Lue keskustelun säännöt.
Ihan käsittämätöntä että on naisia jotka eivät PÄÄSTÄ miestä minnekään!!!
02.07.2018 |
Lomamatkalle tai vaikka baariin?
Miksi?
Kai parisuhteessa kuuluisi olla vapaus ja luottamus
Miksi kiellät toiselta menot? Pelkäätkö että pettää/jättää?
Kommentit (299)
Myös naisilta voidaan siis kieltää täysin kaikki menot.
Tyttöjen illoista baari-iltoihin, skumppabrunsseista tyttöjen reissuihin ja risteilyihin.
Nämä tietenkin ovat palstan pirttihirmujen mielestä aivan eri asia, eikö niin ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehillä pitää olla ihme hinku päästä koko ajan kotoa pois, milloin konsertteihin, milloin joihinkin lapsekkaisiin sarjakuvatapahtumiin? Onko niin paha olla perheen kanssa?
Niinpä. Ja hinku tutustua yhtenään uusiin ihmisiin.
Ja alkaa valitus, jos nainen ostaa itselleen kerran vuodessa jotain kivaa. Itse kun viilettää menemään ties missä jatkuvasti.
Vai lähtisikö jonnekin ja miehen poika odotelkoon yömyöhään isukkiaan kotiin ulkona? Ehkä sitten herää ottamaan vastuuta tekemisistään paremmin....
Mulle mies suuttui, kun kävin kaverin kanssa kahvilla. Olen koko ajan yksin kotona lapsen kanssa ja sen kerran, kun kotoa poistuin, voi elämä sitä kiukkua ja mökötystä.
Tuota aivan oikeutetusti minulla on vara sanoa oma mielipiteeni herran menemisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ja miesten tarpeet. Miehet ja niiden jatkuva tarve päästä johonkin.
Sanoin miehelle, että jos on pakko mennä ja minä katson hänen poikansa perään, ettei korvaukseksi riitä joku ruokailu jossain.
Ehdotin, että tuosta hyvästä -kumminkin menee baariin vaikka muuta sanoo- käyttäisin 115€ ripsienpidennykseen, koskaan en ole kokeillut ja omat ripset putoilevat -yllätys yllätys, ei käy- tai kynsiin 90€ -ei sekään käy-.
Onhan se liikaa vaadittu x määrä omaa aikaa omiin juttuihini kerran kolmessa kuukaudessa.
Kolme kuukautta sitten oli kamalaa miehen mielestä, kun otin koko paketin kampaamossa; ripsiin väri, kulmat muotoon ja värjäys, sekä hiusten leikkaus ja tähän käytin 95€.
Ajatella, äitinä "tuhlasin" itseeni lähemmäs satasen.Toisin sanoen, mun on oltava se, joka aina tinkii omista haluistaan ja tarpeistaan. Mutta mies ei jousta missään. Voisi jättää menonsa väliin ja katsoa sitten itse poikansa perään, eikä työpaikkansa kuormasta syöjä- sihteerin.
Alkanut jo sinkkuelämä houkuttelemaan yhna kun silloin ei olisi kukaan valittamassa mulle mun tarpeista ja haluista tehdä itseni hyväksi jotain joskus.
Siis miehenkö pitäisi laittaa SINUN ulkonäköösi 300 euroa kuussa, että saa käydä muutamalla oluella?
Ja käytkö edes itse töissä?
Äitiyslomalla olen. Mies on kuules viilettänyt monella oluella ihan jo munkin rahoista, ja juo kotonakin monen satasen edestä. Joten on minullakin oikeus vaatia itselleni jotain. En ole ainoastaan mikään lastenvahti ja kodinkone. Mies ei ole laittanut tikkua ristiin missään ja vaatii jatkuvasti "omaa aikaa" jota minulla ei ole ollenkaan.
Eikä minun kuuluisi poikaansa vahtia vaan miehen, hänen ja exänsä tuotos, ei minun.
Töihin palaan heti kun vauva on isompi.
