Lue keskustelun säännöt.
Miksi tyttöystävän löytäminen on niin vaikeaa nykyään?
Kommentit (646)
Kyllä nuoret miehet saavat seurustelukumppanin siinä missä ennenkin ja vaikka tasa-arvo on kehittynyt vuosikymmenien aikana, sama kaava pätee pääosin nykyäänkin.
Eli parhaiten tyttöystäviä saavat rohkeat pojat, jotka omaavat sosiaalisia taitoja, saavat suunsa auki ja ovat aktiivisia, vaikka vähän hiprakassakin, muttei pahasti kännissä. Etua on myös määrätynlaisesta machoudesta, vaikka sitä yritetään vähätellä kuinka. Tämä tyyppi on yleensä myös hiukan hauska, huumorintajuinen ja tietenkin aloitteellinen, edelleen tytöt ja naiset useimmiten odottavat ja arvostavat miehen aloitteellisuutta, sitä kun mies vie tilannetta eteenpäin. Pelimies ei kuitenkaan ole liian hyökkäävä, vaan osaa edetä niin ettei vaikuta epätoivoiselta, eikä liian päällekäyvältä, hän osaa lukea naisen signaaleja, milloin on sopivaa tehdä seuraava siirto. Kun on oikein hyvä seuramies, ei tarvitse edes olla aloitteellinen, naiset lähestyvät itse ja lyöttäytyvät seuraan kuitenkaan itseään tyrkyttämättä. Asiat vain etenevät. Parhaiten tämä toimii tietenkin, kun mies on luonnostaan tuollainen, opeteltuna se on hankalampaa koska se on teeskentelyä ja kaikki eivät kykene siihen harjoittelemallakaan.
Tästä tullaankin siihen, että suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluva jurous ja hiljaisuus on enemmän miesten osa kuin naisten. Merkittävä osa miehistä on introversioon taipuvaisia, sosiaaliset taidotkin omaavina he eivät koe luontevaksi olla aloitteellisia tai aktiivisia naista lähestyäkseen. Tämä piirre kansassamme ei ole negatiivinen asia, se on vain ominaisuus. Tällaisetkin miehet osaavat usein lähestyä naista luontevasti esim. kirjeitse tai livetilanteissa jutella hyvinkin syvällisiä naisten kanssa, ilman pyrkimystä tunnustella kiinnostusta seurusteluun. Nämä miehet (ja vastaavat naiset) ovat usein myös ajatelleet paljon ja heillä on syvällisiä ajatuksia, omia mielipiteitä ja tietoa monista asioista. Mainituista syistä he jäävät porukoissa usein ystävätasolle, naiset luulevat että he kiinnostavat vain ystävinä. Deittipalstoilla nämä miehet eivät menesty, koska he eivät markkinoi itseään yliampuvasti tai muutenkaan, he eivät edes oikein osaa kertoa itseään myyvästi, kuten siellä olisi tarkoitus. Ja valtaosa naisista ihastuu kuitenkin eläväisempiin "jännämiehiin", joissa on usein myös muuta särmää, vaikkakin näide särmien varjopuolena paljastuu usein ikäviä piirteitä suhteen edetessä (pettämistä, alistamista, jopa väkivaltaa). Kiltin oloiset jäävät jännämiesten varjoon.
Vaikka mainittu hiljaisempi miestyyppi kohtaa elämässään naisia, niin valtaosa naisista ei hänestä innostu, hän on liian tylsä, hiljainen tyyppi, vaikka todellisuudessa usein paljon viisaampi, ajattelija ja sivistyneempi monella elämänalueella kuin reippaampi miestyyppi. Ne naiset, jotka hiljaisemmasta miestyypistä ovat kiinnostuneita, ovat itsekin saman tyylisiä ja tilanne ei tahdo edetä, ellei joku tajua ruveta kaveriporukassa puhemieheksi. Osaltaan tilannetta vääristää se, että nämä ihmistyypit eivät ole sukupuolen mukaan tasapainossa, miehissä näitä maan hiljaisia on enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nuoret miehet saavat seurustelukumppanin siinä missä ennenkin ja vaikka tasa-arvo on kehittynyt vuosikymmenien aikana, sama kaava pätee pääosin nykyäänkin.
Eli parhaiten tyttöystäviä saavat rohkeat pojat, jotka omaavat sosiaalisia taitoja, saavat suunsa auki ja ovat aktiivisia, vaikka vähän hiprakassakin, muttei pahasti kännissä. Etua on myös määrätynlaisesta machoudesta, vaikka sitä yritetään vähätellä kuinka. Tämä tyyppi on yleensä myös hiukan hauska, huumorintajuinen ja tietenkin aloitteellinen, edelleen tytöt ja naiset useimmiten odottavat ja arvostavat miehen aloitteellisuutta, sitä kun mies vie tilannetta eteenpäin. Pelimies ei kuitenkaan ole liian hyökkäävä, vaan osaa edetä niin ettei vaikuta epätoivoiselta, eikä liian päällekäyvältä, hän osaa lukea naisen signaaleja, milloin on sopivaa tehdä seuraava siirto. Kun on oikein hyvä seuramies, ei tarvitse edes olla aloitteellinen, naiset lähestyvät itse ja lyöttäytyvät seuraan kuitenkaan itseään tyrkyttämättä. Asiat vain etenevät. Parhaiten tämä toimii tietenkin, kun mies on luonnostaan tuollainen, opeteltuna se on hankalampaa koska se on teeskentelyä ja kaikki eivät kykene siihen harjoittelemallakaan.
Tästä tullaankin siihen, että suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluva jurous ja hiljaisuus on enemmän miesten osa kuin naisten. Merkittävä osa miehistä on introversioon taipuvaisia, sosiaaliset taidotkin omaavina he eivät koe luontevaksi olla aloitteellisia tai aktiivisia naista lähestyäkseen. Tämä piirre kansassamme ei ole negatiivinen asia, se on vain ominaisuus. Tällaisetkin miehet osaavat usein lähestyä naista luontevasti esim. kirjeitse tai livetilanteissa jutella hyvinkin syvällisiä naisten kanssa, ilman pyrkimystä tunnustella kiinnostusta seurusteluun. Nämä miehet (ja vastaavat naiset) ovat usein myös ajatelleet paljon ja heillä on syvällisiä ajatuksia, omia mielipiteitä ja tietoa monista asioista. Mainituista syistä he jäävät porukoissa usein ystävätasolle, naiset luulevat että he kiinnostavat vain ystävinä. Deittipalstoilla nämä miehet eivät menesty, koska he eivät markkinoi itseään yliampuvasti tai muutenkaan, he eivät edes oikein osaa kertoa itseään myyvästi, kuten siellä olisi tarkoitus. Ja valtaosa naisista ihastuu kuitenkin eläväisempiin "jännämiehiin", joissa on usein myös muuta särmää, vaikkakin näide särmien varjopuolena paljastuu usein ikäviä piirteitä suhteen edetessä (pettämistä, alistamista, jopa väkivaltaa). Kiltin oloiset jäävät jännämiesten varjoon.
Vaikka mainittu hiljaisempi miestyyppi kohtaa elämässään naisia, niin valtaosa naisista ei hänestä innostu, hän on liian tylsä, hiljainen tyyppi, vaikka todellisuudessa usein paljon viisaampi, ajattelija ja sivistyneempi monella elämänalueella kuin reippaampi miestyyppi. Ne naiset, jotka hiljaisemmasta miestyypistä ovat kiinnostuneita, ovat itsekin saman tyylisiä ja tilanne ei tahdo edetä, ellei joku tajua ruveta kaveriporukassa puhemieheksi. Osaltaan tilannetta vääristää se, että nämä ihmistyypit eivät ole sukupuolen mukaan tasapainossa, miehissä näitä maan hiljaisia on enemmän.
jatkoa...
Tästä syystä eläväisemmille lähi-idän ym. muille miehille on maassamme kysyntää. Heitä tarvittaisiin paikkaamaan vilkkaampien miesten vajetta. Vastaavasti suomalaisille, kilteille ajattelijamiehille olisi kysyntää esim. kaakkois-aasiassa ja Venäjällä, tai heidän maalaisten keskuudessa. Thaimaalaiset ja venäläiset miehet ovat jopa liian machoja osalla oman maansa naisista, etenkin monet aasialaiset naiset kaipaisivat luotettavaa, kilttiä kumppania, joka arvostaa heitä naisena ja kohtelee kauniisti, jonka kanssa voi keskustella tasa-arvoisesti ja muodostaa syvän rakkaussuhteen. Suosittelen hiljaista suomalaismies tyyppiä etsimään kumppania esim. Thaimaasta, jos kotimaassa ei onnistu. Nuorena miehenä etsit esim. Thaifriendly palstan kautta kirjekavereita, joiden ajatusmaailma kohtaa omasi. Luonnollisesti sielläkin on paljon pinnallisia ihmisiä, mutta on myös paljon aitoa rakkautta etsiviä, joille suomalainen jäyhä ja hiljaisempi ajattelija, kiltti mies ilman alistamista on täyttä kultaa. Siihen tosin kannattaa varautua, että heillä on perinteisempi käsitys miehen ja naisen rooleista esim. kotitöissä, mutta he arvostavat kyllä suuresti, että teet perheen eteen työtä yhtä paljon kuin hänkin. He eivät myöskään vieroksu käydä kodin ukopuolella töissä lasten kasvettua riittävästi, jos sellaisia hankitte.
