Epäreilu mummo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä voi ihan myöntää etten osaa olla poikalasten kanssa. Teinit on sitten erikseen. Suurin osa pojista on ekat pari vuotta ihan jees, mutta sitten alkaa se sekoileminen jota kestääkin sitten vuosia. Leikkiminen on autoilla yhteen hakkaamista, hiippasilla tai piilosilla olo, tai pallon potkiminen pihassa on suurimmaksi osaksi toisen potkimista ja lyömistä ja painia. Jos ota kotiini poikalapsia kylään, ne naarmuttavat ikkunat, tahaavat seinät pyyhkimällä paskaiiset kätensä niihin mennessään, eivätkä osaa edes pissata pöntöön, vaan pissaavat ohi. Kuitenkin jos heidän kanssaa nsitten lähtee leikkimään tälläaista paini-lyöntileikkiä, niin heidän pitää antaa vahingoittaa aikuista, jos aikuinen ottaa yhtään kovempaa kiinni niin lapsi loukkaantuu ja itkee. Eivätkö he ymmärrä että kyllä heidänkin lyömisensä sattuu toista?

Pojat myös puhuu huutamalla. Ihme apinalaummakäytöstä. Tytöt ovat lapsenakin normaaleja, heille voi puhua ja he ymmärtävät mitä heille sanoo. He eivät myöskään tee iddioottiasioita, kuten hakkaa löytämällään vasaralla yhtäkkiä terassin lautoja rikki

Öö....käytöshäiriöitä voi olla tytöilläkin??

Öööö....ovatko siis kaikki pojat käytöshäiriöisiä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun anopilla ei mun lasten lisäksi ole muita lapsenlapsia. Esikoinen on kultapoika, jota lellitään ja kehutaan, nuorempi ei kelpaa kuin haukuttavaksi. Tämä näkyy kaikessa. Toiselle tuodaan kasa kalliita leluja jouluna ja synttäreillä, pienemmälle pikkuauto, paketissa vielä näyttävästi jätetty ale-lappu.

Esikoisen edistysaskeleita ylistetään, nuorempi on anopin toimesta diagnosoitu ylivilkkaaksi. Neuvolassa ja pk:ssa ei ole mainittu huolta ylivilkkaudesta. Lista on loputon. Nämä ja pari muutakin syytä ovat johtaneet siihen, että nähdään anoppia max 5 kertaa vuodessa. Silloinkin pikaisesti.

Älkää antako tuon sorsimisen tapahtua ja puolusta ääneen nuorimmaistasi aina lun mummo häntä alkaa säyrjimään.

Mummelin ajatusmaailmalle et voi mitään, mutta lapselle on tärkeää kokea, että häntä puolustetaan epäreilussa tilanteessa.

Lahjojen kanssa painottaisin mummoa tasapuolisuuteen, tai sitten jättäköön lahjat kokonaan antamatta.

Me jouduttiin kieltämään lahjat just tämän vuoksi. Mummo oli ostamassa lellikilleen iPhonen ja toisille suklaalevyt. Siinä kohtaa sanottiin, että mitään lahjoja ei tarvi tuoda. Mummon epäreiluus alkoi jo näkyä sisarusten väleissä. Hiertäähän se, kun mummo tuo yhdelle aina paljon enemmän ja hienompaa, jos tuo muille mitään. Tämä lellikki olisi myös päässyt ulkomaille 6 kertaa, muut ei yhtään. Yllärinä tämäkään lapsi ei lähtenyt. Postikortitkin oli tälle lapselle osoitettu. Nyt lapset on 11, 13 ja 16 ja välit on hyvät. Voisi olla toisin, jos mummo olis saanut jatkaa toimintaansa.

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan minulla oli kokemus, että siskoni oli mummin lempilapsi ja hän sai sekä huomiota että lahjoja enemmän kuin minä. Päätin, että yksikään lapsenlapsi ei saa samaa kokemusta, joten toimin kuten mieheni äiti aikanaan. Hän ei osallistunut ristiäisiin tai tullut synttäreille, ei kutsunut luokseen kylään eikä hoitanut lapsenlapsia. Perusteluna oli se, että ei halua keneltäkään kuulla, että suosii jotakuta tai on epätasapuolinen. Kun ei anna kenellekään mitään, ei voida syyttää, että joku sai muita enemmän. Kuitenkin hän toimi varakotina kahdelle kehitysvammaiselle lapselle/nuorelle, osallistui aktiivisesti yhdistystoimintaan ja hänellä oli laaja ystäväpiiri.

Miksi hän kuitenkin laiminlöi kaikkein lähimpänsä eikä edes yrittänyt olla tasapuolisesti suhtautuva isovanhempi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun anopilla ei mun lasten lisäksi ole muita lapsenlapsia. Esikoinen on kultapoika, jota lellitään ja kehutaan, nuorempi ei kelpaa kuin haukuttavaksi. Tämä näkyy kaikessa. Toiselle tuodaan kasa kalliita leluja jouluna ja synttäreillä, pienemmälle pikkuauto, paketissa vielä näyttävästi jätetty ale-lappu.

