Miksi tyttöystävän löytäminen on niin vaikeaa nykyään?
Kommentit (646)
Vierailija kirjoitti:
Fit2018 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fit2018 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fit2018 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun ikäiset tytöt pyörii ns seksisirkuksessa suosittujen miesten kanssa. Siksi se on niin vaikeaa..otan osaa oikeasti.
En kuitenkaan haluaisi tyttöystäväksi ketään seksisirkuksen lorttoa, josta olisi vain vaivaa. M19.
Niin ymmärrän hyvin. Vaihtoehdot on vain vähissä. Toisaalta se tyttöystävän saaminen sinulla on ajankohtaisempaa 10v kuluttua. Silloin oman ikäisesi naiset alkaa etsiä lapsilleen isää. Käytä nämä 10v hyvin. Opiskele, kun uraa, pidä itsestäsi huolta, niin olet silloin kovaa valuuttaa.
No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa? Lapsiluvun täytyttyä on tarjolla korkeintaan sääliseksiä, ja pettämisen todennäköisyys on korkea.
Itelläni on ollut 15 vuotiaasta saakka naisia. Ei ikinä niitä kauneimpia, mutta monella tapaa hyviä kyllä. Jos en olisi kelvannut nuorena, niin en varmana ottaisi vauvakuumeista kolmekymppistä.
Ainoastaan jos omien lasten saanti olisi todella tärkeää.
M34
"No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa?"
Juuri näin ajattelen minäkin. Olen samasta puusta eli nuoresta saakka naisia ollut, muutaman kanssa seurustellut, kahdesti kihloihin ja kolmannen kanssa naimisiin. Kaikkein kauneimmille naisille en kelvannut tai ehkä olisin kelvannutkaan, mutta oma itsetunto ei silloin riittänyt. Nykyään pääsisin paljon pitemmälle kokemuksen kautta, mutta tuskin niin moni parikymppinen enää lähtisi mukaan kuitenkaan. Joku silti, tiedostan tämän siksi, että työelämässä tulee nuoremmiltakin naisilta flirttiä ja vastakaikua. Pettämään en tosissani lähde, perheellisenä miehenä ja hyvän naisen aviomiehenä, joten ihan teoriapohjalta mutuilen. Jos nuorena en olisi naisille kelvannut niin en todella haluaisi kelvata samoille naisille myöhemminkään vain siksi, että naiset itse ovat vanhempia, ei enää niin nättejä ja joutuvat laskemaan rimaa. Jos avioliittoni kariutuisi niin aika tarkkaan katsoisin minkälaisen naisen kelpuutan toiselle kierrokselle vai kelpuuta ko minkäänlaista. Lapsetkin on jo tehty, oma ura etenee, on harrastuksia ja aikaa, rahaakin omaan elämään riittävästi ja vähään seksiinkin jo tottunut.
Tällaisia pohdintoja lukiessa tulee kyllä naiselle kylmät väreet. Taitaa olla parasta näin nuorena ja nättinä olla uhraamatta aikaansa ja rahaansa jollekin luuserille, jolle ei kelpaisi sitten vanhempana ja rumempana kuitenkaan. Joka pitäisi minua nyt nuorenakin jonakin johon tyydytään ja joka koko ajan haikailisi sen paremman perään. Joka pitäisi minua vanhempana pelkkänä jämänä.
Jos miesten sielunmaisema on todellakin näin kammottava kuin mitä nämä palstamiehet antavat ymmärtää, taidan elää yksin tai siirtyä naisiin.
Jotenkin tuntuu, että missaat koko pointin tuosta. Kyse on siitä, että nainen kokee nuorena olevansa niin hyvä, ettei tarvitse kyseistä miestä edes kahta kertaa vilkaista ja jos se tulee juttelemaan niin lähdetään vaan vetää siitä. Sitten 10-15 vuoden päästä kun väkisinkin ulkonäkö on hieman laskenut eikä enää saakaan ravistella miehiä kimpussa alkaa tämä sama mies kiinnostaa. Mitä miehen pitäisi tästä ajatella kuin että nyt nämä naiset tyytyy minuun kun ei oikein muuta enää saa, biologinen klo tikittää ja tarvitaan elättäjä lapsille ja kulissiavioliitolle. Mies ajattelee, että kun en kelvannut silloin niin en halua nytkään vain siksi, että siinä on kusetettu olo. Miten sellaiseen naiseen voisi luottaa?
Nainan on ilmeisesti näiden 10-15 vuoden aikana kehittynyt ja aikuistunut. Sinä ilmeisesti et.
Eli pudonnut prinsessalinnasta tosielämään. Miksi miehen pitäisi tämä myöhäisherääjä kerätä siinä vaiheessa kun neiti päättää aikuistua kaikkien niiden pettymysten jälkeen. Ei kiitos!
Ihan on oma valintasi silloin jäädä yksin. Eikä se kenellekkään naiselle ole menetys. Parempi pysyä sinkkuna kuin alkaa huonon kumppanin kanssa.