Koska enää ei käydä kaikki vapaa-ajat kapakoissa.
Suomaalainen ei selvin päin sano edes "hei" tuntemattomalle.
Näin siis kukaan ei tapaa kuin korkeintaan bussikuskin ja kassaneidin päivänsä aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nuoret miehet saavat seurustelukumppanin siinä missä ennenkin ja vaikka tasa-arvo on kehittynyt vuosikymmenien aikana, sama kaava pätee pääosin nykyäänkin.
Eli parhaiten tyttöystäviä saavat rohkeat pojat, jotka omaavat sosiaalisia taitoja, saavat suunsa auki ja ovat aktiivisia, vaikka vähän hiprakassakin, muttei pahasti kännissä. Etua on myös määrätynlaisesta machoudesta, vaikka sitä yritetään vähätellä kuinka. Tämä tyyppi on yleensä myös hiukan hauska, huumorintajuinen ja tietenkin aloitteellinen, edelleen tytöt ja naiset useimmiten odottavat ja arvostavat miehen aloitteellisuutta, sitä kun mies vie tilannetta eteenpäin. Pelimies ei kuitenkaan ole liian hyökkäävä, vaan osaa edetä niin ettei vaikuta epätoivoiselta, eikä liian päällekäyvältä, hän osaa lukea naisen signaaleja, milloin on sopivaa tehdä seuraava siirto. Kun on oikein hyvä seuramies, ei tarvitse edes olla aloitteellinen, naiset lähestyvät itse ja lyöttäytyvät seuraan kuitenkaan itseään tyrkyttämättä. Asiat vain etenevät. Parhaiten tämä toimii tietenkin, kun mies on luonnostaan tuollainen, opeteltuna se on hankalampaa koska se on teeskentelyä ja kaikki eivät kykene siihen harjoittelemallakaan.
Tästä tullaankin siihen, että suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluva jurous ja hiljaisuus on enemmän miesten osa kuin naisten. Merkittävä osa miehistä on introversioon taipuvaisia, sosiaaliset taidotkin omaavina he eivät koe luontevaksi olla aloitteellisia tai aktiivisia naista lähestyäkseen. Tämä piirre kansassamme ei ole negatiivinen asia, se on vain ominaisuus. Tällaisetkin miehet osaavat usein lähestyä naista luontevasti esim. kirjeitse tai livetilanteissa jutella hyvinkin syvällisiä naisten kanssa, ilman pyrkimystä tunnustella kiinnostusta seurusteluun. Nämä miehet (ja vastaavat naiset) ovat usein myös ajatelleet paljon ja heillä on syvällisiä ajatuksia, omia mielipiteitä ja tietoa monista asioista. Mainituista syistä he jäävät porukoissa usein ystävätasolle, naiset luulevat että he kiinnostavat vain ystävinä. Deittipalstoilla nämä miehet eivät menesty, koska he eivät markkinoi itseään yliampuvasti tai muutenkaan, he eivät edes oikein osaa kertoa itseään myyvästi, kuten siellä olisi tarkoitus. Ja valtaosa naisista ihastuu kuitenkin eläväisempiin "jännämiehiin", joissa on usein myös muuta särmää, vaikkakin näide särmien varjopuolena paljastuu usein ikäviä piirteitä suhteen edetessä (pettämistä, alistamista, jopa väkivaltaa). Kiltin oloiset jäävät jännämiesten varjoon.
Vaikka mainittu hiljaisempi miestyyppi kohtaa elämässään naisia, niin valtaosa naisista ei hänestä innostu, hän on liian tylsä, hiljainen tyyppi, vaikka todellisuudessa usein paljon viisaampi, ajattelija ja sivistyneempi monella elämänalueella kuin reippaampi miestyyppi. Ne naiset, jotka hiljaisemmasta miestyypistä ovat kiinnostuneita, ovat itsekin saman tyylisiä ja tilanne ei tahdo edetä, ellei joku tajua ruveta kaveriporukassa puhemieheksi. Osaltaan tilannetta vääristää se, että nämä ihmistyypit eivät ole sukupuolen mukaan tasapainossa, miehissä näitä maan hiljaisia on enemmän.
jatkoa...
Tästä syystä eläväisemmille lähi-idän ym. muille miehille on maassamme kysyntää. Heitä tarvittaisiin paikkaamaan vilkkaampien miesten vajetta. Vastaavasti suomalaisille, kilteille ajattelijamiehille olisi kysyntää esim. kaakkois-aasiassa ja Venäjällä, tai heidän maalaisten keskuudessa. Thaimaalaiset ja venäläiset miehet ovat jopa liian machoja osalla oman maansa naisista, etenkin monet aasialaiset naiset kaipaisivat luotettavaa, kilttiä kumppania, joka arvostaa heitä naisena ja kohtelee kauniisti, jonka kanssa voi keskustella tasa-arvoisesti ja muodostaa syvän rakkaussuhteen. Suosittelen hiljaista suomalaismies tyyppiä etsimään kumppania esim. Thaimaasta, jos kotimaassa ei onnistu. Nuorena miehenä etsit esim. Thaifriendly palstan kautta kirjekavereita, joiden ajatusmaailma kohtaa omasi. Luonnollisesti sielläkin on paljon pinnallisia ihmisiä, mutta on myös paljon aitoa rakkautta etsiviä, joille suomalainen jäyhä ja hiljaisempi ajattelija, kiltti mies ilman alistamista on täyttä kultaa. Siihen tosin kannattaa varautua, että heillä on perinteisempi käsitys miehen ja naisen rooleista esim. kotitöissä, mutta he arvostavat kyllä suuresti, että teet perheen eteen työtä yhtä paljon kuin hänkin. He eivät myöskään vieroksu käydä kodin ukopuolella töissä lasten kasvettua riittävästi, jos sellaisia hankitte.
Ajan saatossa aasialaiset naiset tulevat syrjäyttämään täysin suomalaiset naiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun ikäiset tytöt pyörii ns seksisirkuksessa suosittujen miesten kanssa. Siksi se on niin vaikeaa..otan osaa oikeasti.
En kuitenkaan haluaisi tyttöystäväksi ketään seksisirkuksen lorttoa, josta olisi vain vaivaa. M19.
Niin ymmärrän hyvin. Vaihtoehdot on vain vähissä. Toisaalta se tyttöystävän saaminen sinulla on ajankohtaisempaa 10v kuluttua. Silloin oman ikäisesi naiset alkaa etsiä lapsilleen isää. Käytä nämä 10v hyvin. Opiskele, kun uraa, pidä itsestäsi huolta, niin olet silloin kovaa valuuttaa.
No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa? Lapsiluvun täytyttyä on tarjolla korkeintaan sääliseksiä, ja pettämisen todennäköisyys on korkea.
Itelläni on ollut 15 vuotiaasta saakka naisia. Ei ikinä niitä kauneimpia, mutta monella tapaa hyviä kyllä. Jos en olisi kelvannut nuorena, niin en varmana ottaisi vauvakuumeista kolmekymppistä.
Ainoastaan jos omien lasten saanti olisi todella tärkeää.
M34
"No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa?"
Juuri näin ajattelen minäkin. Olen samasta puusta eli nuoresta saakka naisia ollut, muutaman kanssa seurustellut, kahdesti kihloihin ja kolmannen kanssa naimisiin. Kaikkein kauneimmille naisille en kelvannut tai ehkä olisin kelvannutkaan, mutta oma itsetunto ei silloin riittänyt. Nykyään pääsisin paljon pitemmälle kokemuksen kautta, mutta tuskin niin moni parikymppinen enää lähtisi mukaan kuitenkaan. Joku silti, tiedostan tämän siksi, että työelämässä tulee nuoremmiltakin naisilta flirttiä ja vastakaikua. Pettämään en tosissani lähde, perheellisenä miehenä ja hyvän naisen aviomiehenä, joten ihan teoriapohjalta mutuilen. Jos nuorena en olisi naisille kelvannut niin en todella haluaisi kelvata samoille naisille myöhemminkään vain siksi, että naiset itse ovat vanhempia, ei enää niin nättejä ja joutuvat laskemaan rimaa. Jos avioliittoni kariutuisi niin aika tarkkaan katsoisin minkälaisen naisen kelpuutan toiselle kierrokselle vai kelpuuta ko minkäänlaista. Lapsetkin on jo tehty, oma ura etenee, on harrastuksia ja aikaa, rahaakin omaan elämään riittävästi ja vähään seksiinkin jo tottunut.
