Miksi tyttöystävän löytäminen on niin vaikeaa nykyään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

saasasasasas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies35v kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies35v kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun ikäiset tytöt pyörii ns seksisirkuksessa suosittujen miesten kanssa. Siksi se on niin vaikeaa..otan osaa oikeasti.

En kuitenkaan haluaisi tyttöystäväksi ketään seksisirkuksen lorttoa, josta olisi vain vaivaa. M19.

Niin ymmärrän hyvin. Vaihtoehdot on vain vähissä. Toisaalta se tyttöystävän saaminen sinulla on ajankohtaisempaa 10v kuluttua. Silloin oman ikäisesi naiset alkaa etsiä lapsilleen isää. Käytä nämä 10v hyvin. Opiskele, kun uraa, pidä itsestäsi huolta, niin olet silloin kovaa valuuttaa.

No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa? Lapsiluvun täytyttyä on tarjolla korkeintaan sääliseksiä, ja pettämisen todennäköisyys on korkea.

Itelläni on ollut 15 vuotiaasta saakka naisia. Ei ikinä niitä kauneimpia, mutta monella tapaa hyviä kyllä. Jos en olisi kelvannut nuorena, niin en varmana ottaisi vauvakuumeista kolmekymppistä. 

Ainoastaan jos omien lasten saanti olisi todella tärkeää.

M34

"No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa?"

Juuri näin ajattelen minäkin. Olen samasta puusta eli nuoresta saakka naisia ollut, muutaman kanssa seurustellut, kahdesti kihloihin ja kolmannen kanssa naimisiin. Kaikkein kauneimmille naisille en kelvannut tai ehkä olisin kelvannutkaan, mutta oma itsetunto ei silloin riittänyt. Nykyään pääsisin paljon pitemmälle kokemuksen kautta, mutta tuskin niin moni parikymppinen enää lähtisi mukaan kuitenkaan. Joku silti, tiedostan tämän siksi, että työelämässä tulee nuoremmiltakin naisilta flirttiä ja vastakaikua. Pettämään en tosissani lähde, perheellisenä miehenä ja hyvän naisen aviomiehenä, joten ihan teoriapohjalta mutuilen. Jos nuorena en olisi naisille kelvannut niin en todella haluaisi kelvata samoille naisille myöhemminkään vain siksi, että naiset itse ovat vanhempia, ei enää niin nättejä ja joutuvat laskemaan rimaa. Jos avioliittoni kariutuisi niin aika tarkkaan katsoisin minkälaisen naisen kelpuutan toiselle kierrokselle vai kelpuuta ko minkäänlaista. Lapsetkin on jo tehty, oma ura etenee, on harrastuksia ja aikaa, rahaakin omaan elämään riittävästi ja vähään seksiinkin jo tottunut.

Tällaisia pohdintoja lukiessa tulee kyllä naiselle kylmät väreet. Taitaa olla parasta näin nuorena ja nättinä olla uhraamatta aikaansa ja rahaansa jollekin luuserille, jolle ei kelpaisi sitten vanhempana ja rumempana kuitenkaan. Joka pitäisi minua nyt nuorenakin jonakin johon tyydytään ja joka koko ajan haikailisi sen paremman perään. Joka pitäisi minua vanhempana pelkkänä jämänä.

Jos miesten sielunmaisema on todellakin näin kammottava kuin mitä nämä palstamiehet antavat ymmärtää, taidan elää yksin tai siirtyä naisiin.

Jotenkin tuntuu, että missaat koko pointin tuosta. Kyse on siitä, että nainen kokee nuorena olevansa niin hyvä, ettei tarvitse kyseistä miestä edes kahta kertaa vilkaista ja jos se tulee juttelemaan niin lähdetään vaan vetää siitä. Sitten 10-15 vuoden päästä kun väkisinkin ulkonäkö on hieman laskenut eikä enää saakaan ravistella miehiä kimpussa alkaa tämä sama mies kiinnostaa. Mitä miehen pitäisi tästä ajatella kuin että nyt nämä naiset tyytyy minuun kun ei oikein muuta enää saa, biologinen klo tikittää ja tarvitaan elättäjä lapsille ja kulissiavioliitolle. Mies ajattelee, että kun en kelvannut silloin niin en halua nytkään vain siksi, että siinä on kusetettu olo. Miten sellaiseen naiseen voisi luottaa?

