Aina ennen olen karsastellut nettideittailua ja olen ollut sitä mieltä että täytyy tavata kasvotusten ennen kuin voi syntyä tunteita...
Nyt olen jutellut 5 kuukautta erään miehen kanssa. Miehellä oli niin mukava aloitusviesti että oli pakko vastata vaikka hän asuukin 700km päässä minusta. Hän ei aluksi ollut tajunnut että asun niin kaukana. Ensimmäisellä juttukerralla kirjoittelimme ensin 5 tuntia ja sitten puhuimme puhelimessa 3 tuntia. Aluksi juttelimme siitä kuinka vaikeaa on löytää mukavaa juttuseuraa ja sitten kun sellaista löytää niin se asuu liian kaukana. Mitä enemmän puhuimme, sitä enemmän oli tarve puhua lisää ja lisää ja lisää. Lopulta yritimme sumplia töitämmekin sen mukaan että saisimme aikataulutettua aikaa juttelulle. Pikkuhiljaa tuli kumminki kummallekin selväksi että viis välimatkasta, tätä juttua on vain pakko jatkaa. Tapaaminen on ollut tähän asti aika lailla mahdotonta, kummallakin vaativa työ ja pitkät päivät.
Tänään aloitimme kesälomat (tarkoituksella sovimme ne yhteen) ja huomenna me sitten tavataan kasvotusten. Jännittää sekä hyvällä että pahalla tavalla.
Joku nyt sanokaa että tästä voi oikeasti syntyä jotain. Tuntuu että omat ruusulasit ovat liian tiukasti päässä nähdäkseni tämän asian järkevästi. Olen niin ihastunut että se sattuu. Meillä on juuri samanlaiset suunnitelmat tulevaisuudelle, samankaltaiset työt ja ymmärrämme täysin toistemme töiden haasteet (mikä on ollut aiemmille parisuhteilleni vaikea asia) Satumme vaan asumaan liian kaukana toisistamme.
Kommentit (64)
Olen ollut etäsuhteessa ja lopulta se kaatui siihen, että tietyllä tavalla suhde ei päässyt syvenemään, kun tapasimme niin harvoin. Tapailua oli jatkunut jo kolme vuotta. Aluksi mies oli puhunut muuttavansa lähemmäs luokseni, mutta ajan kanssa ymmärsin, ettei niin tule tapahtumaan. Kun mies ei ollut iloinen ja avulias, kun olin itse muuttamassa hänen luokseen, peli olis selvä.
Haluaisin kovasti tietää miten tuo kasvotusten tapaaminen sitten sujui. Etenkin että mikä mahdollisesti yllätti. Onnea matkaan, ja toivottavasti tulet päivittämään tilanteen.
Hei tässä on kaikki ainekset elämäsi suhteeseen!
Itse olin ihastunut pelkkien tinder ja whatup viestien perusteella nykyiseen mieheeni. Jännitti treffit enemmän kun koskaan, kun oli ennakkoaavistus että tässä saattaisi olla jotain oikeasti vakavaa tulossa.
Hyvässä rakkaussuhteessa kommunikaatio on kuitenkin tosi tärkeää. En ymmärrä miksi intiimit keskustelut olisivat sen huonompi alku suhteelle kuin kiimahuumainen paneminen. Voi olla jopa niin, että sama ihminen viehättää ja vetää puoleensa enemmän pitkien keskuteluiden jälkeen, kuin mitä olisi kylmiltään käydyillä ensitreffeillä viehättänyt.
En muutenkaan ymmärrä nettideittailua negailevia. Totta kai se on arpapeliä ja välillä raskasta, mutta ihan samanlaista se on livenä. Ja esim mikään baarista pokailu ei kyllä tosiaankaan ole parempi vaihtoehto.
Onnea matkaan :)
Tässä astrologi, kerrohan teidän tähtimerkit niin kerron onnistuuko tämä!
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kovasti tietää miten tuo kasvotusten tapaaminen sitten sujui. Etenkin että mikä mahdollisesti yllätti. Onnea matkaan, ja toivottavasti tulet päivittämään tilanteen.
Joo, voin tulla päivittämään :) Vähän alkoi jännitys pahenemaan kun näitä viestejä lueskelen, mutta pitää yrittää pitää avoin mieli. Osaan hillitä odotuksiani, mutta samaan aikaa toivon niin kovasti että tämä toimisi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruusulasit pois silmiltä! Onnenonkija hän vain on, helpon panon perässä.
