Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Paljonko te muut saatte apua taaperoiden isovanhemmilta? Kysyy väsynyt äiti...
10.07.2018 |
Meillä on vilkas taapero, jonka molemmat isovanhemmat ”ovat jo omansa hoitaneet”. Kaipaisin apua tähän taapetoarkeen, etenkin isovanhemmilta, joille lapsi on tärkeä, mutta kun tapaamme, he haluavat vain seurustella, eivät auttaa.
Asumme maalla, ja miehen työpäivät ovat matkan takia pitkiä. Tyypillistä arkeamme on, että olen yksin lapsen kanssa suurimman osan ajastamme kotona. Yrittäjävanhempani ovat suurimmaksi osin eläkkeellä ja asuvat melko lähellä. Silti voi usein mennä parikin viikkoa ettemme näe. Tyypillinen tervehdyskäynti on se, että minä teen ruokaa kaikille, isovanhemmat ja isä viihtyvät lapsen kanssa.
Kuuntelen kateudesta vihreänä miten monet saavat arkista apua isovanhemmilta, että pääsevät säännöllisesti harrastamaan, viettämään parisuhdeaikaa, tai jopa viihteelle!!! Kunpa itsekin pääsisi edes joskus johonkin kaksin, tai voisi jättää lapsen hetkeksi isovanhempiensa hoitoon, niin että voisi käydä vaikka jumpassa.
Itse olimme tosi paljon hoidossa mummolassa lapsena, kun vanhemmat tekivät ulkomaanmatkoja ym, ensimmäisen kerran olen jäänyt mummon hoitoon viikoksi yksivuotiaana.
Molemmat isovanhemmat kyllä ovat kiintyneitä lapseen, mutta koskasn eivät ehdota apua. Muutama viikko sitten kysyin äidiltäni, voisiko poika jäädä hoitoon, jos menisimme miehen kanssa joskus ulos syömään, mummon vastaus oli kysymys, miksi meidän pitäisi lähteä ulos syömään.
Ja ihan fiksut, koulutetut, ulkomailla ja riennoissa käyvät isovanhemmat siis kyseessä.
En olisi koskaan uskonut että meilläkin tämä menee näin. :’(
Lapsesta kyllä pidetään, mutta mitään sitoutumista tai vaivaa ei omaan elämään enää haluta. :(
Kommentit (501)
Vierailija kirjoitti:
Palkkaa hoitoapua. Älä mainosta sitä isovanhemmille. Jo itsesi takia käytä hoitajaa vaikkei sen kummemmin olisikaan tarvis. Tilaa kampaaja keskelle päivää ja mene. Palkattu hoitaja varmasti hoitaa lapsen sen ajan kun olet pois.
Hae kerho tai päivähoito paikkaa lapselle esim. Muutama kerta viikkoon tms.
Kiitos, nämä mietinnässä, mutta hetken haluaisin vielä pitää pientä vain kotona. tähän olisi ollut ehkä tarpeellisin vaihe isovanhempien pienellä avulla.
Sitten, kun hän on hoidossa ja minä töissä, mihin väliin edes ehtisi yhtä kiireetömästi kuin nyt olisi mahdollista isovanhempia tavata, on jo hieman haastavampaa!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhempasi eivät ole omiakaan lapsiaan jaksaneet hoitaa vaan hoidattivat muilla ja sinä ihmettelet miksi eivät sinun lapsiasi hoida?
Nojoo, tää on kyllä ehkä hyvin ja aika tyhjentävästi sanottu!
Ap
On kohtuutonta odottaa sukulaisilta päivittäistä, säännöölistä apua. Eli kyllä se mielestäni pitää palkata. Nyt kesälläkin teinit vailla kesätöitä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi mummu myös ihmettelee tylyn tuntuisia kommentteja apua kaipaavalle äidille. Kyllä isovanhemmalla on jotain vikaa tunnepuolella jos ei halua lastenlapsiaan helliä ja hoivata. Hyvänen aika, ne taaperot ja varttuneemmatkin lapset tuovat ainakin minun elämääni suurta iloa ja vain pikkuisen vaivannäköä.
Kiitos sulle, oot vamasti ihana mummu!