Esikoisen edistysaskeleita ylistetään, nuorempi on anopin toimesta diagnosoitu ylivilkkaaksi. Neuvolassa ja pk:ssa ei ole mainittu huolta ylivilkkaudesta. Lista on loputon. Nämä ja pari muutakin syytä ovat johtaneet siihen, että nähdään anoppia max 5 kertaa vuodessa. Silloinkin pikaisesti.

Älkää antako tuon sorsimisen tapahtua ja puolusta ääneen nuorimmaistasi aina lun mummo häntä alkaa säyrjimään.

Mummelin ajatusmaailmalle et voi mitään, mutta lapselle on tärkeää kokea, että häntä puolustetaan epäreilussa tilanteessa.

Lahjojen kanssa painottaisin mummoa tasapuolisuuteen, tai sitten jättäköön lahjat kokonaan antamatta.

Juuri näin ollaankin tehty. Tuo sorsiminen alkoi jo silloin, kun mies oli kertonut, että on tulossa toinenkin lapsi. Meille olisi kuulemma riittänyt yksi lapsi...

Lahjojen suhteen ollaan painotettu, että tasapuolinen pitää olla. Nuorempi kuulemma saa niin paljon veljeltään "perintönä", ettei tarvitse uusia. (Meidän lapset molemmat poikia.) Perii joo, mutta silti en hyväksy epätasa-arvoa. Ja pojilla hyvin erilaiset kiinnostuksen kohteet, joten lelutarpeet eivät kohtaa. Pienempi vielä 3, joten ei vielä hoksaa sorsimista, mutta 5-vuotias esikoinen huomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä voi ihan myöntää etten osaa olla poikalasten kanssa. Teinit on sitten erikseen. Suurin osa pojista on ekat pari vuotta ihan jees, mutta sitten alkaa se sekoileminen jota kestääkin sitten vuosia. Leikkiminen on autoilla yhteen hakkaamista, hiippasilla tai piilosilla olo, tai pallon potkiminen pihassa on suurimmaksi osaksi toisen potkimista ja lyömistä ja painia. Jos ota kotiini poikalapsia kylään, ne naarmuttavat ikkunat, tahaavat seinät pyyhkimällä paskaiiset kätensä niihin mennessään, eivätkä osaa edes pissata pöntöön, vaan pissaavat ohi. Kuitenkin jos heidän kanssaa nsitten lähtee leikkimään tälläaista paini-lyöntileikkiä, niin heidän pitää antaa vahingoittaa aikuista, jos aikuinen ottaa yhtään kovempaa kiinni niin lapsi loukkaantuu ja itkee. Eivätkö he ymmärrä että kyllä heidänkin lyömisensä sattuu toista?

Pojat myös puhuu huutamalla. Ihme apinalaummakäytöstä. Tytöt ovat lapsenakin normaaleja, heille voi puhua ja he ymmärtävät mitä heille sanoo. He eivät myöskään tee iddioottiasioita, kuten hakkaa löytämällään vasaralla yhtäkkiä terassin lautoja rikki

Öö....käytöshäiriöitä voi olla tytöilläkin??

Öööö....ovatko siis kaikki pojat käytöshäiriöisiä? 

Varmaan sitten kaikki sinun tuttusi, koska itse tiedän paljon hyväkäytöksisiä ja järkeviä poikalapsia.

Minäkin asun kaukana mun vanhemmista, ja harvoin näkevät mun lapsia eikä hirveästi soitellakaan. Mun sisaruksilla on myös lapsia ja tiedän että vanhempani näkevät näitä lapsenlapsiaan useasti.

En kuitenkaan jaksa vaivata päätäni asialla, enkä jotenkin edes kaipaa mitään enempää yhteydenpitoa vanhempien puolelta.

Oon jopa tyyytyväinen etten asu liian lähellä vanhempiani, mutta lapset kyllä jäävät paitsi kaikesta kivasta mitä isovanhempien kanssa voisi touhhuta ja viettää aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vähän surullista, että jopa sometykkäyksistä tulee pidettyä lukua. Ymmärrän sen kyllä, kun asia muutenkin ihan tapaamistasolla hiertää. Mutta kyllähän sitä jokainen joka somessa on, ajattelee sen oman elämänsä kautta. Ei sitä mietitä, että jos minä nyt tykkään Minnan kuvasta, niin Maija laskee, että hänen kuvasta on tykätty vähemmän. Se millä oikeasti on väliä, on se oikea kanssakäyminen. 

Se on minustakin liioittelua, että kytätään sometykkäyksiä. Kieltämättä kiusallinen kysymys oli "äiti, miksi me ei voida koskaan olla mummon luona yötä" kun serkut olivat siellä vähän väliä. Toinen hankala selitettävä on se, miksi mummo ostaa serkulle uuden hienon polkupyörän, mutta kysyjälle leikkiauton, pienen.

Mistä te tiedätte, mitä se mummi ostaa? Äidilläni on 5 lastenlasta, minulla ei ole aavistustakaan, kuka on ostanut Ellan pyörän tai Iisan tietokoneen. Ei meidän suvussa ole tapana kertoa lapsille, kuka on maksajana. Enkä tiedä sitäkään, onko joku lapsenlapsi nyt äidillä yökylässä vai ei, koska tuo yökyläily ei ole meillä tapana. Ollaan koko perhe äidillä yötä, ei vain yksi lapsi. Saattaa olla, että siskonlapset yökyläilevät ihan ilokseen, mutta ei meillä koeta mitään katkeruutta moisesta eikä asia tule missään esille. Serkukset ei tiedä, paljonko äitini on muiden lastenlasten kanssa eikä meillä lasketa, että isoäiti käyttää aikaansa tasan yhtä paljon jokaiseen.