Tämä kannattaa pitää mielessä ihan oikeasti, vaikka alapeukkuja sateleekin!
Naiset ei yhtään osaa ajatella järjellä kun ovat ihastuneita, eivät näe mitään muuta kuin ihanaa höttöhattaraa kun menevät rakkauslasit päällä. (itse olen tämän kokenut ja pahasti siipeeni saanut)
Kukapa meistä ei olisi siipeensä saanut. Ja kaikkein surullisinta on juuri tuo, jos menettää uskonsa rakkauteen. Itse tuhosin juuri yhden suhteen epäilemällä. Epäilin suhteen ihan rikki. Voi kun löytäisin vielä rohkeuden uskoa rakkauteen ja antautua sille.
Aloittajalle, kuulostaa ihanalta! Hyvin se menee, minusta tämä on ihan selvä peli :)
Ihanan tsemppaaa viesti <3
Mut hei, mä en usko että sä olisit pilannut sen suhteen. Ei ole ollenkaan ihme jos on huonosti kohdeltu ja petetty, niin ei vaan voi luottaa. Tossa tarvii tosi paljon ymmärtäväistä ja lohduttavaa kumppania, sellaisen joka saa sut sisäisestikin luottamaan että toinen ei petä, eikä rupee muita katseleen yms. Kaikista kumppaneista siihen ei ole, vaatii niin paljon kärsivällisyyttä ja hermoja, halua rakastaa sua. Mä luulen että sulle ei ole sattunut sellainen ymmärtäväinen vaan kohdalle, on sattunut sellainen joka ei ole osannut sua käsitellä eikä lohduttaa, ei oo osannut löytää juuri oikeita sanoja, juuri oikeita tekoja.
Me tutustuttiin noin ja tavattiin ja rakastuttiin lisää. Alussa oli outoa liittää fyysinen ihminen ääneen, mutta se meni ohi muutamassa päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä astrologi, kerrohan teidän tähtimerkit niin kerron onnistuuko tämä!
Hän vesimies, minä jousimies. Toki saat oman mielipiteesi kertoa jos haluat, mutta täytyy sanoa etten astrologiaan erityisesti usko. Mielenkiintoinen olisi silti kuulla ajatuksesi :)
Ap
On suuri virhe rakentaa pilvilinnoja pelkkien viestittelyjen ja/tai puheluiden perusteella.
Esim toisen tuoksu on sellainen, jota ei vaan haista vasta kuin livenä. Mun kaveri ei tykännyt yhden treffityypin ominaistuoksusta, se oli hänelle ehdoton ei.
Me oltiin tosi rakastuneita jo kuukausien ajan, kun tavattiin ja molempien iho ja tuoksu tuntui täydelliseltä. Ehkä sen vaistosi jo siitä, miten hyvin jutut meni yksiin tai sitten toinen tuntui fyysisestikin niin hyvältä, kun oli sitä henkisestikin.
Yhdessä jo 16 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä astrologi, kerrohan teidän tähtimerkit niin kerron onnistuuko tämä!
Hän vesimies, minä jousimies. Toki saat oman mielipiteesi kertoa jos haluat, mutta täytyy sanoa etten astrologiaan erityisesti usko. Mielenkiintoinen olisi silti kuulla ajatuksesi :)
Ap
Tämä on ihan klassinen yhteensopiva pari eli ns. match, googlaa vaikka. Sinä olet teistä kahdesta se joustavampi ja tulet muuttamaan jos niin on tarkoitettu, vesimies on aika jähmeä ja jääräpäinen tekemään muutoksia. Teillä on paljon älyllistä yhteistä ja puhuttavaa.
T. astrologi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä astrologi, kerrohan teidän tähtimerkit niin kerron onnistuuko tämä!
Hän vesimies, minä jousimies. Toki saat oman mielipiteesi kertoa jos haluat, mutta täytyy sanoa etten astrologiaan erityisesti usko. Mielenkiintoinen olisi silti kuulla ajatuksesi :)
ApTämä on ihan klassinen yhteensopiva pari eli ns. match, googlaa vaikka. Sinä olet teistä kahdesta se joustavampi ja tulet muuttamaan jos niin on tarkoitettu, vesimies on aika jähmeä ja jääräpäinen tekemään muutoksia. Teillä on paljon älyllistä yhteistä ja puhuttavaa.
