Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen 35-vuotias, juuri eronnut nainen. En todellakaan jaksa enää lähteä etsimään miestä, jonka kanssa lisääntyä.
03.07.2018 |
Olen ajatellut viimeiset viisi vuotta, että haluaisin ehkä perheen, ja edellisen miehen kanssa tämä suunnitelma oli tarkoitus toteuttaa jossain kohtaa. Toisin kävi.
Minä en enää jaksa lähteä mihinkään väsyttäviin deittailukuvioihin, baareihin tyrkylle tai muutenkaan laittaa itseäni likoon. Yksin lapsen hankkiminen ei myöskään ole minulle vaihtoehto.
Taitaa olla niin, että laiskuuttani jää lapset tekemättä ja sitten kaduttaa, kuten minulle tuossa taannoin sanottiin.
Voi olla, mutta minä en kerta kaikkiaan jaksa tuhlata tätä ihanaa kesää ja elämääni tinderin swaippailuun ja etsintään, kun voi patikoida, urheilla, lukea riippukeinussa, löhötä rannalla valkkaria nautiskellen, käydä tapahtumissa ja tehdä kaikkea kivaa.
Tiedän, että aika käy vähiin, mutta miksi pilaisin elämäni suremalla ja stressaamalla, pakkodeittailemalla. Sen hinta voi olla se, että en saa perhettä ja tulen suremaan sitä, mutta se potentiaalisen miehen etsinnän ottaminen elämän päämääräksi on tosi kuluttavaa. Tämä on nähty. Ilmeisesti kuitenkin pitäisi, sillä muuten saan kuulemma syyttää vain itseäni.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Minä en oikein ymmärrä mitä jaksamista siinä on naisella. Tekee sen yhden kerran deittiprofiilin ja kopsaa sen pariin paikkaan ja joka päivä tulee tarjouksia.
Voin kuvitella ap:n makaavan sohvalla ja ähkäisevän tuskaisesti näppäillessä älypuhelinta ja sitten jo hengästynyt huohotus käy, kun parhaansa yrittävien miesten viestit tulevat ruudulle. Muutama viesti jaksetaan lukea tyyliin "ei jatkoon" ja sitten jo silmissä sumenee, kun väsyttää lukeminen.
Samalla joku mies vaeltaa sateessa lihatiskibaaria kohti tsempattuaan itsensä siihen kuntoon, yrittää ahtautua tiskille tilaamaan ja miettii kenelle uskaltaisi sanoa "moi".
Niin juuri, elämänkumppanin ja yhteisten lasten isän valinnallehan ei tosiaan voi naisella olla mitään muita kriteereitä, kuin että vain ottaa jonkun random-tyypin ja se on siitä. Sinäkö itse haluaisit lastesi äidiksi ihan kenet tahansa vastaantulevan naishenkilön, eikä hänen persoonallaan, arvoillaan ja tavoitteillaan elämässä olisi mitään väliä?
Ehkä tässä haettiin sitä, että naiselle tuntuu olevan ylivoimaisen raskasta ottaa selvää niistä miehistä, jotka viesteillä ottavat naiseen yhteyttä. Pitäisi tulla kuin Manulle illallinen. Täydellinen paketti kerralla, ilman mitään vaivannäköä, niin sitten nainen jaksaisi ryömiä ylös sieltä kotisohvalta ja avata suunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee kuten serkkuni (mies) - teki lapsen sinkkunainen kanssa yhteisymmärryksessä. Kasvattavat lasta yhdessä. Tyttö on jo aikuinen.
Et sitten nuorempana onnistunutkaan nappaamaan komeaa tenniksenpelaajalentäjälääkärilakimiestä.
Kyllähän se nyt turhauttaa.
NAINEN 85 kirjoitti:
Miksi et tehnyt lapsia tuossa 5 vuoden suhteessa? Taisit odottaa kosintaa jota ei koskaan tullut. Nyt olet myöhässä. Kannattaa mennä baariin ja äkkiä. Siittiöitä saa jos haluaa. Jos ei suomipojalta nii kebabilta.