Jos on tässä taloudessa toisella varaa ryyypätä joka ilta niin ei ole paha summa laittaa 300€ ulkonäköönsä.
Sinulle on siis ripsienpidennykset ja tekokynnet jopa tärkeämpiä kuin oma lapsesi johon viittaat miehen lapsena? Voi luoja.
Eiköhän tämä viittaa miehen ja tämän exän lapseen, jonka mies pistää tämän hoidettavaksi kun itse ei voi perua ryyppäämään menoa. -eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallisesti nämä "pakko päästä menemään"- miehet ovat niitä jotka perheen haluavat, sitten alkaa vimmattu meneminen ja tuleminen kuin sinkkuna konsanaan. Aletaan pitää puolisoa itsestään selvyytenä ja perhe-elämästä halutaan ottaa koko ajan vapaata ilman mitään syytäkään.
Sitten nämä miehet ihmettelevät eron tullessa, että mikä meni pieleen, kun kaikki oli niin hyvin jne. ja vaimo lähti lasten kanssa pois yhteisestä kodista.
Yks kaks se menojalka saattaakin hiljentyä kokonaan eikä enää mennäkään entiseen malliin.
Miksi sitten pitää olla parisuhteessa, jos ei mistään voi joustaa ja kuitenkin odottaa toisen joustavan kuin vieteri aivan kaikessa? Ei se vieterikään loputtomiin kestä ja jousto loppuu. Se lävähtää silmille, kun ei enää pysty määräänsä enempää joustamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myös naisilta voidaan siis kieltää täysin kaikki menot.
Tyttöjen illoista baari-iltoihin, skumppabrunsseista tyttöjen reissuihin ja risteilyihin.
Nämä tietenkin ovat palstan pirttihirmujen mielestä aivan eri asia, eikö niin ?
Mikä ihmeen nillittäjä sinä olet kun vingut joka ketjussa tyttöjen baari illoista, skumppabrunsseista ja tyttöjen reissuista? En tunne ketään, joka näitä harrastaisi. Baarissa olen eläissäni käynyt yhden kerran ensimmäisenä opiskeluvuotena ja join siellä cokiksen jäillä. En harrasta brunsseja ja en juo shamppanjaa -aivan ällöttävää litkua. Tyttöjen reissulla olen ollut kerran eläissäni äitini kanssa sen jälkeen kun isäni kuoli ja hän halusi matkalle. Voit arvata, että oli mukava reissu. Meillä kaverien kanssa seurustelu tapahtuu koko perheen voimin, eikä kukaan vedä viinaa. Minkälaista wt porukkaa täällä hengailee? Tosin onhan näitä tarinoita viihdyttävä lukea.
Isot kirjaimet ovat tekstissä kiusallisia. Tulee vaikutelma että henkilö a) HUUTAA tai b) OHJEISTAA.
Isojen kirjaimien käyttöä ei suositella viestinnässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin meillä: mies löytää vikaa kaikista (kaikilla tavoilla asiallisista) sukulaisistani ja ystävistäni, äitiäni nimittelee rumasti, vähätkin harrastukset haukkuu. Jos minulla on jokin oma meno, heittäytyy kummallisen oikukkaaksi ja vaikeaksi. Ei edes saa ruokaa lämmitettyä itselleen poissa ollessani. Työmenoistakin kiukuttelee, jos niihin liittyy (vaikea välttää) muita miespuolisia. Haluaisi lisää rahaa.nyt kuitenkin. Muut ihmissuhteeni ovat näivettyneet hankalan "parisuhteen" varjossa. Parisuhdekeskustelut eivät onnistu, mies saa hillittömiä raivareita, jotka päättyvät mykkäkouluun.
Mies saisi kyllä mennä, kotona on ihanan vapautunut tunnelma, kun hän on poissa illan tai pari päivää. Touhuilen lasten kanssa omiani. Mutta ei tätä iloa usein suoda. Jos mies ei halua osallistua johonkin puiseviin kissanristiäisiin, mikä onkaan hänen tekosyynsä? - Minäpä tietenkin! >:(
Pointtini oli se, että asiat eivät aina ole sitä, miltä näyttävät. En ole kertonut tilanteestani kuin mt-ammattilaisille, mutta olen päättänyt rohkaistua ja kertoa myös irl.
