Puolet vieraista jätti häälahjan antamatta
Vietimme n. 90 hengen häitämme kesäkuun alkupuolella ja juhlat onnistuivat mainiosti. Vieraat kehuivat viihtyneensä erinomaisesti, tunnelma oli rento ilman pönötystä ja perinteisiä hääohjelmia, juomaa ja ruokaa riitti jne.
Kutsussa ilmoitimme yleiseen tapaan, että mikäli lahjan haluaa antaa, kartuttaisimme mieluusti häämatkakassaamme. Lahjan arvo ei ole meille tärkeintä, vaan ymmärrämme, ettei kaikilla ole kovin hyvä taloudellinen tilanne ja siksipä esimerkiksi ajatuksella mietitty onnittelukortti olisi ollut mieleen. Nyt, kun rupesin käymään saamiamme kortteja ja lahjoja, havaitsin, ettei puolet vieraistamme muistanut meitä millään tavalla. Puolisoni perheestä esim. vain vanhemmat muistivat meitä kortilla, jonka välissä oli 30e lahjakortti heidän omaan lempiravintolaansa, jossa kyseisellä rahalla ei edes tervehditä.
Vieraistamme suurin osa on korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia ihmisiä. Meitä lykästi viime vuonna taloudellisesti ja miehen lisääntyneistä tuloista kirjoitettiin juttua lehdessä verotietojen tullessa. En keksi mitään muuta syytä sille, että vieraamme ovat sitä mieltä, ettemme ”tarvitse” häälahjaa. Mielestäni juhliminen ilman muistamista on epäkohteliasta ja kuten sanoin, olisi ajatuksella kirjoitettu kortti ilahduttanut.
Minkälainen tulkinta tästä pitäisi vetää? Kutsu oli selkeä, eikä se jättänyt tulkinnanvaraa. Onko suomalainen menestymisestä niin kateellinen, että hän ottaa ilon irti, mutta ei halua uhrata yhtään omastaan? Vieraat olivat naamatusten puolestamme iloisia ja halailivat meitä useaan otteeseen - oliko tämä feikkausta?
Kommentit (186)
Minustakin tuntuu oudolta kartuttaa muiden häämatkakassoja, vaikka heillä itsellään on varaa lähteä ihan omilla rahoillaan paremmalle matkalle kuin itselläni. En ole rikas enkä köyhä ja annan kyllä lahjan juhliin mennessä, mutta tuntuu hassulta antaa rahaa lahjaksi itseäni varakkaammille.
Tavaran, tai edes lahjakortin, antamisessa en koe samaa tunnetta. Konkreettisen lahjan antamiseen voi käyttää vaivaa tai aikaa ja saada pikkurahallakin hienon lahjan. 20 euron tilisiirto taas on 20 euron tilisiirto. Ei mitään henkilökohtaisuutta, ja pahimmat jopa arvostelevat kuinka vähän rahaa tuollainen (tai ihan mikä tahansa) summa on.
Ymmärrän myös jos ette tavaraa halua. Itsekään et materiasta välitå. Mutta jos sanon juhlavierailleni että mitään en toivo, se tarkoittaa sitä. En arvostele niitä ketkä tulevat juhliini pelkän kortin kanssa tai ilman korttiakaan.
Miksi olisivat antaneet mitään, kun itse ilmoititte, että MIKÄLI HALUATTE jotain antaa, niin rahaa. Eli ei mikään pakko antaa senttiäkään, jos ei halua.
Tuntuisi typerältä antaa miljonäärille muuta kymppi, varsinkin jos se tuntuu omassa budjetissa suurelta.
Ehkä he vilpittömästi halusivat juhlia kanssanne ja juhlistaa teitä, mutta tosiaan ajattelivat ettette tarvitse rahaa tai tavaraa.
Ööh, mitä? Miksi laitoitte korttiin ettette halua lahjoja jos kuitenkin halusitte niitä? Ihan oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vieraat olivat naamatusten puolestamme iloisia ja halailivat meitä useaan otteeseen - oliko tämä feikkausta?
Eli olet sitä mieltä, että ellet saa konkreettista todistetta vieraiden myötäelämisestä joko rahan tai "ajatuksella kirjoitetun kortin" muodossa, vieraat ovat salaa teille kateellisia?
Vierailija kirjoitti:
Vietimme n. 90 hengen häitämme kesäkuun alkupuolella ja juhlat onnistuivat mainiosti. Vieraat kehuivat viihtyneensä erinomaisesti, tunnelma oli rento ilman pönötystä ja perinteisiä hääohjelmia, juomaa ja ruokaa riitti jne.