Ap
Vierailija kirjoitti:
On kohtuutonta odottaa sukulaisilta päivittäistä, säännöölistä apua. Eli kyllä se mielestäni pitää palkata. Nyt kesälläkin teinit vailla kesätöitä.
Päivittäistä?!? Toiveena olis korkeintaan kevyttä parin viikon välein, tai esim hieman isompaa kuukausittaista.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan vanhempiesi ikäluokkaa, vaikka mulla ei vielä olekaan lapsenlapsia. Kun omat lapseni olivat taaperoita, olisin ollut ikionnellinen kaikesta siitä kehityksestä, mikä nykyisin helpottaa lasten ja kodin hoitoa. On tiskikoneet, kuivausrummut tai kuivaavat pesukoneet, silittämättä siistit vaatemateriaalit jne. Kaupoista saa valmiita ruokia, jotka voi vain heittää mikroon. On pakastimet, joihin tehdä kerralla isompia annoksia ja sieltä ottaa kiireisimpinä päivinä. Ja myös monet asiat pystyy hoitamaan mihin tahansa aikaan vuorokaudesta omalta kotisohvaltaan eikä jonottamalla taaperoiden kanssa pankeissa ja virastoissa eikä tarvitse edes yrittää pitää taaperoita tyytyväisinä soittaakseen jonkun tärkeän puhelun. Sen vuoksi osasta meistä tuntuu, että tehän pääsette aivan älyttömän helpolla lastenne kanssa, joten mihin te sitä apua oikeasti tarvitselle? Varsinkin, jos lapsia on vain yksi tai kaksi.
Maailma tietysti on muuttunut ja nykyvanhemmat kodin ja lasten hoidon muututtua helpommaksi haluavat elämäänsä asioita, joita aiemmin pienten lasten vanhemmat eivät tehneet juuri lainkaan. Ei tarvinnut käydä kuntosalilla, kun päivittäin lykki lasta vaunuissa tai rattaissa kauppaan ja painavien kauppakassien kanssa takaisin kotiin. Ei kyllä oikeasti olisi jaksanutkaan. Tämä voi siis olla syy, miksi nykyisin isovanhemmat eivät näe teidän arkeanne kovinkaan raskaana. Siis ainakaan niin raskaana, että tarvitsisitte apua. Mä hoidan oikein mielelläni siskoni pojan taaperoita, mutta en auttaakseni vanhempia vaan siksi, että ne teletapit ovat riemastuttavan lystikkäitä ja mulla on aina heidän kanssaan hauskaa.
Minä vuonna olet syntynyt? 1910?
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani eivät käy edes kylässä. Äitini on alkoholisoitunut, isällä on ollut uusi vaimo jo kauan ja he elävät tämän vaimon lasten perheille. Olenko katkera? Kyllä.
Miehen vanhemmat ovat elämässä mukana, ja jos pyydetään apua, sitä yleensä saadaan (ollaan kahdestaan pari kertaa vuodessa viikko lopun verran, auttavat remonteissa yms). Tästä taas olen kiitollinen. En vain osaa pyytää apua itselleni... Ajattelen että nykyisessä on tarpeeksi, ja että onhan molemmat heistä töissä ja on heillä omakotitalo, mökki ja kolme muuta lastenasta perheineen.
Minunkin mieheni tekee pitkää päivää. Itseltäni katosi työpaikka alta kun olin äitiyslomalla kolmannesta lapsestamme. Nyt olen kotona taaperon ja kahden kouluikäisen kanssa. Taapero on vilkas ja ehtiä öinen, ja minä toivoisin että joku aikuinen tulisi kylään, ja voisin jutella aikuisen kanssa. Tai että joku menisi noiden kanssa ulos muutamaksi tunniksi että voisin vaikka siivota rauhassa.
Siis toivon että joku aikuinen tulisi kylään että saisin juttuseuraa, tai että joku isovanhemmista veisi lapseni JOSKUS ulos että voisin siivota.