Me ollaan miehen kanssa paitsi rakastajat myös parhaat ystävät. Me vietetään aikaa perheen kesken ja suoraan sanottuna minua ei voisi vähempää kiinnostaa mitkään tyttöjen illat, eikä miestä poikien illat. Meillä on silti 100% luottamus toisiimme. Mies pääsee esim. työpaikan pikkujouluihin ja poikien kanssa ulkomaille. Mies käyttäytyy kuitenkin aina luottamukseni arvoisesti ja minä hänen luottamuksensa.
On turha vaatia toiselta luottamusta sormia napsauttamalla. Luottamus ansaitaan ja se syntyy ajan kuluessa, kun tuntee toisen riittävän hyvin ja tietää, ettei mikään tai kukaan voi tulla teidän väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joko nämä miehet käyttää vain vaimonsa tekosyynä kun ei kiinnosta mennä tai ovat niitä joilla esim. juominen karkaa lapsesta.
Omallakin miehellä oli vaikeuksia ymmärtää ettei lapsen synnyttyä vaan voi tulla ja mennä niinkuin ennen ja viettää kaikkia viikonloppuja kavereiden kanssa kaljoitellen. Sanoi varmaan tuolloin juurikin, etten päästä lähtemään, kun en tykännyt kun taas olisi jonnekin menossa.
Tällaisiin pariskuntiin en ole törmännyt, mutta ystäväpiirissä on yksi mielenkiintoinen tapaus. Leskeksi jäänyt mies nai itseään liki 10 vuotta nuoremman naisen ja hankki tämän kanssa teini-ikäisten lasten joukon jatkoksi iltatähden, koska vaimo sitä kovin toivoi. Tämän lapsen myötä kaikki kontrolli valui uudelle rouvalle, joka ei päästänyt miestään sen paremmin vanhojen ystävien luo kuin lempiharrastuksen pariin ilman että rouva ja lapsi tulivat mukaan. Lisäksi näissä tapahtumissa mies ei mm. saanut saunoa rauhassa ystäviensä (kunnollisia, vakiintuneita miehiä ja perheenisiä) kanssa, vaan lapsi oli otettava mukaan ja hänet oli niin ikään juuri isän nukutettava sen sijaan, että isä olisi saanut viettää hetken vapaata ystäviensä seurassa. Lapsen nukahdettua isänkin oli lähdettävä nukkumaan aikaisin, koska lapsi heräisi aikaisin, ja tietenkin juuri isän piti myös näinä aamun hetkinä viettää aikaa lapsen kanssa.
Mielestäni tässä kyllä manipuloitiin isää raskaalla kädellä ja pelinappulana pyöritettiin lasta.
Turha kai sanoakaan, että aikuisista ihmisistä, joiden omat lapset jo asuivat omillaan ja opiskelivat, pienen lapsen mukana olo yhteisessä viikonlopussa ei välttämättä ole mukavin mahdollinen vaihtoehto. Eikä kyse todellakaan ole mistään kännäämisreissusta, vaan mukavasta yhdessäolosta, jossa vanhat ystävät kokoontuvat harrastamaan, syömään hyvin, saunomaan, uimaan ja vaihtamaan kuulumisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitte on taas miehiä jotka käyttää naistaan tekosyynä ettei tarvitse lähteä.
Exäni käytti usein tätä. "Emäntä ei päästä", "hallitus ei päästä" jne. Se on kuulkaas hauskaa, kun saa tiukkapipoisen pirttihirmun maineen.
Emännällä on sitten "päästettyään" naama norsun takatelineellä seuraavan viikon, niin käytännössä se on sama asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se saattaa meidänkin tilanteessa näyttää siltä, että mies ei ”pääse” mihinkään mutta tilanne on tämä:
Miehellä paljon työreisssuja, minulla vuorotyö, perheessä 3 alle 10 vuotiasta.
