taas.
Miehet ovat avuttomia ja aloitekyvyttömiä isoja vauvoja, jos heitä sellaisena kohtelee ja vähättelee. Mies kuitenkin haluaa kokea, että nainen tarvitsee häntä. Ap
Ap, voit haluta vaikka kuun taivaalta mutta sinulla ei ole mitään sellaista annettavaa, mitä normaali nainen tarvitsisi. Eikä se johdu naisista vaan itsestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Aika kaukana sinun määritelmästäsi: "mies, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä"
Välinpitämätönhän nimenomaan ei tekisi yhtään mitään, ainakaan mukisematta ja pilkulleen.
Missasit oleellisen. Eli puhuin nimenomaan emotionaalisesta välinpitämättömyydestä, mikä sopii myös toiseen määritelmään.
Eli sinä määrittelet ihmisen emotionaalisen tason sen mukaan, miten hän suhtautuu kotitöihin. Jos ne sujuvat mukisematta ja uhriutumatta, mies on tunne-elämältään flegmaattinen? Miten olisi sellainennäkökulma, että mies ensin kasvaa aikuiseksi ja opettelee ne kotityöt ja sitten kun ne sujuvat automaattisesti ilman suurempia draamoja, lähdetään miettimään sitä miehen elämää ja persoonaa? Melko suppean kuvan antaa miehen sielunmaailmasta, jos kotityöt määrittävät koko tunne-elämää.
Minä en ole mitään syy-seurassuhteesta puhunut. Miksi ylipäätään koet tarpeelliseksi sellaisen määritellä kun kyse on luonteenpiiteiden ilmentymisestä käytösenä?
Sinähän tässä määrittelit kotitöitä tekevän miehen flegmaattiseksi.
Oma miesystäväni on ammatiltaan kokki ja hän siivoaa asunnon ja tekee muutkin kodin työt käden käänteessä. Hän on myös melko impulsiivinen, tunteellinen ja suhtautuu asioihin kiivaasti. Jos näkisit hänet, et millään mittapuulla kutsuisi häntä flegmaattiseksi. Ne kotityöt ovat hänelle vain yksi elämän perusasia, kuten syöminen ja nukkuminen. Niiden tekeminen tai innokkuus eivät määritä hänen luonteenpiirteitään oikein millään tavalla, paitsi ehkä siten, että hän ei jahkaile, vaan tekee. En ihan oikeasti ymmärrä, miten kuvittelet normaalin asioiden hoitamisen kertovan jostain tunnetason flegmaattisuudesta.
Ja sinäkö ole jotenkin huono nainen, joka ei ole ansainnut tuollaista miestä, vai mikä pointti anekdootissasi oli? Minä en voi yksittäisten henkilöiden suhteista tietää, eikä yksittäisillä kokemuksilla ole paljon painoarvoa tässä muutenkaan.
Millä tässä keskustelussa on arvo? Sillä että pari miestä tuijottaa instatyttöjä ja tekee sen mukaan päätelmiä millaisia naiset on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Aika kaukana sinun määritelmästäsi: "mies, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä"
Välinpitämätönhän nimenomaan ei tekisi yhtään mitään, ainakaan mukisematta ja pilkulleen.
Missasit oleellisen. Eli puhuin nimenomaan emotionaalisesta välinpitämättömyydestä, mikä sopii myös toiseen määritelmään.
Eli sinä määrittelet ihmisen emotionaalisen tason sen mukaan, miten hän suhtautuu kotitöihin. Jos ne sujuvat mukisematta ja uhriutumatta, mies on tunne-elämältään flegmaattinen? Miten olisi sellainennäkökulma, että mies ensin kasvaa aikuiseksi ja opettelee ne kotityöt ja sitten kun ne sujuvat automaattisesti ilman suurempia draamoja, lähdetään miettimään sitä miehen elämää ja persoonaa? Melko suppean kuvan antaa miehen sielunmaailmasta, jos kotityöt määrittävät koko tunne-elämää.
Minä en ole mitään syy-seurassuhteesta puhunut. Miksi ylipäätään koet tarpeelliseksi sellaisen määritellä kun kyse on luonteenpiiteiden ilmentymisestä käytösenä?
Sinähän tässä määrittelit kotitöitä tekevän miehen flegmaattiseksi.