Ne missaa tahallaan pointin, jotta pääsee syyttämään miehiä. Kaikkihan on aina ainoastaan miesten vika.

No kenen vika se on ettet saa naista kaksikymppisenä, eikä kolmekymppisenä kelpaa kukaan vaikka saisikin jonkun? Kyllä minä ajattelisin, että se syy on ihan kyseisen henkilön oma. Ei naisilla ole mitään velvollisuutta alkaa olemaan jokaisen vonkaajan kanssa. Sitä paitsi kaikki miehet hinkuu niiden samojen tavoittamattomien naisten pöksyihin. Ei niitä tavikset ja sitoutuminen kiinnosta.

Niinpä. Jos nainen ei löydä kumppania, se on naisen oma vika, mutta jos mies ei löydä kumppania, sekin on naisten vika. Enpä ole nähnyt tällä palstalla yhtäkään aloitusta, jossa valitettaisiin, kun miehille ei kelpaa tavallinen nainen. Naiset valittavat sitä, että heissä itsessään on jotain vikaa tai sitä, että miehet ylipäätään eivät halua parisuhteita. 

Ei tietenkään ole sellaista aloitusta, kun tavisnainen elää nyt historian parasta aikaa. Kysyntä on tapissaan. Tinderissä lihavakin tyttö kirjoittaa profiilissa, että saan niin paljon "moi mitä kuuluu" viestejä, että kirjoita jotain omaperäisempää.

Kerro sitten, miksi nainen ei saisi elää sitä parasta aikaa? 

Tottakai saa"elää" sitä parasta aikaa.

Sillä voi vaan olla yhä useammin seuraamuksia, kun miehet ymmärtää mitä se oikeasti tarkoittaa. Kaikkea ei voi sentään saada, joskus kun kakku syödään, sitä ei enää ole.

Niin, kaikkea ei voi saada. Ehkäpä miestenkin tulisi hyväksyä tämä ja käsitellä pettymyksensä siitä, että "kelpaa vasta kolmikymppisenä"?

Niinhän miehet onkin käsitelleet sitä, ymmärtäneet miten homma toimii. Ja nyt opastaa 19v poikaa joka ei kelpaa naisille, ettei kannata lähteä elättäjäksi kolmekymppiselle. Se oikea suhde, aloitetaan nuorena, tai ei koskaan. Toki 19 vuotiaalla on muutama vuosi vielä aikaa. Toki suhteita voi olla läpi elämän, ei vaan kannata ottaa ase huonoin mahdollinen rooli, mikä miehelle on suhteessa tarjolla. Johon te, jotka mainostatte hänelle menestystä kolmekymmpisenä, kolmekymppisten kanssa, haluatte hänelle.

Siis mitä? Mihin ihmeeseen 30-vuotias nainen kaipaa elättäjää? Eiköhän ne pahimmat golddiggerit etsi ne elättäjänsä nimenomaan nuorena ja ne, jotka elättävät itse itsensä, ovat hankkineet koulutuksen ja työn ilman miestäkin, jos ovat 30 vuotiaaksi pärjänneet yksin. En ymmärrä, miten se on vain elättäjäksi kelpuuttamista, jos ihminen ensin hankkii koulutuksen ja ammatin ennen perheen perustamista. 

Ruuhkavuosiin tietysti. Työhevoseksi ja lompakoksi. Koulutus ja ammatti pitääkin hankkia ensin, mutta siinä samalla ottaa se kumppani, jonka kanssa perhe perustetaan sitten kun on koulutus & ammatti. 

