Aina ennen olen karsastellut nettideittailua ja olen ollut sitä mieltä että täytyy tavata kasvotusten ennen kuin voi syntyä tunteita...
Nyt olen jutellut 5 kuukautta erään miehen kanssa. Miehellä oli niin mukava aloitusviesti että oli pakko vastata vaikka hän asuukin 700km päässä minusta. Hän ei aluksi ollut tajunnut että asun niin kaukana. Ensimmäisellä juttukerralla kirjoittelimme ensin 5 tuntia ja sitten puhuimme puhelimessa 3 tuntia. Aluksi juttelimme siitä kuinka vaikeaa on löytää mukavaa juttuseuraa ja sitten kun sellaista löytää niin se asuu liian kaukana. Mitä enemmän puhuimme, sitä enemmän oli tarve puhua lisää ja lisää ja lisää. Lopulta yritimme sumplia töitämmekin sen mukaan että saisimme aikataulutettua aikaa juttelulle. Pikkuhiljaa tuli kumminki kummallekin selväksi että viis välimatkasta, tätä juttua on vain pakko jatkaa. Tapaaminen on ollut tähän asti aika lailla mahdotonta, kummallakin vaativa työ ja pitkät päivät.
Tänään aloitimme kesälomat (tarkoituksella sovimme ne yhteen) ja huomenna me sitten tavataan kasvotusten. Jännittää sekä hyvällä että pahalla tavalla.
Joku nyt sanokaa että tästä voi oikeasti syntyä jotain. Tuntuu että omat ruusulasit ovat liian tiukasti päässä nähdäkseni tämän asian järkevästi. Olen niin ihastunut että se sattuu. Meillä on juuri samanlaiset suunnitelmat tulevaisuudelle, samankaltaiset työt ja ymmärrämme täysin toistemme töiden haasteet (mikä on ollut aiemmille parisuhteilleni vaikea asia) Satumme vaan asumaan liian kaukana toisistamme.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Aika huono idea minusta sopia mitään pidempiaikaista ihmisen, jonka kanssa ei ole koskaan tavannut naamatusten.
-Monta onlinedeittiä fyysisesti tavannut-
Menikö minulta jotain ohi, kun en huomannut Ap:n sopineen mitään muuta kuin treffit "hieman" tavanomaista kauempana asuvan ja elävän kanssa. - Ja ollut itse valmis lähtemään usemman sadan kilometrin päähän noille treffeille. - Minusta ihailtavaa heittäytymistä, tai sitten vain latteasti "hieman erilaien" kesä(loma)reissu. Harvaa meistä tullaan kotoa hakemaan treffeille. Ja vaikka tultaisiinkiin, niin uskaltaisimmeko lähteä, tai edes avata ulko-ovea..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viesti 52 ei ole minulta...
Tavattiin (ja edelleen ollaan yhdessä) Meni paremmin kun uskalsin toivoa :) En nyt kovin sattuneesta syystä jää tänne turinoimaan, mutta täytyy myöntää että tästä jutusta on nyt todella hyvä fiilis :)
ApHeh, olen odottanut tätä koko päivän (en nyt sentään koko ajan miettinyt, mutta kuitenkin). Kiva että sujui!
Sama! Selasin monta sivua läpi, että löytäisin tämän ketjun. Onneksi treffit menivät hyvin! Olen iloinen ap:n ja miehen puolesta. Ihanaa, rakkauden ja huuman täyttämää lomaa heille!
Sillä olikin mikropenis tai miksi sitä nyt kutsutaan. Parempi unohtaa koko juttu.
ap
Aika huono idea minusta sopia mitään pidempiaikaista ihmisen, jonka kanssa ei ole koskaan tavannut naamatusten.
-Monta onlinedeittiä fyysisesti tavannut-