Oma miesystäväni on ammatiltaan kokki ja hän siivoaa asunnon ja tekee muutkin kodin työt käden käänteessä. Hän on myös melko impulsiivinen, tunteellinen ja suhtautuu asioihin kiivaasti. Jos näkisit hänet, et millään mittapuulla kutsuisi häntä flegmaattiseksi. Ne kotityöt ovat hänelle vain yksi elämän perusasia, kuten syöminen ja nukkuminen. Niiden tekeminen tai innokkuus eivät määritä hänen luonteenpiirteitään oikein millään tavalla, paitsi ehkä siten, että hän ei jahkaile, vaan tekee. En ihan oikeasti ymmärrä, miten kuvittelet normaalin asioiden hoitamisen kertovan jostain tunnetason flegmaattisuudesta.
Ja sinäkö ole jotenkin huono nainen, joka ei ole ansainnut tuollaista miestä, vai mikä pointti anekdootissasi oli? Minä en voi yksittäisten henkilöiden suhteista tietää, eikä yksittäisillä kokemuksilla ole paljon painoarvoa tässä muutenkaan.
Pointti oli se, että kotitöiden tekeminen ja vastuullisuus elämässä ei liity mitenkään flegmaattisuuteen, vaikka niin tuolla yritit määritellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Aika kaukana sinun määritelmästäsi: "mies, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä"
Välinpitämätönhän nimenomaan ei tekisi yhtään mitään, ainakaan mukisematta ja pilkulleen.
Missasit oleellisen. Eli puhuin nimenomaan emotionaalisesta välinpitämättömyydestä, mikä sopii myös toiseen määritelmään.
Eli sinä määrittelet ihmisen emotionaalisen tason sen mukaan, miten hän suhtautuu kotitöihin. Jos ne sujuvat mukisematta ja uhriutumatta, mies on tunne-elämältään flegmaattinen? Miten olisi sellainennäkökulma, että mies ensin kasvaa aikuiseksi ja opettelee ne kotityöt ja sitten kun ne sujuvat automaattisesti ilman suurempia draamoja, lähdetään miettimään sitä miehen elämää ja persoonaa? Melko suppean kuvan antaa miehen sielunmaailmasta, jos kotityöt määrittävät koko tunne-elämää.
Minä en ole mitään syy-seurassuhteesta puhunut. Miksi ylipäätään koet tarpeelliseksi sellaisen määritellä kun kyse on luonteenpiiteiden ilmentymisestä käytösenä?
Sinähän tässä määrittelit kotitöitä tekevän miehen flegmaattiseksi.
Oma miesystäväni on ammatiltaan kokki ja hän siivoaa asunnon ja tekee muutkin kodin työt käden käänteessä. Hän on myös melko impulsiivinen, tunteellinen ja suhtautuu asioihin kiivaasti. Jos näkisit hänet, et millään mittapuulla kutsuisi häntä flegmaattiseksi. Ne kotityöt ovat hänelle vain yksi elämän perusasia, kuten syöminen ja nukkuminen. Niiden tekeminen tai innokkuus eivät määritä hänen luonteenpiirteitään oikein millään tavalla, paitsi ehkä siten, että hän ei jahkaile, vaan tekee. En ihan oikeasti ymmärrä, miten kuvittelet normaalin asioiden hoitamisen kertovan jostain tunnetason flegmaattisuudesta.
Ja sinäkö ole jotenkin huono nainen, joka ei ole ansainnut tuollaista miestä, vai mikä pointti anekdootissasi oli? Minä en voi yksittäisten henkilöiden suhteista tietää, eikä yksittäisillä kokemuksilla ole paljon painoarvoa tässä muutenkaan.
Millä tässä keskustelussa on arvo? Sillä että pari miestä tuijottaa instatyttöjä ja tekee sen mukaan päätelmiä millaisia naiset on?
Hyppäsit nyt ihan toiseen aiheeseen, mutta jos nyt ohi aiheen kommentoin, niin nhe mitä oletan tarkoittavasi instatytöillä eivät kuulu kiinnostuksen kohteisiini.
Vierailija kirjoitti:
Myös ihailevia kommentteja sai se itsetunto-ongelmaiselta vaikuttava nainen joka "tajusi höllätä ja antaa".