Onneksi AP ei tehnyt. AP:lle: ei kannata väkisin etsiä, voit tavata sen unelmien miehen vielä ihan etsimättäkin ja ihan hyvin ehdit vielä saada kaiken. Älä stressaa ❤
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ethän sinä taida muutenkaan olla parisuhde-ihmisiä, niin miks et sit yksin tekiskin sitä lasta?
Koska en halua lähtökohtaisesti ottaa kaikkea yksin hoitaakseni. Kaksin helpompaa.
Ap
Ei avioliitto ole mikään tae, todennäköisempää nykyään on päätyä yksinhuoltajaksi kuin ikuinen avioliitto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä kukaan pystyi pariutumaan ennen tinderiä? Niinpä! Niitä miehiä saattoi löytyä ihan oikeasta elämästä, vaikka rannalta tai kulttuurin parista!
Miehiä oikein vilisi ennen muinoin. Nykyään kaikki lymyää jossain eikä kukaan uskalla lähestyä ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Minä en oikein ymmärrä mitä jaksamista siinä on naisella. Tekee sen yhden kerran deittiprofiilin ja kopsaa sen pariin paikkaan ja joka päivä tulee tarjouksia.
Voin kuvitella ap:n makaavan sohvalla ja ähkäisevän tuskaisesti näppäillessä älypuhelinta ja sitten jo hengästynyt huohotus käy, kun parhaansa yrittävien miesten viestit tulevat ruudulle. Muutama viesti jaksetaan lukea tyyliin "ei jatkoon" ja sitten jo silmissä sumenee, kun väsyttää lukeminen.
Samalla joku mies vaeltaa sateessa lihatiskibaaria kohti tsempattuaan itsensä siihen kuntoon, yrittää ahtautua tiskille tilaamaan ja miettii kenelle uskaltaisi sanoa "moi".
Niin juuri, elämänkumppanin ja yhteisten lasten isän valinnallehan ei tosiaan voi naisella olla mitään muita kriteereitä, kuin että vain ottaa jonkun random-tyypin ja se on siitä. Sinäkö itse haluaisit lastesi äidiksi ihan kenet tahansa vastaantulevan naishenkilön, eikä hänen persoonallaan, arvoillaan ja tavoitteillaan elämässä olisi mitään väliä?
Ehkä tässä haettiin sitä, että naiselle tuntuu olevan ylivoimaisen raskasta ottaa selvää niistä miehistä, jotka viesteillä ottavat naiseen yhteyttä. Pitäisi tulla kuin Manulle illallinen. Täydellinen paketti kerralla, ilman mitään vaivannäköä, niin sitten nainen jaksaisi ryömiä ylös sieltä kotisohvalta ja avata suunsa.
Siinäpä se, kun sitä vaivaa on nähnyt jo +15 vuotta niin ihan oikeasti siihen vaan tympiintyy ja ei vaan enää jaksa. Harva jaksaa vuosikausia tutustua aina uuteen ihmiseen, käydä ekoilla treffeillä, tapailla, kiinnostua/ihastua/rakastua ja tulla torjutuksi. Ja aloittaa taas sama alusta uudelleen ja uudelleen. Sitä kun haluaisi päästä eteenpäin eikä jumittaa ikuisesti tuossa samassa tilanteessa, etenkin kun on parisuhdeihminen. Joku vannoutunut ikisinkku varmasti tilanteesta nauttiikin, mutta itseäni ei irtoseksi puolituntemattomien kanssa jaksa innostaa. Kokeiltu on, eikä ole minun juttu yhtään.
N41
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tajuat jääneesi lopullisesti lapsettomasti - esim. 40v. ikäkriisissä, se lyö tuhannen voltin tuskana, jos olet joskus halunnut lasta siis. Herättää vihaa ja katkeruttaa, joten kannattaa edes yrittää - lopputulosta ei kuitenkaan voi tietää.
Odota vähän aikaa ja ole avoimin mielin, etsi sitten edes passiivisesti - josko joku vielä löytyisi.