Jos mies ei pääse/lähde johonkin menoon syynä ovat nämä:
A) miehen työ(matka)
B) minun työ
C) viikko, jolloin yhteistä vapaata tai saman katon alla olemista on max 48h eli haluamme olla toistemme kanssa koska tuleva viikko voi olla vielä huonompi
D) lapsiakin täytyisi nähdä
Eli meidän menoja hyvin vahvasti määrittelee meidän työt ja pienet lapset. Työt pitää hoitaa, lapset pitää hoitaa ja yhdessäkin halutaan olla. Tämä on tärkeysjärjestys sekä minulla että miehellä. Toki välillä pääsemme molemmat tahoillamme viihteelle ja omiin menoihin mutta kyllä se lasten tulon jälkeen on paljon pakosta vähentynyt. Toisaalta me molemmat tiedostetaan se, että tätä ei kestä loputtomiin. Lapset kasvaa ja tulee se aika kun taas päästään menemään enemmän.
Olen kuitenkin kuullut ihmettelyjä miesten kavereiden suunnalta kun ”pentti ei ikinä pääse mihinkään”. Se on helppo ihmetellä jos oma vaimo on kotona tai tekee perustyöaikaa. Tai jos itsellä se perhe ja vaimo tulee tärkeysjärjestyksessä työn ja kavereiden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko nämä miehet käyttää vain vaimonsa tekosyynä kun ei kiinnosta mennä tai ovat niitä joilla esim. juominen karkaa lapsesta.
Omallakin miehellä oli vaikeuksia ymmärtää ettei lapsen synnyttyä vaan voi tulla ja mennä niinkuin ennen ja viettää kaikkia viikonloppuja kavereiden kanssa kaljoitellen. Sanoi varmaan tuolloin juurikin, etten päästä lähtemään, kun en tykännyt kun taas olisi jonnekin menossa.
Tällaisiin pariskuntiin en ole törmännyt, mutta ystäväpiirissä on yksi mielenkiintoinen tapaus. Leskeksi jäänyt mies nai itseään liki 10 vuotta nuoremman naisen ja hankki tämän kanssa teini-ikäisten lasten joukon jatkoksi iltatähden, koska vaimo sitä kovin toivoi. Tämän lapsen myötä kaikki kontrolli valui uudelle rouvalle, joka ei päästänyt miestään sen paremmin vanhojen ystävien luo kuin lempiharrastuksen pariin ilman että rouva ja lapsi tulivat mukaan. Lisäksi näissä tapahtumissa mies ei mm. saanut saunoa rauhassa ystäviensä (kunnollisia, vakiintuneita miehiä ja perheenisiä) kanssa, vaan lapsi oli otettava mukaan ja hänet oli niin ikään juuri isän nukutettava sen sijaan, että isä olisi saanut viettää hetken vapaata ystäviensä seurassa. Lapsen nukahdettua isänkin oli lähdettävä nukkumaan aikaisin, koska lapsi heräisi aikaisin, ja tietenkin juuri isän piti myös näinä aamun hetkinä viettää aikaa lapsen kanssa.
Mielestäni tässä kyllä manipuloitiin isää raskaalla kädellä ja pelinappulana pyöritettiin lasta.
Turha kai sanoakaan, että aikuisista ihmisistä, joiden omat lapset jo asuivat omillaan ja opiskelivat, pienen lapsen mukana olo yhteisessä viikonlopussa ei välttämättä ole mukavin mahdollinen vaihtoehto. Eikä kyse todellakaan ole mistään kännäämisreissusta, vaan mukavasta yhdessäolosta, jossa vanhat ystävät kokoontuvat harrastamaan, syömään hyvin, saunomaan, uimaan ja vaihtamaan kuulumisia.
