Lue keskustelun säännöt.
Poikani ei pääse yli ex tyttöystävästään
30.06.2018 |
Poikani oli muuttanut yhteen tämän tytön kanssa ja yhteiseloa oli takana yli vuosi. Tyttö kuitenkin jätti poikani, ja tämän jälkeen pojan alamäki on alkanut. Muutti takaisin kotiin eron jälkeen, ja ryyppää kaiken ajan jos ei ole töissä. Viime viikoloppuna poikani joutui sairaalan koska oli vetänyt ekstaasiksi luulemiaan pillereitä. Ei ole ennen tätä käyttänyt huumeita tai sekoillut alkoholin kanssa. Mitä pitäisi tehdä, pojan käytös vaikuttaa koko perheeseen?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa aika paljon kaveriltani. Muutaman vuoden sitä kesti ja kuolemankin porteilla kävi, mutta lopulta selvisi ehkä hieman tuurillakin, kun löysi kivan tytön. Ennuste riippuu aika paljon siitä kuinka haluttu poikasi on tyttöjen keskuudessa
Miehet aina rehentelevät kovuudellaan - mutta särkyvät, kun nainen jättää...
- minusta monelle miehelle voisikin sanoa, että kestä ero kuin mies tai kuten moni nainenkin joutuu eronsa kestämään...
- ja tuo äiti voisi sanoa pojalleen, että kestetään tämä ero yhdessä, äidin tuella siis ja aikakin jo parantaa...
- kyllä se uusi ja kestävä rakkaus vielä löytyy - ja monesti asiat menevät niin kuin on tarkoitettu...
"Kestä x kuin mies" on kyllä pahinta myrkkyä mitä voi miehelle sanoa. Eikö tästä machopaskasta päästy jo eroon?
Ei tuota miehelle tai varsinkaan pojalle ihan noin suoraan tarvitse sanoakaan, mutta ei itsesääliin tai katkeruuteenkaan vajoamiseen pidä kannustaa esim. voivottelulla. Surua pitää purkaa, mutta sitten taas nousta jaloilleen. Elämä kantaa - ja kipu helpottaa. Tietysti pitää aistia, ettei ole riskiä esim. masennukseen tai jopa itsemurhaan - ja hakea tarvittaessa ammattiapuakin.
Mutta kyllä moni nainenkin joutuu sanomaan itselleen - että minä kestän tämän, kun muuta vaihtoehtoa ei ole!
Ei tuollaista voi aistia. Mt-alan ammattilaisillekin on tullut siinä tilanteessa yllätyksenä, kun oma lapsi on tehnyt itsemurhan esim. seurustelusuhteen päättymisen vuoksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas oli uutinen, että mies oli tappanut entisen vaimonsa uuden miehen. Miten se ero voi olla miehille niin vaikeaa? Ihan oikeasti, kannattaisi varmaan ottaa vastuu omasta elämästään eikä jäädä jumittamaan jotain eroa ikuisiksi ajoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Nuorten miesten itsemurhariski on hurjan korkealla ensimmäisen seurustelusuhteen katketessa. Mikä siinä mahtaa olla?
Tytöt ja naiset varmaankin miettivät parisuhteita ja niiden herättämiä tunteita vahvemmin jo ennen seurustelusuhteiden aloittamistakin, joten he ikään kuin kuivaharjoittelevat elämää varten...
- mutta pojilla ei vaikuta olevan samanlaisia työkaluja suurten tunteiden käsittelyyn ja etenkään pettymysten suhteen.
Ehkä myös biologia hormoneineen ja kulttuuristen stereotypioiden luomat paineet vaikuttavat eroihin sukupuolten välillä.
Nuorille pitäisi puhua myös tunteista - sekä elämän iloista ja pettymyksistäkin - enemmän kouluissakin ja tietysti kotona. Etenkin pojille, kun näyttävät olevan takamatkalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorten miesten itsemurhariski on hurjan korkealla ensimmäisen seurustelusuhteen katketessa. Mikä siinä mahtaa olla?