Ei se siitä ole kiinni, ulkonäköni riittää vielä nuorempiinkin. Ja sellaisiin naisiin joilla ei ole kyseisestä nuoruutta takanaan. Kyllä sen naisesta aistii jo kaukaa minkälainen on ollut meininki. Epätoivo loistaa kauas kun lapsentekoikä lähenee loppuaan...
No mikä sitten on ongelmasi?
Tämä on keskustelupalsta, ei täällä kaikilla ole ongelmia...
Kyllähän täällä useammalla miehelle tuntuu olevan ongelmana se, ettei saa juuri niitä naisia juuri silloin kuin haluaisi ja sitten kun saisi niin eipä enää kelpaakkaan. Vielä huvittavampia on nämä tyypit, jotka kehuu aina saaneensa ja nytkin on muija, mutta ihan vaan muiden puolesta valitan. Miten se apn kaltaista nuorukaista auttaa?
Nimenomaan se olisi hyödyllistä kuulla kokeneiden miesten juttuja, etteivät tuhlaisi turhaa aikaansa vääriin naisiin.
Mies ei pysty kovinkaan paljon asiaan vaikuttamaan. Joko kelpaa naisille tai jollekin naiselle tai sitten ei. Harvemmin kyse on tuurista. Jos naisten kanssa on ongelmia niin se ottaa aikaa kehittyä. Joko kehittyy tai sitten ei kehity ja tekee vääriä valintoja, taikka pahimmassa tapauksessa jää yksin. Emme pysty siihen paljonkaan vaikuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Fit2018 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fit2018 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fit2018 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun ikäiset tytöt pyörii ns seksisirkuksessa suosittujen miesten kanssa. Siksi se on niin vaikeaa..otan osaa oikeasti.
En kuitenkaan haluaisi tyttöystäväksi ketään seksisirkuksen lorttoa, josta olisi vain vaivaa. M19.
Niin ymmärrän hyvin. Vaihtoehdot on vain vähissä. Toisaalta se tyttöystävän saaminen sinulla on ajankohtaisempaa 10v kuluttua. Silloin oman ikäisesi naiset alkaa etsiä lapsilleen isää. Käytä nämä 10v hyvin. Opiskele, kun uraa, pidä itsestäsi huolta, niin olet silloin kovaa valuuttaa.
No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa? Lapsiluvun täytyttyä on tarjolla korkeintaan sääliseksiä, ja pettämisen todennäköisyys on korkea.
Itelläni on ollut 15 vuotiaasta saakka naisia. Ei ikinä niitä kauneimpia, mutta monella tapaa hyviä kyllä. Jos en olisi kelvannut nuorena, niin en varmana ottaisi vauvakuumeista kolmekymppistä.
Ainoastaan jos omien lasten saanti olisi todella tärkeää.
M34
"No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa?"
Juuri näin ajattelen minäkin. Olen samasta puusta eli nuoresta saakka naisia ollut, muutaman kanssa seurustellut, kahdesti kihloihin ja kolmannen kanssa naimisiin. Kaikkein kauneimmille naisille en kelvannut tai ehkä olisin kelvannutkaan, mutta oma itsetunto ei silloin riittänyt. Nykyään pääsisin paljon pitemmälle kokemuksen kautta, mutta tuskin niin moni parikymppinen enää lähtisi mukaan kuitenkaan. Joku silti, tiedostan tämän siksi, että työelämässä tulee nuoremmiltakin naisilta flirttiä ja vastakaikua. Pettämään en tosissani lähde, perheellisenä miehenä ja hyvän naisen aviomiehenä, joten ihan teoriapohjalta mutuilen. Jos nuorena en olisi naisille kelvannut niin en todella haluaisi kelvata samoille naisille myöhemminkään vain siksi, että naiset itse ovat vanhempia, ei enää niin nättejä ja joutuvat laskemaan rimaa. Jos avioliittoni kariutuisi niin aika tarkkaan katsoisin minkälaisen naisen kelpuutan toiselle kierrokselle vai kelpuuta ko minkäänlaista. Lapsetkin on jo tehty, oma ura etenee, on harrastuksia ja aikaa, rahaakin omaan elämään riittävästi ja vähään seksiinkin jo tottunut.
Tällaisia pohdintoja lukiessa tulee kyllä naiselle kylmät väreet. Taitaa olla parasta näin nuorena ja nättinä olla uhraamatta aikaansa ja rahaansa jollekin luuserille, jolle ei kelpaisi sitten vanhempana ja rumempana kuitenkaan. Joka pitäisi minua nyt nuorenakin jonakin johon tyydytään ja joka koko ajan haikailisi sen paremman perään. Joka pitäisi minua vanhempana pelkkänä jämänä.
Jos miesten sielunmaisema on todellakin näin kammottava kuin mitä nämä palstamiehet antavat ymmärtää, taidan elää yksin tai siirtyä naisiin.