Oma moka. Kyllä pitää miehen olla typerä, kun ottaa vielä uuden vaimon ja pyöräyttää kersan vaikka edelliset on jo isoja. Olisi nauttinut vapaudestaan. Ei käy yhtään sääliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juhliessani juon usein itseni niin älyttömään känniin, että läheiset joutuvat olemaan huolissaan minusta vaikka olenkin ns. katujen kasvatti, eikä minulla ole koskaan mitään hätää ollut vaikka oksentelisin makuuasennossa jossain kylän raitilla. Ymmärrän kuitenkin läheisteni huolen. Vaimo juo myös juhliessaan itsensä muistinmenetystilaan, enkä hyväksyisi mitään laivareissuja tai ulkomaanmatkoja, joissa käytettäisiin alkoholia, jos en itse olisi mukana. En petä kännissä, enkä pelkää vaimonkaan pettävän, mutta olen järkevä, enkä halua vaimoa makaamaan sammuneena jonnekin ulkomaille ties minkälaisten ihmisten armoille. Olkaa hyvä, kivittäkää kieltäjämies.
Entä olisiko hallitumman alkonkäytön opettelu jotakin?
No tietenkin kohtuukäyttö on järkevää ihan kaikessa, mutta olen 13-vuotiaasta asti käyttänyt alkoholia maksimikänni-meiningillä, eikä kohtuukäyttö tuo sitä säväriä kuin kunnon kaatokänni.
Aika työväenluokkaista.
Ilman työväenluokkaa ei ole myöskään eliittiä.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan miehen kanssa paitsi rakastajat myös parhaat ystävät. Me vietetään aikaa perheen kesken ja suoraan sanottuna minua ei voisi vähempää kiinnostaa mitkään tyttöjen illat, eikä miestä poikien illat. Meillä on silti 100% luottamus toisiimme. Mies pääsee esim. työpaikan pikkujouluihin ja poikien kanssa ulkomaille. Mies käyttäytyy kuitenkin aina luottamukseni arvoisesti ja minä hänen luottamuksensa.
On turha vaatia toiselta luottamusta sormia napsauttamalla. Luottamus ansaitaan ja se syntyy ajan kuluessa, kun tuntee toisen riittävän hyvin ja tietää, ettei mikään tai kukaan voi tulla teidän väliin.
Itse näen sen kyllä täysin päinvastoin. Siitä saakka, kun olen mieheni kanssa alkanut seurustella, olen lähtenyt siitä oletuksesta, että hän on sitä mitä sanoo olevansa ja toimii kuten sanoo toimivansa. Eli olen luottanut häneen ja hän minuun. Sitten jos tulee syytä tarkistaa luottamusta, niin sitten tarkistetaan, mutta en todellakaan olisi voinut olla parisuhteessa jossa sitä ei alusta alkaen olisi ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös naisilta voidaan siis kieltää täysin kaikki menot.
Tyttöjen illoista baari-iltoihin, skumppabrunsseista tyttöjen reissuihin ja risteilyihin.
Nämä tietenkin ovat palstan pirttihirmujen mielestä aivan eri asia, eikö niin ?
Mikä ihmeen nillittäjä sinä olet kun vingut joka ketjussa tyttöjen baari illoista, skumppabrunsseista ja tyttöjen reissuista? En tunne ketään, joka näitä harrastaisi. Baarissa olen eläissäni käynyt yhden kerran ensimmäisenä opiskeluvuotena ja join siellä cokiksen jäillä. En harrasta brunsseja ja en juo shamppanjaa -aivan ällöttävää litkua. Tyttöjen reissulla olen ollut kerran eläissäni äitini kanssa sen jälkeen kun isäni kuoli ja hän halusi matkalle. Voit arvata, että oli mukava reissu. Meillä kaverien kanssa seurustelu tapahtuu koko perheen voimin, eikä kukaan vedä viinaa. Minkälaista wt porukkaa täällä hengailee? Tosin onhan näitä tarinoita viihdyttävä lukea.
Niinpä. Täällä yksi joka ei harrasta mitään noista.
Mua ei edes kutsuta mihinkään. Jälkikäteen saanut kuulla että on ollut sitä ja tätä.