Tytöt ja naiset varmaankin miettivät parisuhteita ja niiden herättämiä tunteita vahvemmin jo ennen seurustelusuhteiden aloittamistakin, joten he ikään kuin kuivaharjoittelevat elämää varten...
- mutta pojilla ei vaikuta olevan samanlaisia työkaluja suurten tunteiden käsittelyyn ja etenkään pettymysten suhteen.
Ehkä myös biologia hormoneineen ja kulttuuristen stereotypioiden luomat paineet vaikuttavat eroihin sukupuolten välillä.
Nuorille pitäisi puhua myös tunteista - sekä elämän iloista ja pettymyksistäkin - enemmän kouluissakin ja tietysti kotona. Etenkin pojille, kun näyttävät olevan takamatkalla.
Just näin 10/10
Jukka Pojan albumi Yhdestä Puusta on kyllä sellainen järkäle miehen sielunelämästä että suosittelen lyriikoihin tutustumista kaikille suomalaisille. Elämästä, rakkaudesta, henkisyydestä,vanhemmuudesta, eroista, ihastumisesta, rakastumisesta ja miltä se kaikki tuntuu - avoinsta kertomusta yhden miehen näkökulmasta. Erittäin upea levy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pojan tilanne kyllä kuulostaa sen verran huolestuttavalta että nyt ei pitäisi ajatella töitä tai opiskeluita vaan tuen avulla nostaa hänet takaisin elämään että jaksaa elää. edellä on hyviä neuvoja. empatiaa ja ymmärrystä ei voi korostaa tarpeeksi. auttaisikohan jos äitikin kertoisi jostain omasta menetyksestään ja miten siitä aikaa myöten pääsee eteenpäin
Voimia paljon teille!!!
Ei auta, päinvastoin. Nämä vanhempien "tiedän miltä sinusta tuntuu, koska itsekin.."-saarnat ovat rasittavia
jos olet poika/mies, kerro hyvä ihminen mikä auttaa ap:n tilanteessa? kerro miten on hyvä lohduttaa kun sattuu?
Vanhempien osalta rauhaan jättäminen. Apu tulee kavereilta ja siitä, että pyytävät baariin, salille, futista katsomaan yms. Toivottavasti ap:n pojalla on fiksuja kavereita.
Joka pojalla ei välttämättä ole sellaisia kavereita, joiden kanssa puhua tuollaisista asioista, jos on jotain pillereitäkin vedellyt.
Vanhempikin voi kuunnella ja myös muistuttaa, että sydän särkyy varsin monilta jossain vaiheessa - ja että asiasta kerrotaan siksi myös tuhansin lauluin ja elokuvinkin...
Mutta tosiaan kavereiden seura ja ihan toisenlaisiin asioihin keskittyminenkin on hyvästä - vie muihin ajatuksiin...
Aloittajan perhekin voisi puuhailla jotain kivaa yhdessä ja esim. yllättää pojan jollain mukavalla tavalla.
Eikä olla niin sulkeutunut sen asian kanssa. Sanoa jos joku kyselee että miten menee, että v*ttu ihan päin persettä meni suhde poikki ja tekis mieli tappaa itsensä! mites sulla??? tehdä asia näkyväksi. kyllä ihmiset tajuaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pojan tilanne kyllä kuulostaa sen verran huolestuttavalta että nyt ei pitäisi ajatella töitä tai opiskeluita vaan tuen avulla nostaa hänet takaisin elämään että jaksaa elää. edellä on hyviä neuvoja. empatiaa ja ymmärrystä ei voi korostaa tarpeeksi. auttaisikohan jos äitikin kertoisi jostain omasta menetyksestään ja miten siitä aikaa myöten pääsee eteenpäin
Voimia paljon teille!!!
Ei auta, päinvastoin. Nämä vanhempien "tiedän miltä sinusta tuntuu, koska itsekin.."-saarnat ovat rasittavia
jos olet poika/mies, kerro hyvä ihminen mikä auttaa ap:n tilanteessa? kerro miten on hyvä lohduttaa kun sattuu?
