Lue keskustelun säännöt.
Kun mies tuntuu suuttuvan joka asiasta
09.07.2018 |
Mieheni on aina ollut aika itsekäs (vaikkei myönnä) Kaikki hyvin kunhan hänen tarpeensa on hoidettu. Ei hän mitään palvelua odota (🙄) mutta kunhan jääkaappi on täytetty, puhtaita vaatteita kaapissa ja kaikki juoksevat asiat sekä raha-asiat hoidettu niin kaikki hyvin. Kiukuttelee ja suuttuu pienistä asioista. Jos puhun väärällä äänensävyllä tai en huomioi häntä kun hän sitä odottaa. Seksi on todella arka aihe hänelle. Pitäisi aina olla halukas samaan aikaan, joka on tehnyt sen ettei mua haluta ollenkaan. Nyt alkoi kesäloma ja on hirveä stressi päällä kun minun olisi pitänyt järjestää loma-ajaksi tekemistä ja yhteistä aikaa Ja kun en ole ehtinyt- mökötystä.. Ahdistaa jo sekin kun hän haluaa koko ajan huomiota, pusuttelua, silittelyä, flirttailua, seksiä. Onhan se kivaa mutta ei joka välissä! Ahdistavaa kun toinen aina ohi mennen on puristelemassa ja aamuisin ei saa nukkua kun herää toisen tuijotukseen ja sitten täytyy silitellä yksi tunti ja toinen törkkii vehjettään. Aargh! Ja annas olla jos nousen ennen häntä. Sitten mökötetään ja syytetään etten välitä ja rakasta. Mieheni menee ääripäästä toiseen. Rakastaa mua yli kaiken (mukamas) ja haluaa/palvoo koko ajan mutta suuttuessa on todella piikikäs ja syyttelevä. Lapset isoja ja mies odottaa kuin kuuta nousevaa "yhteistä aikaa". Olen siitä jo todella ahdistunut. Nyt kun ikää on tullut lähemmäs 50 mieheni piirteet ovat korostuneet entisetään. Rakkaus menee yli äyräiden ja toisella kertaa suututaan kaikesta pienestä. Koko ajan saa olla varpaillaan mistä päin nyt tuulee. Olen tosi väsynyt tähän. Viikonloppuna oltiin reissussa ja mies suuttui sinäkin aikana neljäsi kun asiat eivät menneet suunnitellusti. Todella rentouttavaa. Hän ei edes muistanut kiukuspäissään haistatelleen tai ylipäätään edes suuttuneen. Onko tämä jotain miesten vaihdevuosia vai pitäisikö tosissaan olla huolissaan? Asiaa ei helpota miehen mustasukkaisuus ja läheisriippuvuus... En oikeasti haluaisi erota mutta jos tämä tästä vielä pahenee niin ei jaksa. On tässä omiakin murheita eikä jaksaisi koko ajan miettiä toisen mieliaa ja tarpeita.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tosi hyvistä viesteistä! Osuitte asian ytimeen. Olen pitkän liittomme aikana miettinyt vaihtoehtoja tähän ongelmaan. Tiedän etten ole itsekään syytön tilanteeseen kun olen antanut mennä näin pitkälle. Tästä on tullut jo arkipäivä ja normaalia. Mieheni on aina ollut henkisesti hallitseva ja oikukas ja olen päässyt helpommalla myötäilemällä. Kun lapset olivat pienempiä annoin asian olla koska oli tärkeämpääkin hoidettavaa kuin oma hyvinvointi. Nyt vaan huomaan kun alkaa olla enemmän aikaa miettiä asioita niin kaikki viime vuoden ongelmat alkaa vyöryä päälle ja huomaan olevani masentunut ja ahdistunut. Ennen sellaiset tunteet on vain voinut siirtää syrjään. En tahtoisi erota. Meillä on suurimmaksi osaksi hyvä elämä mutta tosiaan mieheni oikukkuus on aika hallitsevaa. Ja tuosta seksistä. Kyllä, myönnän että se on mennyt raiskaukseksi ( ei väkisin vaan luovuttamiseksi) useasti. Olen päässyt siinäkin helpommalla. Kuulostaa todella surkealta mutta pikkuhiljaa vuosien varrella tilanne on mennyt tällaiseksi ja huomaan että itsetunto ja varmuus on kadonneet. Olin aiemmin itsevarma, sosiaalinen, eteenpäin pyrkivä ja onnellinenkin. Nyt olen aivan päinvastainen. Aika pelottaavakin miten ihminen voi muuttua. Vielä löytyy halua muutokseen ja löytää onni uudestaan, mutta tapahtuuko se mieheni kanssa sitä en tiedä. Parisuhdeterapia olisi paras eikä sitä kokeilematta tiedä auttaako. Pelottaa vain avautua vieraalle ihmiselle ymmärtääkö hän kunona mieskään ei ymmärrä vaikka ollaan useasti asiasta keskusteltu.
Vaikka narsismi on muotisana, on miehesi käytöksessä narsistisia piirteitä. Niin siinä usein käy, että toinen (tai koko perhe) sairastuu. Kerrot masennuksestasi. Narsistin kanssa eläessä oma minuus katoaa.
Kun toinen on niin hankala ja oikukas ja joudut kaiken aikaa olemaan varuillasi, mistä nyt tuulee. Narsisti liittää tähän vielä jatkuvan toisen alistamisen, väheksymisen ja täydellisen empatiakyvyn puutteen. Kun loppupeleissä on aina kyse vain hänestä ja hänen hyvinvoinnistaan.
Siinä sitten istutaan terapeutin tuolissa ja ihmetellään, että kuinkas tässä näin kävikään. Such a life.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ensimmäinen reaktio tähän oli, että juokse. Ei tuo ole terve parisuhde.