Tällaisia pohdintoja lukiessa tulee kyllä naiselle kylmät väreet. Taitaa olla parasta näin nuorena ja nättinä olla uhraamatta aikaansa ja rahaansa jollekin luuserille, jolle ei kelpaisi sitten vanhempana ja rumempana kuitenkaan. Joka pitäisi minua nyt nuorenakin jonakin johon tyydytään ja joka koko ajan haikailisi sen paremman perään. Joka pitäisi minua vanhempana pelkkänä jämänä.
Jos miesten sielunmaisema on todellakin näin kammottava kuin mitä nämä palstamiehet antavat ymmärtää, taidan elää yksin tai siirtyä naisiin.
Jotenkin tuntuu, että missaat koko pointin tuosta. Kyse on siitä, että nainen kokee nuorena olevansa niin hyvä, ettei tarvitse kyseistä miestä edes kahta kertaa vilkaista ja jos se tulee juttelemaan niin lähdetään vaan vetää siitä. Sitten 10-15 vuoden päästä kun väkisinkin ulkonäkö on hieman laskenut eikä enää saakaan ravistella miehiä kimpussa alkaa tämä sama mies kiinnostaa. Mitä miehen pitäisi tästä ajatella kuin että nyt nämä naiset tyytyy minuun kun ei oikein muuta enää saa, biologinen klo tikittää ja tarvitaan elättäjä lapsille ja kulissiavioliitolle. Mies ajattelee, että kun en kelvannut silloin niin en halua nytkään vain siksi, että siinä on kusetettu olo. Miten sellaiseen naiseen voisi luottaa?
Ne missaa tahallaan pointin, jotta pääsee syyttämään miehiä. Kaikkihan on aina ainoastaan miesten vika.
No kenen vika se on ettet saa naista kaksikymppisenä, eikä kolmekymppisenä kelpaa kukaan vaikka saisikin jonkun? Kyllä minä ajattelisin, että se syy on ihan kyseisen henkilön oma. Ei naisilla ole mitään velvollisuutta alkaa olemaan jokaisen vonkaajan kanssa. Sitä paitsi kaikki miehet hinkuu niiden samojen tavoittamattomien naisten pöksyihin. Ei niitä tavikset ja sitoutuminen kiinnosta.
Niinpä. Jos nainen ei löydä kumppania, se on naisen oma vika, mutta jos mies ei löydä kumppania, sekin on naisten vika. Enpä ole nähnyt tällä palstalla yhtäkään aloitusta, jossa valitettaisiin, kun miehille ei kelpaa tavallinen nainen. Naiset valittavat sitä, että heissä itsessään on jotain vikaa tai sitä, että miehet ylipäätään eivät halua parisuhteita.
Ei tietenkään ole sellaista aloitusta, kun tavisnainen elää nyt historian parasta aikaa. Kysyntä on tapissaan. Tinderissä lihavakin tyttö kirjoittaa profiilissa, että saan niin paljon "moi mitä kuuluu" viestejä, että kirjoita jotain omaperäisempää.
Kerro sitten, miksi nainen ei saisi elää sitä parasta aikaa?
Tottakai saa"elää" sitä parasta aikaa.
Sillä voi vaan olla yhä useammin seuraamuksia, kun miehet ymmärtää mitä se oikeasti tarkoittaa. Kaikkea ei voi sentään saada, joskus kun kakku syödään, sitä ei enää ole.
Niin, kaikkea ei voi saada. Ehkäpä miestenkin tulisi hyväksyä tämä ja käsitellä pettymyksensä siitä, että "kelpaa vasta kolmikymppisenä"?
Niinhän miehet onkin käsitelleet sitä, ymmärtäneet miten homma toimii. Ja nyt opastaa 19v poikaa joka ei kelpaa naisille, ettei kannata lähteä elättäjäksi kolmekymppiselle. Se oikea suhde, aloitetaan nuorena, tai ei koskaan. Toki 19 vuotiaalla on muutama vuosi vielä aikaa. Toki suhteita voi olla läpi elämän, ei vaan kannata ottaa ase huonoin mahdollinen rooli, mikä miehelle on suhteessa tarjolla. Johon te, jotka mainostatte hänelle menestystä kolmekymmpisenä, kolmekymppisten kanssa, haluatte hänelle.
Siis mitä? Mihin ihmeeseen 30-vuotias nainen kaipaa elättäjää? Eiköhän ne pahimmat golddiggerit etsi ne elättäjänsä nimenomaan nuorena ja ne, jotka elättävät itse itsensä, ovat hankkineet koulutuksen ja työn ilman miestäkin, jos ovat 30 vuotiaaksi pärjänneet yksin. En ymmärrä, miten se on vain elättäjäksi kelpuuttamista, jos ihminen ensin hankkii koulutuksen ja ammatin ennen perheen perustamista.
Ruuhkavuosiin tietysti. Työhevoseksi ja lompakoksi. Koulutus ja ammatti pitääkin hankkia ensin, mutta siinä samalla ottaa se kumppani, jonka kanssa perhe perustetaan sitten kun on koulutus & ammatti.
Eli naisen pitää neitsyenä opiskella ammatti jolla elättää itsensä ja lapsi ja samalla keskittyä löytämään mies jonka kanssa olla loppu elämä. Missä välissä nainen saa elää itseään varten?
Tuohan ON juuri sitä. Noin saadaan itselleen se hyvä elämä.
Tietenkin se kevytkenkäinen nainen joka sitten myöhemmin huijaa jonkun kunnollisen miehen avioon, kuten sinä, on eri mieltä asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät suomalaiset miehet. Annan teille viisaan neuvon.
Jos haluatte oikeasti itsellenne hyvän vaimon, etsikää se Filippiineiltä. Siellä naiset ovat vielä naisellisia naisia, toisin kuin Suomessa. He kunnioittavat sinua miehenä ja kunnioittavat muitakin ihmisiä, mukaanlukien itsensä. Alueesta riippuen voit löytää todella kauniin ja mukavan naisen, joka todennäköisesti on vielä neitsytkin, koska Filippiinien kulttuurissa kasvojen menettäminen on todella suuri häpeä ja irtosuhteet ovat häpeällisiin asioihin kuuluva juttu. Sopivasti uskonnollinen nainen on oikein hyvä kumppanina. Voit luottaa naiseen täysin ja voit olla varma, että hän pysyy rinnallasi kun rakkautta on molemmin puolin. Heille on kunnia-asia, että suhde voi hyvin.
Naiset siellä eivät ole kuitenkaan alistuvia tossuja, kuten kateelliset ja katkerat suomalaisnaiset valehtelevat, vaan tietenkin he vaativat samanlaista kunnioitusta itseään kohtaan, mitä he antavat toisia kohtaan. He eivät natkuta turhista ja ymmärtävät edelleen, miten erilaisia miehet ja naiset ovat.
Itse kokeilin kymmeniä suomalaisnaisia vain todetakseni, että ei helvetissä tuollaisten kanssa voi perustaa perhettä. Aivan liian epävakaita ja todella itsekkäitä, myöskin tunne-elämältään aivan liian kylmiä parisuhteen osapuoleksi.
Eli yritti hyväksi käyttää hyväksi kymmeniä naisia toteuttamaan perhehaaveesi kun sinulla alkoi se pahin vaihe ja sitten kun ne ei suostuneet hait jostain ulkomailta naisen joka on nyt riippuvainen sinusta. Vai asutteko te hänen kotimaassaan?
Jännä miten päinvastaisen mielikuvan loit minusta.
Minä olen aika tavoiteltu mies. Mukavasti toimeentuleva, älykäs, mukava ja hyvin monitaitoinen miehekäs mies, joka osaa elää tilanteiden mukaan. Naista kunnioittava, välillä myös romanttinen ja hyvä rakastaja. Lapsirakas ja perhekeskeinen, uskollinen mies.
Nuo kymmenet suomalaiset naiset olivat niitä, jotka melkein väkisin olisivat halunneet perustaa perheen kanssani, mutta jokaisella vain merkittävimpänä se, että olisin juuri heille ihannemies. Heillä ei ollut kovin vakuuttavia ominaisuuksia siitä, että olisivat olleet hyviä vaimoja ja äitejä.
En myöskään ymmärrä, miksi puhut riippuvaisuudesta? Sehän on ihan normaalia, että parisuhteessa ollaan riippuvaisia tavalla tai toisella toisesta osapuolesta.
Millainen on sinulle hyvä vaimo? Ja mitä sinä annat parisuhteelle vastineeksi siitä hyvästä vaimosta?
Väitän, että hyvä puoliso on hyvin pitkälle subjektiivinen käsite. Sen sijaan, että haukut suomalaisia naisia (saa sinut kuulostamaan katkeralta), yhtä hyvin olisit voinut todeta, että he eivät vain täytä kriteereitäsi hyvästä vaimosta. Hienoa, että olet kuitenkin löytänyt itsellesi sopivan kumppanin.
Minä ainakin kunnioitan itseäni. Siksi en valinnutkaan puolisokseni ketä tahansa, vaan ihmisen, joka on mahtava kaikin puolin.
Missä välissä sä olet miehen kanssa, kun kyttäät mammapalstalla 24/7/365?