Eikö teillä ole kamalan hankala elämä, kun jaksatte olla kateellisia kaikesta?

Kyllä ne serkukset keskenäänkin juttelevat.

Selkeästi huomaa, että joko sinä et ole päässyt isovanhempien/vanhempien suosiosysteemiä todistamaan tai olet ollut siellä saamapuolella. 

Missä ne serkukset tapaavat? Älä vaan sano, että kerran vuodessa mummolassa!

Meillä serkut ei osaa vertailla sitä, kuka on hankkinut mitä kenelle. Ei minun lapsillani ole tietoa siitä, onko serkuilla uusia pyöriä ja kuka ne on ostanut. Silti nähdään siskonlapsia kutakuinkin kerran kuukaudessa, kesällä enemmänkin. Ei meidän 6v tajua ottaa jokaista tavaraa siskon perheen mökillä käteensä ja kysyä serkuilta, kuka tämän on maksanut.

Tämä alkaa oikesti kiinnostaa nyt, koska en ole ikinä tiennyt, että on olemassa kaltaisiasi äitejä, jotka selvittävät lapsilleen tavaroiden maksajat. Samanlainen on myös siskosi/veljesi, joka kertoo lapsilleen, kuka on tavarat hankkinut ja sitten serkukset keskenään vertailevat, kuka sai eniten.

Oikeastiko teillä kerrotaan 6v:lle, että tässä  on mummon sinulle ostama Jopo, mummi osti sen Prismasta ja maksoi 300 e. Sitten se 6v kertoo serkuille sekä ostajan että hinnan, jolloin 4v serkku pillahtaa itkuun, koska mummi ei ole ostanut hänelle pyörää, hänen pyöränsä on saatu mummin naapurista ilmaiseksi. Se on 2v vanha ja käyttökelpoinen, mutta koska mummi ei ole sitä kaupasta ostanut, niin mummi on paha ja illeä.

Mitä muuta ne serkut vertailee+ Iltasatujen pituutta?

Todella hienoa ja arvostettavaa että olet nuin äärimmäisen viisas ja ymmärtäväinen. Osaat varmasti iltasadun ja iltapusujen jälkeiselle itkuiselle kysymykselle;miksi mummo lähti laivaristeilylle Maijan kanssa ja minä en koskaan pääse minnekkään mummon kanssa, vastata jotain äärimmäisen fiksua.

Kyllä osaan vastata. Tosin ihmettelisin, miten meidän lapsi edes tietäisi tuollaisesta asiasta tai ymmärtäisi, mistä risteilyssä on kyse. Meillä kun on menty lasten kanssa laivamatkalle, ei risteilylle. Eikä mummi tai Maija etukäteen hehkuta moista jo siitäkin syystä, että ei nähdä heitä kovin usein.

Sanoisin lapselle rehellisesti, että mummo viihtyy hyvin Maijan kanssa ja haluaa mennä Maijan kanssa risteilylle. Sinun kanssasi mummo viihtyy myös ja te leivotte yhdessä ja koristelette hienoja kakkuja. Risteilylle mennään koko perheenä ja mennään sellaiselle laivalle, jossa on muumit. Mummin ja Maijan risteilylaivalla ei ole muumeja ollenkaan, harmi.

Mitä muuten itse olet sanonut lapsellesi? Väittänyt että mummi ei rakasta sinua? Vai kertonut rehellisesti, miten asia oikeasti on.

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan minulla oli kokemus, että siskoni oli mummin lempilapsi ja hän sai sekä huomiota että lahjoja enemmän kuin minä. Päätin, että yksikään lapsenlapsi ei saa samaa kokemusta, joten toimin kuten mieheni äiti aikanaan. Hän ei osallistunut ristiäisiin tai tullut synttäreille, ei kutsunut luokseen kylään eikä hoitanut lapsenlapsia. Perusteluna oli se, että ei halua keneltäkään kuulla, että suosii jotakuta tai on epätasapuolinen. Kun ei anna kenellekään mitään, ei voida syyttää, että joku sai muita enemmän. Kuitenkin hän toimi varakotina kahdelle kehitysvammaiselle lapselle/nuorelle, osallistui aktiivisesti yhdistystoimintaan ja hänellä oli laaja ystäväpiiri.

Aika tunnekylmä ja itsekäs tapa toimia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan minulla oli kokemus, että siskoni oli mummin lempilapsi ja hän sai sekä huomiota että lahjoja enemmän kuin minä. Päätin, että yksikään lapsenlapsi ei saa samaa kokemusta, joten toimin kuten mieheni äiti aikanaan. Hän ei osallistunut ristiäisiin tai tullut synttäreille, ei kutsunut luokseen kylään eikä hoitanut lapsenlapsia. Perusteluna oli se, että ei halua keneltäkään kuulla, että suosii jotakuta tai on epätasapuolinen. Kun ei anna kenellekään mitään, ei voida syyttää, että joku sai muita enemmän. Kuitenkin hän toimi varakotina kahdelle kehitysvammaiselle lapselle/nuorelle, osallistui aktiivisesti yhdistystoimintaan ja hänellä oli laaja ystäväpiiri.