T. astrologi
Kiitos, mukava kuulla! Ehkä alan huomisen jälkeen sitten uskomaan astrologiaan, saa nähdä :D
Ap
Minä luulin että nettideittailu on sitä että sovitaan deitit netissä eikä sitä että deittaillaan netissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruusulasit pois silmiltä! Onnenonkija hän vain on, helpon panon perässä.
Tämä kannattaa pitää mielessä ihan oikeasti, vaikka alapeukkuja sateleekin!
Naiset ei yhtään osaa ajatella järjellä kun ovat ihastuneita, eivät näe mitään muuta kuin ihanaa höttöhattaraa kun menevät rakkauslasit päällä. (itse olen tämän kokenut ja pahasti siipeeni saanut)
No kyllä tuo ihastumien voima saa meiltä miehiltäkin usein todellisuuden katoamaan... Vaan enää pitäisi tietää, että missä sitten voisi tai saattaisi kohdata ja tavatakin sen potenttiaalisen ja mahdollisen tai jopa todennäköisen tulevan kumppaninsa?
Tuskin näet sellaista paikkaa onkaan -ta jos, joku tietää, niin kertokoon kiiresti- missä tai mistä voisi kaksi sinkkua löytää toisensa ilman, että on lainkaan pelkoa ta vaaraa siitä, että voisi saada siipeensä enemmä tai vähemmän, kun siirrytään seuraavaan vaiheeseen.
Huomaan itse ajattelevani tällä kohtaa ensitreffit alttarilla konseptia, jossa asiantuntijoiden tehtäväksi on annettu valita sadoista (ellei tuhansista) hakijoiden joukosta ne sinkut, jotka muodostavat keskenään parin. Huolimatta siitä, että asiantuntijat ovat ymmärtääkseni haastatelleet ja testanneet ja selvittäneet "naittamiensa" sinkkujen taustat ja arvot (jne) hyvin perusteellisesti ja ovat onnistuneet jonkun ketran löytämään "parisuhteen" muodostavista sinkuista, jotka paperien perusteella vaikuttavat (lähes) täydellisiltä toisileen, niin silti parin sopimattomuus tosilleen on joskus ilmennyt yllättävänkin pian, ensikohtaamisen jälkeen.
Mikä siis avuksi, ettei kyynistyisi "sikkunmarkkinoilla" ja miten jaksaa pitää yllä toivonkipinää siitä, että joskus vielä kohtaan ja tapaan sen minulle erityisen ja tärkeän ja jolla on suunnilleen samantapaisia ajatuksia minusta? - Olkoonkin, että sinkkuna eläminenkin voi olla ja tai ainakin itselleni on ja on ollut monin tavoin erinomaisen laadukasta ja tyydyttävää.
Yksi apu on minusta juuri tällainen Ap:n kyky heittäytyä ja antaa elämälle ja kohtalolle mahdollisuus, vaikka sitten nettitreffien kautta
Vierailija kirjoitti:
Minä luulin että nettideittailu on sitä että sovitaan deitit netissä eikä sitä että deittaillaan netissä.
Se olisikin hauskaa sopia nyt treffit netissä tututumatta lainkaan toiseen ensin. - Lähetetään toiselle vain viesti, että treffi n.n päivänä ja paikassa ja toinen vastaa siihen, että joo tai ei. Kai se noinkin on mahdollista. - Käyhän siä, jotkut tuttaviensa tai kenen lie järjestämillä sokkotreffeillä ja jotkut uskaltautuvat jopa hakemaan kumppania napakympistä tms, vaikka kai sinnekin on joku esikarsinta.
Vierailija kirjoitti:
Varmista ettei se mies ole ihastunut johonkin saavumattomaan, ja ihastuminen heijastuu nyt sinuun, purkaa ne kaikki ihastuksen tunteet "johonkin".
Ihan uteliaisuudesta kysyn, että mitenkäs Sherlock ajattelit tuon selvittää? - Ja eikö kumpaisellakin ole yhtälailla mahdollisuus siihen, että on nyt ihastunut ihastumisen tunteeseen tai kenties johonkin saavuttamattomaan...
Mä loin mun treffikumppanista unelmien mies -mielikuvan tollain ja oli kyllä niin tosi iso pettymys kun kohdattiin livenä, ei ollenkaan kemiaa. Ei. Leijuin pilvissä aina kun kirjoiteltiin ja kun ekakerta nähtiin oli ihan plaah, treffailtiin muutama kuukausi, ei se kemia siittä muuttunut. Mutta joillakin voi natsatakin.