Jotenkin tuntuu, että missaat koko pointin tuosta. Kyse on siitä, että nainen kokee nuorena olevansa niin hyvä, ettei tarvitse kyseistä miestä edes kahta kertaa vilkaista ja jos se tulee juttelemaan niin lähdetään vaan vetää siitä. Sitten 10-15 vuoden päästä kun väkisinkin ulkonäkö on hieman laskenut eikä enää saakaan ravistella miehiä kimpussa alkaa tämä sama mies kiinnostaa. Mitä miehen pitäisi tästä ajatella kuin että nyt nämä naiset tyytyy minuun kun ei oikein muuta enää saa, biologinen klo tikittää ja tarvitaan elättäjä lapsille ja kulissiavioliitolle. Mies ajattelee, että kun en kelvannut silloin niin en halua nytkään vain siksi, että siinä on kusetettu olo. Miten sellaiseen naiseen voisi luottaa?
Nainan on ilmeisesti näiden 10-15 vuoden aikana kehittynyt ja aikuistunut. Sinä ilmeisesti et.
Eli pudonnut prinsessalinnasta tosielämään. Miksi miehen pitäisi tämä myöhäisherääjä kerätä siinä vaiheessa kun neiti päättää aikuistua kaikkien niiden pettymysten jälkeen. Ei kiitos!
Ihan on oma valintasi silloin jäädä yksin. Eikä se kenellekkään naiselle ole menetys. Parempi pysyä sinkkuna kuin alkaa huonon kumppanin kanssa.
Ei se siitä ole kiinni, ulkonäköni riittää vielä nuorempiinkin. Ja sellaisiin naisiin joilla ei ole kyseisestä nuoruutta takanaan. Kyllä sen naisesta aistii jo kaukaa minkälainen on ollut meininki. Epätoivo loistaa kauas kun lapsentekoikä lähenee loppuaan...
No mikä sitten on ongelmasi?
Tämä on keskustelupalsta, ei täällä kaikilla ole ongelmia...
Kyllähän täällä useammalla miehelle tuntuu olevan ongelmana se, ettei saa juuri niitä naisia juuri silloin kuin haluaisi ja sitten kun saisi niin eipä enää kelpaakkaan. Vielä huvittavampia on nämä tyypit, jotka kehuu aina saaneensa ja nytkin on muija, mutta ihan vaan muiden puolesta valitan. Miten se apn kaltaista nuorukaista auttaa?
Niin ja sitten kun nainen valittaa täsmälleen samaa asiaa, hän on karusellil*rtto, joka haluaa pariutua liian tasokkaiden miesten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun ikäiset tytöt pyörii ns seksisirkuksessa suosittujen miesten kanssa. Siksi se on niin vaikeaa..otan osaa oikeasti.
En kuitenkaan haluaisi tyttöystäväksi ketään seksisirkuksen lorttoa, josta olisi vain vaivaa. M19.
Niin ymmärrän hyvin. Vaihtoehdot on vain vähissä. Toisaalta se tyttöystävän saaminen sinulla on ajankohtaisempaa 10v kuluttua. Silloin oman ikäisesi naiset alkaa etsiä lapsilleen isää. Käytä nämä 10v hyvin. Opiskele, kun uraa, pidä itsestäsi huolta, niin olet silloin kovaa valuuttaa.
No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa? Lapsiluvun täytyttyä on tarjolla korkeintaan sääliseksiä, ja pettämisen todennäköisyys on korkea.
Itelläni on ollut 15 vuotiaasta saakka naisia. Ei ikinä niitä kauneimpia, mutta monella tapaa hyviä kyllä. Jos en olisi kelvannut nuorena, niin en varmana ottaisi vauvakuumeista kolmekymppistä.
Ainoastaan jos omien lasten saanti olisi todella tärkeää.
M34
"No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa?"
Juuri näin ajattelen minäkin. Olen samasta puusta eli nuoresta saakka naisia ollut, muutaman kanssa seurustellut, kahdesti kihloihin ja kolmannen kanssa naimisiin. Kaikkein kauneimmille naisille en kelvannut tai ehkä olisin kelvannutkaan, mutta oma itsetunto ei silloin riittänyt. Nykyään pääsisin paljon pitemmälle kokemuksen kautta, mutta tuskin niin moni parikymppinen enää lähtisi mukaan kuitenkaan. Joku silti, tiedostan tämän siksi, että työelämässä tulee nuoremmiltakin naisilta flirttiä ja vastakaikua. Pettämään en tosissani lähde, perheellisenä miehenä ja hyvän naisen aviomiehenä, joten ihan teoriapohjalta mutuilen. Jos nuorena en olisi naisille kelvannut niin en todella haluaisi kelvata samoille naisille myöhemminkään vain siksi, että naiset itse ovat vanhempia, ei enää niin nättejä ja joutuvat laskemaan rimaa. Jos avioliittoni kariutuisi niin aika tarkkaan katsoisin minkälaisen naisen kelpuutan toiselle kierrokselle vai kelpuuta ko minkäänlaista. Lapsetkin on jo tehty, oma ura etenee, on harrastuksia ja aikaa, rahaakin omaan elämään riittävästi ja vähään seksiinkin jo tottunut.