Luuletko sinä, että täällä kirjoittaa sinun lisäksesi vain yksi toinen ihminen. Meillähän on jaettu päivystysvuorot useamman kesken, ettei yhden tarvitse roikkua tätä soopaa lukemassa koko aikaa. -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nuoret miehet saavat seurustelukumppanin siinä missä ennenkin ja vaikka tasa-arvo on kehittynyt vuosikymmenien aikana, sama kaava pätee pääosin nykyäänkin.
Eli parhaiten tyttöystäviä saavat rohkeat pojat, jotka omaavat sosiaalisia taitoja, saavat suunsa auki ja ovat aktiivisia, vaikka vähän hiprakassakin, muttei pahasti kännissä. Etua on myös määrätynlaisesta machoudesta, vaikka sitä yritetään vähätellä kuinka. Tämä tyyppi on yleensä myös hiukan hauska, huumorintajuinen ja tietenkin aloitteellinen, edelleen tytöt ja naiset useimmiten odottavat ja arvostavat miehen aloitteellisuutta, sitä kun mies vie tilannetta eteenpäin. Pelimies ei kuitenkaan ole liian hyökkäävä, vaan osaa edetä niin ettei vaikuta epätoivoiselta, eikä liian päällekäyvältä, hän osaa lukea naisen signaaleja, milloin on sopivaa tehdä seuraava siirto. Kun on oikein hyvä seuramies, ei tarvitse edes olla aloitteellinen, naiset lähestyvät itse ja lyöttäytyvät seuraan kuitenkaan itseään tyrkyttämättä. Asiat vain etenevät. Parhaiten tämä toimii tietenkin, kun mies on luonnostaan tuollainen, opeteltuna se on hankalampaa koska se on teeskentelyä ja kaikki eivät kykene siihen harjoittelemallakaan.
Tästä tullaankin siihen, että suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluva jurous ja hiljaisuus on enemmän miesten osa kuin naisten. Merkittävä osa miehistä on introversioon taipuvaisia, sosiaaliset taidotkin omaavina he eivät koe luontevaksi olla aloitteellisia tai aktiivisia naista lähestyäkseen. Tämä piirre kansassamme ei ole negatiivinen asia, se on vain ominaisuus. Tällaisetkin miehet osaavat usein lähestyä naista luontevasti esim. kirjeitse tai livetilanteissa jutella hyvinkin syvällisiä naisten kanssa, ilman pyrkimystä tunnustella kiinnostusta seurusteluun. Nämä miehet (ja vastaavat naiset) ovat usein myös ajatelleet paljon ja heillä on syvällisiä ajatuksia, omia mielipiteitä ja tietoa monista asioista. Mainituista syistä he jäävät porukoissa usein ystävätasolle, naiset luulevat että he kiinnostavat vain ystävinä. Deittipalstoilla nämä miehet eivät menesty, koska he eivät markkinoi itseään yliampuvasti tai muutenkaan, he eivät edes oikein osaa kertoa itseään myyvästi, kuten siellä olisi tarkoitus. Ja valtaosa naisista ihastuu kuitenkin eläväisempiin "jännämiehiin", joissa on usein myös muuta särmää, vaikkakin näide särmien varjopuolena paljastuu usein ikäviä piirteitä suhteen edetessä (pettämistä, alistamista, jopa väkivaltaa). Kiltin oloiset jäävät jännämiesten varjoon.
Vaikka mainittu hiljaisempi miestyyppi kohtaa elämässään naisia, niin valtaosa naisista ei hänestä innostu, hän on liian tylsä, hiljainen tyyppi, vaikka todellisuudessa usein paljon viisaampi, ajattelija ja sivistyneempi monella elämänalueella kuin reippaampi miestyyppi. Ne naiset, jotka hiljaisemmasta miestyypistä ovat kiinnostuneita, ovat itsekin saman tyylisiä ja tilanne ei tahdo edetä, ellei joku tajua ruveta kaveriporukassa puhemieheksi. Osaltaan tilannetta vääristää se, että nämä ihmistyypit eivät ole sukupuolen mukaan tasapainossa, miehissä näitä maan hiljaisia on enemmän.
jatkoa...
Tästä syystä eläväisemmille lähi-idän ym. muille miehille on maassamme kysyntää. Heitä tarvittaisiin paikkaamaan vilkkaampien miesten vajetta. Vastaavasti suomalaisille, kilteille ajattelijamiehille olisi kysyntää esim. kaakkois-aasiassa ja Venäjällä, tai heidän maalaisten keskuudessa. Thaimaalaiset ja venäläiset miehet ovat jopa liian machoja osalla oman maansa naisista, etenkin monet aasialaiset naiset kaipaisivat luotettavaa, kilttiä kumppania, joka arvostaa heitä naisena ja kohtelee kauniisti, jonka kanssa voi keskustella tasa-arvoisesti ja muodostaa syvän rakkaussuhteen. Suosittelen hiljaista suomalaismies tyyppiä etsimään kumppania esim. Thaimaasta, jos kotimaassa ei onnistu. Nuorena miehenä etsit esim. Thaifriendly palstan kautta kirjekavereita, joiden ajatusmaailma kohtaa omasi. Luonnollisesti sielläkin on paljon pinnallisia ihmisiä, mutta on myös paljon aitoa rakkautta etsiviä, joille suomalainen jäyhä ja hiljaisempi ajattelija, kiltti mies ilman alistamista on täyttä kultaa. Siihen tosin kannattaa varautua, että heillä on perinteisempi käsitys miehen ja naisen rooleista esim. kotitöissä, mutta he arvostavat kyllä suuresti, että teet perheen eteen työtä yhtä paljon kuin hänkin. He eivät myöskään vieroksu käydä kodin ukopuolella töissä lasten kasvettua riittävästi, jos sellaisia hankitte.
Ajan saatossa aasialaiset naiset tulevat syrjäyttämään täysin suomalaiset naiset.
Tässä kannattaisi nyt suomalaisten nuorten ja vanhempienkin sinkkumiesten aktivoitua ja verkostoitua keskenään. Nykymaailmassa tämä on helppoa ja kun pitää järjen päässä, ei tule huijatuksi, vaan löytää mieluisan kumppanin aasiasta. Moraalisaarnat kannattaa unohtaa, kyse on luonnonvalinnasta ja omasta elämästäsi, älä välitä kitkerien tuomitsijoiden puheista. Jossain oli ulkomaalainen tutkimus, että Suomessa on 200 tuhannen naisen vaje. Tässä asiassa myös ujommat tietokoneen käytön osaavat pärjäävät ja esim. Thaimaasta löytyy rehellisiä, ahkeria sinkkunaisia tähän tarpeeseen yllin kyllin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nuoret miehet saavat seurustelukumppanin siinä missä ennenkin ja vaikka tasa-arvo on kehittynyt vuosikymmenien aikana, sama kaava pätee pääosin nykyäänkin.
Eli parhaiten tyttöystäviä saavat rohkeat pojat, jotka omaavat sosiaalisia taitoja, saavat suunsa auki ja ovat aktiivisia, vaikka vähän hiprakassakin, muttei pahasti kännissä. Etua on myös määrätynlaisesta machoudesta, vaikka sitä yritetään vähätellä kuinka. Tämä tyyppi on yleensä myös hiukan hauska, huumorintajuinen ja tietenkin aloitteellinen, edelleen tytöt ja naiset useimmiten odottavat ja arvostavat miehen aloitteellisuutta, sitä kun mies vie tilannetta eteenpäin. Pelimies ei kuitenkaan ole liian hyökkäävä, vaan osaa edetä niin ettei vaikuta epätoivoiselta, eikä liian päällekäyvältä, hän osaa lukea naisen signaaleja, milloin on sopivaa tehdä seuraava siirto. Kun on oikein hyvä seuramies, ei tarvitse edes olla aloitteellinen, naiset lähestyvät itse ja lyöttäytyvät seuraan kuitenkaan itseään tyrkyttämättä. Asiat vain etenevät. Parhaiten tämä toimii tietenkin, kun mies on luonnostaan tuollainen, opeteltuna se on hankalampaa koska se on teeskentelyä ja kaikki eivät kykene siihen harjoittelemallakaan.
Tästä tullaankin siihen, että suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluva jurous ja hiljaisuus on enemmän miesten osa kuin naisten. Merkittävä osa miehistä on introversioon taipuvaisia, sosiaaliset taidotkin omaavina he eivät koe luontevaksi olla aloitteellisia tai aktiivisia naista lähestyäkseen. Tämä piirre kansassamme ei ole negatiivinen asia, se on vain ominaisuus. Tällaisetkin miehet osaavat usein lähestyä naista luontevasti esim. kirjeitse tai livetilanteissa jutella hyvinkin syvällisiä naisten kanssa, ilman pyrkimystä tunnustella kiinnostusta seurusteluun. Nämä miehet (ja vastaavat naiset) ovat usein myös ajatelleet paljon ja heillä on syvällisiä ajatuksia, omia mielipiteitä ja tietoa monista asioista. Mainituista syistä he jäävät porukoissa usein ystävätasolle, naiset luulevat että he kiinnostavat vain ystävinä. Deittipalstoilla nämä miehet eivät menesty, koska he eivät markkinoi itseään yliampuvasti tai muutenkaan, he eivät edes oikein osaa kertoa itseään myyvästi, kuten siellä olisi tarkoitus. Ja valtaosa naisista ihastuu kuitenkin eläväisempiin "jännämiehiin", joissa on usein myös muuta särmää, vaikkakin näide särmien varjopuolena paljastuu usein ikäviä piirteitä suhteen edetessä (pettämistä, alistamista, jopa väkivaltaa). Kiltin oloiset jäävät jännämiesten varjoon.