Itsellä hyvin samantyyppinen tilanne kuin Ap:lla, tosin erosin pari vuotta sitten. Lapset jäi tekemättä. Samat fiilikset on tästä nykyisestä deittailukulttuurista, ettei oikein jaksa panostaa moiseen. Ei vaan oikein tunnu omalta tavalta tuo. Toisaalta en kyllä tapaa vapaita naisia muutenkaan joten heikolta näyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootko miettiny että oot aika onnekas ku sulla ei o lapsia. Sit sun mahkut saada mies, ois vielä huonompi
Tosin ku ite myös 35v. nainen ja mulla on mies mulla, mutta en voi saada lasta sairauteni takia, vaikka mä niin haluisin perheen :/
Jos oot hyvässä kunnossa niin miehet kyllä etsii sinut 👍 35v tullaan vielä kotoa hakemaan 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos oot hyvässä kunnossa niin miehet kyllä etsii sinut 👍 35v tullaan vielä kotoa hakemaan 😉
Haluan kuvitella, että tämän kirjoittaja on mies. Oli kiva kommentti, kannustava :) Kyllä sieltä maailmalta vielä joku löytyy, jonka kanssa synkkaa - ihan etsimättäkin. Niin vain oli vappuna 45v eronnut tätinikin löytänyt itselleen samanhenkisen murun, ihan täysin hakematta. 35v ehdit vielä hankkia lapsenkin, jos vain ei ole mitään fyysistä estettä ja mieskin hedelmällinen. Vietä ihana kesä, älä stressaa <3
No, elämä on valintoja ja tämä on sinun. Itse valitsisin varmaan sinun sijassasi toisin, mutta se on minä ja minun elämäni, sinä tiedät itse parhaiten millaisia valintoja sinun kannattaa tehdä ja millaisten seurauksien kanssa olet valmis elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos mies SANOO haluavansa perheen se ei paljon kerro todellisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ethän sinä taida muutenkaan olla parisuhde-ihmisiä, niin miks et sit yksin tekiskin sitä lasta?
Koska en halua lähtökohtaisesti ottaa kaikkea yksin hoitaakseni. Kaksin helpompaa.
Ap
Mitä se lapsen isä saisi parisuhteesta kanssasi, siis lapsen lisäksi?
Erittäin hyvä kysymys.Harvoilla miehillä on mitään motiivia lähteä tuollaiseen sirkukseen.
No, sitten sä et lähde siihen kuvioon ja sillä sipuli.
Vauva-aika on totaalisen sitova etenkin äidille ja taaperon kanssa saa olla silmät selässä koko ajan. Ei ole sanottua että mies kuitenkaan osallistuu tarpeen mukaan tai riittävästi. Jos sitten saatkin itsellesi aikaa niin kaikki se rauha nauttia niistä asioista menee siihen että joudut suorittamaan harrastukset ym kellon kanssa ja mahdollisesti umpiväsyneenä yövalvomisten takia.
Olet viisikymppinen sitten kun lapsi on aikuinen. Kannattaako tällaiseen maailmaan muutenkaan tehdä lapsia.
Kyllä se sopiva kumppani tulee kohdalle jos on tullakseen. Deittisovelluksista löytää varmaan lähinnä seksin perässä juoksijoita.
Keski-ikäistyvät sinkkunaiset, varsinkin akateemiset, saattavat olla juuri AP:n kaltaisia. Vanhenemisen ja kuolemanpelko iskevät. Sitten satsataan satasella "hyvinvointiin" ja itsensä kehittämiseen. Varmaan kaappi täynnä luontaistuotteitakin kaiken edellä mainitun lisäksi. Lapsi vielä pitäisi saada, että saavuttaisi sitä kautta edes osittaisen kuolemattomuuden.
Preferenssisi ovat sellaiset, että olisiko hyvä vaan keskittyä itseen ja jättää joku mies rauhaa komplekseistasi eikä myöskään tuottaa lasta äidin odotusten täyttäjäksi.
Mihinkä se AP:n liitto loppui ja miksi silloin ei lapsia hankittu? Muuttuisiko uudessa suhteessa mikään?
Alue: Aihe vapaa
Niin, ja nykyään on vielä LISÄKSI Tinder! Ajattele! Ekstraa ja lisämahdollisuuksia.