Tällaisia pohdintoja lukiessa tulee kyllä naiselle kylmät väreet. Taitaa olla parasta näin nuorena ja nättinä olla uhraamatta aikaansa ja rahaansa jollekin luuserille, jolle ei kelpaisi sitten vanhempana ja rumempana kuitenkaan. Joka pitäisi minua nyt nuorenakin jonakin johon tyydytään ja joka koko ajan haikailisi sen paremman perään. Joka pitäisi minua vanhempana pelkkänä jämänä.
Jos miesten sielunmaisema on todellakin näin kammottava kuin mitä nämä palstamiehet antavat ymmärtää, taidan elää yksin tai siirtyä naisiin.
Jotenkin tuntuu, että missaat koko pointin tuosta. Kyse on siitä, että nainen kokee nuorena olevansa niin hyvä, ettei tarvitse kyseistä miestä edes kahta kertaa vilkaista ja jos se tulee juttelemaan niin lähdetään vaan vetää siitä. Sitten 10-15 vuoden päästä kun väkisinkin ulkonäkö on hieman laskenut eikä enää saakaan ravistella miehiä kimpussa alkaa tämä sama mies kiinnostaa. Mitä miehen pitäisi tästä ajatella kuin että nyt nämä naiset tyytyy minuun kun ei oikein muuta enää saa, biologinen klo tikittää ja tarvitaan elättäjä lapsille ja kulissiavioliitolle. Mies ajattelee, että kun en kelvannut silloin niin en halua nytkään vain siksi, että siinä on kusetettu olo. Miten sellaiseen naiseen voisi luottaa?
Miten ihmeessä tässä ajatellaan, että kun en kelvannut kellekkään kaksikymppisenä niin en voi vanhempanakaan kelvata. Oletko sinä edes kaksikymppisenä tavannut sitä naista , jolle nyt kelpaisit? Jos et saanut pakkeja juuri tältä ihmiseltä, niin ethän sinä tiedä olisitko kelvannut juuri hänelle silloin? Valinta on toki sinun, jos ei naiset kiinnosta sinua vanhempana, niin se on ihan oma ongelmasi. Toisaalta kun ajatus-maailma on tuollainen kuin on niin tuskinpa sitä tarjontaa löytyy silloin vanhempanakaan. On ihan hyvä, että täällä miehet ul#isevat oikein laumana, tietävätpähän naisetkin näitä mies#asia miehiä varoa ja kiertää nämä myrkylliset tapaukset kaukaa.
Kyllä mulle on aina löytynyt tarjontaa, nuoresta saakka ja tähän päivään. Naimisissa olen ja silti ajattelen näin. Pidän kaltaisiasi naisia itsekeskeisinä.
Toki uskon , että juuri sinulle on pari löytynyt. LOL. On täysin sama millaisena pidät minua tai muita naisia, ei kuule kiinnosta. Säälin vaan juuri aloittajan kaltaisia nuoria miehiä, jotka kuvittelevat maailman olevan velkaa heille naisen ja seksiä ja sen sijaan, että toimisivat asiansa edistämiseksi jotenkin, narisevat saamattomuudestaan netissä viikosta toiseen. Se ei johda muuhun kuin siihen, että lopulta katkerana jää tosiaan yksin.
Tämä on selkeästi naisille erittäin arka aihe. Kertoo vaan siitä, että osuimme oikeaan tässä asiassa. En ole sodassa naisia vastaan, enkä syytä naisia mistään. En sano että kaikki naiset ovat samanlaisia. Kyse on pettymysten tunteesta. Jopa meillä komeilla ja halutuilla perusmiehillä on yleensä ikäviä kokemuksia ylimielisistä nuorista naisista, jotka varmasti aikuistuvat kunhan ulkonäkö lähtee menemään alamäkeen. Nuorena ja kauniina käytetään kaikkia hyväksi ja sitten kun aikuistutaan niin se pitäisi noin vaan unohtaa. Sama ihminen siellä on taustalla. En sellaista naista halua, koska on sielultaan ruma. On myös hyviä naisia olemassa. Ainakin parempi. Heh.
Jos joku haluaa antaa pettymyksen ja katkeruuden vaikuttaa omaan elämäänsä, niin ihan vapaasti. Tuskinpa tuollainen kovin kaksinen kumppani kenellekkään olisi. Jokaisella on omat pettymyksensä ja hankaluutensa elämässään ja kyllähän niistä on parempi selviytyä eteenpäin kuin jäädä hautomaan. Mutta tietty jokaisen oma valinta.
Moni nuorimies kokee näitä kokemuksia kerta toisen jälkeen. Itsekin aikanaan koin asiat vaikeiksi naisten kanssa. Kymmeniä kertoja sai pettyä. Se käy itsetunnon päälle. Itse olen aina mennyt eteenpäin, en ole ollut ilman naista koskaan, mutta olenkin pitkä ja ok näköinen. Voin vaan kuvitella mitä se voi olla jos ei ole sitäkään ulkonäköä.