Vaikka mainittu hiljaisempi miestyyppi kohtaa elämässään naisia, niin valtaosa naisista ei hänestä innostu, hän on liian tylsä, hiljainen tyyppi, vaikka todellisuudessa usein paljon viisaampi, ajattelija ja sivistyneempi monella elämänalueella kuin reippaampi miestyyppi. Ne naiset, jotka hiljaisemmasta miestyypistä ovat kiinnostuneita, ovat itsekin saman tyylisiä ja tilanne ei tahdo edetä, ellei joku tajua ruveta kaveriporukassa puhemieheksi. Osaltaan tilannetta vääristää se, että nämä ihmistyypit eivät ole sukupuolen mukaan tasapainossa, miehissä näitä maan hiljaisia on enemmän.
jatkoa...
Tästä syystä eläväisemmille lähi-idän ym. muille miehille on maassamme kysyntää. Heitä tarvittaisiin paikkaamaan vilkkaampien miesten vajetta. Vastaavasti suomalaisille, kilteille ajattelijamiehille olisi kysyntää esim. kaakkois-aasiassa ja Venäjällä, tai heidän maalaisten keskuudessa. Thaimaalaiset ja venäläiset miehet ovat jopa liian machoja osalla oman maansa naisista, etenkin monet aasialaiset naiset kaipaisivat luotettavaa, kilttiä kumppania, joka arvostaa heitä naisena ja kohtelee kauniisti, jonka kanssa voi keskustella tasa-arvoisesti ja muodostaa syvän rakkaussuhteen. Suosittelen hiljaista suomalaismies tyyppiä etsimään kumppania esim. Thaimaasta, jos kotimaassa ei onnistu. Nuorena miehenä etsit esim. Thaifriendly palstan kautta kirjekavereita, joiden ajatusmaailma kohtaa omasi. Luonnollisesti sielläkin on paljon pinnallisia ihmisiä, mutta on myös paljon aitoa rakkautta etsiviä, joille suomalainen jäyhä ja hiljaisempi ajattelija, kiltti mies ilman alistamista on täyttä kultaa. Siihen tosin kannattaa varautua, että heillä on perinteisempi käsitys miehen ja naisen rooleista esim. kotitöissä, mutta he arvostavat kyllä suuresti, että teet perheen eteen työtä yhtä paljon kuin hänkin. He eivät myöskään vieroksu käydä kodin ukopuolella töissä lasten kasvettua riittävästi, jos sellaisia hankitte.
Ajan saatossa aasialaiset naiset tulevat syrjäyttämään täysin suomalaiset naiset.
Jos se tapahtuu tätä samaa tahtia mitä nyt, niin siihen menee kauan. Puhetta teiltä riittää, muttei tekoja. Nyt puolison etsiminen toiselta puolelta maailmaa on niin helppoa, sen kun napsauttaa netin auki.
Suomaalainen nainen ei ole kyllä yhtään eläväinen.
Voi olla että höpisee alituiseen jonnin joutavia - muttei se mitään eläväisyyttä ole.
Neuroottisia suomaalaiset naiset ovat.
Ja hysteerisen ahdistuneita..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aviomieheni kaveripiirissä on näitä vähän alle ja vähän päälle kolmekymppisiä miehiä joille ei tunnu tyttöystävää löytyvän vaikka vuodet vaihtuu. Ihan tavallisia, mukavia, töissä käyviä ja urheilullisiakin miehiä. Itse näen, että ongelmana ainakin heidän kohdallaan on yrityksen puute ja ehkä sitten tietynlainen ujous naisten suhteen. Yleensä he uskaltavat lähestyä naisia vasta humalassa ja se nyt ei tee vaikutusta. Eivät myöskään oikein lähesty itse kiinnostavia naisia (tai naisia ylipäätään) vaan ovat aika passiivisia. Eivät myöskään lataa tinderiä jostain syystä, vaikka itse näen sen ujon pelastukseksi. Juttelua voi aloittaa naisten kanssa kivoja kirjoittelemalla. Oma avomiehenikin oli ujo naisten kanssa, mutta meidän juttu alkoi tinderistä ja tutustuttiin siellä ennen tapaamista. En tiedä, ehkä joillain on turhan passiivinen asenne ja ei uskalleta pistää itseään likoon. En tarkoita, että pitäisi epätoivoinen olla, mutta mitä siinä menettää vaikka rohkaistuisi ja jututtaisi sitä vastakkaista sukupuolta? Siinähä saa hyvää harjoitusta vaikka ei heti unelmien daami olisikaan.
Tavallisen miehen ei kannata ladata tinderiä ellei halua väkisin saada itselleen pahaa mieltä. Itse näet sen eri tavalla, koska olet nainen
Ööö kyllä oma avomiehenikin on "ihan tavallinen mies" ja silti sai juttuseuraa tinderistä ja parisuhteen. Kyllä siis tavallisenkin miehen kannattaa yrittää!
Minunkin alakoulun luokkakaverin perhe voitti lotossa, mutta ei se tarkoita, että lottoaminen kannattaa. Vaikutat ihan vilpittömän kivalta vinkkeinesi, mutta todellisuus on oikeasti paljon raadollisempi. Tunnen useita tavismiehiä, joille tinder on ollut kova paikka. Etukäteen ajattelee, että sitä on ihan peruskiva tyyppi, mutta kun matcheja ei tule juuri ollenkaan, ottaa itsetunto tosi ison kolauksen
No kyllä mä uskon (vilpittömästi) et helpommin se tavismies löytää kuitenki seuraa tinderistä ku voittaa lotossa. ;) Oon kyllä kuullut kuitenkin myös samaa mistä puhut, että moni ihan kivannäkönenkään mies ei välttämättä saa yhtään mätsiä tinderissä saati juttuseuraa. Jos ei satu kohdille semmoista daamia, joka näkee ehkä sen ulkokuoren yli ja haluaa tsekata ennen kaikkea luonteen. Ainakin itselleni se luonne (ja kirjoittelut) lopulta ratkaisevat sen pidänkö miestä viehättävänä vai en. Eikä sillä ole edes välttämättä kauheasti tekemistä ulkonäön kanssa. Taviksen näköinen mies siis käy vallan hyvin. :) Toki tinderissä on pelinhenki, että ulkonäön perusteella tehdään valinta, mutta joskus kohdalle voi osua sekin, joka näkee ulkokuoren taa tai siis haluaa nähdä sen yli. :)
En ole tavannut yhtään lottovoittajaa mutta omani lisäksi tiedän kolme ihan tavallisten ihmisten parisuhdetta jotka ovat alkaneet tinderistä.
Tämäpä juuri! Itsekin tiedän useammankin ihan tavallisen parin. Monestipa vielä sellaisen parin, jossa mies on vaikuttanut vähän hiljaiselta ja "tavalliselta", mutta osoittautunut tutustumisen jälkeen huipputyypiksi. Tinderissä saattaa olla vähän hiljaisemmankin ja ujon mahdollisuudet. Ja semmoisen, joka haluaa ensin kirjoitella ennen kuin tavataan. Ei tinder suinkaan ole vain panosovellus alfauroksille vaikka jotkut sen niin käsittävätkin.
Vierailija kirjoitti:
Voi tumpelon hihoja sentään, naisen saa vaan ihan kun jalkautuu naisten tuntumaan, siitä on jo tosi helppo päästä asioissa pintaa syvemälle.
Mielestäni lähes kaikki suomaalaiset miehet on homoja.
Ei homo naista tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ile1962 kirjoitti:
Suomaalainen nainen ei ole kyllä yhtään eläväinen.
Voi olla että höpisee alituiseen jonnin joutavia - muttei se mitään eläväisyyttä ole.
Neuroottisia suomaalaiset naiset ovat.
Ja hysteerisen ahdistuneita..
Olet täysin väärässä. Suomalainen nainen on yleensä vahva ja itseriittoinen. Miehet taas on nössöjä valittajia, joista ei ole missään mielessä naiselle iloa. Tästä syystä niitä tyttöystäviä ei tikkua ristiin panematta löydy. Ihmettelen vaan, miksei nämä vinkujat tosiaan hae niitä mukavempia ja nöyrempiä naisia - kyllä niitä kehitysmaissa on tarjolla runsaasti. Mutta kun ollaan niin saamattomia ettei edes siihen pystytä.