Ja siitä seitsemän v*tun alapeukkua?! Mitä pahaa toiveessani on? Haistaa paska. Tämä saa ajattelemaan etten ikinä kyllä auta ketään itsekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kohtuutonta odottaa sukulaisilta päivittäistä, säännöölistä apua. Eli kyllä se mielestäni pitää palkata. Nyt kesälläkin teinit vailla kesätöitä.
Päivittäistä?!? Toiveena olis korkeintaan kevyttä parin viikon välein, tai esim hieman isompaa kuukausittaista.
Ap
Ja tätä et nyt saa hoidettua? Jessus. Palkkaa sinne hoitoapua! Ihan varmasti on satavilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä julmia vastauksia. :’(
Yksin siis pitäisi jaksaa?
Ei saisi väsyä, jos on vain yksi lapsi?
Eikös sekä meissä aikuisissa että lasten haastavuudessa ole eroja?
Itse koen äitiyden ihanana mutta raskaana, taspero keskeyttää lähes kaikki ajatukseni ja tekemiseni tuhat kertaa. Yöt ovat sina olleet katkonaisia. Nyt on päiväunilla, saa nähdä kuinka kauan...
Eikö pienen lapsen äiti todellakaan saa väsyä? Apua ei saa pyytää, tai on huono vanhempi?
Haluaisin säännöllistä pikku apua juuri siksi, että jaksaisin olla hyvä äiti.
Lisää lapsia ei ole suunnitteilla, yksi rakas riittää.
Auttaako tuomjulma puhe teistä minua nyt jotenkin, vai mikä pointti siinä on?
Ap
Ei ole julmaa puhetta vaan realismia. Jos ei yhden kanssa pärjää, pitää olla fiksu eikä lisääntyä enempää ennen kuin jaksaa taas.
Sun pitää hoitaa toi jaksamisongelma lapsen toisen vanhemman kanssa. Isovanhemmat eivät ole päättäneet hankkia lastanne, heillä ei ole velvollisuutta hoitaa lastanne. Sinut ovat kasvattaneet aikuiseksi. Nyt käyttäydy niin kuin vanhemman kuuluu, hoida lapsesi ja palkkaa hoitoapua niin, että saat oman jaksamisesi kuntoon. Älä kadehdi äläkä tuijota miten jollain toisella asiat on. Ota vastuu omasta elämästäsi ja ole aikuinen.
Tottakai hoidan lapseni, ja hyvin hoidankin. Mut kiitos mielipiteestäsi vaan sulle.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan vanhempiesi ikäluokkaa, vaikka mulla ei vielä olekaan lapsenlapsia. Kun omat lapseni olivat taaperoita, olisin ollut ikionnellinen kaikesta siitä kehityksestä, mikä nykyisin helpottaa lasten ja kodin hoitoa. On tiskikoneet, kuivausrummut tai kuivaavat pesukoneet, silittämättä siistit vaatemateriaalit jne. Kaupoista saa valmiita ruokia, jotka voi vain heittää mikroon. On pakastimet, joihin tehdä kerralla isompia annoksia ja sieltä ottaa kiireisimpinä päivinä. Ja myös monet asiat pystyy hoitamaan mihin tahansa aikaan vuorokaudesta omalta kotisohvaltaan eikä jonottamalla taaperoiden kanssa pankeissa ja virastoissa eikä tarvitse edes yrittää pitää taaperoita tyytyväisinä soittaakseen jonkun tärkeän puhelun. Sen vuoksi osasta meistä tuntuu, että tehän pääsette aivan älyttömän helpolla lastenne kanssa, joten mihin te sitä apua oikeasti tarvitselle? Varsinkin, jos lapsia on vain yksi tai kaksi.
Maailma tietysti on muuttunut ja nykyvanhemmat kodin ja lasten hoidon muututtua helpommaksi haluavat elämäänsä asioita, joita aiemmin pienten lasten vanhemmat eivät tehneet juuri lainkaan. Ei tarvinnut käydä kuntosalilla, kun päivittäin lykki lasta vaunuissa tai rattaissa kauppaan ja painavien kauppakassien kanssa takaisin kotiin. Ei kyllä oikeasti olisi jaksanutkaan. Tämä voi siis olla syy, miksi nykyisin isovanhemmat eivät näe teidän arkeanne kovinkaan raskaana. Siis ainakaan niin raskaana, että tarvitsisitte apua. Mä hoidan oikein mielelläni siskoni pojan taaperoita, mutta en auttaakseni vanhempia vaan siksi, että ne teletapit ovat riemastuttavan lystikkäitä ja mulla on aina heidän kanssaan hauskaa.