Eli onko nyt siis niin, että jos pystyy todistaa olleensa silloin kakskymppisenä sen verran epäviehättävä nainen, ettei ole alfojen kanssa tullut pyörittyä tai ketään torjuttua, niin kolmekymppisenä sitten kelpaa miehille?
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun ikäiset tytöt pyörii ns seksisirkuksessa suosittujen miesten kanssa. Siksi se on niin vaikeaa..otan osaa oikeasti.
En kuitenkaan haluaisi tyttöystäväksi ketään seksisirkuksen lorttoa, josta olisi vain vaivaa. M19.
Niin ymmärrän hyvin. Vaihtoehdot on vain vähissä. Toisaalta se tyttöystävän saaminen sinulla on ajankohtaisempaa 10v kuluttua. Silloin oman ikäisesi naiset alkaa etsiä lapsilleen isää. Käytä nämä 10v hyvin. Opiskele, kun uraa, pidä itsestäsi huolta, niin olet silloin kovaa valuuttaa.
No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa? Lapsiluvun täytyttyä on tarjolla korkeintaan sääliseksiä, ja pettämisen todennäköisyys on korkea.
Itelläni on ollut 15 vuotiaasta saakka naisia. Ei ikinä niitä kauneimpia, mutta monella tapaa hyviä kyllä. Jos en olisi kelvannut nuorena, niin en varmana ottaisi vauvakuumeista kolmekymppistä.
Ainoastaan jos omien lasten saanti olisi todella tärkeää.
M34
"No huh huh. Minkä ihmeen takia haluaisi uhrata kaiken aikansa ja rahansa, jonkun alfan jämiin? Naiseen, joka "haluaa" minua vasta sitten kun ulkonäkö on mennyttä/lähtemässä, kun tarvitsee maksajaa ja työjuhtaa?"
Juuri näin ajattelen minäkin. Olen samasta puusta eli nuoresta saakka naisia ollut, muutaman kanssa seurustellut, kahdesti kihloihin ja kolmannen kanssa naimisiin. Kaikkein kauneimmille naisille en kelvannut tai ehkä olisin kelvannutkaan, mutta oma itsetunto ei silloin riittänyt. Nykyään pääsisin paljon pitemmälle kokemuksen kautta, mutta tuskin niin moni parikymppinen enää lähtisi mukaan kuitenkaan. Joku silti, tiedostan tämän siksi, että työelämässä tulee nuoremmiltakin naisilta flirttiä ja vastakaikua. Pettämään en tosissani lähde, perheellisenä miehenä ja hyvän naisen aviomiehenä, joten ihan teoriapohjalta mutuilen. Jos nuorena en olisi naisille kelvannut niin en todella haluaisi kelvata samoille naisille myöhemminkään vain siksi, että naiset itse ovat vanhempia, ei enää niin nättejä ja joutuvat laskemaan rimaa. Jos avioliittoni kariutuisi niin aika tarkkaan katsoisin minkälaisen naisen kelpuutan toiselle kierrokselle vai kelpuuta ko minkäänlaista. Lapsetkin on jo tehty, oma ura etenee, on harrastuksia ja aikaa, rahaakin omaan elämään riittävästi ja vähään seksiinkin jo tottunut.
Tällaisia pohdintoja lukiessa tulee kyllä naiselle kylmät väreet. Taitaa olla parasta näin nuorena ja nättinä olla uhraamatta aikaansa ja rahaansa jollekin luuserille, jolle ei kelpaisi sitten vanhempana ja rumempana kuitenkaan. Joka pitäisi minua nyt nuorenakin jonakin johon tyydytään ja joka koko ajan haikailisi sen paremman perään. Joka pitäisi minua vanhempana pelkkänä jämänä.
Jos miesten sielunmaisema on todellakin näin kammottava kuin mitä nämä palstamiehet antavat ymmärtää, taidan elää yksin tai siirtyä naisiin.
Jotenkin tuntuu, että missaat koko pointin tuosta. Kyse on siitä, että nainen kokee nuorena olevansa niin hyvä, ettei tarvitse kyseistä miestä edes kahta kertaa vilkaista ja jos se tulee juttelemaan niin lähdetään vaan vetää siitä. Sitten 10-15 vuoden päästä kun väkisinkin ulkonäkö on hieman laskenut eikä enää saakaan ravistella miehiä kimpussa alkaa tämä sama mies kiinnostaa. Mitä miehen pitäisi tästä ajatella kuin että nyt nämä naiset tyytyy minuun kun ei oikein muuta enää saa, biologinen klo tikittää ja tarvitaan elättäjä lapsille ja kulissiavioliitolle. Mies ajattelee, että kun en kelvannut silloin niin en halua nytkään vain siksi, että siinä on kusetettu olo. Miten sellaiseen naiseen voisi luottaa?