Miksi hän kuitenkin laiminlöi kaikkein lähimpänsä eikä edes yrittänyt olla tasapuolisesti suhtautuva isovanhempi? 

Miten niin laiminlöi? Hän antoi kaikille lapsenlapsilleen yhtä paljon eli ei mitään. Lapsilleen hän oli hyvä äiti ja minulle hyvä anoppi, ei poikkipuolista sanaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan minulla oli kokemus, että siskoni oli mummin lempilapsi ja hän sai sekä huomiota että lahjoja enemmän kuin minä. Päätin, että yksikään lapsenlapsi ei saa samaa kokemusta, joten toimin kuten mieheni äiti aikanaan. Hän ei osallistunut ristiäisiin tai tullut synttäreille, ei kutsunut luokseen kylään eikä hoitanut lapsenlapsia. Perusteluna oli se, että ei halua keneltäkään kuulla, että suosii jotakuta tai on epätasapuolinen. Kun ei anna kenellekään mitään, ei voida syyttää, että joku sai muita enemmän. Kuitenkin hän toimi varakotina kahdelle kehitysvammaiselle lapselle/nuorelle, osallistui aktiivisesti yhdistystoimintaan ja hänellä oli laaja ystäväpiiri.

Aika tunnekylmä ja itsekäs tapa toimia.

Eikö yhtä tunnekylmää ole laskea tarkasti sitä, miten paljon isoäiti on lastenlasten kanssa tai miten paljon hän käyttää näihin rahoja?

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan minulla oli kokemus, että siskoni oli mummin lempilapsi ja hän sai sekä huomiota että lahjoja enemmän kuin minä. Päätin, että yksikään lapsenlapsi ei saa samaa kokemusta, joten toimin kuten mieheni äiti aikanaan. Hän ei osallistunut ristiäisiin tai tullut synttäreille, ei kutsunut luokseen kylään eikä hoitanut lapsenlapsia. Perusteluna oli se, että ei halua keneltäkään kuulla, että suosii jotakuta tai on epätasapuolinen. Kun ei anna kenellekään mitään, ei voida syyttää, että joku sai muita enemmän. Kuitenkin hän toimi varakotina kahdelle kehitysvammaiselle lapselle/nuorelle, osallistui aktiivisesti yhdistystoimintaan ja hänellä oli laaja ystäväpiiri.

Ensin itketään, että isoäiti ei ole tasapuolinen ja sitten kun on, niin sekään ei alapeukutusten määrästä pääellen oikein. Kelpaako teille ainoastaan isoäiti, joka tekee täsmälleen käskyjenne mukaan?

Meillä mummon kuoleman jälkeen selvisi, että serkut ja yksi tädeistäkin oli pitänyt minua ja veljeäni mummon lempilapsenlapsina ja voi sitä katkeruuden ja vihan määrää mikä silloisten teinien niskaan kaadettiin. Asuttiin mummon lähellä, joten minä ainakin kävin siellä lähes päivittäin. Autoin kaupassa käynnissä ja kotitöissä, mummo laittoi koulun jälkeen aina lämpimän ruuan, jne. Ja tiedän, että aina kun muualla asuneet serkut tuli käymään heitäkin odotti mummon ruokapadat ja mummo huomioi heitä ihan yhtälailla, soitteli, lähetti kortteja ja syntymäpäivälahjat ajallaan. Ilmeisesti se, että saatiin olla mummon kanssa päivittäin tarkoitti serkkujen silmissä sitä että oltiin jotenkin erityisiä mummolle, olisi vissiin pitänyt jättää käymättä ja antaa mummon odotella koulunlomaviikkoja. Vielä 10 vuoden jälkeenkin yksi jaksaa valittaa siitä kuinka mummo laittoi meille monta kertaa viikossa ruokaa. Unohtanut ilmeisesti sen että kyllä siellä on heitäkin odottanut karjalanpaistit höysteineen ihan joka ikinen kerta kun ovat kylään menneet. 

Vierailija kirjoitti:

Välimatkalla ei ole mitään tekemistä. Siskoni asuu ulkomailla ja kaikki lapsenlapset ovat isovanhemmille yhtä tärkeitä ja huomioitu samalla tavalla.

Todella rumaa käytöstä.

Se, että teillä on näin, ei todellakaan tarkoita, että kaikilla muilla olisi tai edes pitäisi olla. Ihan elämänkokemukseni perusteella ja ihmisten elämää seuranneena voin aika huoleti heittää arvion, että monesti se on juuri niin, että lähellä asuviin sukulaisiin on läheisemmät välit kuin kaukana asuviin ihan sellaisen käytännön seikan vuoksi, että lähellä oleviin tulee pidettyä enemmän arkielämässä yhteyttä kuin kaukana oleviin. 

On hienoa, että juuri teillä on kaikki noin hienosti, mutta ei se kaikilla ihan niin mene. 

