Annan miehen tehdä lapsen toisen naisen kanssa
Mieheni haluaa lapsen, minä en. Olemme olleet naimisissa vasta viisi vuotta, mutta erokaan ei tunnu mahdolliselta. Mies saa minun puolestani hankki lapsen toisen naisen kanssa. Hänestä tulisi sitten viikonloppuisä, mikä sinänsä on hieman surullista. Mutta moni muukin mies tapaa lapsiaan vain viikonloppuisin. Lapsi voisi olla meillä viikonloppuja ja haluaisin myös lapsen äitiin (lopulta) hyvät välit. Olisin siis äitipuoli - ja jälleen, kuten moni muukin.
Itse en vain voi olla raskaana. Ajatuskin ahdistaa valtavan paljon. Mieheni taas ei voi ajatella elämää ilman jälkikasvua.
Mutta eihän näin voi oikeasti toimia. Mistä edes löytyisi nainen, joka haluaa viikonloppuisän lapselleen? En kai voi muuta kuin katsoa, voiko tällainen onnistua - ja kun se ei onnistu, täytyy erota. Ja sitten eräänä päivänä katsoa silloisen ex-mieheni Facebook-päivityksiä, joissa hänellä on onnellinen vaimo ja lapsia.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä raskaana olemisessa pelottaa? Pelkäätkö, että kroppa muuttuu tai lihot? Mä voin kahden lapsen äitinä kertoa, että mun kroppa muuttui tosi vähän. Olen yhtä hoikka kuin ennen raskauksia, raskausarpia ei tullut, ainoastaan tissit ovat vähän isommat. Seksi tuntuu ihan samalta kuin ennen raskautta ja myös miehen mielestä. Mä tosin kävin tunnin kävelylenkeillä joka päivä molempien raskauksien aikana ja söin kohtuu terveellisesti. Mutta mun pointti oli, että älä jätä lasta tekemättä sen vuoksi, että pelkäät kroppasi muuttuvan, koska kaikilla näin ei oikeasti tapahdu.
Minun mielestäni on todella inhottava ajatus, että sisälläni kasvaisi ihminen. Synnytys tuntuu aivan mahdottomalta ajatukselta. Ennen kaikkea en kestä ajatusta, että olisin vastuussa toisesta ihmisestä.
Mieheni oli aluksi sitä mieltä, ettei hän halua lapsia. Siksi menin hänen kanssaan naimisiin. Hänen mielensä on kuitenkin muuttunut.
Adoptointiin voisin ehkä suostua, mutta vastuu lapsen kasvatuksesta lankeaisi enemmän miehelle kuin minulle. En usko, että hän haluaa sellaista vanhemmuutta, vaikka onhan paljon miehiäkin, jotka jättävät vastuun lapsista enimmäkseen vaimolleen. Minä haluan kehittää uraani ja tehdä töitä, joista nautin.
Tod.näk. ei ollut vain miettinyt vanhemmuutta aikaisemmin. Tai mistäpä sitä tietää.