Miten ihmeessä tässä ajatellaan, että kun en kelvannut kellekkään kaksikymppisenä niin en voi vanhempanakaan kelvata. Oletko sinä edes kaksikymppisenä tavannut sitä naista , jolle nyt kelpaisit? Jos et saanut pakkeja juuri tältä ihmiseltä, niin ethän sinä tiedä olisitko kelvannut juuri hänelle silloin? Valinta on toki sinun, jos ei naiset kiinnosta sinua vanhempana, niin se on ihan oma ongelmasi. Toisaalta kun ajatus-maailma on tuollainen kuin on niin tuskinpa sitä tarjontaa löytyy silloin vanhempanakaan. On ihan hyvä, että täällä miehet ul#isevat oikein laumana, tietävätpähän naisetkin näitä mies#asia miehiä varoa ja kiertää nämä myrkylliset tapaukset kaukaa.
Kyllä mulle on aina löytynyt tarjontaa, nuoresta saakka ja tähän päivään. Naimisissa olen ja silti ajattelen näin. Pidän kaltaisiasi naisia itsekeskeisinä.
Toki uskon , että juuri sinulle on pari löytynyt. LOL. On täysin sama millaisena pidät minua tai muita naisia, ei kuule kiinnosta. Säälin vaan juuri aloittajan kaltaisia nuoria miehiä, jotka kuvittelevat maailman olevan velkaa heille naisen ja seksiä ja sen sijaan, että toimisivat asiansa edistämiseksi jotenkin, narisevat saamattomuudestaan netissä viikosta toiseen. Se ei johda muuhun kuin siihen, että lopulta katkerana jää tosiaan yksin.
Tämä on selkeästi naisille erittäin arka aihe. Kertoo vaan siitä, että osuimme oikeaan tässä asiassa. En ole sodassa naisia vastaan, enkä syytä naisia mistään. En sano että kaikki naiset ovat samanlaisia. Kyse on pettymysten tunteesta. Jopa meillä komeilla ja halutuilla perusmiehillä on yleensä ikäviä kokemuksia ylimielisistä nuorista naisista, jotka varmasti aikuistuvat kunhan ulkonäkö lähtee menemään alamäkeen. Nuorena ja kauniina käytetään kaikkia hyväksi ja sitten kun aikuistutaan niin se pitäisi noin vaan unohtaa. Sama ihminen siellä on taustalla. En sellaista naista halua, koska on sielultaan ruma. On myös hyviä naisia olemassa. Ainakin parempi. Heh.
Jos joku haluaa antaa pettymyksen ja katkeruuden vaikuttaa omaan elämäänsä, niin ihan vapaasti. Tuskinpa tuollainen kovin kaksinen kumppani kenellekkään olisi. Jokaisella on omat pettymyksensä ja hankaluutensa elämässään ja kyllähän niistä on parempi selviytyä eteenpäin kuin jäädä hautomaan. Mutta tietty jokaisen oma valinta.
Moni nuorimies kokee näitä kokemuksia kerta toisen jälkeen. Itsekin aikanaan koin asiat vaikeiksi naisten kanssa. Kymmeniä kertoja sai pettyä. Se käy itsetunnon päälle. Itse olen aina mennyt eteenpäin, en ole ollut ilman naista koskaan, mutta olenkin pitkä ja ok näköinen. Voin vaan kuvitella mitä se voi olla jos ei ole sitäkään ulkonäköä.
Miksi ihmeessä kuvittelet, että noita pettymyksiä ei olisi myös naisilla? Itse olen elänyt nuoruuttani ihan normaalien ihmisten parissa ja heistä ihan jokaisella on karvaitakin pettymyksen kokemuksia. Mutta mitäs sinä näistä tietäisit, kun lasket mukaan vain ne kaikkien miesten kuolaamat instatyrkyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi sinänsä. Olin kaksikymppisenä todella komea eikä seuran löytäminen ollut vaikeaa. Heitti vain verkot nettiin ja se oli siinä. Baareissa en viihtynyt enkä harrastuksissa.
Toisin sanoen, et vaan osaa tavata uusia ihmisiä enää. Se on tietty helpompi nuorena, mutta tänä päivänä meillä on Tiderit & Co, minkä takia kolmekymppinen mies joka oli nuorena suosittu, voi tapailla loputtomasti naisia. Toisaalta, ei ne naiset enää näytä samalta, ellet siiten ole niin komea että voit deittailla 22 vuotiaita.
No ongelma on juurikin siinä ettei ne naiset näytä enää samalta. Kun kolmevitoseksi asti deittailee parikymppisiä naisia ei oikein osaa arvostaa omanikäisiä enää vaikka niistäkin löytyy todellisia helmiä.
Siksi päätin että on parempi alkaa parisuhteeseen. Puoliso ei ole mikään missi, mutta meillä synkkaa hyvin. Ja kun miettii nuoruutta niin ei enää jaksaisi sitä yletöntä haravointia tinderistä tai deittipalstoilta mitä silloin harrastin. Joka käänteessä piti olla kokemassa verkkoja.
Tietääkö puolisosi, että hän on vain joku, johon tyydyit missin puutteessa? Ilmeisesti pariuduit hänen kanssaan ihan järkisyistä, mitään rakkautta tuskin on ollut kuvioissa mukana sinun puoleltasi. Jos olisi ollut, vaimosi olisi sinulle maailman kaunein nainen.