Sinulla on eri isä tai olet ei-toivottu lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vähän surullista, että jopa sometykkäyksistä tulee pidettyä lukua. Ymmärrän sen kyllä, kun asia muutenkin ihan tapaamistasolla hiertää. Mutta kyllähän sitä jokainen joka somessa on, ajattelee sen oman elämänsä kautta. Ei sitä mietitä, että jos minä nyt tykkään Minnan kuvasta, niin Maija laskee, että hänen kuvasta on tykätty vähemmän. Se millä oikeasti on väliä, on se oikea kanssakäyminen. 

Se on minustakin liioittelua, että kytätään sometykkäyksiä. Kieltämättä kiusallinen kysymys oli "äiti, miksi me ei voida koskaan olla mummon luona yötä" kun serkut olivat siellä vähän väliä. Toinen hankala selitettävä on se, miksi mummo ostaa serkulle uuden hienon polkupyörän, mutta kysyjälle leikkiauton, pienen.

Mistä te tiedätte, mitä se mummi ostaa? Äidilläni on 5 lastenlasta, minulla ei ole aavistustakaan, kuka on ostanut Ellan pyörän tai Iisan tietokoneen. Ei meidän suvussa ole tapana kertoa lapsille, kuka on maksajana. Enkä tiedä sitäkään, onko joku lapsenlapsi nyt äidillä yökylässä vai ei, koska tuo yökyläily ei ole meillä tapana. Ollaan koko perhe äidillä yötä, ei vain yksi lapsi. Saattaa olla, että siskonlapset yökyläilevät ihan ilokseen, mutta ei meillä koeta mitään katkeruutta moisesta eikä asia tule missään esille. Serkukset ei tiedä, paljonko äitini on muiden lastenlasten kanssa eikä meillä lasketa, että isoäiti käyttää aikaansa tasan yhtä paljon jokaiseen.

Eikö teillä ole kamalan hankala elämä, kun jaksatte olla kateellisia kaikesta?

Kyllä ne serkukset keskenäänkin juttelevat.

Selkeästi huomaa, että joko sinä et ole päässyt isovanhempien/vanhempien suosiosysteemiä todistamaan tai olet ollut siellä saamapuolella. 

Missä ne serkukset tapaavat? Älä vaan sano, että kerran vuodessa mummolassa!

Meillä serkut ei osaa vertailla sitä, kuka on hankkinut mitä kenelle. Ei minun lapsillani ole tietoa siitä, onko serkuilla uusia pyöriä ja kuka ne on ostanut. Silti nähdään siskonlapsia kutakuinkin kerran kuukaudessa, kesällä enemmänkin. Ei meidän 6v tajua ottaa jokaista tavaraa siskon perheen mökillä käteensä ja kysyä serkuilta, kuka tämän on maksanut.

Tämä alkaa oikesti kiinnostaa nyt, koska en ole ikinä tiennyt, että on olemassa kaltaisiasi äitejä, jotka selvittävät lapsilleen tavaroiden maksajat. Samanlainen on myös siskosi/veljesi, joka kertoo lapsilleen, kuka on tavarat hankkinut ja sitten serkukset keskenään vertailevat, kuka sai eniten.

Oikeastiko teillä kerrotaan 6v:lle, että tässä  on mummon sinulle ostama Jopo, mummi osti sen Prismasta ja maksoi 300 e. Sitten se 6v kertoo serkuille sekä ostajan että hinnan, jolloin 4v serkku pillahtaa itkuun, koska mummi ei ole ostanut hänelle pyörää, hänen pyöränsä on saatu mummin naapurista ilmaiseksi. Se on 2v vanha ja käyttökelpoinen, mutta koska mummi ei ole sitä kaupasta ostanut, niin mummi on paha ja illeä.

Mitä muuta ne serkut vertailee+ Iltasatujen pituutta?

Todella hienoa ja arvostettavaa että olet nuin äärimmäisen viisas ja ymmärtäväinen. Osaat varmasti iltasadun ja iltapusujen jälkeiselle itkuiselle kysymykselle;miksi mummo lähti laivaristeilylle Maijan kanssa ja minä en koskaan pääse minnekkään mummon kanssa, vastata jotain äärimmäisen fiksua.

Kyllä osaan vastata. Tosin ihmettelisin, miten meidän lapsi edes tietäisi tuollaisesta asiasta tai ymmärtäisi, mistä risteilyssä on kyse. Meillä kun on menty lasten kanssa laivamatkalle, ei risteilylle. Eikä mummi tai Maija etukäteen hehkuta moista jo siitäkin syystä, että ei nähdä heitä kovin usein.

Sanoisin lapselle rehellisesti, että mummo viihtyy hyvin Maijan kanssa ja haluaa mennä Maijan kanssa risteilylle. Sinun kanssasi mummo viihtyy myös ja te leivotte yhdessä ja koristelette hienoja kakkuja. Risteilylle mennään koko perheenä ja mennään sellaiselle laivalle, jossa on muumit. Mummin ja Maijan risteilylaivalla ei ole muumeja ollenkaan, harmi.

Mitä muuten itse olet sanonut lapsellesi? Väittänyt että mummi ei rakasta sinua? Vai kertonut rehellisesti, miten asia oikeasti on.