Sivusta seuranneena musta tuntuu, että netti vie niin paljon aikaa, että vanhemmilla on kiire. Tämänkin keskustelun aikana AP olisi voinut siivota kämppänsä, jumpata himassa, tehdä viikon ruoat pakastimeen tms. Ne äidit, jotka eivät ole aktiivisia somessa tuntuvat elävän ihan toisenlaista elämää.
Sinä sen lapsen olet halunnut ja tehnyt ja sinä sen myös hoidat miehesi kanssa. Kenelläkään muulla ei ole mitään velvollisuutta osallistua. Ota vastuu omasta elämästäsi ja lapsestasi. Isovanhemmat eivät ole mikään ilmainen lastenhoitoautomaatti, jolle lapset lykätään kun itseä väsyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen taaperonkin pitäisi alkaa oppia ettei äiti hyppää sata lasissa joka inahduksesta ja että pitää osata odottaa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kohtuutonta odottaa sukulaisilta päivittäistä, säännöölistä apua. Eli kyllä se mielestäni pitää palkata. Nyt kesälläkin teinit vailla kesätöitä.
Päivittäistä?!? Toiveena olis korkeintaan kevyttä parin viikon välein, tai esim hieman isompaa kuukausittaista.
Ap
Ja tätä et nyt saa hoidettua? Jessus. Palkkaa sinne hoitoapua! Ihan varmasti on satavilla.
Lukisitte nyt pliis edes mun aiemmat vastaukset ennen kuin olette noin kamalan epäystävällisiä.
Mutta toivottavasti sulle tuli hyvä mieli, kun sait olla minulle ilkeä. Ja samoin muille ilkeilijöille.
En taida nyt tuhlata tällä enää jaksamistani enempää tällä sivustolla, kun tasperokin hetää kohta. Kiitos asialliselle vastaajille.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kohtuutonta odottaa sukulaisilta päivittäistä, säännöölistä apua. Eli kyllä se mielestäni pitää palkata. Nyt kesälläkin teinit vailla kesätöitä.
Päivittäistä?!? Toiveena olis korkeintaan kevyttä parin viikon välein, tai esim hieman isompaa kuukausittaista.
Ap
Ja tätä et nyt saa hoidettua? Jessus. Palkkaa sinne hoitoapua! Ihan varmasti on satavilla.
Lukisitte nyt pliis edes mun aiemmat vastaukset ennen kuin olette noin kamalan epäystävällisiä.
Mutta toivottavasti sulle tuli hyvä mieli, kun sait olla minulle ilkeä. Ja samoin muille ilkeilijöille.En taida nyt tuhlata tällä enää jaksamistani enempää tällä sivustolla, kun tasperokin hetää kohta. Kiitos asialliselle vastaajille.
Ap
Millä lailla ilkeä? Lakkaa kitisemästä, palkkaa apua ja ryhdistäydy. Asuinpaikkaa kannattaa miettiä. Jos työ olisi lähempänä, koko ongelmaahan ei olisi.