Siis naisellako pelkästään ne ruuhkavuodet on? Mistä se ruuhka muodostuu: työstä, kodinhoidosta, lapsista, vanhenevista vanhemmista. Mikä on miehen rooli tässä ruuhkassa? Haluaisiko mies olla vain vapaamatkustaja, vai mitä on tämä ihmeellinen ininä ja urputus? Minä olin kuvitellut, että ne ruukavuodet ovat ihan molempien vanhempien juttu, mutta ei näköjään.

Tuosta kumppanin hankkimisesta opintojen ohessa: Kuinka moni mies on valmis muuttamaan naisen opintojen/harjoittelujen/alkuaikojen pätkätöiden perässä sinne tänne? Tai vaihtoehtoisesti kuinka moni mies on halukas elämään etäsuhteessa kaikki nämä vuodet ennen perheen perustamista ja ruuhkavuosia? Taitaa olla perinteisesti niin, että nainen on jättänyt oman elämänsä ja seurannut miestä. Enää se ei pojat kuulkaa toimi niin, ja siitähän tämä koko kitinä taitaa juontaa juurensa.

Mies haluaa osallistua täysillä ruuhkavuosiin, naisen kanssa jolle oli rakastaja ensin, monta vuotta. Ja mieluiten naisen parhaimpina vuosina. Kaikkein pahin, on olla vain se elättäjä/työjuhta. Jos myöhästyy paljon, niin tietää että nainen tyytyy, että miehelle on se huonoin rooli varattu. 

Miehelle siis huonoin rooli on nähdä omien lasten syntyvän ja kasvavan. No se selittääkin paljon, miksi syntyvyys on niin alamaissa. En myöskään ymmärrä, mitä nämä naisen parhaimmat vuodet ovat. Itse olen ollut parhaimmillani ja onnellisimmillani 40 täytettyäni. Vielä parikymppisenä olin hyvin epävarma ja huonoitsetuntoinen, yritin kaiken aikaa miellyttää muita ettei kukaan vaan pettyisi minuun. Parisuhdekin parani joka osa-alueella, kun en ollut enää se perässä vedettävä tiskirätti.

Miehelle nainen on paras siinä parinkympin molemmin puolin, kauneus. 30+ ja siitä se rupsahdus alkaa.

Joillekin miehille nainen on vain ulkokuori, näyttelyesine ja panopuu. Joillekin miehille nainen on elämänkumppani.

Meille onnellisille miehille nainen on kaunotar, ylpeyden aihe kauneuden ja fiksuuden vuoksi. Onnellinen mies on myös tyytyväinen siitäkin, että nainen on miellyttävä rakastelukumppanina. Siitä koostuu hyvän elämänkumppanin ainekset. Kumpa suomalaiset naiset heräisivät tajuamaan noin yksinkertaisen asian.

Ja minä en taas halua olla mikään näyttelyesine tai olemassa vain tarpeiden tyydyttämistä varten. Minä haluan tulla kohdatuksi ihmisenä ja elämänkumppanina.

Vierailija kirjoitti:

pp987 kirjoitti:

Naisia on vaan niin valtavan paljon vähemmän kuin miehiä.

Työttöjä syntyy paljon poikia vähemmän, ja maahanmuuttokin vaikuttaa paljon.

Useilla paikkakunnilla sinkkutyttöjä on vain puolet sinkkupoikian määrästä.

Tuosta voi katsoa oman paikkakunnan tilannetta:

https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000000973325.html

Esim Oulussa yli tuhat nuorta sinkkunaista vähemmän, vaikka yliopistokaupunki.!

Ihan puhdasta matematiikkaa että valtava määrä fiksuja kunnon miehiä ei löydä omaa rakasta, koska sitä ei ole olemassakaan.

Mutta mitä noilla valtavalla määrällä ylijäämämiehillä sitten tehdään?

Uskokaa nyt miehet. Ottakaa kontaktia Filippiineille. Siellä on pilvin pimein kauniita, ystävällisiä ja naisellisia naisia, jotka kilpailisivat, kuka saa miehekseen juuri sinut.

Just. Ettekö te miehet pidäkään yhtä? Vai meneekö se niin, että suomalaiset miehet ensin ja muut perässä?