Aika karun oloinen tyyppi olet. Kevysesti säälittää vaimosi, vaikken häntä tunnekaan.
Onko se jotenkin sinulta pois?
Mistä kohtaa viestistäni voisi päätellä, että minulta olisi jotain pois? Kai normaali ihminen tuntee sääliä, kun törmää tilanteeseen jossa jotakuta kohdellaan huonosti. Te tunnevammaiset tietysti erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Eli onko nyt siis niin, että jos pystyy todistaa olleensa silloin kakskymppisenä sen verran epäviehättävä nainen, ettei ole alfojen kanssa tullut pyörittyä tai ketään torjuttua, niin kolmekymppisenä sitten kelpaa miehille?
Ei tarvitse todistaa mitään. Kyllä mies sen sinusta näkee jo kaukaa.
Fit2018 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli onko nyt siis niin, että jos pystyy todistaa olleensa silloin kakskymppisenä sen verran epäviehättävä nainen, ettei ole alfojen kanssa tullut pyörittyä tai ketään torjuttua, niin kolmekymppisenä sitten kelpaa miehille?
Ei tarvitse todistaa mitään. Kyllä mies sen sinusta näkee jo kaukaa.
Niin varmaan. Vähän on suuret luulot näillä miehillä itsestään.
Vierailija kirjoitti:
On varmaan olemassa jokin joukko nuoria miehiä, joille tyttöystävän löytäminen on vaikeaa. Totta.
Minua kiinnostaisi tietää, keitä nämä pojat ovat. Omaan tuttavapiiriini ei heitä kuulu: omat ja sukulaisten pojat, heidän kaverinsa, tyttären kaveripojat - kaikki ovat seurustelleet tai seurustelevat parastaikaa. Teinit eivät toki vielä pariudu pysyvästi, eikä tarvitsekaan, mutta kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen on sekä kaveri- että seurustelupohjalta kaikilla.
Samoin homma toimi omassa nuoruudessani: tavattiin kavereina, pyörittiin porukoissa, ja sitten aina jotkut pariutuivat.
En ollut ajatellut, että tämä olisi jokin laajamittainen ongelma, ennen kuin täällä av:lla törmäsin näihin avauksiin.
Suurin ongelma on siinä, että uudet naistuttavuudet kiinnostuvat aina kaveriporukan samasta miehestä
Fit2018 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli onko nyt siis niin, että jos pystyy todistaa olleensa silloin kakskymppisenä sen verran epäviehättävä nainen, ettei ole alfojen kanssa tullut pyörittyä tai ketään torjuttua, niin kolmekymppisenä sitten kelpaa miehille?
Ei tarvitse todistaa mitään. Kyllä mies sen sinusta näkee jo kaukaa.
Ja kiertää kaukaa. Koska tuskin olet sen viehättävämpi kolmekymppisenäkään.-eri
Vierailija kirjoitti:
Eli onko nyt siis niin, että jos pystyy todistaa olleensa silloin kakskymppisenä sen verran epäviehättävä nainen, ettei ole alfojen kanssa tullut pyörittyä tai ketään torjuttua, niin kolmekymppisenä sitten kelpaa miehille?
Kyllä ainakin ajatuksen tasolla. Mutta se, että on ollut kaksikymppisenäkin kelpaamaton tarkoittaa kelpaamattomuutta myös 10 vuotta myöhemmin, ellei ole tehnyt ihmeenkaltaista muodonmuutosta.
Fit2018 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli onko nyt siis niin, että jos pystyy todistaa olleensa silloin kakskymppisenä sen verran epäviehättävä nainen, ettei ole alfojen kanssa tullut pyörittyä tai ketään torjuttua, niin kolmekymppisenä sitten kelpaa miehille?
Ei tarvitse todistaa mitään. Kyllä mies sen sinusta näkee jo kaukaa.
No sehän on sitten erittäin hyvä juttu, kaukaa jo näkee ettei kyseessä ole "alfojen jämä" ja miehet alkaa pyöriä ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
Fit2018 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli onko nyt siis niin, että jos pystyy todistaa olleensa silloin kakskymppisenä sen verran epäviehättävä nainen, ettei ole alfojen kanssa tullut pyörittyä tai ketään torjuttua, niin kolmekymppisenä sitten kelpaa miehille?
Ei tarvitse todistaa mitään. Kyllä mies sen sinusta näkee jo kaukaa.
No sehän on sitten erittäin hyvä juttu, kaukaa jo näkee ettei kyseessä ole "alfojen jämä" ja miehet alkaa pyöriä ympärillä.
Pelkäämpä, ettei kannata pidätellä hengitystään sitä odotellessa.-eri
Vierailija kirjoitti:
Fit2018 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli onko nyt siis niin, että jos pystyy todistaa olleensa silloin kakskymppisenä sen verran epäviehättävä nainen, ettei ole alfojen kanssa tullut pyörittyä tai ketään torjuttua, niin kolmekymppisenä sitten kelpaa miehille?
Ei tarvitse todistaa mitään. Kyllä mies sen sinusta näkee jo kaukaa.