Entäs sitten kun käykin ilmi, että Mummin ja Maijan risteilylaivalla on ollutkin niitä muumeja ja sinä narahdat valehtelusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vähän surullista, että jopa sometykkäyksistä tulee pidettyä lukua. Ymmärrän sen kyllä, kun asia muutenkin ihan tapaamistasolla hiertää. Mutta kyllähän sitä jokainen joka somessa on, ajattelee sen oman elämänsä kautta. Ei sitä mietitä, että jos minä nyt tykkään Minnan kuvasta, niin Maija laskee, että hänen kuvasta on tykätty vähemmän. Se millä oikeasti on väliä, on se oikea kanssakäyminen. 

Se on minustakin liioittelua, että kytätään sometykkäyksiä. Kieltämättä kiusallinen kysymys oli "äiti, miksi me ei voida koskaan olla mummon luona yötä" kun serkut olivat siellä vähän väliä. Toinen hankala selitettävä on se, miksi mummo ostaa serkulle uuden hienon polkupyörän, mutta kysyjälle leikkiauton, pienen.

Mistä te tiedätte, mitä se mummi ostaa? Äidilläni on 5 lastenlasta, minulla ei ole aavistustakaan, kuka on ostanut Ellan pyörän tai Iisan tietokoneen. Ei meidän suvussa ole tapana kertoa lapsille, kuka on maksajana. Enkä tiedä sitäkään, onko joku lapsenlapsi nyt äidillä yökylässä vai ei, koska tuo yökyläily ei ole meillä tapana. Ollaan koko perhe äidillä yötä, ei vain yksi lapsi. Saattaa olla, että siskonlapset yökyläilevät ihan ilokseen, mutta ei meillä koeta mitään katkeruutta moisesta eikä asia tule missään esille. Serkukset ei tiedä, paljonko äitini on muiden lastenlasten kanssa eikä meillä lasketa, että isoäiti käyttää aikaansa tasan yhtä paljon jokaiseen.

Eikö teillä ole kamalan hankala elämä, kun jaksatte olla kateellisia kaikesta?

Kyllä ne serkukset keskenäänkin juttelevat.

Selkeästi huomaa, että joko sinä et ole päässyt isovanhempien/vanhempien suosiosysteemiä todistamaan tai olet ollut siellä saamapuolella. 

Missä ne serkukset tapaavat? Älä vaan sano, että kerran vuodessa mummolassa!

Meillä serkut ei osaa vertailla sitä, kuka on hankkinut mitä kenelle. Ei minun lapsillani ole tietoa siitä, onko serkuilla uusia pyöriä ja kuka ne on ostanut. Silti nähdään siskonlapsia kutakuinkin kerran kuukaudessa, kesällä enemmänkin. Ei meidän 6v tajua ottaa jokaista tavaraa siskon perheen mökillä käteensä ja kysyä serkuilta, kuka tämän on maksanut.

Tämä alkaa oikesti kiinnostaa nyt, koska en ole ikinä tiennyt, että on olemassa kaltaisiasi äitejä, jotka selvittävät lapsilleen tavaroiden maksajat. Samanlainen on myös siskosi/veljesi, joka kertoo lapsilleen, kuka on tavarat hankkinut ja sitten serkukset keskenään vertailevat, kuka sai eniten.

Oikeastiko teillä kerrotaan 6v:lle, että tässä  on mummon sinulle ostama Jopo, mummi osti sen Prismasta ja maksoi 300 e. Sitten se 6v kertoo serkuille sekä ostajan että hinnan, jolloin 4v serkku pillahtaa itkuun, koska mummi ei ole ostanut hänelle pyörää, hänen pyöränsä on saatu mummin naapurista ilmaiseksi. Se on 2v vanha ja käyttökelpoinen, mutta koska mummi ei ole sitä kaupasta ostanut, niin mummi on paha ja illeä.

Mitä muuta ne serkut vertailee+ Iltasatujen pituutta?

Todella hienoa ja arvostettavaa että olet nuin äärimmäisen viisas ja ymmärtäväinen. Osaat varmasti iltasadun ja iltapusujen jälkeiselle itkuiselle kysymykselle;miksi mummo lähti laivaristeilylle Maijan kanssa ja minä en koskaan pääse minnekkään mummon kanssa, vastata jotain äärimmäisen fiksua.

Kyllä osaan vastata. Tosin ihmettelisin, miten meidän lapsi edes tietäisi tuollaisesta asiasta tai ymmärtäisi, mistä risteilyssä on kyse. Meillä kun on menty lasten kanssa laivamatkalle, ei risteilylle. Eikä mummi tai Maija etukäteen hehkuta moista jo siitäkin syystä, että ei nähdä heitä kovin usein.

Sanoisin lapselle rehellisesti, että mummo viihtyy hyvin Maijan kanssa ja haluaa mennä Maijan kanssa risteilylle. Sinun kanssasi mummo viihtyy myös ja te leivotte yhdessä ja koristelette hienoja kakkuja. Risteilylle mennään koko perheenä ja mennään sellaiselle laivalle, jossa on muumit. Mummin ja Maijan risteilylaivalla ei ole muumeja ollenkaan, harmi.

Mitä muuten itse olet sanonut lapsellesi? Väittänyt että mummi ei rakasta sinua? Vai kertonut rehellisesti, miten asia oikeasti on.

Siis just näin! Jos joku tässä maailmassa on fakta, niin epätasa-arvoisuus. Kysymyksiin ”miks joku saa sitä ja tätä” voi vastata ihan rehellisesti. Ei tarvi puhua mitään ”no se ei rakasta sua” vaan just tolleen selittää, kuten ylläoleva asian kirjoitti.