Mitä niiden filippiiniläismiesten pitää sitten tehdä, kun ne nyt jää ilman naista, koska suomalaiset miehet vie niiden naiset? U know, tasoteoriat ja silleen...

Tyttöystävän saaminen on vaikeaa, koska perheen perustamiseen ei ole sosiaalista painetta, lapsia ei hankita enää vanhuuden turvaksi ja koska nainen ei tarvitse miestä selvitäkseen hengissä tai saadakseen toimeentuloa.

Toiseksi agraariyhteiskunnan loppumisesta on vasta silmänräpäys, tuossa yhteiskunnassa oli aivan normaalia, että vanhemmat sopivat ja järjestelivät naimakauppoja. Eli naimisiin meni naisia, joilla ei välttämättä ollut kummoista kiinnostusta miesten perään, näiden geenit ovat yhä olemassa yhteiskunnassa. Vasta nyt tapahtuu raju geneettinen karsinta, kun miehistä vähemmän kiinnostuneet naiset alkavat kadota geneettisesti sukupuuttoon kun niitä järjestettyjä avioliittoja ei enää ole.

Kolmanneksi, seksuaalinen tietous on antanut naisille mahdollisuuden masturboida, eli tarpeiden hoitamiseen ei tarvita miestä. Tämä voi tuntua hullulta, mutta Suomen vanhainkodeista löytyy yhä paljon naisia, jotka eivät ole masturboineen koskaan. Seksi kuului ennen avioliittoon ja sitä harrastettiin oman miehen kanssa. Ellei ollut miestä, ei ollut seksiä, tämä lisäsi kummasti kiinnostusta pariutumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Ja minä en taas halua olla mikään näyttelyesine tai olemassa vain tarpeiden tyydyttämistä varten. Minä haluan tulla kohdatuksi ihmisenä ja elämänkumppanina.

Minä (mies44) taas pidän itsestäni huolta, ja haluan näyttää hyvältä puolisolleni, ja hän kehtaa minua kuljettaa ihmisissä ylpeänä. Tosin hänkin näyttää todella hyvältä, ja haluaa myös olla minulle nätti. Ollaan sitten varmaan niitä näyttelyesineitä. Mutta sen tiedän että mikään sairaus tai vamma ei tätä liittoa kaada, näytettiin me sitten miltä tahansa.

pp987 kirjoitti:

Naisia on vaan niin valtavan paljon vähemmän kuin miehiä.

Työttöjä syntyy paljon poikia vähemmän, ja maahanmuuttokin vaikuttaa paljon.

Useilla paikkakunnilla sinkkutyttöjä on vain puolet sinkkupoikian määrästä.

Tuosta voi katsoa oman paikkakunnan tilannetta:

https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000000973325.html

Esim Oulussa yli tuhat nuorta sinkkunaista vähemmän, vaikka yliopistokaupunki.!

Ihan puhdasta matematiikkaa että valtava määrä fiksuja kunnon miehiä ei löydä omaa rakasta, koska sitä ei ole olemassakaan.

Mutta mitä noilla valtavalla määrällä ylijäämämiehillä sitten tehdään?

Ei mitään. Jos taso on huono eikä kelpaa naisille niin ei ole tehtävissä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Ja paljon vaikuttaa kaveripiiri tai sen puute. Jos kaverit kaikki seurustelevat, on todennäköisempää, että itsekin ajaudut samaan tilanteeseen / osaat kaivata niitä asioita, joita kaikilla ympärillä olevilla on.

Jos kaverit ovat villejä sinkkuja / hiljaisia yksinoleskelijoita, on sinunkin vaikeampaa tavata sopivaa seurustelukumppania.

Tai sitten käy niin, että ajautuu sinkkuna kaikkien illanistujaisten ulkopuolelle ja menettää mahdollisuuden tavata sinkkunaisia

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystävän saaminen on vaikeaa, koska perheen perustamiseen ei ole sosiaalista painetta, lapsia ei hankita enää vanhuuden turvaksi ja koska nainen ei tarvitse miestä selvitäkseen hengissä tai saadakseen toimeentuloa.

