Miten uusperheiden perinnönjaot sujuu?
Esim. Naapurillani, ison ja rikkaan talon isännällä on poika joka perii ison omaisuuden. Hänen kaksi velipuoltaan äidin puolelta ei peri juuri mitään. Oletteko miettineet tällaisia asioita?
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tule perimään oikeastaan mitään. Talot metsät ja mökit menee sisaruksille, mut maksetaan muutamalla tonnilla ulos. Lapsipuolen osa.
Pitäiskö sun periä kolme vanhempaa? Perit omat vanhempasi. Ihan kun nää lapsipuolet olis jotenkin vajaita...
Ei ole virallista isää. Näitä on nykyisin paljon.
Miten niin näitä on nykyään paljon? Itse en tule perimään biologista isääni, sillä ei riitä, että hän on minut kertaalleen tunnsutanut, olisi lakimuutoksen jälkeen pitänyt sama tehdä uudestaan, jota ei koskaan tehty. Tosin, en myöskään perinyt isäpuoltani, mutta ei siinä mielestäni olekaan mitään väärää, en ollut hänen oikea lapsi.
Isäpuoleni peri siis hänen poikansa, jonka kanssa ei kylläkään koskaan edes asunut/elänyt :) Mutta näin se menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tule perimään oikeastaan mitään. Talot metsät ja mökit menee sisaruksille, mut maksetaan muutamalla tonnilla ulos. Lapsipuolen osa.
Pitäiskö sun periä kolme vanhempaa? Perit omat vanhempasi. Ihan kun nää lapsipuolet olis jotenkin vajaita...
Ei ole virallista isää. Näitä on nykyisin paljon.
Näitä ilman virallista isää olevia oli paljon myös ennen. Muistaakseni vasta 1980-luvulla alettiin vahvistaa avioliiton ulkopuolella syntyneille lapsille isä. Ennen sitä oli vain elatusvelvolliset.
Aika usein äidin uusi puoliso adoptoi ennen avioliittoa syntyneen vaimonsa isättömän lapsen. Silloin lapsi perii myös adoptioisänsä.
Vierailija kirjoitti:
Eihän siinä mitään erikoista ole, kukin perii oman biologisen isänsä ja äitinsä.
Ei se mene näin, jos puolisoilla eri suuret varallisuudet. Köyhemmän kuuluu kuolla silloin ensin, jos haluat, että se noin menee.
Tuttu juttu. Äitini kuoli, kun olin pieni. Äitini oli ainoa lapsi, joten minä ja veljeni perimme varakkaan isoäidin jälkeen kohtalaisen potin. Isä meni uudestaan naimisiin, kun olin 5v ja sain samalla siskopuolen. Myöhemmin sain vielä pikkuveljen. Isoäidin kuoltua nousi melkein sota siitä, että perheen kaksi lasta jätettiin ilman mitään ja toiset saivat satojen tuhansien arvosta omaisuutta. Äitipuoli oli jo hyvää vauhtia riitauttamassa asiaa, mutta lakimies sai hänet järkiinsä.
Tuossa samassa yhtedessä huomattiin, että äidin jälkeen oli tehty perunkirjoitus ja maksettu verot, mutta kuolinpesä oli edelleen jakamatta. Tämä oli asia, joka ei koskaan käynyt mielessäni, oletin vain, että asiat oli aikanaan hoidettu. Kun täytin 18v, en allekirjoittanut mitään valtakirjaa tms. Selvisi, että omistimme veljeni kanssa puolet isän ja äitipuolen asumasta talosta, jossa leskellä tietenkin oli asumisoikeus. Ongelmaksi tuli se, että kun isä ja äitipuoli halusivat muuttaa pois, niin isälle kuuluikin vain puolet myyntivoitosta, loput olivat minun ja veljeni.
En ole nähnyt äitipuolta sen jälkeen, kun sanoin, että en todellakaan lahjoita osuuttani hänelle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tule perimään oikeastaan mitään. Talot metsät ja mökit menee sisaruksille, mut maksetaan muutamalla tonnilla ulos. Lapsipuolen osa.
Pitäiskö sun periä kolme vanhempaa? Perit omat vanhempasi. Ihan kun nää lapsipuolet olis jotenkin vajaita...
Ei ole virallista isää. Näitä on nykyisin paljon.
Miten niin näitä on nykyään paljon? Itse en tule perimään biologista isääni, sillä ei riitä, että hän on minut kertaalleen tunnsutanut, olisi lakimuutoksen jälkeen pitänyt sama tehdä uudestaan, jota ei koskaan tehty. Tosin, en myöskään perinyt isäpuoltani, mutta ei siinä mielestäni olekaan mitään väärää, en ollut hänen oikea lapsi.
Isäpuoleni peri siis hänen poikansa, jonka kanssa ei kylläkään koskaan edes asunut/elänyt :) Mutta näin se menee.
Tarkoitat varmaan, että poika peri isänsä. Vai isäpuoli peri jonkun pojan, täh?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vieraiden lasten tulisi periä mitään? Eivät he olleet naapurin.
Jos toisella on lapsia ennen tapaamista ja sen jälkeen hankittu omaisuus menee vain yhteisille lapsille. Onko se oikein? Siis vain siksi että perii vain oman vanhempansa osuuuden.