Vanhempien osalta rauhaan jättäminen. Apu tulee kavereilta ja siitä, että pyytävät baariin, salille, futista katsomaan yms. Toivottavasti ap:n pojalla on fiksuja kavereita.
Joka pojalla ei välttämättä ole sellaisia kavereita, joiden kanssa puhua tuollaisista asioista, jos on jotain pillereitäkin vedellyt.
Vanhempikin voi kuunnella ja myös muistuttaa, että sydän särkyy varsin monilta jossain vaiheessa - ja että asiasta kerrotaan siksi myös tuhansin lauluin ja elokuvinkin...
Mutta tosiaan kavereiden seura ja ihan toisenlaisiin asioihin keskittyminenkin on hyvästä - vie muihin ajatuksiin...
Aloittajan perhekin voisi puuhailla jotain kivaa yhdessä ja esim. yllättää pojan jollain mukavalla tavalla.
Tuo muistuttaminen ei auta mitään! Siinä vain v-käyrä nousee kaiken muun lisäksi. En tarkoittanut, että erosta pitäisi jauhaa kavereiden kanssa vaan tehdä ns. normaaleja juttuja
se on kuules sittenkin ei. hauskaa lopppuchatelämä okei. tein valinnan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ehkä se on sekin, että mies haluaa olla ja onkin kai hyvin looginen ja pyrkii selittämään kaiken ja etsimään syy-seuraus-suhteita. ja kun rakkaus on sellainen mysteeri joka menee sydämeen ja sitä ei oikein voi selittää. se on niin voimakas tunne että se jopa pelottaa. se on vaikeaa tytöillekin käsitellä asiaa vaikka meillä on olevinaan enemmän niitä työkaluja siihen. että voin kuvitella miten raskasta se on pojalle. voimahali ap;n pojalle, vaikka mitä tapahtuu elämässä olet rakas ihminen perheellesi ja ystävillesi ja muille olet ihana tyyppi
Vierailija kirjoitti:
Eikä olla niin sulkeutunut sen asian kanssa. Sanoa jos joku kyselee että miten menee, että v*ttu ihan päin persettä meni suhde poikki ja tekis mieli tappaa itsensä! mites sulla??? tehdä asia näkyväksi. kyllä ihmiset tajuaa.
Jospa asia olisi näin hyvin. Monet eivät tajua, kuten tässä ketjussa on huomattu. En ymmärrä sitä, että miehillä olisi mukamas vaikeampaa eron jälkeen kuin naisilla. Jos mies pistää kommunikointi poikki jos on tullut petetyksi, se ymmärretään paljon paremmin kuin jos nainen tekee saman. Naisilta vaaditaan usein anteeksiantoa ja että on kaveri exän ja hänen uudensa kanssa, kun miehille heruu ymmrärrystä jopa ääritekoihin samassa tilanteessa. Toivon tietenkin miehille yhtä lailla tukea vaikeassa tilanteessa, mutta täytyy sanoa että jotkut toivat vain lisää painoa omaan kuormaan kun erosin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on vastaava tilanne. Tyttöystävä lähti ulkomaille sukulaisiaan tapaamaan eikä palannut takaisin. Pojalla on onneksi ihan mahtavia kavereita ja sisarukset kumppaneineen meidän vanhempien lisäksi tukena. Välillä mietin, että tuetaanko liikaakin ja mahdollistetaan pojan mokailut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pojan tilanne kyllä kuulostaa sen verran huolestuttavalta että nyt ei pitäisi ajatella töitä tai opiskeluita vaan tuen avulla nostaa hänet takaisin elämään että jaksaa elää. edellä on hyviä neuvoja. empatiaa ja ymmärrystä ei voi korostaa tarpeeksi. auttaisikohan jos äitikin kertoisi jostain omasta menetyksestään ja miten siitä aikaa myöten pääsee eteenpäin
Voimia paljon teille!!!