Huh huh tätä vauvapalstaa. Anopit ja äidit haukutaan pystyyn jos kehtaavatkin kyläillä tai yrittää auttaa. Sama valitusvirsi kun ei saada apua. Kaiken lisäksi haukutaan jos joku toivoisi apua lapsiarkeen ?? Minusta on surullista jos lapsi ei ole luonut keneenkään turvallisia aikuissuhteita vanhempiensa lisäksi. Ja se ei tarkoita ettei itse hoitaisi ja huolehtisi, rakastaisi ja nauttisi omista lapsistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan vanhempiesi ikäluokkaa, vaikka mulla ei vielä olekaan lapsenlapsia. Kun omat lapseni olivat taaperoita, olisin ollut ikionnellinen kaikesta siitä kehityksestä, mikä nykyisin helpottaa lasten ja kodin hoitoa. On tiskikoneet, kuivausrummut tai kuivaavat pesukoneet, silittämättä siistit vaatemateriaalit jne. Kaupoista saa valmiita ruokia, jotka voi vain heittää mikroon. On pakastimet, joihin tehdä kerralla isompia annoksia ja sieltä ottaa kiireisimpinä päivinä. Ja myös monet asiat pystyy hoitamaan mihin tahansa aikaan vuorokaudesta omalta kotisohvaltaan eikä jonottamalla taaperoiden kanssa pankeissa ja virastoissa eikä tarvitse edes yrittää pitää taaperoita tyytyväisinä soittaakseen jonkun tärkeän puhelun. Sen vuoksi osasta meistä tuntuu, että tehän pääsette aivan älyttömän helpolla lastenne kanssa, joten mihin te sitä apua oikeasti tarvitselle? Varsinkin, jos lapsia on vain yksi tai kaksi.
Maailma tietysti on muuttunut ja nykyvanhemmat kodin ja lasten hoidon muututtua helpommaksi haluavat elämäänsä asioita, joita aiemmin pienten lasten vanhemmat eivät tehneet juuri lainkaan. Ei tarvinnut käydä kuntosalilla, kun päivittäin lykki lasta vaunuissa tai rattaissa kauppaan ja painavien kauppakassien kanssa takaisin kotiin. Ei kyllä oikeasti olisi jaksanutkaan. Tämä voi siis olla syy, miksi nykyisin isovanhemmat eivät näe teidän arkeanne kovinkaan raskaana. Siis ainakaan niin raskaana, että tarvitsisitte apua. Mä hoidan oikein mielelläni siskoni pojan taaperoita, mutta en auttaakseni vanhempia vaan siksi, että ne teletapit ovat riemastuttavan lystikkäitä ja mulla on aina heidän kanssaan hauskaa.
Minä vuonna olet syntynyt? 1910?
1961. Ja usko huviksesi, 1980-luvulla ei ollut vielä kuivaavia pesukoneita, webbipalveluita tai kosteussuojattuja välikausihaalareita. Ihan ripusteltiin pyykit naruille, silitettiin vaatteita ja liinavaatteita, hoidettiin asiat pankeissa ja virastoissa sekä kiskottiin rimpuileville taaperoille ulkovaatteiden päälle kurahousut, kurarukkaset ja sadetakit. Ja tehtiin paljon muutakin. Ensimmäinen mikroaaltouunikin mulle ja useimmille kavereilleni tuli vasta 80-luvun loppupuolella eli aika vasta sen jälkeen, kun lapseni olivat ohittaneet taaperoiän. Monille ei vielä silloinkaan, koska lapsiperheillä oli varsin usein sen verran tiukkaa, että moista vempainta pidettiin rahanhaaskauksena.
Erikoisia vastauksia olet saanut AP. Itselläni on yksi lapsi, äitini ainoa lapsenlapsi, ja aina on mielellään tyttöä hoitanut. Jäi eläkkeelle kun lapsi oli ekaluokkalainen ja kertoi kuinka odottaa sitä että voi kesällä olla tytön kanssa päivät kun vanhemmat töissä. Näin on tehnytkin. Tytöllä ja mummolla on hyvin läheiset välit tämän takia, yhdessä vietetty aika näkyy heissä. Kaikissa tuntemissani lapsiperheissä isovanhemmat auttavat tarvittaessa, ihan että pääsee jumppaan, leffaan tms. Itse olen ollut lapsena myös paljon mummolassa hoidossa, lähinnä kesäisin.
Jos sinusta tuntuu että voimat loppuvat niin hae apua. Puolitoistavuotias ei ole liian nuori hoitoon, vaikka muutamaksi tunniksi viikossa. Isovanhemmat eivät näytä auttavan, eli rahalla hoito varmaan ostettava. Onko kerhoja, avoimia päiväkoteja tms?