Ja alkujaan tässä ketjussa puhuttiin mm. siitä, että joku oli saanu mummolta pyörän ja toinen oli saanu pikkuauton. Mä ajattelisin, että se ensin mainittu tarvitsi pyörän ja viimeksi mainitulla nykyinen oli vielä sopiva ja toimiva. Miksi luojan tähden hänelle olisi ostettu pyörä vain siksi, kun joku muukin saa?! Aivan jäätävä määrä mahtaa olla himassa tavaraa, kun kaikille ostetaan aina samat kamat riippumatta siitä tarviiko vai ei!😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaan aloittajan tunteet. Mulla kaksi poikaa. Veljellä tyttö ja poika, vanhemmalla siskolla poika. Veljen ja siskon lapset ovat usein yökylässä ja heitä hyysätään jatkuvasti, autetaan. Veli lähtee esim jonnekin "käymään" ja tuo lapset mummolle kysymättä. Viipyy vähintään kuusi tuntia. Siskon poika otetaan vaikka siksi aikaa kun sisko menee asioille. Mummo ehdottaa itse että jäisi yöksi. Tietysti jää, että sisko saa levätä.

Me asumme 50 km päässä, autot kaikilla. mummo ei tule meille. Hirveän kinuamisen jälkeen sain pojat mummolaan kun minulle tehtiin toimenpide, jossa meni kaksi päivää. Tietysti tuolloin kutsuttiin paikalle myös sisarusten lapset. Poikani eivät saa mummon huomiota itselleen saada, heitä ei tarvitse sen kummemmin huomata. Mummo kielsi jostain syystä minua soittamassa tuolloin pojilleni hänen puhelimeensa.

Mummo tukistaa nuorempaa poikaa varsinkin helposti. Olen kieltänyt sen mutta mummo kuulemma tekee mitä haluaa. Joskus käyntimme siellä on peruutettu siksi, että tuleekin muita hoidettavia, jotka tarvitsevat mummoa.

Sinne ei voi mennä käymään vaikkapa siksi, että mummon pitää päästä mustikkaan. Mummo ei käy töissä. Poikani ikävöivät sinne kuitenkin.

Asetelma oli aivan sama lapsuudessani. Minä olin huono ja kelpaamaton, sisarukset olivat loistokkaita.

Satuttaa.

Näin se juuri menee, että sen suositun ja rakastetuimman lapsen lapset ovat etusijalla myös seuraavassa polvessa. Raadollista, mutta näin myös meillä. Vanhempani pitävät työtöntä, lusmua siskoani tasaisen luonteensa vuoksi parempana kuin minua sisupussia ja se kyllä näkyy ja kuuluu kaikessa suhtautumisessa myös meidän lapsiin.

Juuri näin. Mulla on ollut sisua mm kouluttaa itseäni omilla töistä saaliiksi rahoilla, kun taas sisaruksille maksettiin koulutukset. Mussa ei ole mitään suurempaa vikaa todellakaan.

Äitini äiti myös piti siskoani parempana, koska se syötettiin hänelle. Minä en ansainnut kehuja, etten ylpisty kuulemma. Pitääkö vielä selittää sitä, että poikalapsi eli veljeni oli maailman ihme kaikille.

Myöhemmin kerran mummoni antoi minulle isohkon summan rahaa tiettyyn tarkoitukseen. Sanoi samalla, että kun olen aina jäänyt vähemmälle.

Minä selitin asioita omille lapsilleni diplomaattisesti eivätkä he ole katkaisseet välejään mummoon. Minä olen, mutta tässä asiassa oli muutakin väärin kohtelua ja kiusaamista lapsuudesta saakka. Minua ei arvostettu mitenkään enkä välittänytkään asiasta enää, kunnes tuli se viimeinen arvostelu, josta mittani täyttyi. Se oli rumaa kaikkinensa ja punnitsin edut ja haitat. Häviäjäksi jäi mummo. Selittäköön hän nyt välien katkaisun ihmisille miten haluaa, minä en enää välitä. On selvää, että minähän vääryydet olen tehnyt, hän ei mitään koskaan.

Sen jälkeen minusta kasvoi se ihminen, joka yritti tulla esiin jo aiemmin, mutta jota ei haluttu kannustaa eikä antaa olla rauhassa, ihmisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vähän surullista, että jopa sometykkäyksistä tulee pidettyä lukua. Ymmärrän sen kyllä, kun asia muutenkin ihan tapaamistasolla hiertää. Mutta kyllähän sitä jokainen joka somessa on, ajattelee sen oman elämänsä kautta. Ei sitä mietitä, että jos minä nyt tykkään Minnan kuvasta, niin Maija laskee, että hänen kuvasta on tykätty vähemmän. Se millä oikeasti on väliä, on se oikea kanssakäyminen. 

Se on minustakin liioittelua, että kytätään sometykkäyksiä. Kieltämättä kiusallinen kysymys oli "äiti, miksi me ei voida koskaan olla mummon luona yötä" kun serkut olivat siellä vähän väliä. Toinen hankala selitettävä on se, miksi mummo ostaa serkulle uuden hienon polkupyörän, mutta kysyjälle leikkiauton, pienen.