Siskoni ei kutsunut minua polttareihinsa eikä kihlajaisbileisiinsä. Ihme että häihin tuli kutsu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko nämä miehet käyttää vain vaimonsa tekosyynä kun ei kiinnosta mennä tai ovat niitä joilla esim. juominen karkaa lapsesta.
Omallakin miehellä oli vaikeuksia ymmärtää ettei lapsen synnyttyä vaan voi tulla ja mennä niinkuin ennen ja viettää kaikkia viikonloppuja kavereiden kanssa kaljoitellen. Sanoi varmaan tuolloin juurikin, etten päästä lähtemään, kun en tykännyt kun taas olisi jonnekin menossa.
Tällaisiin pariskuntiin en ole törmännyt, mutta ystäväpiirissä on yksi mielenkiintoinen tapaus. Leskeksi jäänyt mies nai itseään liki 10 vuotta nuoremman naisen ja hankki tämän kanssa teini-ikäisten lasten joukon jatkoksi iltatähden, koska vaimo sitä kovin toivoi. Tämän lapsen myötä kaikki kontrolli valui uudelle rouvalle, joka ei päästänyt miestään sen paremmin vanhojen ystävien luo kuin lempiharrastuksen pariin ilman että rouva ja lapsi tulivat mukaan. Lisäksi näissä tapahtumissa mies ei mm. saanut saunoa rauhassa ystäviensä (kunnollisia, vakiintuneita miehiä ja perheenisiä) kanssa, vaan lapsi oli otettava mukaan ja hänet oli niin ikään juuri isän nukutettava sen sijaan, että isä olisi saanut viettää hetken vapaata ystäviensä seurassa. Lapsen nukahdettua isänkin oli lähdettävä nukkumaan aikaisin, koska lapsi heräisi aikaisin, ja tietenkin juuri isän piti myös näinä aamun hetkinä viettää aikaa lapsen kanssa.
Mielestäni tässä kyllä manipuloitiin isää raskaalla kädellä ja pelinappulana pyöritettiin lasta.
Turha kai sanoakaan, että aikuisista ihmisistä, joiden omat lapset jo asuivat omillaan ja opiskelivat, pienen lapsen mukana olo yhteisessä viikonlopussa ei välttämättä ole mukavin mahdollinen vaihtoehto. Eikä kyse todellakaan ole mistään kännäämisreissusta, vaan mukavasta yhdessäolosta, jossa vanhat ystävät kokoontuvat harrastamaan, syömään hyvin, saunomaan, uimaan ja vaihtamaan kuulumisia.
Oma moka. Kyllä pitää miehen olla typerä, kun ottaa vielä uuden vaimon ja pyöräyttää kersan vaikka edelliset on jo isoja. Olisi nauttinut vapaudestaan. Ei käy yhtään sääliksi.
Tämähän on ihan valintakysymys. Jos hankit lapsia, niin myös se isä on lapsestaan vastuussa, vaikka olisi kuinka hauska harrastus ja vanhoja kavereita. Kuka panee harrastuksensa ja kaverinsa lapsensa edelle?
Miehen poika edellisestä suhteesta on tulossa ja mies menossa siitä huolimatta menoihinsa. Ei kuuluisi mun katsoa jälkikasvunsa perään, kun on omakin hoidettavana. Mä en ole itse käynyt missään vauvan synnyttyä, jo mun kampaamoreissu oli miehelle liikaa taannoin. Kerran vuodessa käyn muutenkin leikkauttamassa hiukseni.
Eli en aio jatkuvasti joustaa omista jutuistani, kun mieskään ei jousta omistaan. Ei sen vertaa kun poikansa täällä käy kerran kuussa.
Miehet eivät ota vastuuta mistään itse, sysäävät vastuunsa muille.
Sitä paitsi tuskin olen ainoa äiti jolla on feikkikynnet ja -ripset.
Vai pitääkö äitien tosiaan olla välittämättä siitä miltä näyttää? Ei mielestäni.