Ile1962 kirjoitti:
Suomaalainen nainen ei ole kyllä yhtään eläväinen.
Voi olla että höpisee alituiseen jonnin joutavia - muttei se mitään eläväisyyttä ole.
Neuroottisia suomaalaiset naiset ovat.
Ja hysteerisen ahdistuneita..
Sanoo Ile1962 perjantai-iltana mammapalstalla muutaman kaljan pöhnässä. Notta kyä se ny on naiset pakko uskoa etä näi o.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ile1962 kirjoitti:
Koska enää ei käydä kaikki vapaa-ajat kapakoissa.
Suomaalainen ei selvin päin sano edes "hei" tuntemattomalle.
Näin siis kukaan ei tapaa kuin korkeintaan bussikuskin ja kassaneidin päivänsä aikana.
Totta turiset. Just eilen juttelin sukulaistytön kanssa aiheesta. Hän sanoi, että asuminen ja eläminen on niin kallista, ettei opiskelijabudjetilla ole varaa juosta baareissa. Mieluummin ostetaan muutama pullo viiniä sekä jotain pientä purtavaa ja istutaan iltaa porukalla jonkun kämpillä. Sen harvan kerran, kun investoidaan baarireissuun, ei todellakaan haluta ketään ulkopuolisia häiritsemään porukan hauskanpitoa.
Varsin erilaista kuin omina opiskeluaikoina 80-luvun alussa. En osaa sanoa, miten meillä silloin oli olevinaan rahaa juosta lähes joka viikonloppu discoissa. Tai no, opintolaina ei ollut siihen aikaan samanlainen mörkö kuin nykyisin. Discoaikaan oli vielä ihan sopivaa, että mies tuli hakemaan naista tanssimaan tai päinvastoin. Nykyisin ei kai sellainen ole tapana vaan tytöt ja pojat tanssivat keskenään, jos baarista sattuu tanssilattia vielä löytymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun ikäiset tytöt pyörii ns seksisirkuksessa suosittujen miesten kanssa. Siksi se on niin vaikeaa..otan osaa oikeasti.
En kuitenkaan haluaisi tyttöystäväksi ketään seksisirkuksen lorttoa, josta olisi vain vaivaa. M19.
Niin ymmärrän hyvin. Vaihtoehdot on vain vähissä. Toisaalta se tyttöystävän saaminen sinulla on ajankohtaisempaa 10v kuluttua. Silloin oman ikäisesi naiset alkaa etsiä lapsilleen isää. Käytä nämä 10v hyvin. Opiskele, kun uraa, pidä itsestäsi huolta, niin olet silloin kovaa valuuttaa.
No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa? Lapsiluvun täytyttyä on tarjolla korkeintaan sääliseksiä, ja pettämisen todennäköisyys on korkea.
Itelläni on ollut 15 vuotiaasta saakka naisia. Ei ikinä niitä kauneimpia, mutta monella tapaa hyviä kyllä. Jos en olisi kelvannut nuorena, niin en varmana ottaisi vauvakuumeista kolmekymppistä.
Ainoastaan jos omien lasten saanti olisi todella tärkeää.
M34
"No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa?"
Juuri näin ajattelen minäkin. Olen samasta puusta eli nuoresta saakka naisia ollut, muutaman kanssa seurustellut, kahdesti kihloihin ja kolmannen kanssa naimisiin. Kaikkein kauneimmille naisille en kelvannut tai ehkä olisin kelvannutkaan, mutta oma itsetunto ei silloin riittänyt. Nykyään pääsisin paljon pitemmälle kokemuksen kautta, mutta tuskin niin moni parikymppinen enää lähtisi mukaan kuitenkaan. Joku silti, tiedostan tämän siksi, että työelämässä tulee nuoremmiltakin naisilta flirttiä ja vastakaikua. Pettämään en tosissani lähde, perheellisenä miehenä ja hyvän naisen aviomiehenä, joten ihan teoriapohjalta mutuilen. Jos nuorena en olisi naisille kelvannut niin en todella haluaisi kelvata samoille naisille myöhemminkään vain siksi, että naiset itse ovat vanhempia, ei enää niin nättejä ja joutuvat laskemaan rimaa. Jos avioliittoni kariutuisi niin aika tarkkaan katsoisin minkälaisen naisen kelpuutan toiselle kierrokselle vai kelpuuta ko minkäänlaista. Lapsetkin on jo tehty, oma ura etenee, on harrastuksia ja aikaa, rahaakin omaan elämään riittävästi ja vähään seksiinkin jo tottunut.
Tällaisia pohdintoja lukiessa tulee kyllä naiselle kylmät väreet. Taitaa olla parasta näin nuorena ja nättinä olla uhraamatta aikaansa ja rahaansa jollekin luuserille, jolle ei kelpaisi sitten vanhempana ja rumempana kuitenkaan. Joka pitäisi minua nyt nuorenakin jonakin johon tyydytään ja joka koko ajan haikailisi sen paremman perään. Joka pitäisi minua vanhempana pelkkänä jämänä.
Jos miesten sielunmaisema on todellakin näin kammottava kuin mitä nämä palstamiehet antavat ymmärtää, taidan elää yksin tai siirtyä naisiin.
Jotenkin tuntuu, että missaat koko pointin tuosta. Kyse on siitä, että nainen kokee nuorena olevansa niin hyvä, ettei tarvitse kyseistä miestä edes kahta kertaa vilkaista ja jos se tulee juttelemaan niin lähdetään vaan vetää siitä. Sitten 10-15 vuoden päästä kun väkisinkin ulkonäkö on hieman laskenut eikä enää saakaan ravistella miehiä kimpussa alkaa tämä sama mies kiinnostaa. Mitä miehen pitäisi tästä ajatella kuin että nyt nämä naiset tyytyy minuun kun ei oikein muuta enää saa, biologinen klo tikittää ja tarvitaan elättäjä lapsille ja kulissiavioliitolle. Mies ajattelee, että kun en kelvannut silloin niin en halua nytkään vain siksi, että siinä on kusetettu olo. Miten sellaiseen naiseen voisi luottaa?
Ne missaa tahallaan pointin, jotta pääsee syyttämään miehiä. Kaikkihan on aina ainoastaan miesten vika.
No kenen vika se on ettet saa naista kaksikymppisenä, eikä kolmekymppisenä kelpaa kukaan vaikka saisikin jonkun? Kyllä minä ajattelisin, että se syy on ihan kyseisen henkilön oma. Ei naisilla ole mitään velvollisuutta alkaa olemaan jokaisen vonkaajan kanssa. Sitä paitsi kaikki miehet hinkuu niiden samojen tavoittamattomien naisten pöksyihin. Ei niitä tavikset ja sitoutuminen kiinnosta.
Niinpä. Jos nainen ei löydä kumppania, se on naisen oma vika, mutta jos mies ei löydä kumppania, sekin on naisten vika. Enpä ole nähnyt tällä palstalla yhtäkään aloitusta, jossa valitettaisiin, kun miehille ei kelpaa tavallinen nainen. Naiset valittavat sitä, että heissä itsessään on jotain vikaa tai sitä, että miehet ylipäätään eivät halua parisuhteita.
Ei tietenkään ole sellaista aloitusta, kun tavisnainen elää nyt historian parasta aikaa. Kysyntä on tapissaan. Tinderissä lihavakin tyttö kirjoittaa profiilissa, että saan niin paljon "moi mitä kuuluu" viestejä, että kirjoita jotain omaperäisempää.
Kerro sitten, miksi nainen ei saisi elää sitä parasta aikaa?
Tottakai saa"elää" sitä parasta aikaa.
Sillä voi vaan olla yhä useammin seuraamuksia, kun miehet ymmärtää mitä se oikeasti tarkoittaa. Kaikkea ei voi sentään saada, joskus kun kakku syödään, sitä ei enää ole.
Niin, kaikkea ei voi saada. Ehkäpä miestenkin tulisi hyväksyä tämä ja käsitellä pettymyksensä siitä, että "kelpaa vasta kolmikymppisenä"?
Niinhän miehet onkin käsitelleet sitä, ymmärtäneet miten homma toimii. Ja nyt opastaa 19v poikaa joka ei kelpaa naisille, ettei kannata lähteä elättäjäksi kolmekymppiselle. Se oikea suhde, aloitetaan nuorena, tai ei koskaan. Toki 19 vuotiaalla on muutama vuosi vielä aikaa. Toki suhteita voi olla läpi elämän, ei vaan kannata ottaa ase huonoin mahdollinen rooli, mikä miehelle on suhteessa tarjolla. Johon te, jotka mainostatte hänelle menestystä kolmekymmpisenä, kolmekymppisten kanssa, haluatte hänelle.
Siis mitä? Mihin ihmeeseen 30-vuotias nainen kaipaa elättäjää? Eiköhän ne pahimmat golddiggerit etsi ne elättäjänsä nimenomaan nuorena ja ne, jotka elättävät itse itsensä, ovat hankkineet koulutuksen ja työn ilman miestäkin, jos ovat 30 vuotiaaksi pärjänneet yksin. En ymmärrä, miten se on vain elättäjäksi kelpuuttamista, jos ihminen ensin hankkii koulutuksen ja ammatin ennen perheen perustamista.