Tämä viittasi ilmeisesti aikaisempaan kommenttiini... "Höllötä ja antaa". Mielenkiintoinen tulkinta viestistäni. En myöskään omasta mielestäni omaa kummempia itsetunto-ongelmia. Olen akateemisesti koulutettu, hyvä työpaikka ja on kehuttu fyysisestikin viehättäväksi. Seksi ei ole mielestäni mitään "antamista", vaan yhdessä nauttimista. Ja kyllä, pidän ulkonäköni naisellisena ja ostan seksikkäitä alusvaatteita. Miten mies voi olla parisuhteessa miehinen, ellei nainen ole naisellinen? Samoin kuin itse nautin miehen kehuista, kehun itsekin miestäni. En usko, että itsekään muuttuisin paremmaksi vaimoksi haukkujen, nalkutuksen ja lyttäyksen seurauksena...
Mies on oman elämäni tärkein ihminen. Lapset ovat toki tällä hetkellä ykkösinä, mutta lapset lähtevät aikanaan elämään omaa elämäänsä, mies on toivottavasti kanssani loppuun asti. Mikäli pystyn omilla valinnoillani tekemään miehestä onnellisen, niin toki sen teen. Hyvään vastataan yleensä hyvällä, pahaan pahalla. Mitä enemmän teen mieheni eteen, sitä enemmän saan myös itse hyvää takaisin, ja parisuhde voi hyvin. Näin se vaan menee.
Ja kyllä, meilläkin oli vaikeita aikoja. Kuulostin varmaan samalta kun tämän ketjun nalkuttavat ja miehiään haukkuvat naiset. Mikään ei ikinä riittänyt ja mies ei tehnyt mitään oikein. Onneksi havahduin ja tein tietoisen päätöksen siitä, etten halua olla tällainen katkeroitunut nainen. Haluan hyvän parisuhteen ja muutoksen ensimmäinen askel alkaa aina ihmisestä itsestään. Halusin tulla puoliväliin vastaan. Ja mies vastasi tähän omalta osaltaan. Paljon asioista puhuimme ja yritimme ymmärtää myös toisen näkökulman ja odotukset parisuhteelta, perhe-elämältä ja elämältä ylipäänsä.
Tämä ketju on todella hirveää luettavaa. Miten voitte puhua näin rumasti miehistänne, jotka kuitenkin olette itse valinneet kumppaneiksenne? Jotka ovat lastenne isiä. Luuletteko tosiaan, että haukkumalla ja lyttäämällä saa aikaan jotain hyvää? Nostan hattua kaikille miehille, jotka jaksavat jatkaa tällaisessa parisuhteessa vuodesta toiseen...
Asuimme osan seurusteluajasta eri paikkakunnilla. Miehellä oli tapana tulla viikonlopuksi luokseni, koska hänellä oli auto ja julkista liikennettä ei oikein ollut sijaintipaikkojemme välillä. Hänellä oli tapana joka kerta tuoda jotain turhanpäiväisiä tuliaisia ja hän halusi viedä syömään, elokuviin jne. Minusta tämä oli tosi vaivaannuttavaa, että toinen kokoajan tarjoaa. Sanoinkin hänelle, että riittää kun hän itse tulee, eikä tarvitse muuta tuoda. Minä hankin ruokatarpeet, laitellaan ruoka kotona ja viihdytään siellä. Ei koko ajan tarvitse päästä ns. Viihteelle. Nykyisinkään ei juuri lahjota toisiamme, sen verran vaan, että lapset saavat hankkia joululahjat ja isäin-ja äitienpäivälahjat, koska se on heille tärkeää. Jos haluan korun tai laukun, ostan sen itse, mutten silti ole minkään merkkituotteiden perään. Jos mies haluaa jonkin vempaimen tai harrastusjutun hän ostaa sen. Kodin sisustushankinnat tehdään niin, ettäjos tarvitaan vaikkapa sohva tai matto, niin katson ja vertailen valmiiksi muutaman eri vaihtoehdon ja mies valitsee niistä mieluisimman. Turhanpäiväistä sisustusroinaa meillä ei ole ja käytännöllisyys ja hinta/laatusuhde edellä mennään. Meillä mies on se, joka haluaa matkustaa ja matkat tehdään hänen aloitteestaan.