Ja niille jotka väittävät että nykyään on niin paljon helpompaa. Pah! Ennen vanhaan ei ehkä ollut kuivureita, mutta lapset olivat paljon enemmän oman onnensa varassa kuin nykyään. Vanhemmat viettivät aivan varmasti paljon vähemmän aikaa lastensa kanssa 70-luvulla kuin nyt. Nykyään lapsilta vaaditaan tietotaitoa, harrastuksia, kokemuksia jne. Koulun aloittavat suunnilleen kaikki osaavat vähintään lukea. Maailma on muuttunut tätiseni.
AP:lle tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan vanhempiesi ikäluokkaa, vaikka mulla ei vielä olekaan lapsenlapsia. Kun omat lapseni olivat taaperoita, olisin ollut ikionnellinen kaikesta siitä kehityksestä, mikä nykyisin helpottaa lasten ja kodin hoitoa. On tiskikoneet, kuivausrummut tai kuivaavat pesukoneet, silittämättä siistit vaatemateriaalit jne. Kaupoista saa valmiita ruokia, jotka voi vain heittää mikroon. On pakastimet, joihin tehdä kerralla isompia annoksia ja sieltä ottaa kiireisimpinä päivinä. Ja myös monet asiat pystyy hoitamaan mihin tahansa aikaan vuorokaudesta omalta kotisohvaltaan eikä jonottamalla taaperoiden kanssa pankeissa ja virastoissa eikä tarvitse edes yrittää pitää taaperoita tyytyväisinä soittaakseen jonkun tärkeän puhelun. Sen vuoksi osasta meistä tuntuu, että tehän pääsette aivan älyttömän helpolla lastenne kanssa, joten mihin te sitä apua oikeasti tarvitselle? Varsinkin, jos lapsia on vain yksi tai kaksi.
Maailma tietysti on muuttunut ja nykyvanhemmat kodin ja lasten hoidon muututtua helpommaksi haluavat elämäänsä asioita, joita aiemmin pienten lasten vanhemmat eivät tehneet juuri lainkaan. Ei tarvinnut käydä kuntosalilla, kun päivittäin lykki lasta vaunuissa tai rattaissa kauppaan ja painavien kauppakassien kanssa takaisin kotiin. Ei kyllä oikeasti olisi jaksanutkaan. Tämä voi siis olla syy, miksi nykyisin isovanhemmat eivät näe teidän arkeanne kovinkaan raskaana. Siis ainakaan niin raskaana, että tarvitsisitte apua. Mä hoidan oikein mielelläni siskoni pojan taaperoita, mutta en auttaakseni vanhempia vaan siksi, että ne teletapit ovat riemastuttavan lystikkäitä ja mulla on aina heidän kanssaan hauskaa.
Minä vuonna olet syntynyt? 1910?
1961. Ja usko huviksesi, 1980-luvulla ei ollut vielä kuivaavia pesukoneita, webbipalveluita tai kosteussuojattuja välikausihaalareita. Ihan ripusteltiin pyykit naruille, silitettiin vaatteita ja liinavaatteita, hoidettiin asiat pankeissa ja virastoissa sekä kiskottiin rimpuileville taaperoille ulkovaatteiden päälle kurahousut, kurarukkaset ja sadetakit. Ja tehtiin paljon muutakin. Ensimmäinen mikroaaltouunikin mulle ja useimmille kavereilleni tuli vasta 80-luvun loppupuolella eli aika vasta sen jälkeen, kun lapseni olivat ohittaneet taaperoiän. Monille ei vielä silloinkaan, koska lapsiperheillä oli varsin usein sen verran tiukkaa, että moista vempainta pidettiin rahanhaaskauksena.
Olen syntynyt vuonna 1960 enkä näe minkäänlaista ratkaisevaa eroa kodinkoneissa enkä kauppojen einestarjonnassa.
Ketä sinä autat?
Sukua, naapuria, kavereita, tuntematonta?
Niinpä niin. Kaikki välittävät vain itsestään.
Täälläkin rutistaan jatkuvasti, miten "raskaista" ihmissuhteista vaan erotaan. Ei toisten huoliin viitsi osallistua, se ei ole kivaa.
Joten hoida omat lapsesi.
Alue: Aihe vapaa
Vanhempasi eivät ole omiakaan lapsiaan jaksaneet hoitaa vaan hoidattivat muilla ja sinä ihmettelet miksi eivät sinun lapsiasi hoida?