No sehän on sitten erittäin hyvä juttu, kaukaa jo näkee ettei kyseessä ole "alfojen jämä" ja miehet alkaa pyöriä ympärillä.
Ennemminkin sen tasoa laskeneen rupsahtaneen perheenperustajan erottaa muista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On varmaan olemassa jokin joukko nuoria miehiä, joille tyttöystävän löytäminen on vaikeaa. Totta.
Minua kiinnostaisi tietää, keitä nämä pojat ovat. Omaan tuttavapiiriini ei heitä kuulu: omat ja sukulaisten pojat, heidän kaverinsa, tyttären kaveripojat - kaikki ovat seurustelleet tai seurustelevat parastaikaa. Teinit eivät toki vielä pariudu pysyvästi, eikä tarvitsekaan, mutta kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen on sekä kaveri- että seurustelupohjalta kaikilla.
Samoin homma toimi omassa nuoruudessani: tavattiin kavereina, pyörittiin porukoissa, ja sitten aina jotkut pariutuivat.
En ollut ajatellut, että tämä olisi jokin laajamittainen ongelma, ennen kuin täällä av:lla törmäsin näihin avauksiin.
Suurin ongelma on siinä, että uudet naistuttavuudet kiinnostuvat aina kaveriporukan samasta miehestä
Entä sitten? Meillä ainakin meni näissä niin, että ensisilmäyksellä kaikki saattoivat olla kiinnostuneita samasta tyypistä, mutta jonkin ajan päästä dynamiikka muuttuu niin, että huomataan, ettei se mies niin kiinnostava ollutkaan tai jättäydytään suosiolla sivuun, jos joku kaverikin on kiinnostunut. Koskaan en ole ollut sellaisessa porukassa, että yksi mies olisi käynyt kaikki naiset läpi ja kukaan muu mies ei olisi ollut kenenkään kanssa.
Fit2018 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli onko nyt siis niin, että jos pystyy todistaa olleensa silloin kakskymppisenä sen verran epäviehättävä nainen, ettei ole alfojen kanssa tullut pyörittyä tai ketään torjuttua, niin kolmekymppisenä sitten kelpaa miehille?
Ei tarvitse todistaa mitään. Kyllä mies sen sinusta näkee jo kaukaa.
Eli näille miehille kelpaa sitten perheleikkeihin myöhemmin ne naiset jotka eivät aikaisemmin kelvanneet kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli onko nyt siis niin, että jos pystyy todistaa olleensa silloin kakskymppisenä sen verran epäviehättävä nainen, ettei ole alfojen kanssa tullut pyörittyä tai ketään torjuttua, niin kolmekymppisenä sitten kelpaa miehille?
Kyllä ainakin ajatuksen tasolla. Mutta se, että on ollut kaksikymppisenäkin kelpaamaton tarkoittaa kelpaamattomuutta myös 10 vuotta myöhemmin, ellei ole tehnyt ihmeenkaltaista muodonmuutosta.
Ei minusta ole mitenkään tavatonta, että ihminen esimerkiksi laihtuu tai muuttaa pukeutumistyyliään. Minäkin olin teininä ihan hirveä hammasrautainen, huonoryhtinen lökäpöksynainen, eikä ketään miestä kiinnostanut. Kolmekymppisenä olen ihan erinäköinen ja suhtaudun miehiinkin ihan eri tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, jos kelpuutat myös jonkin ylipainoisen pubiruusun.
Mutta jos haluaa vain niitä missinmittaisia ja mallinmittaisia hoikkia, tiimalasivartaloisia, pitkäsäärisiä ja isorintaisia kaunottaria, niin silloin on tottakai huomattavasti hankalampaa.
Jotta modernit rahattomat miehetkin ymmärtävät, niin ylläkuvattujen naisten difficulty level ei ole 'normal' eikä 'high' vaan se 'insane'.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fit2018 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli onko nyt siis niin, että jos pystyy todistaa olleensa silloin kakskymppisenä sen verran epäviehättävä nainen, ettei ole alfojen kanssa tullut pyörittyä tai ketään torjuttua, niin kolmekymppisenä sitten kelpaa miehille?
Ei tarvitse todistaa mitään. Kyllä mies sen sinusta näkee jo kaukaa.
No sehän on sitten erittäin hyvä juttu, kaukaa jo näkee ettei kyseessä ole "alfojen jämä" ja miehet alkaa pyöriä ympärillä.
Pelkäämpä, ettei kannata pidätellä hengitystään sitä odotellessa.-eri
Eli alfojen kanssa heilastellut ei kelpaa miehille, mutta ei myöskään alfojen hyljeksimä. Got it.
Jos joku haluaa antaa pettymyksen ja katkeruuden vaikuttaa omaan elämäänsä, niin ihan vapaasti. Tuskinpa tuollainen kovin kaksinen kumppani kenellekkään olisi. Jokaisella on omat pettymyksensä ja hankaluutensa elämässään ja kyllähän niistä on parempi selviytyä eteenpäin kuin jäädä hautomaan. Mutta tietty jokaisen oma valinta.