Ruuhkavuosiin tietysti. Työhevoseksi ja lompakoksi. Koulutus ja ammatti pitääkin hankkia ensin, mutta siinä samalla ottaa se kumppani, jonka kanssa perhe perustetaan sitten kun on koulutus & ammatti.
Eli naisen pitää neitsyenä opiskella ammatti jolla elättää itsensä ja lapsi ja samalla keskittyä löytämään mies jonka kanssa olla loppu elämä. Missä välissä nainen saa elää itseään varten?
Tuohan ON juuri sitä. Noin saadaan itselleen se hyvä elämä.
Mies taas mielellään lentelisi nuoruutensa kukasta kukkaan hankkien kokemusta ja elämyksiä. Sitten kun itselle tulee ajankohtaiseksi vakiintua ja hankkia perhe, pitäisi kultalautasella olla tarjolla 18-vuotias neitsytmissi akateemisine ammatteineen ja kymppitonnien palkkoineen valmiina synnyttämään, hoitamaan ja kasvattamaan nämä suomimiehen kupeiden hedelmät samalla, kun mies jatkaa elämästä nauttimista jätkien kanssa saunailtoja viettäen ja etelässä rellestäen.
(Tämä oli palstamiesten viestien perusteella tehty kooste hikikomeropojan unelmaelämästä. Ei sovi heikohermoisille.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun ikäiset tytöt pyörii ns seksisirkuksessa suosittujen miesten kanssa. Siksi se on niin vaikeaa..otan osaa oikeasti.
En kuitenkaan haluaisi tyttöystäväksi ketään seksisirkuksen lorttoa, josta olisi vain vaivaa. M19.
Niin ymmärrän hyvin. Vaihtoehdot on vain vähissä. Toisaalta se tyttöystävän saaminen sinulla on ajankohtaisempaa 10v kuluttua. Silloin oman ikäisesi naiset alkaa etsiä lapsilleen isää. Käytä nämä 10v hyvin. Opiskele, kun uraa, pidä itsestäsi huolta, niin olet silloin kovaa valuuttaa.
No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa? Lapsiluvun täytyttyä on tarjolla korkeintaan sääliseksiä, ja pettämisen todennäköisyys on korkea.
Itelläni on ollut 15 vuotiaasta saakka naisia. Ei ikinä niitä kauneimpia, mutta monella tapaa hyviä kyllä. Jos en olisi kelvannut nuorena, niin en varmana ottaisi vauvakuumeista kolmekymppistä.
Ainoastaan jos omien lasten saanti olisi todella tärkeää.
M34
"No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa?"
Juuri näin ajattelen minäkin. Olen samasta puusta eli nuoresta saakka naisia ollut, muutaman kanssa seurustellut, kahdesti kihloihin ja kolmannen kanssa naimisiin. Kaikkein kauneimmille naisille en kelvannut tai ehkä olisin kelvannutkaan, mutta oma itsetunto ei silloin riittänyt. Nykyään pääsisin paljon pitemmälle kokemuksen kautta, mutta tuskin niin moni parikymppinen enää lähtisi mukaan kuitenkaan. Joku silti, tiedostan tämän siksi, että työelämässä tulee nuoremmiltakin naisilta flirttiä ja vastakaikua. Pettämään en tosissani lähde, perheellisenä miehenä ja hyvän naisen aviomiehenä, joten ihan teoriapohjalta mutuilen. Jos nuorena en olisi naisille kelvannut niin en todella haluaisi kelvata samoille naisille myöhemminkään vain siksi, että naiset itse ovat vanhempia, ei enää niin nättejä ja joutuvat laskemaan rimaa. Jos avioliittoni kariutuisi niin aika tarkkaan katsoisin minkälaisen naisen kelpuutan toiselle kierrokselle vai kelpuuta ko minkäänlaista. Lapsetkin on jo tehty, oma ura etenee, on harrastuksia ja aikaa, rahaakin omaan elämään riittävästi ja vähään seksiinkin jo tottunut.
Tällaisia pohdintoja lukiessa tulee kyllä naiselle kylmät väreet. Taitaa olla parasta näin nuorena ja nättinä olla uhraamatta aikaansa ja rahaansa jollekin luuserille, jolle ei kelpaisi sitten vanhempana ja rumempana kuitenkaan. Joka pitäisi minua nyt nuorenakin jonakin johon tyydytään ja joka koko ajan haikailisi sen paremman perään. Joka pitäisi minua vanhempana pelkkänä jämänä.
Jos miesten sielunmaisema on todellakin näin kammottava kuin mitä nämä palstamiehet antavat ymmärtää, taidan elää yksin tai siirtyä naisiin.
Jotenkin tuntuu, että missaat koko pointin tuosta. Kyse on siitä, että nainen kokee nuorena olevansa niin hyvä, ettei tarvitse kyseistä miestä edes kahta kertaa vilkaista ja jos se tulee juttelemaan niin lähdetään vaan vetää siitä. Sitten 10-15 vuoden päästä kun väkisinkin ulkonäkö on hieman laskenut eikä enää saakaan ravistella miehiä kimpussa alkaa tämä sama mies kiinnostaa. Mitä miehen pitäisi tästä ajatella kuin että nyt nämä naiset tyytyy minuun kun ei oikein muuta enää saa, biologinen klo tikittää ja tarvitaan elättäjä lapsille ja kulissiavioliitolle. Mies ajattelee, että kun en kelvannut silloin niin en halua nytkään vain siksi, että siinä on kusetettu olo. Miten sellaiseen naiseen voisi luottaa?
Ne missaa tahallaan pointin, jotta pääsee syyttämään miehiä. Kaikkihan on aina ainoastaan miesten vika.
No kenen vika se on ettet saa naista kaksikymppisenä, eikä kolmekymppisenä kelpaa kukaan vaikka saisikin jonkun? Kyllä minä ajattelisin, että se syy on ihan kyseisen henkilön oma. Ei naisilla ole mitään velvollisuutta alkaa olemaan jokaisen vonkaajan kanssa. Sitä paitsi kaikki miehet hinkuu niiden samojen tavoittamattomien naisten pöksyihin. Ei niitä tavikset ja sitoutuminen kiinnosta.
Niinpä. Jos nainen ei löydä kumppania, se on naisen oma vika, mutta jos mies ei löydä kumppania, sekin on naisten vika. Enpä ole nähnyt tällä palstalla yhtäkään aloitusta, jossa valitettaisiin, kun miehille ei kelpaa tavallinen nainen. Naiset valittavat sitä, että heissä itsessään on jotain vikaa tai sitä, että miehet ylipäätään eivät halua parisuhteita.
Ei tietenkään ole sellaista aloitusta, kun tavisnainen elää nyt historian parasta aikaa. Kysyntä on tapissaan. Tinderissä lihavakin tyttö kirjoittaa profiilissa, että saan niin paljon "moi mitä kuuluu" viestejä, että kirjoita jotain omaperäisempää.
Kerro sitten, miksi nainen ei saisi elää sitä parasta aikaa?
Tottakai saa"elää" sitä parasta aikaa.
Sillä voi vaan olla yhä useammin seuraamuksia, kun miehet ymmärtää mitä se oikeasti tarkoittaa. Kaikkea ei voi sentään saada, joskus kun kakku syödään, sitä ei enää ole.
Niin, kaikkea ei voi saada. Ehkäpä miestenkin tulisi hyväksyä tämä ja käsitellä pettymyksensä siitä, että "kelpaa vasta kolmikymppisenä"?
Niinhän miehet onkin käsitelleet sitä, ymmärtäneet miten homma toimii. Ja nyt opastaa 19v poikaa joka ei kelpaa naisille, ettei kannata lähteä elättäjäksi kolmekymppiselle. Se oikea suhde, aloitetaan nuorena, tai ei koskaan. Toki 19 vuotiaalla on muutama vuosi vielä aikaa. Toki suhteita voi olla läpi elämän, ei vaan kannata ottaa ase huonoin mahdollinen rooli, mikä miehelle on suhteessa tarjolla. Johon te, jotka mainostatte hänelle menestystä kolmekymmpisenä, kolmekymppisten kanssa, haluatte hänelle.
Siis mitä? Mihin ihmeeseen 30-vuotias nainen kaipaa elättäjää? Eiköhän ne pahimmat golddiggerit etsi ne elättäjänsä nimenomaan nuorena ja ne, jotka elättävät itse itsensä, ovat hankkineet koulutuksen ja työn ilman miestäkin, jos ovat 30 vuotiaaksi pärjänneet yksin. En ymmärrä, miten se on vain elättäjäksi kelpuuttamista, jos ihminen ensin hankkii koulutuksen ja ammatin ennen perheen perustamista.
Ruuhkavuosiin tietysti. Työhevoseksi ja lompakoksi. Koulutus ja ammatti pitääkin hankkia ensin, mutta siinä samalla ottaa se kumppani, jonka kanssa perhe perustetaan sitten kun on koulutus & ammatti.