Kyllä jokaisen ihmisen kaikki lapset saavat tasapuolisesti isänsä ja äitinsä omaisuudesta osuuden.
Miksi ihmeessä tapaamisen jälkeen hankittu omaisuus olisi jotenkin eroteltu? Tottakai ensimmäiselle lapselle kuuluu yhtälainen osuus ihan kaikesta vainajan omaisuudesta kuin muillekin lapsille.
Jos nainen jolla on 1 vuotias lapsi tapaa miehen ja tekevät kaksi lasta jolloin kaikki ovat samaa parhettä. Vanhemmat kartuttavat 50 vuotta omaisuutta, mutta vanhin lapsi ei perikään kuten muut lapset, vaikka kaikki ovat yhtä suurta perhettä.
1 vuotias perii oman isänsä ja toki äitinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän siinä mitään erikoista ole, kukin perii oman biologisen isänsä ja äitinsä.
Ei se mene näin, jos puolisoilla eri suuret varallisuudet. Köyhemmän kuuluu kuolla silloin ensin, jos haluat, että se noin menee.
Kannatta käydä kskimiehen juttusilla, joka selittää miten tpimua, jos haluaa oman omaisuutensa päätyvän ainoastaan biologisille lapsilleen.
Ihan lainmukaisen perintökaaren mukaan ja avioehdot sekä testamentit mukaanlukien on peritty ja niin tulee jälkipolvikin perimään.
Vierailija kirjoitti:
Itse en tule perimään oikeastaan mitään. Talot metsät ja mökit menee sisaruksille, mut maksetaan muutamalla tonnilla ulos. Lapsipuolen osa.
Perit vanhempasi, et äiti- tai isäpuoltasi.
Kyllä samassa perheessä pitää kaikilla olla sama elintaso, joten lakia pitäisi muuttaa niin, että lapsipuolet saa samankokoisen perinnön, kuin toiset lapsetkin
Vierailija kirjoitti:
Eihän siinä mitään erikoista ole, kukin perii oman biologisen isänsä ja äitinsä.
Adoptiossa ei olenkin, että vain biologiset perivät.
Setäni adoptoi vaimonsa toisen lapsen. Tekivät yhdessä vielä 3 lasta. Kaikki noista siis perivät setäni. (Se vaimonsa ekan liiton adoptoimaton lapsi ei perinyt setääni)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä samassa perheessä pitää kaikilla olla sama elintaso, joten lakia pitäisi muuttaa niin, että lapsipuolet saa samankokoisen perinnön, kuin toiset lapsetkin
Perintö menisi täysin vieraaseen sukuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vieraiden lasten tulisi periä mitään? Eivät he olleet naapurin.
Jos toisella on lapsia ennen tapaamista ja sen jälkeen hankittu omaisuus menee vain yhteisille lapsille. Onko se oikein? Siis vain siksi että perii vain oman vanhempansa osuuuden.
Kyllä jokaisen ihmisen kaikki lapset saavat tasapuolisesti isänsä ja äitinsä omaisuudesta osuuden.
Miksi ihmeessä tapaamisen jälkeen hankittu omaisuus olisi jotenkin eroteltu? Tottakai ensimmäiselle lapselle kuuluu yhtälainen osuus ihan kaikesta vainajan omaisuudesta kuin muillekin lapsille.
Jos nainen jolla on 1 vuotias lapsi tapaa miehen ja tekevät kaksi lasta jolloin kaikki ovat samaa parhettä. Vanhemmat kartuttavat 50 vuotta omaisuutta, mutta vanhin lapsi ei perikään kuten muut lapset, vaikka kaikki ovat yhtä suurta perhettä.
Lapsi perii myös biologisen isänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän siinä mitään erikoista ole, kukin perii oman biologisen isänsä ja äitinsä.
Adoptiossa ei olenkin, että vain biologiset perivät.
Setäni adoptoi vaimonsa toisen lapsen. Tekivät yhdessä vielä 3 lasta. Kaikki noista siis perivät setäni. (Se vaimonsa ekan liiton adoptoimaton lapsi ei perinyt setääni)
Näinhän se menee. En vaan ymmärrä, miksi vain toinen lapsi adoptoitiin. Äitinä en olisi suostunut tuollaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä samassa perheessä pitää kaikilla olla sama elintaso, joten lakia pitäisi muuttaa niin, että lapsipuolet saa samankokoisen perinnön, kuin toiset lapsetkin
Haluaisit elättää exäsi uudetkin lapset hänen uudessa liitossaan ja samoin jättää omaisuutesi exäsi uusille lapsille? Nämä rahat olisivat pois oman lapsesi omaisuudesta, epäilen vahvasti innokkuuttasi.
Sen sijaan uskon täydellisesti, että haluat nyxäsi kaikki rahat.
Miten niin näitä on nykyään paljon? Itse en tule perimään biologista isääni, sillä ei riitä, että hän on minut kertaalleen tunnsutanut, olisi lakimuutoksen jälkeen pitänyt sama tehdä uudestaan, jota ei koskaan tehty. Tosin, en myöskään perinyt isäpuoltani, mutta ei siinä mielestäni olekaan mitään väärää, en ollut hänen oikea lapsi.