Mistä te tiedätte, mitä se mummi ostaa? Äidilläni on 5 lastenlasta, minulla ei ole aavistustakaan, kuka on ostanut Ellan pyörän tai Iisan tietokoneen. Ei meidän suvussa ole tapana kertoa lapsille, kuka on maksajana. Enkä tiedä sitäkään, onko joku lapsenlapsi nyt äidillä yökylässä vai ei, koska tuo yökyläily ei ole meillä tapana. Ollaan koko perhe äidillä yötä, ei vain yksi lapsi. Saattaa olla, että siskonlapset yökyläilevät ihan ilokseen, mutta ei meillä koeta mitään katkeruutta moisesta eikä asia tule missään esille. Serkukset ei tiedä, paljonko äitini on muiden lastenlasten kanssa eikä meillä lasketa, että isoäiti käyttää aikaansa tasan yhtä paljon jokaiseen.

Eikö teillä ole kamalan hankala elämä, kun jaksatte olla kateellisia kaikesta?

Kyllä ne serkukset keskenäänkin juttelevat.

Selkeästi huomaa, että joko sinä et ole päässyt isovanhempien/vanhempien suosiosysteemiä todistamaan tai olet ollut siellä saamapuolella. 

Missä ne serkukset tapaavat? Älä vaan sano, että kerran vuodessa mummolassa!

Meillä serkut ei osaa vertailla sitä, kuka on hankkinut mitä kenelle. Ei minun lapsillani ole tietoa siitä, onko serkuilla uusia pyöriä ja kuka ne on ostanut. Silti nähdään siskonlapsia kutakuinkin kerran kuukaudessa, kesällä enemmänkin. Ei meidän 6v tajua ottaa jokaista tavaraa siskon perheen mökillä käteensä ja kysyä serkuilta, kuka tämän on maksanut.

Tämä alkaa oikesti kiinnostaa nyt, koska en ole ikinä tiennyt, että on olemassa kaltaisiasi äitejä, jotka selvittävät lapsilleen tavaroiden maksajat. Samanlainen on myös siskosi/veljesi, joka kertoo lapsilleen, kuka on tavarat hankkinut ja sitten serkukset keskenään vertailevat, kuka sai eniten.

Oikeastiko teillä kerrotaan 6v:lle, että tässä  on mummon sinulle ostama Jopo, mummi osti sen Prismasta ja maksoi 300 e. Sitten se 6v kertoo serkuille sekä ostajan että hinnan, jolloin 4v serkku pillahtaa itkuun, koska mummi ei ole ostanut hänelle pyörää, hänen pyöränsä on saatu mummin naapurista ilmaiseksi. Se on 2v vanha ja käyttökelpoinen, mutta koska mummi ei ole sitä kaupasta ostanut, niin mummi on paha ja illeä.

Mitä muuta ne serkut vertailee+ Iltasatujen pituutta?

En ole tuo, jolle kommentoit, mutta onpa sulla ihmeellinen asenne. Kyllä kai lapset esim. syntymäpäivillä näkee, kuka tuo mitäkin lahjaksi. Ei siinä varmasti tarvitse lapsille mitään hintoja kertoa, jotta nämä kokisivat epäreiluutta isovanhempien taholta, jos toiselle tuodaan uusi pyörä ja toiselle pikkuauto.

Ei lapset tyhmiä ole. Ja tämä kommentti siis sellaiselta, jonka suvussa/perheessä kohdellaan lapsia tasapuolisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä voi ihan myöntää etten osaa olla poikalasten kanssa. Teinit on sitten erikseen. Suurin osa pojista on ekat pari vuotta ihan jees, mutta sitten alkaa se sekoileminen jota kestääkin sitten vuosia. Leikkiminen on autoilla yhteen hakkaamista, hiippasilla tai piilosilla olo, tai pallon potkiminen pihassa on suurimmaksi osaksi toisen potkimista ja lyömistä ja painia. Jos ota kotiini poikalapsia kylään, ne naarmuttavat ikkunat, tahaavat seinät pyyhkimällä paskaiiset kätensä niihin mennessään, eivätkä osaa edes pissata pöntöön, vaan pissaavat ohi. Kuitenkin jos heidän kanssaa nsitten lähtee leikkimään tälläaista paini-lyöntileikkiä, niin heidän pitää antaa vahingoittaa aikuista, jos aikuinen ottaa yhtään kovempaa kiinni niin lapsi loukkaantuu ja itkee. Eivätkö he ymmärrä että kyllä heidänkin lyömisensä sattuu toista?

Pojat myös puhuu huutamalla. Ihme apinalaummakäytöstä. Tytöt ovat lapsenakin normaaleja, heille voi puhua ja he ymmärtävät mitä heille sanoo. He eivät myöskään tee iddioottiasioita, kuten hakkaa löytämällään vasaralla yhtäkkiä terassin lautoja rikki

Öö....käytöshäiriöitä voi olla tytöilläkin??

Öööö....ovatko siis kaikki pojat käytöshäiriöisiä? 

Ööö... puhutaanko ensimmäisessä kommentissa kaikista pojista, vai kirjoittajan kokemuksesta muutamasta pojasta? Hmm. Mietipä sitä.

Aha.