Eli naisen pitää neitsyenä opiskella ammatti jolla elättää itsensä ja lapsi ja samalla keskittyä löytämään mies jonka kanssa olla loppu elämä. Missä välissä nainen saa elää itseään varten?
Tuohan ON juuri sitä. Noin saadaan itselleen se hyvä elämä.
Tietenkin se kevytkenkäinen nainen joka sitten myöhemmin huijaa jonkun kunnollisen miehen avioon, kuten sinä, on eri mieltä asiasta.
Eli maiden kuuluu elää vain miestä varten sinusta. Et ansaitse olla muuta kuin yksin. Miksi kenekään pitäisi elää vain sinua varten, tuollainen itsekäs ihmispaska. Pelkkä hyväksikäyttäjä ja oman edun tavoittelija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nuoret miehet saavat seurustelukumppanin siinä missä ennenkin ja vaikka tasa-arvo on kehittynyt vuosikymmenien aikana, sama kaava pätee pääosin nykyäänkin.
Eli parhaiten tyttöystäviä saavat rohkeat pojat, jotka omaavat sosiaalisia taitoja, saavat suunsa auki ja ovat aktiivisia, vaikka vähän hiprakassakin, muttei pahasti kännissä. Etua on myös määrätynlaisesta machoudesta, vaikka sitä yritetään vähätellä kuinka. Tämä tyyppi on yleensä myös hiukan hauska, huumorintajuinen ja tietenkin aloitteellinen, edelleen tytöt ja naiset useimmiten odottavat ja arvostavat miehen aloitteellisuutta, sitä kun mies vie tilannetta eteenpäin. Pelimies ei kuitenkaan ole liian hyökkäävä, vaan osaa edetä niin ettei vaikuta epätoivoiselta, eikä liian päällekäyvältä, hän osaa lukea naisen signaaleja, milloin on sopivaa tehdä seuraava siirto. Kun on oikein hyvä seuramies, ei tarvitse edes olla aloitteellinen, naiset lähestyvät itse ja lyöttäytyvät seuraan kuitenkaan itseään tyrkyttämättä. Asiat vain etenevät. Parhaiten tämä toimii tietenkin, kun mies on luonnostaan tuollainen, opeteltuna se on hankalampaa koska se on teeskentelyä ja kaikki eivät kykene siihen harjoittelemallakaan.
Tästä tullaankin siihen, että suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluva jurous ja hiljaisuus on enemmän miesten osa kuin naisten. Merkittävä osa miehistä on introversioon taipuvaisia, sosiaaliset taidotkin omaavina he eivät koe luontevaksi olla aloitteellisia tai aktiivisia naista lähestyäkseen. Tämä piirre kansassamme ei ole negatiivinen asia, se on vain ominaisuus. Tällaisetkin miehet osaavat usein lähestyä naista luontevasti esim. kirjeitse tai livetilanteissa jutella hyvinkin syvällisiä naisten kanssa, ilman pyrkimystä tunnustella kiinnostusta seurusteluun. Nämä miehet (ja vastaavat naiset) ovat usein myös ajatelleet paljon ja heillä on syvällisiä ajatuksia, omia mielipiteitä ja tietoa monista asioista. Mainituista syistä he jäävät porukoissa usein ystävätasolle, naiset luulevat että he kiinnostavat vain ystävinä. Deittipalstoilla nämä miehet eivät menesty, koska he eivät markkinoi itseään yliampuvasti tai muutenkaan, he eivät edes oikein osaa kertoa itseään myyvästi, kuten siellä olisi tarkoitus. Ja valtaosa naisista ihastuu kuitenkin eläväisempiin "jännämiehiin", joissa on usein myös muuta särmää, vaikkakin näide särmien varjopuolena paljastuu usein ikäviä piirteitä suhteen edetessä (pettämistä, alistamista, jopa väkivaltaa). Kiltin oloiset jäävät jännämiesten varjoon.
Vaikka mainittu hiljaisempi miestyyppi kohtaa elämässään naisia, niin valtaosa naisista ei hänestä innostu, hän on liian tylsä, hiljainen tyyppi, vaikka todellisuudessa usein paljon viisaampi, ajattelija ja sivistyneempi monella elämänalueella kuin reippaampi miestyyppi. Ne naiset, jotka hiljaisemmasta miestyypistä ovat kiinnostuneita, ovat itsekin saman tyylisiä ja tilanne ei tahdo edetä, ellei joku tajua ruveta kaveriporukassa puhemieheksi. Osaltaan tilannetta vääristää se, että nämä ihmistyypit eivät ole sukupuolen mukaan tasapainossa, miehissä näitä maan hiljaisia on enemmän.
jatkoa...
Tästä syystä eläväisemmille lähi-idän ym. muille miehille on maassamme kysyntää. Heitä tarvittaisiin paikkaamaan vilkkaampien miesten vajetta. Vastaavasti suomalaisille, kilteille ajattelijamiehille olisi kysyntää esim. kaakkois-aasiassa ja Venäjällä, tai heidän maalaisten keskuudessa. Thaimaalaiset ja venäläiset miehet ovat jopa liian machoja osalla oman maansa naisista, etenkin monet aasialaiset naiset kaipaisivat luotettavaa, kilttiä kumppania, joka arvostaa heitä naisena ja kohtelee kauniisti, jonka kanssa voi keskustella tasa-arvoisesti ja muodostaa syvän rakkaussuhteen. Suosittelen hiljaista suomalaismies tyyppiä etsimään kumppania esim. Thaimaasta, jos kotimaassa ei onnistu. Nuorena miehenä etsit esim. Thaifriendly palstan kautta kirjekavereita, joiden ajatusmaailma kohtaa omasi. Luonnollisesti sielläkin on paljon pinnallisia ihmisiä, mutta on myös paljon aitoa rakkautta etsiviä, joille suomalainen jäyhä ja hiljaisempi ajattelija, kiltti mies ilman alistamista on täyttä kultaa. Siihen tosin kannattaa varautua, että heillä on perinteisempi käsitys miehen ja naisen rooleista esim. kotitöissä, mutta he arvostavat kyllä suuresti, että teet perheen eteen työtä yhtä paljon kuin hänkin. He eivät myöskään vieroksu käydä kodin ukopuolella töissä lasten kasvettua riittävästi, jos sellaisia hankitte.
Ajan saatossa aasialaiset naiset tulevat syrjäyttämään täysin suomalaiset naiset.
Tässä kannattaisi nyt suomalaisten nuorten ja vanhempienkin sinkkumiesten aktivoitua ja verkostoitua keskenään. Nykymaailmassa tämä on helppoa ja kun pitää järjen päässä, ei tule huijatuksi, vaan löytää mieluisan kumppanin aasiasta. Moraalisaarnat kannattaa unohtaa, kyse on luonnonvalinnasta ja omasta elämästäsi, älä välitä kitkerien tuomitsijoiden puheista. Jossain oli ulkomaalainen tutkimus, että Suomessa on 200 tuhannen naisen vaje. Tässä asiassa myös ujommat tietokoneen käytön osaavat pärjäävät ja esim. Thaimaasta löytyy rehellisiä, ahkeria sinkkunaisia tähän tarpeeseen yllin kyllin.
Kai nämä verkostoituvat muuttavat sen naisen maahan vai raatavat tänne elätettäväksi?
Ile1962 kirjoitti:
Suomaalainen nainen ei ole kyllä yhtään eläväinen.
Voi olla että höpisee alituiseen jonnin joutavia - muttei se mitään eläväisyyttä ole.
Neuroottisia suomaalaiset naiset ovat.
Ja hysteerisen ahdistuneita..
Jos suomalaista naista ei kiinnosta puhua kanssasi miksi luulet että se ulkomaalainen kiinnostuu?
Vierailija kirjoitti:
Ile1962 kirjoitti:
Suomaalainen nainen ei ole kyllä yhtään eläväinen.
Voi olla että höpisee alituiseen jonnin joutavia - muttei se mitään eläväisyyttä ole.
Neuroottisia suomaalaiset naiset ovat.
Ja hysteerisen ahdistuneita..Olet täysin väärässä. Suomalainen nainen on yleensä vahva ja itseriittoinen. Miehet taas on nössöjä valittajia, joista ei ole missään mielessä naiselle iloa. Tästä syystä niitä tyttöystäviä ei tikkua ristiin panematta löydy. Ihmettelen vaan, miksei nämä vinkujat tosiaan hae niitä mukavempia ja nöyrempiä naisia - kyllä niitä kehitysmaissa on tarjolla runsaasti. Mutta kun ollaan niin saamattomia ettei edes siihen pystytä.
Ongelma taitaa olla se täällä miesten esiin tuoma että sitten pitää osallistua perheen kuluihin kun ei maahantuotu kielitaidoton saa töitä ja elätä itseään ja lapsia ilman että miehen pitää osallistua.
No kuinka on oman ukkos laita? Millä välin sen kanssa seurustelet, kun tunnut kyttäävän mammapalstalla 24/7/365?