Ei auta, päinvastoin. Nämä vanhempien "tiedän miltä sinusta tuntuu, koska itsekin.."-saarnat ovat rasittavia
jos olet poika/mies, kerro hyvä ihminen mikä auttaa ap:n tilanteessa? kerro miten on hyvä lohduttaa kun sattuu?
Vanhempien osalta rauhaan jättäminen. Apu tulee kavereilta ja siitä, että pyytävät baariin, salille, futista katsomaan yms. Toivottavasti ap:n pojalla on fiksuja kavereita.
Joka pojalla ei välttämättä ole sellaisia kavereita, joiden kanssa puhua tuollaisista asioista, jos on jotain pillereitäkin vedellyt.
Vanhempikin voi kuunnella ja myös muistuttaa, että sydän särkyy varsin monilta jossain vaiheessa - ja että asiasta kerrotaan siksi myös tuhansin lauluin ja elokuvinkin...
Mutta tosiaan kavereiden seura ja ihan toisenlaisiin asioihin keskittyminenkin on hyvästä - vie muihin ajatuksiin...
Aloittajan perhekin voisi puuhailla jotain kivaa yhdessä ja esim. yllättää pojan jollain mukavalla tavalla.
Tuo muistuttaminen ei auta mitään! Siinä vain v-käyrä nousee kaiken muun lisäksi. En tarkoittanut, että erosta pitäisi jauhaa kavereiden kanssa vaan tehdä ns. normaaleja juttuja
Moni nuori vaan ei tajua lainkaan, että muutkin kokeneet täysin ne samat tunteet ja moni joutuu kokemaan niitä useamminkin kuin kerran. Voi myös kertoa, että kyse on myös ihan hormoneista ja kemiastakin, mitä rakkaus myös osaltaan on. Ja korostaa sitä, että aika todella parantaa, vaikka sitä ei sillä hetkellä uskoisikaan.
Nuori saattaa toki torjua, mutta mielestäni on hyvä puhua asioista ja korostaa, että sydänsurut ovat osa ihmisen elämää ja niistä todella pääsee yli - koska osa kuitenkin pystyy ajattelemaan asiaa järjelläkin, mutta elämänkokemus vaan on kovin vähäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oman isäni eroja katsellessa on tullut vain yksi asia mieleen mikä auttaisi parhaiten - kaverit ja ystävät. tuttavapiiri vaikka sählyjengi jossa on mukana. tai saunaseura tai ihan mikä vaan ryhmä missä on mukana. vertaistukiryhmät, kirjallisuuspiirit, kirkon toiminta. yhteisöllisyys
Kiitos kaikille neuvoista ja tuesta. Yritän puhua pojalle järkeä. Poika on 20 vuotias ja ensirakkaus kyseessä, pojan surua erossa varmasti pahensi se että tämä tyttö löysi uuden miehen 2 viikkoa eron jälkeen. Ps pahoittelut kirjoitusvirheistä, kirjoitan puhelimella.
Ap
Niin eikö näyttäydykin raadollisena nuorten miesten maailma äidinsilmin. Nyt on pojallasi vuorossa ehkä 10v paitsio naismaailmassa siinä missä ex-tyttis saa seuraa ovista ja ikkunoista. Vittumaista olla tavismies.
Miehet on todella herkkiä.
Monet kerrat olen kuullut itkuja eksistä ja nyksistä.
On itketty lasten ongelmia ja kuolemia.
Miehet on oikeasti äärettömän herkkiä olentoja.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille neuvoista ja tuesta. Yritän puhua pojalle järkeä. Poika on 20 vuotias ja ensirakkaus kyseessä, pojan surua erossa varmasti pahensi se että tämä tyttö löysi uuden miehen 2 viikkoa eron jälkeen. Ps pahoittelut kirjoitusvirheistä, kirjoitan puhelimella.
Ap
Voimia sinne. Äidin sydäntä raastaa nähdä, miten lapsi kärsii ja lähes tuhoaa elämänsä. Mutta, niin kauan kun on elämää on toivoa.
Sydänsurut on helvetistä. silloin mennään matalaa ja hiljaa.