Kutsussa ilmoitimme yleiseen tapaan, että mikäli lahjan haluaa antaa, kartuttaisimme mieluusti häämatkakassaamme. Lahjan arvo ei ole meille tärkeintä, vaan ymmärrämme, ettei kaikilla ole kovin hyvä taloudellinen tilanne ja siksipä esimerkiksi ajatuksella mietitty onnittelukortti olisi ollut mieleen. Nyt, kun rupesin käymään saamiamme kortteja ja lahjoja, havaitsin, ettei puolet vieraistamme muistanut meitä millään tavalla. Puolisoni perheestä esim. vain vanhemmat muistivat meitä kortilla, jonka välissä oli 30e lahjakortti heidän omaan lempiravintolaansa, jossa kyseisellä rahalla ei edes tervehditä.
Vieraistamme suurin osa on korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia ihmisiä. Meitä lykästi viime vuonna taloudellisesti ja miehen lisääntyneistä tuloista kirjoitettiin juttua lehdessä verotietojen tullessa. En keksi mitään muuta syytä sille, että vieraamme ovat sitä mieltä, ettemme ”tarvitse” häälahjaa. Mielestäni juhliminen ilman muistamista on epäkohteliasta ja kuten sanoin, olisi ajatuksella kirjoitettu kortti ilahduttanut.
Minkälainen tulkinta tästä pitäisi vetää? Kutsu oli selkeä, eikä se jättänyt tulkinnanvaraa. Onko suomalainen menestymisestä niin kateellinen, että hän ottaa ilon irti, mutta ei halua uhrata yhtään omastaan? Vieraat olivat naamatusten puolestamme iloisia ja halailivat meitä useaan otteeseen - oliko tämä feikkausta?
"Kutsussa ilmoitimme yleiseen tapaan, että mikäli lahjan haluaa antaa" oli siis perusteeton muodollisuus, nyt varmaankin jättäisit sen pois. Nyt voisi olla: Muistamiset tilillemme. Ahneelle kun ei mikään riitä.
"Mikäli lahjan haluaa antaa". Ja huolella valittu kortti riittää? Ja nyt ihmettelet että missä lahjat?
Laskivatko miehen vanhemmat viulut/osan niistä? Jos niin, miksi odotat vielä erillistä lahjaa?
Fiksumpi veto ois ollut vaan mennä naimisiin joko kirkossa tai maistratissa ilman vieraita ja satsata koko summa häämatkaan jolta ois sitte voinu lähettää kortteja joissa kertoo matkan syyn - tai sitten ei.
Me tehtiin noin. Ihan sama kuka pahoitti mielensä ettei päässyt juhlimaan meidän piikkiin - meidän elämä, meidän avioliitto.
Vierailija kirjoitti:
Laskivatko miehen vanhemmat viulut/osan niistä? Jos niin, miksi odotat vielä erillistä lahjaa?
Laskivat=maksoivat
Kaikkien kuspäiden ei lahjoja tarvitse edes saada..
Turha laittaa kutsuun mitään korulauseita tyyliin mikäli haluatte tai läsnäolonne on tärkein mikäli kuitenkin lahjan haluaa. Kylmästi vaan tilinumero tai tieto missä kaupassa on lahjalista. Tyhjän saa pyytämättäkin
Nyt rupesit käymään läpi lahjojanne?
Ja siis tuollainen viesti kutsussa tosiaankin saaatetaan tulkita viestiksi: "älä tuo mitään". Ja jos rahalahjoituskin on vapaaehtoinen, niin...?
Kyllähän katsos häät sellainen juhla on, että hääparin taho tarjoaa ne juhlat vieraille. Vieraathan ne juhlan tekevät, eivät ne tuomiset.
Kesäisin voi olla niin paljon häitä, että vieraat ovat olleet vain helpottuneita, kun edes yksiin ei tarvitse viedä lahjaa. Kauheaa kun on se lahjan etsimisen stressi ja rahanmeno joka toinen viikonloppu.
Hohhhoijaa! Provo menestyy paremmin, kun kirjoittaa selkeästi. Nyt on tajunnanvirtaa, ei jaksa.
Sovitaan että olipa paska juttu, mutta tätä nyt ei kannata vatvoa tämä enempää.
Seuraava, kiitos!
Vieraiden tehtävänä on kehua juhlia, vaikka ne olisi tavallinen grilli-ilta mökillä. Se nyt vaan kuuluu asiaan, että sanotaan kaiken olleen kivaa ja ihanaa.
Häidenkin pitäisi tuottaa voittoa, että saisi vieläkin enemmän hajurakoa köyhiin. Olisitte myyneet pääsylipun häihinne.
jos olette kutsussa kertoneet että ette halua lahjoja, niin onhan se hyvä että vieraat kunnioittavat pätöstänne.