Toiseksi agraariyhteiskunnan loppumisesta on vasta silmänräpäys, tuossa yhteiskunnassa oli aivan normaalia, että vanhemmat sopivat ja järjestelivät naimakauppoja. Eli naimisiin meni naisia, joilla ei välttämättä ollut kummoista kiinnostusta miesten perään, näiden geenit ovat yhä olemassa yhteiskunnassa. Vasta nyt tapahtuu raju geneettinen karsinta, kun miehistä vähemmän kiinnostuneet naiset alkavat kadota geneettisesti sukupuuttoon kun niitä järjestettyjä avioliittoja ei enää ole.

Kolmanneksi, seksuaalinen tietous on antanut naisille mahdollisuuden masturboida, eli tarpeiden hoitamiseen ei tarvita miestä. Tämä voi tuntua hullulta, mutta Suomen vanhainkodeista löytyy yhä paljon naisia, jotka eivät ole masturboineen koskaan. Seksi kuului ennen avioliittoon ja sitä harrastettiin oman miehen kanssa. Ellei ollut miestä, ei ollut seksiä, tämä lisäsi kummasti kiinnostusta pariutumiseen.

Pitääkö tästä sosiaalisesti ja uskonnollisesti kieron agraariyhteiskunnan romahtamisen jälkiseurauksista sitten kaikkien kärsiä?

Muistatko, mihin paikkaan tyttöystävä jäi, kun viimeksi näit sen? Joskus saattaa upota vaikka sohvatyynyjen väliin, kurkistahan sieltä. Tai onko ollut ulkona mukana, ettei vain olisi jäänyt johonkin pihalle? Kannattaa kehittää vaikka joku muistisääntö sen suhteen, mihin jättää, jotta löytäminen on helpompaa. Moni säilyttää tyttöystävää aina tietyssä samassa paikassa, niin ei mene sitten aikaa etsimiseen, kun sitä tarvitsee. Helpottaisiko jatkossa tavaroiden raivaaminen ja kon-mari, niin tyttöystävä olisi helpommin löydettävissä. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystävän saaminen on vaikeaa, koska perheen perustamiseen ei ole sosiaalista painetta, lapsia ei hankita enää vanhuuden turvaksi ja koska nainen ei tarvitse miestä selvitäkseen hengissä tai saadakseen toimeentuloa.

Toiseksi agraariyhteiskunnan loppumisesta on vasta silmänräpäys, tuossa yhteiskunnassa oli aivan normaalia, että vanhemmat sopivat ja järjestelivät naimakauppoja. Eli naimisiin meni naisia, joilla ei välttämättä ollut kummoista kiinnostusta miesten perään, näiden geenit ovat yhä olemassa yhteiskunnassa. Vasta nyt tapahtuu raju geneettinen karsinta, kun miehistä vähemmän kiinnostuneet naiset alkavat kadota geneettisesti sukupuuttoon kun niitä järjestettyjä avioliittoja ei enää ole.

Kolmanneksi, seksuaalinen tietous on antanut naisille mahdollisuuden masturboida, eli tarpeiden hoitamiseen ei tarvita miestä. Tämä voi tuntua hullulta, mutta Suomen vanhainkodeista löytyy yhä paljon naisia, jotka eivät ole masturboineen koskaan. Seksi kuului ennen avioliittoon ja sitä harrastettiin oman miehen kanssa. Ellei ollut miestä, ei ollut seksiä, tämä lisäsi kummasti kiinnostusta pariutumiseen.

Pitääkö tästä sosiaalisesti ja uskonnollisesti kieron agraariyhteiskunnan romahtamisen jälkiseurauksista sitten kaikkien kärsiä?

Luulen että siitä kärsii vain häviävän pieni osa ihmisistä jotka eivät vaivaudu itse tekemään mitään sen eteen että kukaan heidän kanssaan haluaisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja minä en taas halua olla mikään näyttelyesine tai olemassa vain tarpeiden tyydyttämistä varten. Minä haluan tulla kohdatuksi ihmisenä ja elämänkumppanina.

Minä (mies44) taas pidän itsestäni huolta, ja haluan näyttää hyvältä puolisolleni, ja hän kehtaa minua kuljettaa ihmisissä ylpeänä. Tosin hänkin näyttää todella hyvältä, ja haluaa myös olla minulle nätti. Ollaan sitten varmaan niitä näyttelyesineitä. Mutta sen tiedän että mikään sairaus tai vamma ei tätä liittoa kaada, näytettiin me sitten miltä tahansa.

Mä pidän itsestäni huolta ensisijaisesti siksi, että jaksaisin ylipäätään elää tätä elämää, tehdä juttuja miehen kanssa yhdessä, nauraa ja olla iloinen ja onnellinen, käydä töissä, kasvattaa lapset, harrastaa ja olla läsnä läheisilleni. Ja toivon, että mies pitää itsestään huolta ensisijaisesti samoista syistä. Jos on niin, että ne toimet, joilla pidän omasta terveydestäni ja jaksamisestani huolta saa mut näyttämään nätiltä miehen silmissä, hieno juttu. Jos ei, niin mä en ole aivan varma onko se enää varsinaisesti mun ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystävän saaminen on vaikeaa, koska perheen perustamiseen ei ole sosiaalista painetta, lapsia ei hankita enää vanhuuden turvaksi ja koska nainen ei tarvitse miestä selvitäkseen hengissä tai saadakseen toimeentuloa.

Toiseksi agraariyhteiskunnan loppumisesta on vasta silmänräpäys, tuossa yhteiskunnassa oli aivan normaalia, että vanhemmat sopivat ja järjestelivät naimakauppoja. Eli naimisiin meni naisia, joilla ei välttämättä ollut kummoista kiinnostusta miesten perään, näiden geenit ovat yhä olemassa yhteiskunnassa. Vasta nyt tapahtuu raju geneettinen karsinta, kun miehistä vähemmän kiinnostuneet naiset alkavat kadota geneettisesti sukupuuttoon kun niitä järjestettyjä avioliittoja ei enää ole.

Kolmanneksi, seksuaalinen tietous on antanut naisille mahdollisuuden masturboida, eli tarpeiden hoitamiseen ei tarvita miestä. Tämä voi tuntua hullulta, mutta Suomen vanhainkodeista löytyy yhä paljon naisia, jotka eivät ole masturboineen koskaan. Seksi kuului ennen avioliittoon ja sitä harrastettiin oman miehen kanssa. Ellei ollut miestä, ei ollut seksiä, tämä lisäsi kummasti kiinnostusta pariutumiseen.

Erinomainen kirjoitus

Käyttäjä16049 kirjoitti:

pp987 kirjoitti:

Naisia on vaan niin valtavan paljon vähemmän kuin miehiä.

Työttöjä syntyy paljon poikia vähemmän, ja maahanmuuttokin vaikuttaa paljon.

Useilla paikkakunnilla sinkkutyttöjä on vain puolet sinkkupoikian määrästä.

Tuosta voi katsoa oman paikkakunnan tilannetta:

https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000000973325.html

Esim Oulussa yli tuhat nuorta sinkkunaista vähemmän, vaikka yliopistokaupunki.!

Ihan puhdasta matematiikkaa että valtava määrä fiksuja kunnon miehiä ei löydä omaa rakasta, koska sitä ei ole olemassakaan.

Mutta mitä noilla valtavalla määrällä ylijäämämiehillä sitten tehdään?

Ei mitään. Jos taso on huono eikä kelpaa naisille niin ei ole tehtävissä mitään.

Onhan, nainen kauempaa, vaikka ulkomailta

Vierailija kirjoitti:

Nuoret naiset, kertokaa. Terveisin M19.

LOL, sen ikäisenä ole edes vielä mikään mies kuin mikki-hiiri :) ja naista ei kannata ottaa niistä on vain riesaa.

terveisin mies 36v

Naiset ei syty miehistä jotka yrittävät mutta epäonnistuvat jatkuvasti koska ovat kömpelöjä ja tyhmiä tahtomattaan eivät tahallaan oli sitten kyse mistä elämän osa-alueesta tahansa. Pitäisi olla onnistuja 24/7.

Vierailija kirjoitti:

29v mies ilmottautuu täällä ja ihan samoja kokemuksia. Huomiota saan vain 40-60v naisilta. Pitää kohta antautua. Olen päihteetön ja urheilullinen. Naapurin samanikäinen nainen seurustelee Jvg jantterien näköisen ''miehen'' kanssa.

Niin, olethan sinäkin tosi''mies'' kun vauvapalstalle tulet itkemään miten naapurin tyttö ei rakastunutkaan juuri sinuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Feminisimi on saastuttanut Suomen tyttärien mielet. Siinä suurin syy!

Ei vaan se, että miehet ovat vinkuvia lassukoita. Tämäkin ketju sen todistaa.

Kantasuomalaiset miehet, hyvä sisko, kantasuomalaiset miehet ovat niitä vinkuvia lassukoita.

Onneksi olemme saaneet tänne kunnon miehiä vähän kauempaa etelän ja kaakon suunnilta. Ovat paljon miehekkäämpiä.

Vai kirjoittelee tuo heppapalstan erityismies tännekin... Samaa pikkulapsilogiikkaa; kun ei jotain saa niin mahdollisimman äänekkäästi pitää mesota, kuinka ei olisi halunnutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Feminisimi on saastuttanut Suomen tyttärien mielet. Siinä suurin syy!

Ei vaan se, että miehet ovat vinkuvia lassukoita. Tämäkin ketju sen todistaa.

Kantasuomalaiset miehet, hyvä sisko, kantasuomalaiset miehet ovat niitä vinkuvia lassukoita.

Onneksi olemme saaneet tänne kunnon miehiä vähän kauempaa etelän ja kaakon suunnilta. Ovat paljon miehekkäämpiä.

No ite kysyit

1. kuntoile ja syö oikein =parempi iho ja kroppa

2. Huolehdi henk koht hygieniasta =itsestään selvyys

3. käy kampaajalla

4. pukeudu timmisti

5. Oletan et oot perus juntti, kun tyhmiä kyselet = hommaa harrastus

a)muusikko bändissä saa aina pilua

b)käy keikoilla ja festareilla(kai sulla on ystäviä?)

c)harrasta jotain liikuntaa kuten kamppailulajit, joissa käy kumpaakin sukupuolta

Auttoiko?

Aviomieheni kaveripiirissä on näitä vähän alle ja vähän päälle kolmekymppisiä miehiä joille ei tunnu tyttöystävää löytyvän vaikka vuodet vaihtuu. Ihan tavallisia, mukavia, töissä käyviä ja urheilullisiakin miehiä. Itse näen, että ongelmana ainakin heidän kohdallaan on yrityksen puute ja ehkä sitten tietynlainen ujous naisten suhteen. Yleensä he uskaltavat lähestyä naisia vasta humalassa ja se nyt ei tee vaikutusta. Eivät myöskään oikein lähesty itse kiinnostavia naisia (tai naisia ylipäätään) vaan ovat aika passiivisia. Eivät myöskään lataa tinderiä jostain syystä, vaikka itse näen sen ujon pelastukseksi. Juttelua voi aloittaa naisten kanssa kivoja kirjoittelemalla. Oma avomiehenikin oli ujo naisten kanssa, mutta meidän juttu alkoi tinderistä ja tutustuttiin siellä ennen tapaamista. En tiedä, ehkä joillain on turhan passiivinen asenne ja ei uskalleta pistää itseään likoon. En tarkoita, että pitäisi epätoivoinen olla, mutta mitä siinä menettää vaikka rohkaistuisi ja jututtaisi sitä vastakkaista sukupuolta? Siinähä saa hyvää harjoitusta vaikka ei heti unelmien daami olisikaan.